Bavaria 40

Anonyymi

Hei,
Hollannissa olisi myynnissä otsikon veneitä houkuttelevaan hintaan.
On vuosimallia 2001 ja 2011 joista uudempi on jo eri mallia.
Molemmissa köli 165cm ja rullaiso.
Millaiset purjehdusominaisuudet näissä on vai onko niitä ollenkaan?

47

721

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Luovilla varmasti tahmeaa menoa,
      Polaareistakin näkee että ei mikään nopea vene.
      Osaako kukaan sanoa miten pärjää esim Dufour 34:lle, jääkö alle 10m/s tuulissa kaikilla tuulensuunnilla ihan reilusti?

      • Anonyymi

        Täsmälleen sama osaaminen molempiin veneisiin, täsmälleen samat purjeet, niin ei jää jälkeen. Lähi baarin Masa Bavaan, niin jo alkaa jäämään joka tuulen suunnalla


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täsmälleen sama osaaminen molempiin veneisiin, täsmälleen samat purjeet, niin ei jää jälkeen. Lähi baarin Masa Bavaan, niin jo alkaa jäämään joka tuulen suunnalla

        Olisi erittäin mielenkiintoista päästä kokeilemaan tuollaista venettä Suomessa.
        Todella paljon mietityttää meneekö veneily ihan koneella ajamiseksi jos se ei purjehdi huonostikkaan.
        Kokemusta on sunwind 27 veneestä ja jos samaan nousukulmaan/vauhtiin pääsee niin sekin jo riittäisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisi erittäin mielenkiintoista päästä kokeilemaan tuollaista venettä Suomessa.
        Todella paljon mietityttää meneekö veneily ihan koneella ajamiseksi jos se ei purjehdi huonostikkaan.
        Kokemusta on sunwind 27 veneestä ja jos samaan nousukulmaan/vauhtiin pääsee niin sekin jo riittäisi.

        Varmasti pääsee. Sunwindilla on suuri saavutus, jos luovilla pääsee 5 solmua, sivumyötäiseen 6 solmua on erinomainen suoritus ja molemmat vaatii 8m/s tuulen. Bavarialla nuo on peruskauraa jo 5 m/s tuulissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varmasti pääsee. Sunwindilla on suuri saavutus, jos luovilla pääsee 5 solmua, sivumyötäiseen 6 solmua on erinomainen suoritus ja molemmat vaatii 8m/s tuulen. Bavarialla nuo on peruskauraa jo 5 m/s tuulissa.

        Entäs vesilinja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entäs vesilinja.

        Mitä tarkoitat vesilinjalla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entäs vesilinja.

        Vesilinjalla se kulkee paremmin kuin humalassa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä tarkoitat vesilinjalla?

        Vesilinjan pituus metreinä on karkeasti sama kuin runkonopeus solmuina.

        Rautalangasta: mitä pidempi vesilinja sitä suurempi runkonopeus.

        Kerran vielä: bavaria 40 on pidempi kuin sunwind 27. Tästä seuraa että huonosti purjehtivanakin bava 40 on nopempi kuin sunwind 27.

        Molemmilla paateilla ollaan aika ylhäällä vesilinjasta joten purjehdustuntuman saamiseksi vaaditaan usein ei vesilinjaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vesilinjan pituus metreinä on karkeasti sama kuin runkonopeus solmuina.

        Rautalangasta: mitä pidempi vesilinja sitä suurempi runkonopeus.

        Kerran vielä: bavaria 40 on pidempi kuin sunwind 27. Tästä seuraa että huonosti purjehtivanakin bava 40 on nopempi kuin sunwind 27.

        Molemmilla paateilla ollaan aika ylhäällä vesilinjasta joten purjehdustuntuman saamiseksi vaaditaan usein ei vesilinjaa.

        Sen toki tiedänkin mutta jos laitetaan 4m/s tuulessa molemmat kryssimään niin onko nousukulma suunnilleen sama ?
        Vai meneekö bavaria huonommalla kulmalla mutta nopeampaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vesilinjan pituus metreinä on karkeasti sama kuin runkonopeus solmuina.

