-singulariteetti
-äärettömän iso universumi
-aikaa edessä tai takana äärettömästi
-rinnakkaisia maailmankaikkeuksia äärettömästi
-Big Bang ja Big Crunch toistuneet äärettömästi
-Fraktaalit?
-ääretön määrä simuloituja todellisuuksia
-ääretön laskentateho (tulevat kvanttitietokoneet?)
-tietoisuudella ääretön määrä asioita mahdollisena koettavana.
-äärettömästi voi sekoittaa ja kierrättää materiaa ja energiaa.
Uskotko aktuaaliseen äärettömyyteen?
--
heisielu
Fyysisen maailman äärettömyydet
Anonyymi
34
267
Vastaukset
- Anonyymi
Eräästä Koraanin englannin kielisestä käännöksestä ajatuksiini on iskostunut, että Luomakunta kyetään simuloimaan muuten täydellisesti, mutta tietokoneen muistikapasiteetti loppuu kesken kun pitäisi jokainen viherhiukkasen yhteyttämisreaktio simuloida. En oikeastaan ymmärrä tuota väitettä. Jos esitetään villi oletus, että massaa voidaan käyttää joskus muistiin tallennusvälineenä esim. vaikka yhden protonin massaan tallentaan YKSI MEGATAVU tietoa niin siltikö muistikapasiteetti loppuu kesken?
Oli uutinen tuossa Amppareiden välityksellä, että vuoden 2300 jälkeen on maapallolla bittejä tallennettu yhtä paljon kuin on maapallolla atomeja.
Maapallon atomien määrä = tallennettujen bittien määrä vuoden 2300 jälkeen.
Lyhyesti vastaan: MUISTI LOPPUU KESKEN ja TALLENNENUSTILA. SE ei ole ääretöntä. Ehkä juuri siksi on aineen ja energian häviämättömyyden laki kun nuo kaksi ovat ÄÄRELLISIÄ. Ne kierrättävät itseään, jotteivat lopu kesken. - Anonyymi
Ei ole uskon asia. Vastaus siis on: en kommentoi.
Äärettömyyttä juuri pitäisi miettiä.
Ikuisuutta ja äärettömyyttä juuri pitäisi miettiä filosofisesti perusteellisesti että voitaisiin rakentaa järkevä teoria universumista, maailmankaikkeudesta, kaikkeudesta.
Se on looginen totuus, että universumi on ikuinen ja ääretön, mutta millaista sen todellinen ikuisuus ja äärettömyys oikein on, niin se vaatisi kvanttiteorian tapaisen korkeammantasoisen ajattelun.
Ja siihen pitäisi yhdistää tähtitieteen tiedot galaksiavaruudestamme, arvioiden mitkä tiedot siinä ovat kiistattomia ja mitkä teorioista riippuvaisia.
Jonkinlaista ajattomuutta ja rajattomuutta on kaikkeuden todellinen ikuisuus ja äärettömyys. Osilla on alku ja aika ja paikka, mutta millainen on kokonaisuuden aika ja avaruus, ja miten se on yhteydessä aineeseen, energiaan, voimiin, kenttiin jne, materiaan. Kaikkihan on suhteellista, tai mikä oikeasti on absoluuttista?
Filosofiassa voidaan lähteä universumin ikuisuuden ja äärettömyyden miettimisestä, millaisia ne ovat?- Anonyymi
"Se on looginen totuus, että universumi on ikuinen ja ääretön..."
Tuo on vain sinun tekemä kehäpäätelmä. Loogisuudellaan se vetää vertoja rapajuopon deliriumeille. - Anonyymi
Kymmenjärjestelmä ei toimi multiversumien laskennassa,se siitä.
”Se on looginen totuus, että universumi on ikuinen ja ääretön,”
Noin minäkin joskus ajattelin, mutten ole enää ollenkaan varma. Jo aikoinaan filosofit, jotka ennustivat, ettei äärettömyyksiä ole, ovat osuneet oikeaan. Demokritus päätteli, ettei ainetta voi pilkkoa äärettömästi ja ennusti atomien (tai kvanttien) olemassa olon. Nykyisin tuntuu, että aina kun mallissa on äärettömyys tai singulariteetti, niin malli on osoittautunut virheelliseksi noissa tilanteissa. Kaikki vaikuttaa olevan pikemminkin diskreettiä eikä äärettömyyksiä löydy edes mikromaailmasta.
