Elämä on samaa toistoa

No sitähän elämä on. Ihmeitäkö odotit?💎

https://www.youtube.com/watch?v=sWP2ygOCMbY

Vaikka en uskovainen olekaan niin tämä on mielestäni hieno kappale. Kyllä sitä vaan joskus kaipaisi jotain vähän hienompaa ja suurempaa kuin pelkkää arkista elämää.

No nyt on korona ja syksyllä kun toinen aalto tulee, niin et saa jouluna tavata sukulaisiasi.
Onks tää samanlaista vai onko se sinun pääsi sisällä kokoajan samaa p..aa?
Onko elämäsi umpikujassa?
Mikset iloitse?
Junnaatko elämässäsi?
Jne.

Pane välillä naisia niin on vähän erilaista elämää. Naisia löytää tinderistä tai baarista.

"Jos samat jutut tehtäisiin tietokone/konsolipelissä, niin sellaiseen peliin kyllästyisi melko nopeasti."

Minua kyllästyttää tietokonepelit niin paljon etten pelaa niitä. En ole koskaan pelannut. Oikea elämä on parempaa.

"aamulla noustaan ylös, luetaan lehti, selataan sähköpostit, nettisivut, mennään töihin, käydään kaupassa, saunotaan kerran tai pari kertaa viikossa, tavataan sukulaisia ja ystäviä, harrastetaan samoja rakkaita harrastuksia."

Erityisesti nyt korona-aikana on oppinut TODELLA SUURESTI arvostamaan noita asioita. Ne eivät ole toistoa, vaan nautintoa. Etenkin sen huomaa, kun jotain otetaan pois/jätetään väliin. Itse olen yhä etätöissä - ties mihin asti. Totisesti kaipaan töihin! Onneksi jo harrastuksiin ja ystäviä, sukulaisia on jo tavannut. Kamala ikävä oli vanhaa äitiäni! Voi sitä riemua, kun viimein pääsin käymään. Vanha tätini kertoi puhelimessa nauttineensa aivan suunnattomasti kauppareissustaan kolmen kodin seinien sisällä viettämänsä kuukauden jälkeen.

Hyvä tapa oppia arvostamaan elämäänsä, karsimalla kaiken minimiin. Ei mitään välineitä (tietokone, kännykkä, radio, tv). Ei ystävien ja muiden ihmisten tapaamista. Ei lukemista, ei mitään harrastuksia. Kun karsittuaan ottaa vaikkapa lukemisen "uudestaan käyttöön", niin kylläpä tuntuu hyvältä , jopa etuoikeudelta.

Tavallinen arki on parasta elämää. On selvää, että jotkut asiat toistuvat päivästä toiseen, mutta ei minulla ole kahta samanlaista päivää. Aina on jotain virikkeitä, joskus enemmän, joskus vähemmän.

Sitähän se on.Oli yhden kaverin kanssa puhetta miten viikot menee vähän kuin sumussa, aina aikalailla samanlaisina. Siihen ehkä on tulossa muutosta, ensi kesänä ehkä puuhaillaan jotain mielekästä hommaa.

Tässä kolmen viikon komennuksella ollessa loma-aikaan voin todeta töissä olevan helpompaa. Vauva ei ole vaihtoehto niille jotka ymmärtävät jotain elämän helppoudesta.
Tämän kesän suunnitelma.

Lapsen tulee osata tai kokea ennen kesäloman päättymistä seuraavat asiat:
1. Pyöräily ilman apupyöriä
2. Uimistaidon perusteet, pysyttävä pinnalla ilman apuvälineitä
3. Kalastus, elämän ensimmäinen kala omaan onkeen
4. Uusia harrastuksia, skeittiramppi ja tulo alas korkeimmalta kohdalta
5. Matematiikka, yhteen ja vähennyslaskut 1 1-3= joskus ei riitä
6. Matkustuskohteet, Suomen historia, tutustuminen 1800-1900 luvun taitteeseen
7. Uudet fyysiset taidot, kehitetään tiettyjä fyysisiä osa-alueita tosiaan tukeviksi jotta uusien fyysisten harrastusten onnistuminen taattaisiin
8. Kielelliset opinnot, lapsen tulee osata auttavasti jo kahta kieltä, kolmas jo hakusessa
9. Lauluharjoitukset, musiikilliset muut opinnot

Kyllä, jos on aikaa ja tylsää, yrittäkää saada lapsi. Tuon jälkeen ette enää itse ajattele miten voitte vaan keskitytte siihen miten lapsi kehittyy ja voi.