        Rautalangasta: mitä pidempi vesilinja sitä suurempi runkonopeus.

        Kerran vielä: bavaria 40 on pidempi kuin sunwind 27. Tästä seuraa että huonosti purjehtivanakin bava 40 on nopempi kuin sunwind 27.

        Molemmilla paateilla ollaan aika ylhäällä vesilinjasta joten purjehdustuntuman saamiseksi vaaditaan usein ei vesilinjaa.

        No ei ole edes karkeasti, ellei vesilinja satu olemaan 6 m. 3 m vesilinjalla runkonopeus on 4,2 solmua ja 10 m vesilinjalla 7,7 solmua. 200 m vesilinjalla 34 solmua.

        Runkonopeus saadaan kaavalla 2,43xSQRT(LWL). Vesilinja metrejä ja nopeus solmuja.

        1,65 m on surkean matala köli 40-jalkaiseen ja rullaiso tuhoaa loputkin kryssiominaisuudet. Dufour 34 taitaa olla turhan kova pala, jos on vähänkin enemmän kryssiä, varsinkin kevyempää. Sunwind 27 nyt tietysti jää kauas taakse. Kunnon purjeilla ja syvällä kölillä toki Dufourkin jää taakse. Tuosta uudemmasta Bavaria 40:stä on vielä sporttiversiokin, jolle Dufour ei tuota mitään ongelmia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sen toki tiedänkin mutta jos laitetaan 4m/s tuulessa molemmat kryssimään niin onko nousukulma suunnilleen sama ?
        Vai meneekö bavaria huonommalla kulmalla mutta nopeampaa?

        Itsellä oli samantyyppinen 70-luvun pullukka. Kyllä siitä modernit 40-jalkaiset kruiserit meni ohi kaikilla tuulensuunnilla ja voimakkuuksilla. Ainoastaan pärjäsin niille spinnulla ajellessa hiljaisissa ja keskituulissa, jos ne läpsytteli eteenpäin virsikirjalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sen toki tiedänkin mutta jos laitetaan 4m/s tuulessa molemmat kryssimään niin onko nousukulma suunnilleen sama ?
        Vai meneekö bavaria huonommalla kulmalla mutta nopeampaa?

        1,65 m kölillä, rullaisolla ja kiinteälapaisella potkurilla nousukulma voi olla huonompi kuin Sunwindillä. Mutta eiköhän tuollakin 5 solmua pääse 4 m/s kryssillä, kun Sunwind jää 4:ään.

        Syvemmällä kölillä, normaalilla isolla ja taittalapapotkurilla sitten menisi 5,5 solmua paremmalla nousukulmalla kuin Sunwind.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1,65 m kölillä, rullaisolla ja kiinteälapaisella potkurilla nousukulma voi olla huonompi kuin Sunwindillä. Mutta eiköhän tuollakin 5 solmua pääse 4 m/s kryssillä, kun Sunwind jää 4:ään.

        Syvemmällä kölillä, normaalilla isolla ja taittalapapotkurilla sitten menisi 5,5 solmua paremmalla nousukulmalla kuin Sunwind.

        Tuo nousukulma tosiaan arveluttaa, ei kyllä saisi olla yhtään nykyistä huonompi.
        Nykyään tuntuu että aina on etuvastainen tuuli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo nousukulma tosiaan arveluttaa, ei kyllä saisi olla yhtään nykyistä huonompi.
        Nykyään tuntuu että aina on etuvastainen tuuli.

        Ihan turha miettiä Bavaria 40:n purjehdusominaisuuksia jos nykyinen vene on Sunwind 27 ja siihen on suunnilleen tyytyväinen: ne ovat kaikin puolin parempia Bavaria 40:ssä. Lisäksi: oleellista on kryssillä VMG.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan turha miettiä Bavaria 40:n purjehdusominaisuuksia jos nykyinen vene on Sunwind 27 ja siihen on suunnilleen tyytyväinen: ne ovat kaikin puolin parempia Bavaria 40:ssä. Lisäksi: oleellista on kryssillä VMG.

