https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006572119.html ”15-vuotta vanhempi hiljainen mies”.
Rakkaus vai omistaminen
Anonyymi
4487
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Henki läksi naiselta.
Vanhempi (liian paljon vanhempi) mies yleisesti ottaen luulee omistavansa nuoremman naisen.
Surullinen tapaus.
Ketään toista ihmistä ei voi omistaa. Itsesi voit omistaa ja itse voit toiselle omistautua. Tuollainen omistaminen on vaarallista, eikä se liity mitenkään toiselle hyvän tahtomiseen, tai aidosti rakastamiseen, päinvastoin. Itsekästä ja sairastuttavaa "rakkautta" se on.
Jos toista aidosti rakastaa, hänelle tahtoo suoda vain kaikkea hyvää ja se hyvä on sitä mitä rakastettusi itse pitää hyvänä itselleen.
Vaikka se olisi vapaus lähteä luotasi ja vaikka se satuttaa sinua, anna hänen mennä, jos rakastat häntä. Älä satuta, älä pakota.
Oletko koskaan tuntenut omistamisen tunteita? Oletko koskaan joutunut raivon valtaan sen vuoksi?
Olen nuorena, teininä ja vielä ennen 2003 eroani. Kyllä. Olin mustasukkainen ja pahasti loukattu. Kahden myrkyn keitos.
Paha tilanne. Entä nykyisin?
Nykyisin elän ja ajattelen, kuten kommentoin klo 11:15.
Lapsellisuus on huumorissa, ei enää rakkaudessa.
Enemmän sääntö kuin poikkeus, siis tuo hiljaisuus.. yms.
"Ex-kihlatun asianajaja kertoi oikeudessa, kuinka mies oli yksinäinen susi, jolle seurustelusuhteen päättyminen merkitsi putoamista korkealta ja kovaa. Mies lopetti merellä käymisen ja kalastamisen ja alkoi käyttää runsaasti alkoholia. Alkoholi provosoi asianajajan mukaan niitä ”hulluja ajatuksia, joita hyljättyjen miesten päässä liikkuu”.
Onko joskus murhaajaa kuvailtu iloiseksi ja sosiaaliseksi kaveriksi, joka tulee kaikkien kanssa toimeen?
Ei, kun ne on aina näitä "yksinäisiä susia".. ( inhottavaa susien demonisointia).
John Gacy, Nannie Doss, Melissa Ann Shepard; ilmeisesti ainakin nuorempana Saloth Sar mahdollisesti myös Jarmo Björkqvist
Se oli lähinnä retorinen kysymys, kun selvästi useimmiten ne on näitä yksinäisiä, hiljaisia susia. Naapurit, koulukaverit, työkaverit ym. on suut auki ihmettelemässä, kun ei niistä olis ikinä uskonut..
Noista sun listan tyypeistä en tiedä mitä ovat..
Selvä juttu; täällä kättä pystyyn virheen merkiksi, ei ollut sarkasmitutka vireessä.
Varmasti pitää kutinsa että naapurit ovat yleensä yllättynritä kun tällaista tapahtuu. Ihmiset on hyviä ylläpitään kulisseja.
Suomessa vuosittain kuolee noin 100 ihmistä henkirikoksen uhreina ja selkeästi suurin ryhmä on syrjäytyneiden miesten keskinäiset tapot.
Tosta listasta sen verran että Jarmo oli se Jämsälaäinen josta taisi olla täälläkin juttua. Saloth Sar taas paremmin tunnetaan nimellä Pol Pot
Ai niin se Jarmo... Sehän oli täällä juurikin siksi kun oli niin kiltti ja kunnollinen..
Tässä..
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16474399/tama-mies-oli-omasta-mielestaan-kiltti-ja-kunnollinen-insinoori
Katkeruus ja kostonhalu teettää kaikenlaista sairasta. Silloin olisi hyvä mennä käsi sydämellä peilin eteen mikä minä itse olen ja laittaa vaakakuppiin myös omat pimeät puolensa, ennen kuin pää sekoaa ja julma armottomuus toista kohtaan repeää totaalisesti. Katkeruuden ymmärtää, omistushalunkin jossakin määrin kun toista rakastaa. Vastarakkautta ei saa kuitenkaan keneltäkään väkisin jos sitä ei ole.