AsianVierestä

Ätmi kun joskus joutuu oikeisiin tilanteisin,joutuu yllättymääm monesta asiasta.

Minäkin, tavikselta näyttävään pyrkivä, en juhli joulua, pääsiäistä ja vielä vähemmän jotain valborgia.

En myöskääm halua pyhittää sun-päivä, eli aurinkoa.

Elämä ei oikeastaan ole koskaan tylsää, jos on avoin ja utelias mieli.

Sepä kurjaa. Repenttiä kehiin.

Elämä on ihanaa kun se on täynnä energiaa, terveyttä ja jaksamista. Rutiini tuo turvallisuutta ja läheiset ihmiset rakkautta. Kiitollisella mielellä työ sujuu. Sopivin välein lepoa. Pieni irtiotto sillointällöin tuo mielen piristystä ja poikkeusta rutiineihin. Nautitaan elämästä.

Mulle kerran yks nainen sano et olin eläny liian vilkasta elämää hänelle kun kerroin hiukan mitä olin tehny elämässäni.

Ihme juttu;sitähän elämä on.En samanlaista päivää vielä koskaan ole elänyt!Voisin maksaa kurssista joka opettaisi sen miten se tehdään minullekin.

Oletko ajatellut vaikka matkustamista. Ota pari kuukautta vapaata ja kierrä vaikka suomen ristiin rastiin niin tapaat ihmisiä ja naisia ja saat uusia ulottuvuuksia elämään.

Sitähän eläminen on suureltaosin. Pelkkää saman toistamista ja perusjuttuja.

Mutta sen vuoksihan ihmiset tekee jotain erikoisempaa välillä, mikä taas tuntuu ihan muulta kuin se ”peruskaurapuuro”.

Ja jos osaa silloin nauttia, ei sen tarvitse olla mitään kovin huikaisevan erikoista. 😊
Voi vaikka olla päivän alasti kotona? Nukkua nurmikolla? Juoda maitoa suoraan purkista jääkaapin ovi auki? 😀

Mutta lopulta se tavallinen ”kaurapuuro” onkin hyvä juttu. Se parhaimmillaan saa elämisestä hyvää ja jos osaa nauttia välillä pienistäkin mausteista, on kyllä varmasti lähellä täydellisyyttä. 🤔

Sitten huomaa, kuinka hyvää elämä oli, kun tapahtuu jotain ikävää. Eikö siis ole mukava, kun ei kuulu mitään!

Minulla on sup lauta, kuntosalia ym. Ei yhtään samanlaista päivää. Työkin on sellainen,jossa tosiaan erilaisia hetkiä eli ensihoitaja olen.

Minulla oli tänään erikoinen päivä. Söin ensin nuudeleita ja lähdin sitten kaupungille kauppaan.
Kävin jopa torilla ja ympäriltä kuului naurun röhötystä.
Vähän ihmettelin, kun jokainen vastaan tullut nainen hihitteli ja jotkut viisasivat minua sormella.
Mitähän vikaa pärstässäni nyt on ja kotona katsoin peilistä.
No asiahan selvisi. Partaan oli jäänyt roikkumaan pitkä nuudeli.


t. Ätmi toteaa

Anna elämäsi Jumalan haltuun! Ei ole rutiinia.. Jumala ohjaa omille poluilleen.😎

Elämä ei olekaan tietokonepeli. - Nm. Monimutkallisempi

Jos maallinen elämä alkaa tympimään, niin kannattaa keskittyä sen henkisen puolen kehittämiseen. Sieltä ne todelliset ihmeet löytyvät.