        VMG on saaristossa vain puoli asiaa. Paremmalla nousukulmalla on paljon vähemmän työtä kryssillä, kun vendoja tulee vähemmän. Ja jos nyt noita kahta vertaa, on SW27:n venda huomattavan paljon kepeämpi tehdä. Toisekseen, VMG:a ei anna perstuntumaa, siksi huonompikin saattaa tuntua paremmalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        VMG on saaristossa vain puoli asiaa. Paremmalla nousukulmalla on paljon vähemmän työtä kryssillä, kun vendoja tulee vähemmän. Ja jos nyt noita kahta vertaa, on SW27:n venda huomattavan paljon kepeämpi tehdä. Toisekseen, VMG:a ei anna perstuntumaa, siksi huonompikin saattaa tuntua paremmalta.

        Sunwind 27: https://jieter.github.io/orc-data/site/#NOR/NOR8951
        kryssikulma 40...43.4 deg
        VMG 12 kts tuulella 4.0 kts
        GPH 773

        Bavaria 40: https://jieter.github.io/orc-data/site/#ISR/ISR40
        kryssikulma 40.1...44.2 deg
        VMG 12 kts tuulella 4.8 kts
        GPH 636


      • Anonyymi

      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ahtaissa paikoissa Sunwidilla on siis vaivattomampaa kryssiä jo tuon hieman paremman kryssikulman ansiosta. Ison Bavarian suurempi nopeuskaan ei sitä siinä auta.

        Tottakai pienemmällä ja paljon hitaammalla veneellä on "vaivattomampi" kryssiä kuin isolla ja nopeammalla, mutta ei kai silloin kannata isompaan harkita vaihtoa ollenkaan? Mutta ei sillä mitään tekemistä ole kryssikulman kanssa koska niissähän eiko. veneiden välillä ole käytännössä yhtään mitään eroa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ahtaissa paikoissa Sunwidilla on siis vaivattomampaa kryssiä jo tuon hieman paremman kryssikulman ansiosta. Ison Bavarian suurempi nopeuskaan ei sitä siinä auta.

        Bavariaan pitäisi saada itseskuuttaava fokka saaristokryssimiseen, niin sitten sillä olisi vaivatonta kryssiä halssia vaihtaen vaikka kuinka usein.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tottakai pienemmällä ja paljon hitaammalla veneellä on "vaivattomampi" kryssiä kuin isolla ja nopeammalla, mutta ei kai silloin kannata isompaan harkita vaihtoa ollenkaan? Mutta ei sillä mitään tekemistä ole kryssikulman kanssa koska niissähän eiko. veneiden välillä ole käytännössä yhtään mitään eroa.

        En yleensä kryssi ihan tikkuvastaiseen jollei ole todella lyhyt matka.
        Tuota kryssikulmaa tarvitsen koska yleensä aina on etuvastainen tuuli ja pääsen tietysti paremmin jos vene nousee tarpeeksi ylös.
        Vetelen yleensä avomerellä johtuu pitkiä siivuja.
        Sekin on totta että kun vene ei luovi hyvin niin ainahan se tuulee edestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tottakai pienemmällä ja paljon hitaammalla veneellä on "vaivattomampi" kryssiä kuin isolla ja nopeammalla, mutta ei kai silloin kannata isompaan harkita vaihtoa ollenkaan? Mutta ei sillä mitään tekemistä ole kryssikulman kanssa koska niissähän eiko. veneiden välillä ole käytännössä yhtään mitään eroa.

        Tätä vähän arvelinkin että isolla bavarialla meno voi olla aika tahmeaa ja pyrjeilla kulku on se hienoin juttu tässä hommassa.
        Koneella yritän mennä todella vähän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En yleensä kryssi ihan tikkuvastaiseen jollei ole todella lyhyt matka.
        Tuota kryssikulmaa tarvitsen koska yleensä aina on etuvastainen tuuli ja pääsen tietysti paremmin jos vene nousee tarpeeksi ylös.
        Vetelen yleensä avomerellä johtuu pitkiä siivuja.
        Sekin on totta että kun vene ei luovi hyvin niin ainahan se tuulee edestä.

