Pariterapiaan vai ero?

Kyllä ne tunteen vaan kuolee. Ne tuntee on valitettavasti usein vain kemikaalicocktail, mikä sitten jossain vaiheessa laantuu. Itse olen samanlaisessa tilanteessa. En tiedä millä saan ne tunteet esiin. Ja sitten kun tulee voimakas ihastuminen toiseen ihmiseen, niin vielä vaikeampaa saada niitä tunteita takaisin.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä ne tunteen vaan kuolee. Ne tuntee on valitettavasti usein vain kemikaalicocktail, mikä sitten jossain vaiheessa laantuu. Itse olen samanlaisessa tilanteessa. En tiedä millä saan ne tunteet esiin. Ja sitten kun tulee voimakas ihastuminen toiseen ihmiseen, niin vielä vaikeampaa saada niitä tunteita takaisin.

Lue lisää

Jatkan vielä. Epäilen, että minulla varmaan ne tunteet kuolisivat missä tahansa pitkässä suhteessa jossain vaiheessa. Ihmiset on erilaisia, toisille riittää perus yhdessäolo ja telkkarin katsominen noin kärjistettynä. Itse kaipaa sitä voimakasta ihastumisen ja rakastumisen tunnetta, huumaa, kaipausta jne. ja sehän ei jatku ainiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä ne tunteen vaan kuolee. Ne tuntee on valitettavasti usein vain kemikaalicocktail, mikä sitten jossain vaiheessa laantuu. Itse olen samanlaisessa tilanteessa. En tiedä millä saan ne tunteet esiin. Ja sitten kun tulee voimakas ihastuminen toiseen ihmiseen, niin vielä vaikeampaa saada niitä tunteita takaisin.

Lue lisää

Coctailhan se on ja alussa tajuttoman kova sellainen, eikä sitä ole tarkoitettukaan kestämään, ainoastaan saattamaan ne kaksi yhteen.
Itse nyt viittasin ennemmin siihen mitä tunnetaan ajan kanssa, kun alku on mennyt ja elämä tasaantunut, kyllä ne tunteet yleensä sielläkin on mukana, vain erilaisina.

Alkuhuuman pystyssä pitäminen on lienee mahdotonta, mutta sen jälkeisen coctailin ei ja se juuri vaatii aktiivisuutta tai coctail tulee juoduksi ja tunteet kuolevat. Tosin ei paljon auta, jos vain toinen osapuoli sekoittelee coctaileja, eipä sitä kukaan yksin pitkään viitsi tehdä.

Olet 100% oikeassa, jos on ihastunut toisaalle, samalla kun on oman kumppanin kohdalla tunteet vaikuttavat kuolleilta, niin halvatun hankalaksi menee. Olen nuoruudessa itse kertaalleen luovuttanut ja mennyt tunteiden mukana, mutta varttuneempana myös kertaalleen kaivanut itseni ylös siitä kuopasta. Mahdollista siis, mutta kukin tietää oman tilanteensa tarkimmin ja tekee ne valinnat sitten.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkan vielä. Epäilen, että minulla varmaan ne tunteet kuolisivat missä tahansa pitkässä suhteessa jossain vaiheessa. Ihmiset on erilaisia, toisille riittää perus yhdessäolo ja telkkarin katsominen noin kärjistettynä. Itse kaipaa sitä voimakasta ihastumisen ja rakastumisen tunnetta, huumaa, kaipausta jne. ja sehän ei jatku ainiaan.

Lue lisää

Niin, tiedät tuon parhaiten omalta kohdaltasi. Kai ne useimmilla laimenee, niin itselläkin, mutta pidän siitä mitä tulee tilalle, niitä rauhallisempia tunteita, ne ovat riittäneet moneen kauniiseen asiaan ja suureen tyytyväisyyteen.

Itse kuulun tuohon perushommaan, en kaipaa sitä huumaa ja hulluutta, vaikka onhan se aina hienoa aikaa. Minulle riittää hyvin perusrakkaus ja kaipaus, kun tiedän että senkin voi pidemmässä suhteessa ajoittain nostaa melkoisiin korkeuksiin. En tiedä, mutta ehkä jotkut osaavat tehdä säännöllisestikin tai jotain.

Itsellä myös tuota käsitystä. Terapeutit lässyttää kliseitä, mitä ovat kirjoista oppineet. Viimeksi kun kävin kokeilemassa terapeutilla, hän kysyi minulta, mitä mielestäni siellä terapiassa pitäisi tehdä. Mietin vaan että mitä vittua, eikö se pitäisi terapeutin tietää. Mistä helvetistä minä tiedän mitä siellä pitäisi tehdä.

Anonyymi kirjoitti:

Itsellä myös tuota käsitystä. Terapeutit lässyttää kliseitä, mitä ovat kirjoista oppineet. Viimeksi kun kävin kokeilemassa terapeutilla, hän kysyi minulta, mitä mielestäni siellä terapiassa pitäisi tehdä. Mietin vaan että mitä vittua, eikö se pitäisi terapeutin tietää. Mistä helvetistä minä tiedän mitä siellä pitäisi tehdä.

Lue lisää

Niin, kaikki ratkaisuthan pitäisi saada valmiina ettei itse tarviis tehdä mitään. Se on tätä kun parisuhdekin ulkoistetaan jonkun muun vastuulle, ei se noin onnistukaan. Mikä sen parempaa kun voi vierittää syyn vaikkapa terapeutin niskaan? Pitäiskö miettiä sellaista perusasiaa kun oma vastuu. Pystyykö sanomaan? Kaikki lähtee itsestäsi ja terapeutti antaa puolueettomasti vain työkaluja asioiden suhteen

Anonyymi kirjoitti:

Itsellä myös tuota käsitystä. Terapeutit lässyttää kliseitä, mitä ovat kirjoista oppineet. Viimeksi kun kävin kokeilemassa terapeutilla, hän kysyi minulta, mitä mielestäni siellä terapiassa pitäisi tehdä. Mietin vaan että mitä vittua, eikö se pitäisi terapeutin tietää. Mistä helvetistä minä tiedän mitä siellä pitäisi tehdä.

Lue lisää

Pöh. No ei tosiaankaan terapeutin tarvitse tietää mitä asiakas tulee hakemaan. Ei terapia auta, ellei asiakas ole itse motivoitunut auttamaan itseään, ja tietää suunnan mitä haluaa.

Pitkä parisuhde on henkilökohtainen käsite. Toisilla se on kolme vuotta, toisilla 30v.

Tuo ensimmäinen lause täysin totta, rehellisyyttä ja oman halun se vaatii että siitä voi olla apua.