Osta vaikka seksiä niin saat naisen vähäksi aikaa. ei se ole sen huonompi kun joku baari lutka.

Kuvitelkaa elämää ennen nettejä ja puhelimia. Aikaa jolloin suurin osa kansasta asui maaseudulla. Ei siellä mitään eämyksiä haettu, Elämä oli kovaa. Nyt pitää olla joka päivälle jotain erilaista että saa instassa leijua ja luodaan toisille paineita hankkia parempia elämyksiä.
Ei ole normaalia.

No jos elämä tuntuu toistuvan samanlaisena päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen, asiahan on helpostikin hoidettu.
Tähän on useita menetelmiä.

niinpä perkele onki

Tavallinen arki on parasta, aamulla puuro naamaan, kahvikupillinen ja voileipä, seuraavaksi suihkuun, vaatteet, eväät töihin ja bussille. Bussissa on mukava katsella jokseenkin yrmeitä suomalaisten naamoja, paitsi joskus sattuu pari somalirouvaa kersoineen. Töissä useinkin ihan sitä samaa, mutta teen sen mielelläni. koska saan palkalla kustannetuksi asumisen, ruoan. lipun ja hivenen muutakin mukavaa. Viikon loppuna pyöräretkelle, uimaan, pelaamaan lentopalloa ja ehkä elokuviin puolison kanssa.Arki on mukavaa.

Ettekö oikeesti harrasta mitään. Alkakaa vaikka kalastmaaan tai retkeilemään tai liittykää jaliskerhoon. Sisältöö saa elämään kun harrastaa ja samalla tapaa uusia ihmisiä.

Tarjolla on kaikille yltäkylläinen elämä,siis ylitsepursuava, se pitää ottaa vastaan, ja voi olla että pittää vaivautua hakemaan. Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Nim. löytänyt, ja mitä hienointa se on iankaikkinen, Jeesus Jumalan Poika sen on jokaiselle ansainnut, siinäpä se, ota vastaan.

Juuri noin. En ole sinkku vaan jo vanha mamma. Ajattelin tuon lukiessani että tuossahan se on, kaikki.
Itse pidän rutiineista tai oikeasti tarvitsen niitä. Niiden varassa ja puitteissa elän. Jos ei mitään yllättävää niin olen tyytyväinen.

Huomaan miten helposti saan päiväni sekaisin. Pudotan jotain lattialle ja se menee rikki.
Samoin tein menee päivänikin rikki, huono päivä, ei olisi pitänyt herätäkään.

Omien toimieni pitäisi mennä ajatellusti, hallitusti ja järkevästi. Siihen minä pyrin.

Usein se rikkoutuu minusta riippumattomista syistä. He ovat saaneet päiväni pilalle.

Tämä on ajattelu joka minussa on ja sinnittelen eroon tuosta. Vaikka kuinka olisin omassa kuplassani niin tässä maailmassa sen joku aina rikkoo.
Voi olla että ikäni puolesta en pysty tuota toteuttamaan ennen kuin lopullinen rauha alkaa.
Elämä on ikuista taistelua. Minulla pieni koira jonka kanssa menee pakosti kuitenkin joku osa päivästä.
Se on ilon lähde ja pakostakin toiminnan lähde. Ilman sitä olisin totaalisesti yksin.

Kuka pakottaa toistamaan itseään jatkuvasti jos se kerran häiritsee? Miksei voi sitten ottaa tavaksi tehdä jotain muuta kerran päivässä, ottaa siitä rutiinin.

Ajattele tavallista arkea ja tylsyyttä, että sinulla on kaikki hyvin. Yhtä hyvin voisi maata sängyssä neliraajahalvaantuneena, eikä pystyisi tekemään mitään. Silloin sitä tylsää arkea kaipaisi ja paljon.