        Mitä kovempaa se vene kulkee sitä useammin ja vaan enemmän tuuli tulee edestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tätä vähän arvelinkin että isolla bavarialla meno voi olla aika tahmeaa ja pyrjeilla kulku on se hienoin juttu tässä hommassa.
        Koneella yritän mennä todella vähän.

        Harvoin tulee vastaan matkapurjehtija joka valitsee mieluummin pienen ja hitaamman veneen kuin isomman ja nopeamman. Hyvä näin, rahaa säästää paljon... :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Harvoin tulee vastaan matkapurjehtija joka valitsee mieluummin pienen ja hitaamman veneen kuin isomman ja nopeamman. Hyvä näin, rahaa säästää paljon... :)

        Tuossa ylempänä taisi selvitä että eroa ei juurikaan ole.
        Mikään ei ole niin ikävää kuin vetää etuvastaiseen ja mennä ihan siinä piinaamisem rajalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä kovempaa se vene kulkee sitä useammin ja vaan enemmän tuuli tulee edestä.

        Minun kokemus on että mitä huonompi nousukulma niin sitä useammin tuulee etuvastaisesta ja venettä pitää ajaa siinä piinaamisen rajalla kun kääntöpaikka tms on niin lähellä mutta Vendan jälkeen todella kaukana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minun kokemus on että mitä huonompi nousukulma niin sitä useammin tuulee etuvastaisesta ja venettä pitää ajaa siinä piinaamisen rajalla kun kääntöpaikka tms on niin lähellä mutta Vendan jälkeen todella kaukana.

        Onhan itsestäänselvää että mitä kovempaa menet sitä enemmän tuulee edestä, ihan riippumatta mikä vene on alla ja onko edes purjeita vai ei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole tiennytkään että tällaisia taulukoita on olemassa.
        Taulukossa bavaria on syvemmällä kölillä joten tulkitsenko oikein että sunwind olisi kuitenkin nopeampi?

        1,65 m ja 1,95 m köleillä on iso ero kryssillä. Tietenkin 40-jalkainen pesee 27:n aina, mutta kryssillä ero on säälittävän pieni verrattuna kokoeroon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa ylempänä taisi selvitä että eroa ei juurikaan ole.
        Mikään ei ole niin ikävää kuin vetää etuvastaiseen ja mennä ihan siinä piinaamisem rajalla.

        Siis se että Bavaria 40 on 20% nopeampi kryssillä ja vähän enemmän muilla tuulensuunnilla tarkoittaa mielestäsi että eroa ei juurikaan ole?

        Hetken luulin, että tässä olisi ihan oikea kysymys kyseessä mutta taisi tämäkin olla trollaus-avaus...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minun kokemus on että mitä huonompi nousukulma niin sitä useammin tuulee etuvastaisesta ja venettä pitää ajaa siinä piinaamisen rajalla kun kääntöpaikka tms on niin lähellä mutta Vendan jälkeen todella kaukana.

        Ole varovainen ettet erehdy ostamaan myöskään esim. uutta Xc-42:a, kryssikulmat on yhtä "huonot" kuin tuossa 2000-luvun alun Bavaria 40:ssä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1,65 m ja 1,95 m köleillä on iso ero kryssillä. Tietenkin 40-jalkainen pesee 27:n aina, mutta kryssillä ero on säälittävän pieni verrattuna kokoeroon.