Ihmiset leikkii liikaa toisten tunteilla ja kunnioitusta toisen mielipiteille tai puolisolle ei osoiteta. Puhuminen ongelmista avaa tuntoja ja auttaa usein elämän haasteissa. Omistushalu ilman toisen ihmisen kunnioitusta on sairasta, ihminen ei ole esine. Jokaisen elämä on ainutlaatuinen ja hirveintä on riistää henki toiselta omien tunteiden ja oman elämän vuoksi.
Tässäpä todiste, että ei kannata ottaa miestä, joka toivoo naisen tuovan sisältöä elämään. Tälläkin palstalla välillä näkee kirjoituksia, että nainen parantaisi miehen elämän.
Näin se on ettei toisen elämää voi elää.
Jopa niin, että parantaisi miehen mielenvikaisuuden.. 🙄
Tuostahan on juttuja paljonkin niin yleistä MT -alalla, kun oletetaan että seurustelu parantaa mielenterveysongelmat ja kun on rakastunut, niin sen tuottaman hyvän olon vuoksi jätetään lääkkeet kertaheitolla pois josta seurauksena välitön voimakas mielenheilahdus, jopa psykoosi. Tästä uusi kumppani pelästyy pahasti vaikka tietäisi toisen terveydestä ja ottaa etäisyyttä suhteessa (ei pahuuttaan, ihan normaali terve reaktio jos tilanne alkaaa suhteessa kärjistyä tai saada yltiöllisiä, epävakaita piirteitä), jonka seurauksena toinen sitten romahtaa ja saattaa jopa tehdä ikäviä juttuja esim alkaa vainoamaan, haukkumaan, uhkailemaan kun on psykoosi päällä, nämä piirteet saattavat kuulua siihen, jossei saa nukutuksi eikä syödyksi.
Kamala tilanne😢😢😢
Jos MT-potilas aloittaa suhteen, niin täytyy olla erityisen tarkka lääkityksen, syömisen ja nukkumisen kanssa ja aloittaa hitaasti ja maltillisesti uusi suhde, joka on myös suuri muutostila ja siten terveillekkin järkyttävä.
No sitten taidan jäädä itsekseni. Olen meinaan sellainen mies joka toivoo että nainen toisi sisältöä elämääni; toki yhtä suurena toiveena olisi se että kykenisin myös miehenä parantamaan naisen elämänlaatua.
Se että oltaisiin yhdessä suurempi kuin osiemme summa olisi se haave. Kalliolla istuskelu, hillasoilla kävely tai ikkunan pesu tuntuisivat paremmalta yhdessä kuin yksin. Omat harrastukset ja kiinnostukset sitten erikseen mutta suuressa kuvassa kyllä kai vaikutusta saa toivoa positiiviseen suuntaan.
Se että hakisin naista huonontaisi minun elääni tuntuu hieman hassulta enkä oikein näe siinä kään tavoiteltavaa että elämänlaatu pysyisi entisellään.
Voisiko sitä kypsästi ajatella, että se olisi enemmänkin muutos kuin parannus? Parisuhde jotenkin sitten itselle mieluisampi tapa elää.
Kun parisuhteessa varsinkin alkuhuuman jälkeen on huonotkin puolensa. Kumppani on elävä olento kaikkine vikoineen ja huolineen jotka hän sitten tuo sinunkin elämääsi.
Hyvä, että haluat tehdä hyvää naiselle ja auttaa, se on ihan oikea asenne. Toivon että löydät vielä omasi, joka on kiitollinen sielu❤
Voi toki tuollakin ilmaista tai vaikka käyttää termiä kasvaminen. Termit sikseen mutta pääasia että ollaan terveesti rakastuneita.