SimCity on kyllä äärettömän suosittu peli joten olet väärässä! Itse en kyllä ole elänyt edes kahta samanlaista päivää. Joka päivä oppii jotain uutta. Joka päivä törmää uusiin ihmisiin. Joka päivä tuo tullessaan uusia ongelmia ratkaistavaksi. Ympäristö muuttuu, ihmiset muuttuu ja maailma on jatkuvassa kehityksessä. Kohta voit paikata hampaatkin kotona!

Aika usein naispuolilla tulee 40-v jälkeen juuri tuollainen olo: elämä on kuin harmaata, hajutonta sumua tästä loppuun saakka. Meillä naisihmisillä syynä saattaa kuitenkin olla vaihdevuosia edeltävä hormonitoiminnan muutoksesta johtuva alakulo. Ei se kovin harvinaista ole. Ja uskokaa pois, kun "viihdevuodet" alkavat, niin eipä ennätä pitkästyä!
En suosittelisi eroa/työpaikan vaihtoa ensihätään, vaan gynekologilla käyntiä.

Nuuskamuikkunen sanoi aikoinaan jotakin siihen malliin että "...on käytävä pitkällä matkalla ymmärtääkseen kuinka ihana koti on...", ja niin se taitaa olla.
Ihmiset etsivät elämyksiä, matkoja, uusia kulttuureja, eksoottisia ravintoloita jne. ja miksi...? Kun kotona on tylsää..
Itsekin lähdin nuorena miehenä maailmalle kun Suomessa oli niin "takapajuista ja tylsää", asunut keski-Euroopassa useita vuosia ja vielä enemmän lähi-ja Kaukoidässä, kunnes tajusin että samanlaista jokapäiväinen elämä on kaikkialla. Aamulla ylös, duuniin, illalla himaan, vähän kuntoilua, telkkua, perheen kanssa oleilua ja sitten seuraavana päivänä taas uudestaan. Se on ihan sama istutko autossa aamuruuhkassa, tai toimistossa tietokoneen ääressä Bangokissa, Kölnissä, Kairossa tai Tampereella...Mutta...
Suomessa saa olla omiensa joukossa. Tuntee tavat ja kielen ja miten kaikki toimii, kaikki on puhdasta ja luotettavaa, ihmiset ovat kohteliaita ja rehellisiä jne.
Ja muistakaa - elämä on jännittävää koska joka hetki voi tapahtua mitä tahansa!

Jos kaipaat jotain uutta, ihmeellistä ja jännittävää niin jätä toi kaikki taaksesi, työt, kaupat, kaverit ja etenki sukulaiset ja pakkaa reppu ja lähde kävelemään niin pitkälle kaakkoon kuin vain pääset. Jos tulee vesistö vastaan ni sen pääsee joko kiertämään tai ylittämään.
Lupaan ettei tule olemaan samaa painunutta rataa mitä olet tottunut tallaamaan vuodesta toiseen eikä myöskään tylsää.
Reviiri vähän laajenee ja jossei jaksa tallaa ni pidä pari päivää taukoa tai jatka sitten kun jaksat. Josset jaksa tallaa niin ota fillari mukaan.
Kyl sä nopee bonjaat että elämää tää vaa on, jokainen tallaa tyylillään.
Good luck!

Kyllähän moni ihminen on kyllästynytkin,se näkyy muunmuassa itsemurhatilastoissa ja esim huumeiden käytön suurena yleistymisenä. Jos ihminen on onnellinen ja asiat kaikin puolin hyvin hänen tuskin tarvitsee sekoittaa päätään oli se sitten huumeet,lääkkeet tai alkoholi.

Välillä on ummetusta ja välillä ripulia, eikös siinä ole jo tarpeeksi vaihtelua. Lisäksi wc paperirullat voi vaihtaa välillä kuutiokasasta pyramidiksi ja päinvastoin. Muista käyttää maskia, kun käsittelet rullia.

Jeesus rakastaa synteihinsä väsyneitä, vaikka thl varoitteleekin.

