Voinko lopettaa abilifyn maintenan omin päin

Kai sinne voi jättää menemättä, riippuu paljon siitä millaisessa yhteydessä lääkäri on sulle piikkilääkityksen määrännyt ja mikä on tilanne sitten jos jätät menemättä.
Onko uhkana pakkohoito tai jotain muuta vastaavaa.
Ja kauanko olet niitä piikkejä saanut koska luultavasti lopetuksesta tulee vieroitusoireita, niihin ainakin kannattaa varautua.

Itse jätin menemättä, mutta olin saanut niitä vain muutaman kerran. Mitään ei tapahtunut -olin yhtä sekaisin kuin ennenkin. Psykoosini itse asiassa hiipui pois vähitellen kuukausia sen jälkeen, kun lopetin piikillä käymisen. Ei sinua voi noin vain pakottaa hoitoon ja useimmiten he eivät edes vaivaudu, koska heillä on niin vähän resursseja. Jos et ole kenenkään lääkärin silmätikuksi joutunut, niin siitä vain lopetat ja häivyt. Todennäköisesti et kuole vieroitusoireisiin, mutta jos olet oikein pitkään käyttänyt, niin silloin harkitsisin vähän aikaa, koska vieroitusoireet voivat joillakin olla rajuja. Lääkäreillä on olematon koulutus potilaiden oikeuksista ja heidän harhaisia lääkeyhtiöiden rahoittamia kuvitelmiaan siitä, mikä on potilaalle hyväksi ja mikä pahaksi, voidaan toki käyttää hyväksi kun halutaan määrätä ihminen tahdon vastaiseen hoitoon.

Voisi olla ihan hyvä idea ilmoittaa hoitopaikkaan että haluaa lopettaa hoidosuhteen, kun hoitosuhde on päättynyt he eivät ole enää vastuussa potilaasta.

madinfinland.org/toiminta/taho-helsinki/ssri-ryhma/

madinfinland.org/toiminta/taho-tampere/vieroitusryhma/

Moni kokee, että hoitotaho ei ota psyykenlääkkeistä koituvia haittavaikutuksia ja lopettamisyrityksistä koituvia vieroitusoireita tosissaan. Psyykenlääkevieroituksen tukiryhmässä voit saada vertaistukea sekä jakaa kokemuksia ja vinkkejä psyykenlääkkeiden vähentämiseen sekä lopettamiseen liittyen. Ryhmässämme on hyvä ilmapiiri ja mukaan voi tulla mukaan matalalla kynnyksellä yksin tai vaikkapa kaverin kanssa.

Ryhmässä suositellaan lähtökohtaisesti maltillista 10%:n kuukausittaista lääkevähennystä kuukausittain, eli edellisen kuukauden annoksen kertomista luvulla 0,9, mutta jotkut kestävät nopeampaakin pudotusta. Vieroituksen eteneminen on varsin yksilöllinen prosessi.

madinfinland (piste) org/3828-2/

Tarina onnistuneesta neurolepti vieroituksesta

Jos vaikuttaa siltä, että sinun halutaan käyttävän jatkossakin lääkkeitä, ja että uhataan pakkohoidolla, niin koeta ensin neuvotella (sopuisasti ja yhteistyöhaluisesti) että toivoisit että injektiot vaihdettaisiin tabletteihin. Kun niitä otat jonkin aikaa, etkä anna heille mitään aihetta epäillä että sinulla olisi jotain tablettien ottoa vastaan tai lääkitystä vastaan ylipäänsä, voit sitten pikkuhiljaa vähentää tabletteja ja jättää ne kokonaan pois.

Injektion jättäminen kerralla pois voi tuoda vierotusoireita. Jos ne ovat kovia, on riski joutua uudelleen sairaalahoitoon. Hidas vähentäminen olisi varmempaa.

Alla linkatusta ketjusta löytyy tietoa yk yleissopimuksesta joka kieltää kaiken psykiatrisen pakon,suomi on tuon sopimuksen allekirjoittanut joten siihen voi viimekädessä vedota psykiatrien kanssa neuvoteltaessa.

keskustelu.suomi24.fi/t/16189559/ykn-yleissopimus-vammaisten-oikeuksista

Senhän tietää etukäteen miten siinä käy jos alkaa psykiatrille selittää jostain YK:n sopimuksesta.....
Pitävät vaan enemmän hulluna.
Itse en ihan heti lähtisi vetämään raskaamman kautta, kannattaa olla varovainen ettei tule ongelmia.
Täytyy miettiä mitä puhuu, ja etenkin miten puhuu.

Ketään ei voi pakottaa ottamaan lääkettä. Painostuskeinoja voivat yrittää käyttää. Pysy jämptinä ja asiallisena vaikka he eivät tekisi niin.

Kerran olin avohoidon piirissä yhdessä paikassa ja minulle sanoi lääkäri ihan suoraan että " ei me voida sua täällä hoitaa kun et käytä lääkkeitä ".

Jälkeenpäin kyllä ihmettelin asiaa mutta näköjään hoito on suurimmalta osin lääkekeskeistä.