”– Ainoat meille yhteiset asiat olivat kalastus ja veneily, kaikki loput asiat, joita teimme ja paikat, jonne menimme, olivat minun ideoitani tai asioita, jotka olivat osa vain minun päivittäistä aikatauluani. Hänellä ei näyttänyt olevan minkäänlaista henkilökohtaista ”sisältöä” omassa elämässään – se kiersi minun elämäni ympärilläni, Satu kirjoitti veljelleen.”
Tällainen kumppani joka elää toisen kautta on varmasti todella rasittava pidemmän päälle. Ei minkäänlaista omaa elämää eikä menoja. Joku herkempi saattaisi potea huonoa omaatuntoa harrastuksiin lähtiessään kun toinen jää spanielin lailla aina kotiin odottamaan.
-palstahessu
Nainen haksahti jännämieheen ja kuoli. Niin yleensä käy joka vuosi kuolee paljon naisia jännämiehen takia.
Jaa, ne hiljaiset, kaverittomat tyypitkö ovatkin nykyään jännämiehiä? Ennen niitä kutsuttiin täällä ätmeiksi tai K&K-miehiksi.
Jännämiehestä ei erota jos kerran on sellaisen kanssa alkanut olee ja se oli sadun kohtalo heti kun se alkoi olee jännämiehen kanssa. Satu tiesi kuolevansa.
Jännämiehet on siis hiljaisia kalamiehiä?
Ei voi kyllä tietää jos toinen sanoo olevansa rehti kalastaja.
Siinä vaiheessa kun alkaa tietämään pitäisi nostaa kytkintä eikä ainakaan mennä kihloihin:
"Pari oli tavannut toisensa venekerholla kesäkuussa 1996. He menivät kihloihin puolisen vuotta myöhemmin 24 tunnin risteilyllä.
Pian kihlauksen jälkeen Satu kertoi äidilleen, ettei suhteesta tule mitään Repen mustasukkaisuuden takia. Mies epäili, että Satu kävi vieraissa, jos Satu poikkesi maitokaupassa. Mies ei halunnut päästää hetkeksikään Satua silmistään."
Kuinkahan kauan tuota mahtoi jatkua? Vaihetta kun ei voi tietää. Toisella voi olla vaikka huono päivä ja ärähtää? Pitäisikö heti tietää, että aha, hulluhan tämä on? Pitääkö sallia yksi vai kaksi mustasukkaisuuskohtausta?
Minulla on kaveri, joka tällaisten takia on kieltäytynyt miehistä kokonaan vaikka on varmasti lähes tulkoon Suomen kaunein nainen. Nuori hauska eloisa, mutta se ajaakin kaikki mustasukkaiset omistushaluiset miehet siihen kiinni. Rassu ei uskalla perustaa perhettä vaikka haluaisi. Ei treffeille, ei kahveille ei mitään ettei tule riippuvaista stalkkeria pyörimään. Hyvä naisihminen menee pelon takia hukkaan. Vaikka viisauttahan se on.
Vähän veikkaan että yhdestäkin jo selviää omistushaluisuus, ainakin jos on ihan raivokohtaus. Jutun nainen kyllä kai oli sitten tajunnutkin sen vakavuuden:
"Mies ei hyväksynyt eroa, vaan alkoi uhkailla ja häiritä. Hän häiritsi soitoilla päivin ja öin, uhkaili Viron mafialla ja palkkamurhalla.
– Hän on esimerkiksi kertonut minulle maksaneensa suuren summan minun hoitelemiseksi, Satu kirjoitti äidilleen.
– Hän eli minun elämääni ravitsematta meidän elämäämme, Satu kirjoitti.
Vain kaksi kuukautta ennen katoamistaan Satu kirjoitti äidilleen: ”toivon, että elän ensi kesään”."
Olisi varmaan pitänyt muuttaa jonnekin ihan muualle ja lopettaa kaikki mahdollinen toiminta paikoissa mistä tuo tyyppi on ollut tietoinen.