Ei minunkaan elämässä ikinä tapahdu mitään. Toistan vaan samoja rutiineja ja ainoo asia mistä saan nautintoa on netti. Tulevaisuudessa minua ei odota kummoinen duunipaikka, koska käyn niin paskaa koulutusta. Kukaan ei tykkää musta eikä huomaa mua. Oon miettiny jo itsemurhaa usean kerran ja en kyl ees tiiä kuinka monta vuotta jaksan elää. Minulla ei ole mitään mielenkiinnonkohteita eikä ketään kovin tärkeää ihmistä. Muut bilettää aamusta iltaan bestiksien kanssa ja minä en tee mitään. En oo edes pariakymmentä ja oon jo näin epätoivoinen. 😒

Kun ihmiset valittavat että on tylsää tai samaa jatkuvasti, niin miksi eivät sitten tee mitään uutta? Eihän sen tarvitse olla mitään ihmeellistä, pitkälti samahan se on mitä tekee, ottaa vaikka tavoitteeksi yrittää sataa uutta asiaa vuodessa.

Älä toista jatkossa samoja asioita kuin muut! Miksi toistat, pitäisi kysyä?

Ne joulut, vaput, juhannukset jne voi aivan hyvin jättää pois omasta elämästä ja pitää ne vain mahdollisena lisä vapautena olla vaikka tekemättä mitään!

"Saman toisto" arjessa on suhteellista, koska se opettaa ja antaa elämyksiä uudelleen ja uudelleen! Saman toistaminen ei siis tarkoita pelkkää ikävää kuten mielikuvillasi annat ymmärtää.

Itse olen opetellut useita taitoja ja ne jaksavat toistamisestaan huolimatta viihdyttää.
Esim. Perhokalastus tuottaa hyvää mieltä vaikka saalista ei aina samoin saa kuin aiemmin, mutta se katkaisee arjen rutiinit, joka tylsistää vaikka luo samalla tiettyä turvallisuutta elämiseen.
Jos rutiini alkaa viemään voimia et anna itsellesi oikeasti aikaa ja alat elämään "sitkuelämää" ja syytät lopulta tuntemattomia ja järjestelmää jotka tuo rutiinit.

Löydä itsestäsi se lapsi joka kiinnostui erilaisista asioista, etsi kauniita kiviä ja hio tai halkaise niistä esiin se jokin, opettele pajupillin teko, kitaran soittotaito, tee hyvä kaarnalaiva joka menee sillä purjeella ulapalle jne. ! Eli innostu tekemisestä älä ainaisesta olemisesta ja odottelusta että joskus on asiat toisin, tee se itse!

Monimuotoiset Kädentaidot pitää oikeasti mielen korkealla, koska ihmisen aivot tykkää oppimisesta ja ilon tunne on vilpitön kun osaa jotain omin käsin tehdä.

Elämä on oppimista ja elossa pysymistä ei olemista.

-SUOMALAINEN on ry55än ja ihmisen risteytys.

Martti Innanen, 1931-2014

Tämä aloitus oli viksusti todettu yksinkertainen asia. Näin se elämä menee. Lopulta tämä on yhtä teatteria koko elämä ja joku päivä joku viheltää pelin poikki.

Saman rytmin toisto estää aivojen kuormittumisen. Siltikin meistä kaikista suurin osa elää elämää lähiöissä ja kerrostaloissa, mitä ei ole luonto tarkoittanut. Eläviä kuolleita ympärillä.

Palasin, ajas takasin FedExil, Varmistamaa et UG Solon tekisin. Elämä ku kiusallinen hetki Välis syntymän ja kuoleman, Hoidan sen mielummin huomenna.
Mitä vaan kävi, Kaheksangiganen aivo, Litsarit menee must läpi.

Stöö on tietäjä, lukee lehtii, Ja käyttää Paperi-T:n internettii.
Ja se sano aina kun ulos lähet, Lataa pumppari yhel kädel.

Mist mä tuun, sataa kivii, Ja sotii sapiens vastaan Wi-Fii.
Varaosii ei maan päällä, Joten sori en voi jäädä.
Ydinsodan univelat kutsuu, Joten sori mut saisko nukkuu.
Tuun kyl takasi, saletti lupaan, Mut nyt, salli mun sulaa.