Se jo, että kyselet, voiko hoitosuhteen lopettaa, kertoo, että jotain on mennyt hoitotaholla pieleen psykiatrian palvelunkäyttäjän perusoikeuksien noudattamisessa ja hänen informoimisessaan. Potilaan asemassa olevalla pitäisi aina olla tiedossa kuten kaikilla somaattisten alojenkin potilailla on, että ON HOIDOSSA VAPAAEHTOISESTI JA VOI LOPETTAA HOIDON KOSKA VAIN. Kummallista, että tuollaista edes kysellään... Ja kummallista, että se ei ole ollenkaan kummallista, vaan aika yleistä! Kauheaa. Emme elä oikeusvaltiossa.

Psykiatrian palvelujen käyttäjät pitäisi päästää pois tältä "harmaalta alueelta", missä kukaan ei varmasti tiedä, mitä oikeuksia heillä on ja mitä ei.

Lainsäätäjä ei tarkoittanut tätä. Lainsäätäjä tarkoitti rajata pakkohoidon tiukasti välttämättömiin tilanteisiin, mielenterveyslaissa ja muissa potilaan oikeuksista säädetyissä laeissa.

Ongelmana on paitsi psykiatrian sairauslähtöinen viitekehys ylipäänsä, etenkin se mielenterveyslain kohta, jossa tarkkailuun voi toimittaa pelkän psykoosiepäilyn vuoksi. Psykoosiepäily pitäisi periaatteessa perustella tarkasti, mutta käytännössä mikään valvova viranomainen ei kunnolla valvo lääkärien toimintaa tässä asiassa. Varsinkin jos on kyseessä aiemmin jo psykoosista diagnosoitu ihminen, tarkkailulähetteiltä ei edellytetä paljoakaan konkreettista vaan ne menevät läpihuutona.

Aloittajalle: voit toki kokeilla psykiatrisi eettistä kestävyyttä. Jos hän vaikuttaa siltä, että kykenisi ajattelemaan omilla aivoillaan, ja ymmärtämään, että potilaan toipuminen edellyttää hänen itsemääräämisensä kunnioittamista, et ehkä ota suurta riskiä jos koetat selittää hänelle, että et koe hyötyväsi lääkkeistä ja olet ajatellut lopettaa. Jos hänellä sattuu lisäksi olemaan tietoa lääkevierotuksesta keskimääräistä psykiatria enemmän, hän saattaa jopa ryhtyä tukemaan sinua vähittäisessä annosten pienentämisessä (mikä on suositeltavaa, jottet saa kovia vierotusoireita). Ja asettamaan tähtäimeksi, ettet olisi vierotuksen jälkeen enää missään tekemisissä hoitotahon kanssa. Et siis joutuisi edes käymään seurantakäynneillä, ellet halua.

Jos taas et koe suurta luottamusta psykiatriisi, etkä halua ottaa riskejä, niin pyydä injektioiden vaihtoa tabletteihin ja esitä kuuliaista potilasta, joka haluaisi vain vähän "liekaa..." Voit vaikka höystää toivettasi perusteella, että piikit sattuvat ja ehkä saat niistä raajakipuakin, kuten jotkut tosiaan saavat. Tällaisella ei yleensä ole paljokaan merkitystä hoitotahoille, kuten ei lääkkeiden haittavaikutuksilla yleensäkään, mutta saattaa kuitenkin boostata irrottautumistoivettasi.

Olin avohoidon puolella joitain vuosia sitten ja lopetin viimeisen lääkkeeni itse koska lääkärit eivät suostuneet.

Kerroin toki lääkärille tavatessamme seuraavan kerran että olin puoli vuotta aiemmin lopettanut lääkkeen.
Samantien tuli vastaus jonka voi melkein mieltää uhkaukseksi, " no jos avohoito ei riitä niin...." jätti kuitenkin lauseen kesken.
Sanoin vain että kyllä mua hoitaa saa, puhutaan nyt tästä lääkkeestä.

Sitten tuli pitkät rimpsut kuinka lääkettä pitäisi käyttää ennaltaehkäisevästi.
Lääkäri myös myönsi että lääke latistaa tunteet, silti vähän aikaa keskusteltuamme sanoi että kyllä sitä lääkitystä pitää jatkaa kun se parantaa elämänlaatua.

Vastasin että juurihan olin sanonut kuinka elämänlaatuni parani kun lopetin lääkkeen käytön.
Parissa kohdassa keskustelua pyysin myös lääkäriä perustelemaan sanomaansa ja hän sanoi molemmilla kerroilla ettei pysty.

Että kaikenlaista. Jälkeenpäin tietenkin luin lausunnon ja epäilyni mahdollisesta pakkohoitoon laittamisen mietinnästä tuli selväksi. Lääkäri oli kirjoittanut " pakkohoidon kriteerit eivät täyttyneet ".

Minua kyllä jännitti kyseinen tapaaminen aivan tajuttomasti, sydän löi tuhatta ja sataa ja verenpainekin oli varmaan aika pilvissä mutta tiesin omat oikeuteni ja uskalsin aika paljon sanoa.

Vaatii aikalailla rohkeutta uskaltaa alkaa puolustaa itseään ja pitää tietää pystyvänsä pysymään asiassa koko ajan.
Lääkäritkin ovat " vain " ihmisiä kuten kaikki muutkin.

En ota itse enää koskaan piikkiä ja pyydän että minulle ei enää sellaista määrätä. Muutan ihan toisaalle ja haluan osastolta mukaan sen lääkityksen mikä minulla on nyt jo käytössäni tabletteina.