        Noista kahdesta kölistä ei löydy Bavaria 40:n osalta dataa, mutta todennäköisesti kryssillä 1.65 kölin vaikutus on noin -4% ja avotuulilla noin 1% nopeampi verrattuna syvään köliin. Tätä voi katsella esim. vertaamalla saman ikäkauden Bavaria 36:n lukemia syvällä ja matalalla kölillä. Matalallakin kölillä nopeusero kryssillä Sunwind 27:aan on ainakin 15%.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noista kahdesta kölistä ei löydy Bavaria 40:n osalta dataa, mutta todennäköisesti kryssillä 1.65 kölin vaikutus on noin -4% ja avotuulilla noin 1% nopeampi verrattuna syvään köliin. Tätä voi katsella esim. vertaamalla saman ikäkauden Bavaria 36:n lukemia syvällä ja matalalla kölillä. Matalallakin kölillä nopeusero kryssillä Sunwind 27:aan on ainakin 15%.

        Kannattaa muistaa ettei ORC huomioi rullamaston vaikutusta purjeen tehokkuuteen, vaan ainoastaan puuttuvan pinta-alan. Samaa ongelmaa on kiintolapapotkurissa eli sen lisävastusta ei huomioida läheskään täysimääräisenä.

        Luultavasti myös samaa matalissa köleissä, sillä ei niillä kisoissa, varsinkaan ratakisoissa, pärjätä.

        Pitää siis hieman varauksella katsoa tuollaisten veneiden nopeuksia. Erityisesti, jos kyseessä on ORC Club, jolloin paljon mittatietoa voi puuttua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaa muistaa ettei ORC huomioi rullamaston vaikutusta purjeen tehokkuuteen, vaan ainoastaan puuttuvan pinta-alan. Samaa ongelmaa on kiintolapapotkurissa eli sen lisävastusta ei huomioida läheskään täysimääräisenä.

        Luultavasti myös samaa matalissa köleissä, sillä ei niillä kisoissa, varsinkaan ratakisoissa, pärjätä.

        Pitää siis hieman varauksella katsoa tuollaisten veneiden nopeuksia. Erityisesti, jos kyseessä on ORC Club, jolloin paljon mittatietoa voi puuttua.

        Totta tuo rullamastokommentti. Nykyään tosin saa jo pystylatallisia rulla-isoja joissa muotoakin väitetään olevan paremmin, jolloin ero lienee jo kohtuullisen pieni reivaamattomana. Näistä uudentyyppisistä rulla-isoista ei kyllä omakohtaista kokemusta ole...

        Kölin osalta VPP:t käsittääkseni olettavat evät ideaalisiksi, ts. lukemat pitäisi olla kyllä oikein. Luulen että hyvin usein matalakölisillä veneillä kisaavat enemmän sellaiset "kerran kesässä" -kisaajat jolloin osaaminen, purjeet, pohja, yms ovat keskimäärin selvästi heikommat kuin syvemmillä köleillä varustetuilla veneillä jolloin erot korostuvat. Varmaan kaikilla "vakavasti" kilpailemiseen suhtautuvilla kuitenkin on syväkölinen vene.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totta tuo rullamastokommentti. Nykyään tosin saa jo pystylatallisia rulla-isoja joissa muotoakin väitetään olevan paremmin, jolloin ero lienee jo kohtuullisen pieni reivaamattomana. Näistä uudentyyppisistä rulla-isoista ei kyllä omakohtaista kokemusta ole...

        Kölin osalta VPP:t käsittääkseni olettavat evät ideaalisiksi, ts. lukemat pitäisi olla kyllä oikein. Luulen että hyvin usein matalakölisillä veneillä kisaavat enemmän sellaiset "kerran kesässä" -kisaajat jolloin osaaminen, purjeet, pohja, yms ovat keskimäärin selvästi heikommat kuin syvemmillä köleillä varustetuilla veneillä jolloin erot korostuvat. Varmaan kaikilla "vakavasti" kilpailemiseen suhtautuvilla kuitenkin on syväkölinen vene.

        Pystylatoilla saa toki lähes saman pinta-alan ja sivuprofiilin isolle, mutta rullattuvuus ja se, ettei rullamastoa saa taivuttaa kuin puolet normimastosta, rajoittavat ison pussikkuutta ja sen säätöä. Purjeesta ei voi siis tehdä vastaavaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tottakai pienemmällä ja paljon hitaammalla veneellä on "vaivattomampi" kryssiä kuin isolla ja nopeammalla, mutta ei kai silloin kannata isompaan harkita vaihtoa ollenkaan? Mutta ei sillä mitään tekemistä ole kryssikulman kanssa koska niissähän eiko. veneiden välillä ole käytännössä yhtään mitään eroa.