- Anonyymi
Matemaattinen äärettömyys on vähän hankala. Jotenkin en usko että mikään on tuolla tavalla ääretön.
Matemaattisesti äärettömässä universumissa löytyy ääretön määrä maapalloja jotka ovat täsmälleen identtisiä tämän planeetan kanssa.
Kaikki nuo identtiset planeetat vain satunnaisuudesta ilman mitään jumaluuksia. Lähes identtisiä Maa-planeettoja on myös ääretön määrä.
Myös jos tuhoat Kuolontähdellä äärettömän määrän klooni Maita jäljelle edelleen jää ääretön määrä klooneja.
Tuo on vähän hämmentävää.”Matemaattisesti äärettömässä universumissa löytyy ääretön määrä maapalloja jotka ovat täsmälleen identtisiä tämän planeetan kanssa.”
Tuo pätee vain jos universumi oletetaan satunnaiseksi ja homogeeniseksi.Järkisyitä kirjoitti:
”Matemaattisesti äärettömässä universumissa löytyy ääretön määrä maapalloja jotka ovat täsmälleen identtisiä tämän planeetan kanssa.”
Tuo pätee vain jos universumi oletetaan satunnaiseksi ja homogeeniseksi.Äärettömyys ja ikuisuus todellisuudessa ovat samalla kuitenkin jollakin tavoin äärellisiä ja ajallisia.
Ratkaisu voisi olla, että kokonaisuus on edelleen tuntematon, tietoa siitä lähestytään, joskus ja jonkinlainen perustila sillä on, ei se ikuisesti ole aina suuremman ja erilaisen kokonaisuuden sisällä, ja sitten tunnetuilla osilla, galakseilla, kvasaareilla ja galaksijoukoilla on alkunsa, kehityksensä, loppunsa ja alueensa.Olli.S kirjoitti:
Äärettömyys ja ikuisuus todellisuudessa ovat samalla kuitenkin jollakin tavoin äärellisiä ja ajallisia.
Ratkaisu voisi olla, että kokonaisuus on edelleen tuntematon, tietoa siitä lähestytään, joskus ja jonkinlainen perustila sillä on, ei se ikuisesti ole aina suuremman ja erilaisen kokonaisuuden sisällä, ja sitten tunnetuilla osilla, galakseilla, kvasaareilla ja galaksijoukoilla on alkunsa, kehityksensä, loppunsa ja alueensa.Äärettömiä on erilaisia. Esimerkiksi 3D avaruuden suora voi olla äärettömän pitkä, mutta samalla sen leveys voi olla äärellinen. Se, että ymmärrämme äärettömän abstraktina käsitteenä ei kuitenkaan tarkoita, että sellaisia voisi oikeasti olla olemassa. Esimerkiksi jos aikaa tulee koko ajan lisää ilman loppua, niin tästä huolimatta aikaa ei ole koskaan tulevaisuudessa äärettömästi vaan sitä on aina äärellinen määrä.
- Anonyymi
Olli.S kirjoitti:
Äärettömyys ja ikuisuus todellisuudessa ovat samalla kuitenkin jollakin tavoin äärellisiä ja ajallisia.
Ratkaisu voisi olla, että kokonaisuus on edelleen tuntematon, tietoa siitä lähestytään, joskus ja jonkinlainen perustila sillä on, ei se ikuisesti ole aina suuremman ja erilaisen kokonaisuuden sisällä, ja sitten tunnetuilla osilla, galakseilla, kvasaareilla ja galaksijoukoilla on alkunsa, kehityksensä, loppunsa ja alueensa."Äärettömyys ja ikuisuus todellisuudessa ovat samalla kuitenkin jollakin tavoin äärellisiä ja ajallisia. Ratkaisu voisi olla, että kokonaisuus on edelleen tuntematon..."
Eikös tuo ole vähän ristiriidassa alla olevan väitteesi kanssa?
"Se on looginen totuus, että universumi on ikuinen ja ääretön..."
