Millaista työkalua tai monitoimityökalua suosittelette pyöräillessä mukana pidettäväksi? Maastopyörä hankittu ja muutama lenkki sillä tehty, pumppu hankittu mutta muu puuttuu. Mitä siis pitäisi aina olla mukana? (Ja mistä kannattaa ostaa?)
Mukana kulkeva työkalu
Anonyymi
341973
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Ei mitään työkalua. Pyöräillessä semmoisia tarvita. Itsekin polkenut tuhansia kilometrejä, eikä edes rengas ole koskaan puhjennut. Pumppuakaan ole ikinä mukana.
Minä ajan noin 6000km vuodessa ja minulla ei ole mitään työkaluja ja ei edes sitä pumppua mukana ja hyvin olen pärjännyt ilmankin. Kolme kertaa on vaimo vuosien saatossa farmariautolla hakenut kotiin rengasrikon sattuessa. Hyvin huolletulla ja renkaitten kuntoa seuratulla pyörällä tuleekin ajettua.
Kaikilla ei mahdollisuutta huoltoautoon.
Topeakilla on melko kattavia monitoimityökaluja, esim. Topeak Alien ja Mini. Niistä löytyy yleisimmät kuusio ja torx-avaimet sekä monia muita. Muita valmistajia esim. Crankbrothers, Park Tool, Birzman.
Itsellä Park Tool MT-1 Multi-Tool -niminen monitoimityökalu ollut noin 15 vuotta mukana, sillä saa esim. satulan korkeutta ja ohjaustankoa säädettyä.
Erikseen on mukana vielä jokunen irtonainen L-mallinen kuusioavain ahtaisiin paikkoihin, varsinkin satulan kulman säätöön johon tuo kyseinen Park Tool ei oikein sovellu.
Ylimääräinen ketjun master link, rengasraudat ja paikkarasia sekä pumppu.
Rosebikes nimisestä saksalaisesta nettikaupasta olen tilaillut mikäli kotimaisesta ei saa tai suomihinta liian korkea toimituskulutkin huomioon ottaen. Olen yleensä kerännyt isomman ostoskorin samasta kaupasta ulkomailta tilatessa.
Bikeshop (kotimainen), Bikester, Bike24 olen myös tilaillut. Motonetistä, marketeista tai paikallisesta pyörä & urheilukaupasta löytynee myös joskus ihan kelvollisia työkaluja ensihätään.
Melkoinen adhd täytyy ihmisellä olla jos kesken pyöräilyn ryhtyy ohjaustankoa tai satulaa tuunaamaan. Sitäpaitsi hissitolppa satulan alle on jo sekin keksitty.
Kiitos asiallisesta kommentista! Täytyypä tutkia noiden valikoimia tarkemmin👍
Vähän tämän tyyppinen on itselläni mukana.
https://www.prisma.fi/fi/prisma/jupiter-monitoimityokalu-15-osainen
Olen tarvinnut muutaman kerran tien päällä tuota työkalua. Onneksi oli mukana. Samoin on aina paikkausvälineet tuon työkalun lisäksi mukana.
Niin ja tietenkin pieni pumppu myös mukana.
Tämä varmaan mahtuu satulalaukkuun. Sen verran olisi kiva itse pystyä huoltamaan kesken reissun että pärjää yksikseen vähän pidemmälläkin maastossa... Kun ihan joka paikkaan ei autolla pääse.
Maasturin renkaat puhkeaa yleensä pikku hiljaa vuotamalla. Pumppua ei tartte. Ja yleensä ne ei edes puhkea ;)
Uutta pyörää säätäessä olen joskus pitänyt mukana työkaluja, että voi säätää satulaa, kahvoja ja ohjaustankoa. Työkalut ovat olleet sellaisia mitä on ollut lähellä esillä.
Läskillä tuli pidettyä minipumppua mukana jos vahingossa tyhjensi renkaita liikaa maastoajoa varten.