        Hitaus ei todellakaan tee kryssiä vaivattomammaksi. Mutta 40-jalkaisen genoan vinssauksessa on jo työtä. Ja jos huonon nousukulman takia niitä suuritöisiä vendoja tulee paljon, niin hyvin äkkiä siihen kypsyy moottorin starttaamisen verran.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bavariaan pitäisi saada itseskuuttaava fokka saaristokryssimiseen, niin sitten sillä olisi vaivatonta kryssiä halssia vaihtaen vaikka kuinka usein.

        Rullaiso ja itseskuutaava fokka ennestään varsin maltillisesti rikattuun ja genoaveneeksi suunniteltuun veneeseen, jossa on matala köli! No joo, sitten saa tehdä niitä helppoja vendoja tusinoittain.


    • Anonyymi

      Pysy Santussa!

      • Anonyymi

        En pysy.
        Täällä vastaajat purjehtivat luultavasti ihan eri olosuhteissa kuin minä.
        Meillä ei ole saaristoa, on vain kareja ja laajoja matalikoita mitä pitää väistellä.
        Eikä täällä tarvitse vhf puhelinta koska ei kukaan ole kuuntelemassa.
        Ei täällä tarvitse kryssiä kuten saaristossa, vendat on pitkiä kuten myös välimatkat. Ja jos tuulee ihan vastaan niin mennään koneella.
        Viikon purjehduksessa santun lokiin tuli 190 mailia ja konetunteja alle 5.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En pysy.
        Täällä vastaajat purjehtivat luultavasti ihan eri olosuhteissa kuin minä.
        Meillä ei ole saaristoa, on vain kareja ja laajoja matalikoita mitä pitää väistellä.
        Eikä täällä tarvitse vhf puhelinta koska ei kukaan ole kuuntelemassa.
        Ei täällä tarvitse kryssiä kuten saaristossa, vendat on pitkiä kuten myös välimatkat. Ja jos tuulee ihan vastaan niin mennään koneella.
        Viikon purjehduksessa santun lokiin tuli 190 mailia ja konetunteja alle 5.

        Genoavenettä tosiaan ajetaan sillä genoalla ja isopurjeen merkitys on vähäisempi kuin fokkaveneessä. Rullaiso kyllä genoaveneessä tekee työnsä, eli ennemminkin ohjaa venettä kuin tarjoaa voimaa.
        Genoan vaihto itseskuuttaavaan tai muuhunkaan fokkaan ei tule kuuloonkaan.

        Ero rullaison ja tavallisen ison välillä voi olla kuin että aina olisi ykkösreivi otettuna normi-isossa. Kun sen reivin ottaa pois, vauhti kryssillä ei oikeastaan kasva yhtään. Myötäisissä noin iso Bavariakin kulkee ihan OK, hommaa vaikka sukallinen genaakkeri vielä.
        Se 2001 versio varmaan lähtee 60 tonnilla, hiukan ehkä yli jos on Ship shape and Bristol fashion -kuosissa. Pyyntihintoja ei kannata tuijottaa, selkeä arpomaton tarjous toimii nyt. Jos pyynti on 80 000, tarjoa 61 000. Jos sen yksilön kohdalla ei mene läpi, muita löytyy.
        Ariel 336.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Genoavenettä tosiaan ajetaan sillä genoalla ja isopurjeen merkitys on vähäisempi kuin fokkaveneessä. Rullaiso kyllä genoaveneessä tekee työnsä, eli ennemminkin ohjaa venettä kuin tarjoaa voimaa.
        Genoan vaihto itseskuuttaavaan tai muuhunkaan fokkaan ei tule kuuloonkaan.

