Kiitos ja ylistys ihanille ihannenaisille

Mielenkiintoinen kirjoitus. Minusta on mahtavaa miten täysillä olet heittäytynyt elämään, ehkä hakenut niitä kokemuksia jotka ollessasi nuori jäi kokematta. En ymmärrä miksi pyydät anteeksi naisilta, eivätkö he kaikki ole ihan vapaaehtoisesti mukaasi lähteneet? . Mietin miten surulla ei ole muotoa, eikö ole parempi, että panit pari vuotta kaikkea mikä liikkui kuin, että olisit esim. ryypännyt kaksi vuotta suruusi. Mitä tarkoittaa panit kaikkea mikä liikkuu? Oliko seksi pakonomaista, paljonko naisia tai miksei miehiäkin kahdessa vuodessa kertyi? 10? 20?50?100? Mikä sinulle on paljon?

Mies sanoo olevansa kohta 70v, oletetaan iäksi vaikka 67. Leskeksi jäi 14 v sitten.
On siis ollut tuolloin 53. Sitten pari vuotta yksin kunnes 55 v iässä alkoi iloinen kaksi vuotta salaperäisen T:n kanssa. Ikävuodet 58 - 60 mies kertoo naiskentelevansa kaikkea mikä liikkui? Sen jälkeen ollut vielä kolme seksikumppania, ei kai sentään samaan aikaan.?
Nyt kertoo käyttävänsä viegraa. Jos tarina on totta, niin miehellä on todennäköisesti iso ja paksu elin joka on naisten mieleen. Todellinen panovaari! Wau! Mutta taitaa silti olla vain satusetä

Minä jäin leskeksi 48 vuotiaana, sen jälkeen elämä oli arkista selviytymistä, työtä ja lainojen maksua. Nyt olen 62 ja vietän viimeistä kesälomaa ennen eläkkeelle siirtymistä.
Velatonkin olen jo ja terve joka päästä. Yhtään miestä ei ole ollut mieheni poismenon jälkeen, enkä enää sitä näe mahdollisena. Tämä meni näin, aloittaja on tehnyt toisin ja myönnän olevani tavallaan hieman kateellinen.

Mutta on tämäkin sukupuolikysymys. Jos minä olisin mieheni kuoleman jälkeen alkanut käymään risteilyillä yksin tai tuomaan päiväkahviseuraa kotiini niin varmasti olisin saanut paheksuvia kommentteja. Mutta leskimies on vain viriili panomies joka on hienosti päässyt surunsa yli

Juuri näin. Minä ainakin toteutan omia tarpeitani juuri niin kuin haluan ja juuri niiden kanssa joiden haluan, enkä yhtään ajattele mitä muut ajattelevat. Varmaan joku voi ajatella miten 50 v rouva voi lähteä laivalla alle 30 vuotiaan miehen kanssa hyttiin. rakastelemaan, mutta kun voin ja se on täysin minun ja ao. miehen välinen asia. Totta kai haen hyväksyntää ja nautin siitä, että olen haluttu. Eikä se kuulu muille pennin vertaa. Seksi on iloinen asia, seksuaalisuus alati muuttuva ja iän myötä ei suinkaan lakastunut asia. Sitä tulee vaalia ja hoitaa, samalla hoitaa myös omaa hyvinvointiaan.

Voisiko aloittaja kertoa miten ja montako naista hän sai kahden vuoden aikana sänkyhommiin suostumaan ja yhdistikö näitä naisia jokin asia, muukin kuin, että olivat lopulta halukkaita seksiin? Itse olen kovin aktiivinen, mielestäni mukava ja siisti, enkä silti pääse pesälle asti kuin max 10 kertaa vuodessa. Käyn ulkona lähes joka viikonloppu, joskus viikollakin, tansseissa, laivalla jne.