Eikä ole! Samantoistoa.

Miullä se on muuttunut jo kymmenen kertoo nuo vuoden pyhät.

Ja .....

Hmmm.....

Empä kerrokkiään enempiä

" Kertaus on opintojen äiti. " - Nm. Toistolla taitavaksi

Määrätyt aikataulut ja rytmi ja aika milloin koira ulos jne., ne luovat elämään aikataulun joka kutakuinkin noudattaa päivästä toiseen samaa kaavaa jos ei mitään erityistä tapahdu. Heti jos tapahtuu jotain odottamatonta niin päivärytmi menee heti sekaisin.

Nämä päivän rutiinit ovat oman päiväni pelastus. Siinä on vaan yksi vika. Kun jotain yllättävää tapahtuu (esim vaikka koiran ripuli) niin päivän ohjelma muutuu täysin.
Nyt eletäänkin tavallaan koiran ehdoilla. Miten usein ulkona ja riittääkö esim. 15 minuuttia ulkoilutuksen väliajaksi.
Ruokailun muutos, ei ehkä sitä mitä on tottunut saamaan tai peräti ei ehkä mitään.

Tässä vaan yksi esimerkki miten ihmisen aikataulu voi seota. Jokainen koiraihminen tietää tämän.

Sitten kun puhutaan vakavammista asioista eli esim. lasten sairastumisista ja vastaavista niin tilanne on moninkertaisesti huonompi.

Koirasta pakonedessä voi ehkä luopua, lapsista ei.

Lue E.G.W:n Suuri Taistelu niin saat viihdettä elämääsi

Näinhän se on - elämä ei onneksi ole peliä vaan sitä tasaista helmenharmaata arkea. Onneksi jokainen voi, halutessaan, tehdä arjestaan mielenkiintoisen ja vaihtelevan. Totta kai työssäkäyvillä on rutiinit mutta työajan ulkopuolella ja vapaalla voi tehdä itse asiassa, mitä haluaa.

Juhlapäivät ovat oma kuvionsa, toiset juhlii joka ikistä juhlapäivää ja muutoinkin, toiset taas pitävät kaikkia kulttuurisia juhlapäiviä joko turhina tai muuten vain tylsinä. Minä en! Juhlat erottavat arjen ja antavat sille merkitystä.

Hieno kirjoitus,kun näin monella on.
Itse en valmistaudu mihinkään sillai suuresti,antaa mennä omalla painolla. Koska olen kokenut sen kaikkien pyhien ja muiden tärkeyden nuoruudessani ja tein heti ,kun aikoinaan kasvoin isoksi,en tee samaa lauma käyttäytymistä kuin muut ihmiset.
Toki Joulu,on minullekin tärkeä,mutta sen voi ottaa ihan rauhallisesti.
Samoin muut ajat.
En tapaa mielelläni sukulaisia,olen tehnyt sen selväksi,en vastaa kuin harvoin puhelimeen.
En halua Helsingin sukulaisia tänne,ennen elivät kuin pellossa ja heitä syötettiin,kuin sikoja porstuassa ja he vain elivät ja nautiskelivat elämästä.
Hyvin harvoin kuului,tervetuloa Helsingin porsaitten luo ja muistan lapsuudestani,ei he mitään tarjonnu roskaväki.
Pakosta otan yhteyden tai vastaan kunnioituksesta roskaväelle(laiskoille).
Onneksi se pakko poistui aikoinaan just Juhannukset,Joulut, Pääsiäiset, kun Helsingin pummit tulivat.. Ihan oikeesti vitutti..Aika on takana ja eivät varmasti Helsingin pummit tule enään. Meillä on omat juhlat ilman Helsingin pummeja ja ei tarvita pummeja.
Elämä helpottui,kun lopettivat Helsingin Pummit käymästä sukulaisten luona.

Näin se on, sängynpätkä mistä aamusella noustaan ja illalla ruvetaan nukkumaan.