        Ero rullaison ja tavallisen ison välillä voi olla kuin että aina olisi ykkösreivi otettuna normi-isossa. Kun sen reivin ottaa pois, vauhti kryssillä ei oikeastaan kasva yhtään. Myötäisissä noin iso Bavariakin kulkee ihan OK, hommaa vaikka sukallinen genaakkeri vielä.
        Se 2001 versio varmaan lähtee 60 tonnilla, hiukan ehkä yli jos on Ship shape and Bristol fashion -kuosissa. Pyyntihintoja ei kannata tuijottaa, selkeä arpomaton tarjous toimii nyt. Jos pyynti on 80 000, tarjoa 61 000. Jos sen yksilön kohdalla ei mene läpi, muita löytyy.
        Ariel 336.

        Kiitos asiallisesta vastauksesta.
        Nämä veneet eivät ole vedessä joten kokeilemaan ei pääse.
        Jos pääsen kaupoille niin alustavasti on sovittu että vene voi olla talven yli nykyisellä paikalla ja noudamme sen sitten keväällä.
        Onko tietoa onko tuollaiselle veneelle markkinoita suomessa vai onko sen kanssa pärjättävä sitten hamaan tulevaisuuteen saakka?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos asiallisesta vastauksesta.
        Nämä veneet eivät ole vedessä joten kokeilemaan ei pääse.
        Jos pääsen kaupoille niin alustavasti on sovittu että vene voi olla talven yli nykyisellä paikalla ja noudamme sen sitten keväällä.
        Onko tietoa onko tuollaiselle veneelle markkinoita suomessa vai onko sen kanssa pärjättävä sitten hamaan tulevaisuuteen saakka?

        Kyllä koepurjehdus onnistuu aina jos välittäjän kautta teet kauppaa. Se toki vaatii sen että teet sitovan tarjouksen, se hyväksytään ja siirrät sitten välittäjän sulkutilille määrätyn summan, 10% tms.
        Välittäjät eivät yleensä salli koepurjehdusta ilman ehdollista ostositoumusta.

        Tuon jälkeen lasket veneen omalla kustannuksellasi mereen ja teet sea trialin välittäjän kanssa. Jos vikoja siinä havaitaan, kaupan purku ei ole automaatio, vaan joudut antamaan myyjälle mahdollisuuden korjauttaa vika. Yacht Surveyour voi myös puolestasi ja sinun maksamanasi tehdä tsekkaukset ja koeajon.

        Mikään iso kustannus se sea trialin teko ei ole kun vene on varmaankin maissa masto paikallaan.
        Ariel 336.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos asiallisesta vastauksesta.
        Nämä veneet eivät ole vedessä joten kokeilemaan ei pääse.
        Jos pääsen kaupoille niin alustavasti on sovittu että vene voi olla talven yli nykyisellä paikalla ja noudamme sen sitten keväällä.
        Onko tietoa onko tuollaiselle veneelle markkinoita suomessa vai onko sen kanssa pärjättävä sitten hamaan tulevaisuuteen saakka?

        Sen verran ainakin on markkinoita että muutama vuosi sitten meille hankittiin 2001 mallinen rullamastoinen syväkölinen (lyijy 2.1m) versio. Eli joku on ostanut :)

        Samassa seurassa viime aikoina naapuri hankkinut saman ikäluokan center-cockpit Ocean mallin.

        Se joku, ex-Santtu31


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos asiallisesta vastauksesta.
        Nämä veneet eivät ole vedessä joten kokeilemaan ei pääse.
        Jos pääsen kaupoille niin alustavasti on sovittu että vene voi olla talven yli nykyisellä paikalla ja noudamme sen sitten keväällä.
        Onko tietoa onko tuollaiselle veneelle markkinoita suomessa vai onko sen kanssa pärjättävä sitten hamaan tulevaisuuteen saakka?

