siis mitä kirjoittaisin.. kuulostaa tyhmältä kun sanoo että on ollut toisen kauan, kiintyy toiseen todella paljon ja sen jälkeen kuulee että toinen ei jaksa, mielenkiinto lähtenyt ja henkisesti väsynyt.
Kuin salama taivaalta.
Ja nyt vasta tulee mieleen kaikki merkit, miten toinen käyttäytyi ennen ja jos olisi järjellä ajatellut niin olisi huomannut.
Elämä edessä mutta pahalta tuntuu kun joutuu päästämään irti siitä jonka tuntee omaksi turvakseen, oma tukipilari.
Pilvilinnoista laskeutuminen todellisuuteen. tervetuloa takaisin.
ei sitä todellakaan jaksaisi miettiä että joutuu aloittamaan alusta. Löytyyhän siitä plussaa ja miinusta, saa itselleen aikaa, löytää taas itsensä yksilönä.
Ei vain tunnu vielä mikään hyvältä, ei mikään kiinnosta, ei se rakkaus mikään hyvä asia ole, koska sydänsuruista parantuminen kestää kauan. ja vielä kun ei itse saanut vaikuttaa asiaan, ei ollut mitään sanavaltaa, ei mitään tehtävissä.
kyllä se jos joku sattuu.
Kuin salama taivaalta.
Ja nyt vasta tulee mieleen kaikki merkit, miten toinen käyttäytyi ennen ja jos olisi järjellä ajatellut niin olisi huomannut.
Elämä edessä mutta pahalta tuntuu kun joutuu päästämään irti siitä jonka tuntee omaksi turvakseen, oma tukipilari.
Pilvilinnoista laskeutuminen todellisuuteen. tervetuloa takaisin.
ei sitä todellakaan jaksaisi miettiä että joutuu aloittamaan alusta. Löytyyhän siitä plussaa ja miinusta, saa itselleen aikaa, löytää taas itsensä yksilönä.
Ei vain tunnu vielä mikään hyvältä, ei mikään kiinnosta, ei se rakkaus mikään hyvä asia ole, koska sydänsuruista parantuminen kestää kauan. ja vielä kun ei itse saanut vaikuttaa asiaan, ei ollut mitään sanavaltaa, ei mitään tehtävissä.
kyllä se jos joku sattuu.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ajan myötä helpottaa. Aikaa tietysti voi mennä kauankin, varsinkin jos takana on pitkä parisuhde. Voimia.
Kaikki yhteiset muistot ja kaikki yhteiset tekemiset ja tavat.. vie kauan aikaa unohtaa. Eikä niitä tarvitse kokonaan unohtaa, mutta sellain että jaksaa eteenpäin. Aamut on hirveitä kun joutuu heräämään yksin ja tietää, että näin on vielä pitkään. Iltaisin kaikki pyörii mielessä, itkettää ja on paha olla. Yöllä aina välillä herää ja taas kohtaa todellisuuden.
Pienikin asia muistuttaa, joku biisi, joku ohjelma, leffa.. mitä yhdessä on kattonu..
Pitää vaan koittaa jaksaa, päivä kerrallaan. Aika parantaa haavat vaikka tuntuukin vielä pitkään, että paremmin sanottu kuin tehty.
Kuulostaa tutulta. Itselleni kävi samoin naiseni kanssa pari kuukautta sitten. Kaikki oli kuin sadusta, kihloihin mentiin ja häistä puhui lähes päivittäin.
Siellä se x-mies kuitenkin taustalla kiinnosti ja muutama muukin. Olisinpa nähnyt me merkit ajoissa etten olisi aukaissut sydäntäni niin paljon kuin aukaisin.
Häntäkään ei enää sitten kiinnostanut seurani. Ei juttuni eivätkä kauniit tekoni.
Hän jätti minut pikkuhiljaa. Kärsin niin paljon silloin että sitä ei voi sanoin kuvailla.
Nytkin kaipaan häntä mutta ymmärrän ettei hänen kanssaan olisi voinut rakentaa minkäänlaista turvallista elämää. Hän oli pettäjä, houkutusten perässä juoksija jolle kaiken pahan kuvaksi elämässä tulin minä.
Se oli hirveää, se oli niin kauheaa ettei mikään ole koskaan ollut. Kun annoin kaikkeni, aivan kaikkeni ja hän alkoi pahaksi minulle.
Olen samalla surullinen ja samalla onnellinen(oudoin tunne koskaan)että erosimme.
Jatkakoon hän omaa elämäänsä, minä yritän kasata sydämeni palaset yksitellen elämäni pihoilta. Se vie aikaa, voi kuinka se viekään aikaa niin liikaa aikaa. Mutta mitään muuta mahdollisuutta ei ole, kuin alkaa ajan kanssa kaveriksi. Ei lohduta minuakaan:( Mutta niin se vain on.
Herätit hirvittävän suurta myötätuntoa.
Auttaisin, jos osaisin ja voisin.
Parempaa kevättä...
-Tea
Keväästä tulee edellistä parempi. Ei tarvitse hoitaa "pikkutyttöä" niinkuin juottovasikkaa. Olen onnellinen, niin onnellinen tänä kauniina kevätpäivänä. Vapaa rakastamaan, vapaa olemaan rauhassa. Ihana elämä :)
Kiitollisin siitä että tiedän, tunnen -että en halua häntä enää koskaan takaisin. Hiuskarvaakaan :)