Vesipullo ja pieni kahviraha on minusta tärkeämpiä. Samoin puhelin on hyvä olla mukana. Sillä voi soittaa vaikka taksin jossei pääse pyörällä ajamalla kotia.
Oma pyörä kannatta tutkia ja ostaa sen kaipaamat työkalut. Mitkä osat voivat löystyä ajon aikana tai vaatia säätöä? Onko niissä kuusiokolo- vai torxruuvit vai jotain muuta? Mitä kokoa? Lisäksi ketjutyökalu, rengasraudat ja pumppu sekä paikkausvehkeet tai/ja sisuri (jos ei oli tubeless).
Piti+oikein+katsoa+mitä+tuo+oma+satulalaukkuni+sisältää.
Hyvä että kerroit. Sähköavusteiseen kannattaa kiinnittää peräkärry ja ottaa mukaan lisäksi raivaussaha ja kumivene. Ainakin.
Rengasraudat (muovia yleensä)
varasisusi tai pari (jos tulee hutiloitua ensimmäisen kanssa niin saa uuden mahdollisuuden)
ketjutyökalu
ketjun pikalinkki
vaihtajankorvake
työkalut(kuusiokolo yms.) penkin, stemmin, pullotelineen kiristämiseen yms.
Melkoista porukkaa, kuljettavat tavarataloa mukana pyöräillessä. On yksinkertainen toimitus tehty näyttämään hankalalta. Sitten tuon ymmärtäisi jos löhtee parin päivän fillarointireissulle, eikä pääse välillä omass kotona käymään.
Ei kai sillä väliä mitä on mukana jos ei kävelymatkaa kauemmaksi lähde.
Onneksi on aivan vapaaehtoista ottaa työkaluja sekä vara-osia mukaan kun lähtee pyöräilemään, taikka olla ottamatta. Kukaan kun ei siihen pakoita.
Itse juuri tein pakkaamisen ja kävin myös pyörän työkalut läpi, kun nyt aamupäivästä pitäisi lähteä junalla pyörä mukana lappeenrantaan, siellä hypää junasta pois ja pyöräillä Maanantain aikana Lappeenrannasta Imatralle, niin että ensin saimaan kanavaa myöden Nuijamaalle ja siitä sitten rajaa myöden vuokselle asti josta sitten Imatralle. Tämän hetkisellä reittisuunnitelmalla matkaa tulee reilu 90km. josta osa asfaltilla ja osa sorapinnalla.
Kyllä tuollaiselle reissulle tulee varauduttua niin, että selviää rengasrikoista, ketjujen katkeamisista yms. asiosta, kun lähin kyyti pyörän hajotessa löytyisi sitten Imatralta (muut tavarani ovat menneet sinne autolla jo muutama päivä sitten).
Siellä hän nyt sitten pyöräilee luultavasti itärajaa ja syö Vuoksen karjalanpiirakoita. Kerro kun jälleen palajat mitä tavaratalon sisällöstä oikeasti tarvitsit. Itsekin sotkin taannoin 175 kilometriä ihan kaura/perunamoottorilla, vailla yhtäkään työkalua tai pumppua. Eikä tullut niitä ikäväkään. Voisinkin palkata sinut tuulenhalkojaksi, on meinaan kovia noi vastatuulipätkät. Jos vaan keskituntinopeutesi yltää päälle 25 kmh. Alamäjissä olisi syytä päästellä neljääkymppiä.
Nyt on Imatralle päästy. Itseasiassa tuli työkaluja käytettyä.
Tuo aivan Saimaan kanavan vieressä kulkeva sora/hiekkapintainen kevyenliikenteen väylä oli isoilta osin tosi pahasti "nimismiehenkiharoilla" ja ajaminen oli todella täristävää. Siinä oli noin 6-7km. ajon jälkeen pakko pitää tauko jossa kiristin sekä ohjaustangossa olevan puhelintelineen sekä etujarrun jarruletkun kiinnikkeen (etujarrun jarruletku alkoi hankaamaan pinnoihin), kun olivat päässeet löystymään röykytyksessä. Tämä monitoimityökalun kuusiokoloavaimella.