        Kaveri myi vuoden 2002 hiukan pienempää bavaansa rullaisolla ja matalalla kölillä vuoden verran. Rahaa sai luokkaa 53-58 tonnia. Mutta kyllä noi veneet on markkinoilla haluttuja. Jos on kiire, kannattaa hinnoitella heti vähän alle vastaavien tason. Nykymaailmassa täytyy varautua ottamaan vähän tappiota. Kaverille tuli tappiota 3 vuoden omistajuuden myötä jotain 7 tonnia. Veneessä häntä eniten harmitti sisätilojen mataluus (hän on selkävaivainen ja 1,9m pitkä) ja kevyt jollamainen runko, joka on aallokossa liian eloisa. Kaiken kaikkiaan hän oli silti tyytyväinen ja oli minustakin hyvä vene.


      • Anonyymi
        Bossu kirjoitti:

        Kaveri myi vuoden 2002 hiukan pienempää bavaansa rullaisolla ja matalalla kölillä vuoden verran. Rahaa sai luokkaa 53-58 tonnia. Mutta kyllä noi veneet on markkinoilla haluttuja. Jos on kiire, kannattaa hinnoitella heti vähän alle vastaavien tason. Nykymaailmassa täytyy varautua ottamaan vähän tappiota. Kaverille tuli tappiota 3 vuoden omistajuuden myötä jotain 7 tonnia. Veneessä häntä eniten harmitti sisätilojen mataluus (hän on selkävaivainen ja 1,9m pitkä) ja kevyt jollamainen runko, joka on aallokossa liian eloisa. Kaiken kaikkiaan hän oli silti tyytyväinen ja oli minustakin hyvä vene.

        Runko ei tosin ole sen enempää kevyt kuin jollamainenkaan. Mutta täyteläinen se on, jotta sisätilavuutta olisi enemmän ja siitä täyteläisyydestä johtuu se "eloisuus".


      • Anonyymi kirjoitti:

        Runko ei tosin ole sen enempää kevyt kuin jollamainenkaan. Mutta täyteläinen se on, jotta sisätilavuutta olisi enemmän ja siitä täyteläisyydestä johtuu se "eloisuus".

        Onhan se kevyt, tai sanotaan epämukava motion comfort-metriikan mukaan. Jotkut Bavariat sijoittuivat sillä asteikolla selkeästi paremmin kuin kaverin vene.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sen verran ainakin on markkinoita että muutama vuosi sitten meille hankittiin 2001 mallinen rullamastoinen syväkölinen (lyijy 2.1m) versio. Eli joku on ostanut :)

        Samassa seurassa viime aikoina naapuri hankkinut saman ikäluokan center-cockpit Ocean mallin.

        Se joku, ex-Santtu31

        Oletko tykännyt veneestä?
        Tuleeko mieleen mitä kannattaa tarkistaa?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

      Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?
      Ikävä
      70
      1362
    2. En tiedä..

      Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse
      Ikävä
      106
      1227
    3. Suhde asiaa

      Miksi et halua suhdetta kanssani?
      Ikävä
      113
      1165
    4. Kirjoita nainen meistä jotain tänne

      tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K
      Ikävä
      73
      1090
    5. Paras olisi vain unohtaa

      Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop
      Ikävä
      69
      957
    6. IS viikonloppu 18-19.5.2024.

      Laatija Toni Pitkälä on itse laatinut ja kuvittanut 3- arvoista ristikkonsa. Nihkeästi tuntuu löytyvän ensimmäisiä var
      Sanaristikot
      76
      772
    7. Oliko vähä sometettu taas vai?

      Tuli aiva liika nopiaa traktorin perä vastahan. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2b3857b3-f2c6-424e-8051-506c7525223a
      Kauhava
      9
      712
    8. Voisitko laittaa

      Nimesi ensimmäisen ja kaksi viimeistä kirjainta tähän?
      Ikävä
      41
      711
    9. Kristityn megahyökkäys idän palstoilla on kauhistuttava

      Terroristikristityn megahyökkäys joka puolella on kauhistuttava, hänen viesteissään on järjetön määrä vihaa. Hän on idän
      Idän uskonnot
      369
      703
    10. S on minun etunimen kolmas kirjain.

      Mikä sinun etunimen kolmas kirjain on?
      Ikävä
      53
      666
    Aihe