Olimme tunteneet n. vuoden, nähneet joskus, varsinainen seurustelu alkoi elokuun kuutamoissa. Siitä haalistuneita muistoja, nousi mieleen myös ikävä muisto, astuin ehkä jonkun varpaille tietämättäni, Anoppilassa vietetyn viikonlopun jälkeen, tultiin työpaikan pihassa sanomaan miehen olevan naimisissa. En katsonut keskusteluasiaksi. Kontrollia pitää olla, vaikka vikaistakin.
Elokuun illat tuovat muistoja, hyviä, huonoja
Anonyymi
6104
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tyypillinen esimerkki, vieraiden asioihin puuttumisesta.
Eipä selvinnyt aloituksesta, oliko se mies kuitenkin naimisissa vai ei?
Eikä sekään, seurusteletteko yhä, vai onko suhde jo ohi, kun muistot kerran ovat vuodessa haalistuneet.
Kirjoitinpa sekavasti. Hänen kevyttä seurustelua vain, kateutta. Avioiduimme, poistui elämästä yllättäen nuorena hoitovirheen vuoksi. Tuhkat muistoista, niin kauan aikaa kulunut. Mieli tekee kummallisia aasinsiltoja, eri tunnetiloissa.
"Hänen kevyttä seurustelua vain, kateutta."
Ei ihan valjennut mitä tämäkään tarkoitti. Mies oli seurustellut jonkun kanssa kevyesti? Miten kateus siihen liittyi?
Aloituksessa kulminoituu täysin turhien asioiden muistamisen koko kirjo ja niiden esiintuominen.
Kuolleita toki kannattaa muistaa, mutta rajansa kaikella mitä aivoihinsa tallettaa.
Luonnollista, että menneet on menneitä ja uutta kohti. Mutta, kun kaikki on vääristelty, vedetty, en edes tiedä, mitä. On pysyttävä omissa muistoissa, etsien selityksiä. Kyllä sellaisen muistaa, olet menossa kihloihin ja tullaan sanomaan ,se on naimisissa. mielestäni kuvasi, miten helposti heitellään täysiä valheita.