Joo, ymmärrän kyllä hyvin että jos/kun on tuommoisista kaheleista kokemusta että niitä haluaa sitten välttää, siinä sitten hyvätkin miehet joutuu estolistalle :( harmi tosiaan kun se pelko alkaa sitten rajoittamaan ja joutuu luopumaan sitten vaikkapa perheenperustamishaaveista. Toivottavasti hän vielä joskus sitten kuitenkin kohtaa jonkun semmoisen jota ei tarvitse pelätä.
Tuossa vaiheessahan peli on ollut ihan selvää. Minä luulen, että monella naisella nousee ensin esiin vahva pelko, mutta kun sitä on tarpeeksi, sen jälkeen nousee viha ja aggressio sekä uhma sitä uhkaillutta miestä kohtaan. Moni nainen saattaa joka tapauksessa tuhota oman elämänsä tekemälle tällaiselle ahdistukselle itse lopun eli elämä päättyy siihen, että mustasukkainen mies otetaan hengiltä. Joo. Se on sellainen reitti, että loppu ei millään tavalla ole kenellekään hyvä.
Ihme touhuja, Viron mafiat ja palkatuista puhe...
Kukaan ihminen ei ole elämää eli henkeä tärkeämpi tällaisissa. Sen kun suhdejutuissa muistaisivat.
Joo, jossain tuommoisessa tapauksessa sen kyllä melkein ymmärtääkin itsepuolustuksena jos ehtii ensin. Sitten ikävä kun tuommoisista(kaan) puheista ei joudu mihinkään käytännön vastuisiin, jotain olematonta lähestymiskieltoa voi oikeuden kautta hakea mutta käytänössä se ei millään tavalla estä kuitenkaan pahantekijää, yhteikunta toimii vasta sitten kun joku kuolee.
Minä niin toivoisin kans. Siitä ei nainen kunnollisuudessaan parane, mutta mistäs saat sen parhaan eteen kävelemään. Aina tulee itekin niitä ihmisiä katsottua jos siinä pyörii, että voisiko tuo olla tuon arvoinen. Kyllähän ystävienkin hälytysanturit piippaa. En ystävänäkään halua, että siihen tulee törkymöykkyjä pyörimään. Hän on kaunis tumma nainen ja moni ehkä luulee, että miehiä riittää, varattu ja seuraa on, mutta ei kukaan tiedä, mihin pelko ajaa. Yksinäisyyteen. Ja lehdistähän lisää saamme lukea :(
Jos totta puhutaan, Suomessa ei ole mitään suojaa. Lähestymiskielto on maanikoille sanahelinää. Kuka on ottamassa, se ottaa.
Ei tuo jännämies ollut, eihän ne ole mustiksia ollenkaan, panevat satoja naisia. Nuo hiljaiset hullut on eri kategoria, ne saa pakkomielteen yhdestä naisesta.
Lähestymiskielto on pala koneella kirjoitettua paperia. Se annetaan Suomessa ”vakaaksi turvaksi”. Mitä se pitelee kun kirveen terä tulee ovesta läpi? 😣
Onkohan sitoutumiskammoisille jotain tukiryhmiä? semmoisesta voisi löytyä joku vastaava mies joka ei liikaa yrittäisi roikkua kiinni :D No joo, leikki leikkinä, ei kiva jos tosiaan perhettä haluaisi eikä sitten uskalla ottaa kontakteja mihinkään päin :(
Juu ei ole, vaikka millaiset todisteet olisi uhkailuista ei pelkästään niiden avulla taida saada mitään konkreettista aikaan :(
Sitoutumiskammoisten iltamat. Nurkista sais varovasti toista tarkastella :D
Niinpä :(
Kunnon kalastaja hylkää hiljaa tietyt apajat, ei niihin pidä sitoutua miettimään.
Suomessa pitäisi olla samanlainen aseenkanto-oikeus kuin Yhdysvalloissa, että fyysisesti heikommallakin olisi edes pieni selviämisen mahdollisuus.