Hei vaan, tarkoitukseni oli vain heittää kiitos yleismaailmallisesti kaikille naisille, mutta tästähän virisi aivan toisenlainen keskustelu. MItä merkitystä sillä on kuinka monta naista minulle oli kahden vuoden aikana? Aluksi se oli mukavaa, tutustuminen, keskustelut, jännitys ja seksi. Jokainen uusi nainen oli seikkailu ja pidin tärkeänä myös vastakkaisen sukupuolen viihtymistä ja nautintoa. Melko pian huomasin pokaavani pakonomaisesti, eikä seksikään ollut enää oikeastaan hyvää. Voi kai sanoa, että olin tullut riippuvaiseksi, uusi valloitus oli tehtävä joka ilta. Se ei ole hohdokasta, kivaa tai romannttista, se on raskasta ja surullista. Aivan kuten on mikä tahansa riippuuvuus. Kuten kerroin, olin menettänyt kaksi elämäni naista ja suru tuli tuolla tavalla ulos kun en itkeäkkään osanut. On aivan totta myös se, että vanhana ukkona hain nuoruuttani takaisin ja varmasti siinä oli myös alle kaatamani naisten kautta alitajuista kostoa maailmalle joka oli vienyt minulta kaksi rakasta kesken kaiken, Ketään en seksiin ole koskaan pakottanut ja aivan varmasti monella panemallani naisella on ollut myös käsittelemättömiä tunteita ja sitä kautta seksiriippuvuutta, halua olla haluttu. Mutta kyllä valtaosa oli varmasti naisia jotka vain yksinkertaisesti kostuivat halusta. Meillä elää joku myytti, että miehellä seisoo aina ja on valmis aina jos tilanne tarjoutuu, mutta nainen ei ikään kuin lainkaan olisi haluava osapuoli. Minun kokemukseni mukaan naisen koko seksuaalisuus ja itse halu seksiin on paljon vahvempaa ja syvempää kuin meillä miehillä. Joku heitti siellä, että minulla on varmaan suuri elin? tse asiassa niin onkin, mutta arvaa onko yksikään nainen sen takia kanssani petihommiin lähtenyt?

Nii-in, ehkäpä sitä hoksaa, että jos aikoo jotain tehdä, yleensä itsen rauhoittamiseksi tai hyvinvoinnin takia, aika alkaa olla niin sanotusti kortilla.

En ihan noissa ikäluvuissa vielä ole mutta saman olen huomannut. Äitini kanssa tein jonkun sortin sovinnon oltuamme (syystä) vuosikausia puhumatta tai tapaamatta. Sitten oli niitä ihmisiä, jotka yksinkertaisesti jätin pois tuttavapiiristäni joko ainaisen valittamisen ja pahantuulisuuden vuoksi tai sitten sen takia, että suhteemme oli yksipuolinen eli toinen oli aina odottamassa valmista.

Kiitosta saa ja on saanut oma puoliso, joka on tehnyt minusta heikkoitsetuntoisesta nuoresta naisesta terveitsetuntoisen aikuisen naisen. Mieheni tuki, hyväksyntä ja kannustus on saanut itseni ymmärtämään, mikä ja millainen olen. Sekavasta teinistä on kasvanut korkeakoulutettu asiantuntija, joka nauttii naiseudestaan!

Olet oppinut elämästä paljon ja itsekkyys ei ainakaan ole sinun pahoja puoliasi, mitä tekstistä saa käsityksen.
Se taitaakin olla voimavarasi.
Olet siunattu.

Monta ihanaa naista on ollut minunkin elämässäni, toisten kanssa seksiä, toisten kanssa muuten kaikkea kivaa. Kiitos vaan jokaiselle

Mutta viimeisen kahden vuoden aikana on alkanut tökkiä. Kertokaa paljon nyt naiset miksi te pidätte alapää ne täysin posliinia. Ei kaikki, mutta aika moni.

Siistitty voi olla, mutta karvaton on minusta yök. Pipari karvoilla ja joulupipari ilman.
Posliinista tulee mieleen lapsen pimppi ja se on kyllä turn off

Joten naiset, kertokaa miksi ihmeessä?

se onkin hyvä kysymys.