Samoin laskin samassa yhteydessä hieman rengaspaineita ajomukavuuden parantamiseksi ja nostin paineita takaisin kun pääsin taas asfaltille, tämi siis CO2 täytöllä.
Ja fillari oli varmasti joku 1-vaihteinen, rasvaamattomat alkuperäiset ketjut 50-luvulta, kumit puolityhjät ja runko mutkalla ja ylämäkeä koko matka ;)
No joo, kyllähän tänne suomikaksneloseen tarinoita riittää :)
Itse kokisin ainakin sen ikäväksi, jos pitää lähteä taluttamaan 20-30 km matkaa (takaisinpäin). Ennemmin varaan jotakin tarpeellista kevyttä mukaan matkalle.
Vilkaisin ohjelman/ajotietokoneen (Bosch eBike Connect) nopeustietoja tältä päivältä. Kun noista nopeuksista olit niin kiinnostunut (vaikka sillä ei mielestäni aiheen mukaisessa keskustelussa ole mitään tekemistä).
Ajo jakautunut kahteen eri osioon (pieni evästauko välissä), joiden pituudet olivat 40.4km ja 36.8km (ja sitten vielä alkopäivästä muutamia kilometrejä kotikaupungissa ennen juna-asemalle saapumista, sekä sitten vielä loppupäivästä pieni 23km. "loppuveryttely" Imatran nähtävyyksiä katsellen).
Noiden osioiden ajat olivat 1h:31min ja 1h:22min eli keskinopeudet 26.8km/h ja 26.4km/h sekä osioiden huiput 52.2km/h ja 45.1km/h.
Ei juuri poikkea tavallisen gravelin matkanopeudesta. Ehkä vähemmän on hiessä hikinen etapin päässä.
Siinä voi tulla äitiä ikävä tuolla logiikalla, kun matka katkeaa kesken lenkin jossakin korvessa mistä on matkaa ihmisten ilmoille 50 km, mutta jokainen tyylillään. Oppii sitten kun on työntänyt pyörää puoli vuorokautta putkeen.
Pitkälti riippuu, millä pulteilla pyöräsi on koottu, mutta itse käytän joko Topeak’n tai ParkTool’in työkalua. Sen lisäksi satulalaukussa on pieni pumppu vara sisuri paikkarasia.
Kova on uusavuttomuuden ylistys nykypyöräilijöiden keskuudessa. Eihän työkaluja kannata ottaa mukaan jos ei niitä osaa käyttääkään.
Jos laittaa pyörän kuntoon ennen pitkää reissua, niin ei tarvitse kuljettaa mukana verstasta.
Rengas puhkeaa reissussa. Kovin heikkovoimaisia ovat nykypyöräilijät.
Työkalut painaa 300g.
Rengas ei puhkea reissussa.
Omat muutamat rengasrikot ovat tapahtuneet pyöräillessäni. Onneksi on ollut paikkarasia, työkalut ja pumppu mukana.
Mitenkä olet sen reijän löytänyt vailla vesiastiaa? Järveenkö olet upotanna? Psikkausvälineistä mitään hyötyä ole jos ei löydä reikääkään. Kumi ei puhkea reissussa, jos puhkeaa, mitä välii kun ei löytänyt reikääkään.
Ihan kuuntelemalla olen reijät tähän mennessä löytänyt. Vesiastiaa en ole tarvinnut. Tarpeeksi paljon ilmaa kun pumppaa, niin kyllä se pihinästä pystyy paikantamaan sen reijän sijainnin.
No, pitkillälenkeillä voi uusikin pyörä levitä. Itsellä alemman luokan osasarjojen keskiöt esim. kestävät tuollaiset 500 km. Kevyesti pyörittävillä höyhensarjalaisilla varmasti pitempään.
Kertakäyttöhanskat, nitriili tai vinyyli, ei paljon vie tilaa tai paina muutamaa grammaa enempää. Jos joutuu ketjuihin koskemaan niin kädet pysyy puhtaina.