Eli looginen totuus voi olla tuntematon? Ja kirsikka voi myös olla banaani tai jakoavain. 🤔 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Äärettömyys ja ikuisuus todellisuudessa ovat samalla kuitenkin jollakin tavoin äärellisiä ja ajallisia. Ratkaisu voisi olla, että kokonaisuus on edelleen tuntematon..."
Eikös tuo ole vähän ristiriidassa alla olevan väitteesi kanssa?
"Se on looginen totuus, että universumi on ikuinen ja ääretön..."
Eli looginen totuus voi olla tuntematon? Ja kirsikka voi myös olla banaani tai jakoavain. 🤔No onhan esim tulevaisuus yksi julmetun suuri superpositio.
- Anonyymi
Järkisyitä kirjoitti:
”Matemaattisesti äärettömässä universumissa löytyy ääretön määrä maapalloja jotka ovat täsmälleen identtisiä tämän planeetan kanssa.”
Tuo pätee vain jos universumi oletetaan satunnaiseksi ja homogeeniseksi.Meillä on riittävästi satunnaisuutta luoda maapalloja, koska meillä jo yksi sellainen on. Homogeenisuudesta en ole ihan varma miten oleellinen se on, jos pointtisi ei ole, että näkyvän universumin ulkopuolella olisikin vain tyhjää. Toki jos ainoat atomit koko kaikkeudessa sattuisivat olemaan joko noin 90 miljardin valovuoden säteellä meistä tai sitten atomit ylipäänsä loppuisivat jossain vaiheessa, lisää maapalloja ei tosiaan voi syntyä.
Tosin matemaattisesti ääretön universumi luo identtisiä maapalloja, jos se vain on jotenkin mahdollista, vaikka atomien määrä harvenisikin mennessä kauemmas. Luonnonlakien tulisi muuttua suhteellisen paljon, jotta tuo aidosti ääretön universumi ei pitäisi sisällään toista karvatonta apinaa juuri nyt kirjoittamassa vastausta johonkin vähän typerään ketjuun omassa Suomi24:ään. - Anonyymi
Järkisyitä kirjoitti:
Äärettömiä on erilaisia. Esimerkiksi 3D avaruuden suora voi olla äärettömän pitkä, mutta samalla sen leveys voi olla äärellinen. Se, että ymmärrämme äärettömän abstraktina käsitteenä ei kuitenkaan tarkoita, että sellaisia voisi oikeasti olla olemassa. Esimerkiksi jos aikaa tulee koko ajan lisää ilman loppua, niin tästä huolimatta aikaa ei ole koskaan tulevaisuudessa äärettömästi vaan sitä on aina äärellinen määrä.
Sinänsä lukujen 1 ja 2 välissä on ääretön määrä lukuja. Näissä keskusteluissa varmaan tarkoitetaan enemmän aitoa äärettömyyttä ilman mitään erityistä rajaa tavalla tai toisella.
Anonyymi kirjoitti:
Meillä on riittävästi satunnaisuutta luoda maapalloja, koska meillä jo yksi sellainen on. Homogeenisuudesta en ole ihan varma miten oleellinen se on, jos pointtisi ei ole, että näkyvän universumin ulkopuolella olisikin vain tyhjää. Toki jos ainoat atomit koko kaikkeudessa sattuisivat olemaan joko noin 90 miljardin valovuoden säteellä meistä tai sitten atomit ylipäänsä loppuisivat jossain vaiheessa, lisää maapalloja ei tosiaan voi syntyä.
Tosin matemaattisesti ääretön universumi luo identtisiä maapalloja, jos se vain on jotenkin mahdollista, vaikka atomien määrä harvenisikin mennessä kauemmas. Luonnonlakien tulisi muuttua suhteellisen paljon, jotta tuo aidosti ääretön universumi ei pitäisi sisällään toista karvatonta apinaa juuri nyt kirjoittamassa vastausta johonkin vähän typerään ketjuun omassa Suomi24:ään.”Tosin matemaattisesti ääretön universumi luo identtisiä maapalloja, jos se vain on jotenkin mahdollista, vaikka atomien määrä harvenisikin mennessä kauemmas.”
Ei välttämättä. Riippuu siitä, miten se harvenee. Jos materiaa on äärellinen määrä, niin vaihtoehtoja ei ole äärettömästi vaikka universumi olisikin ääretön. Samantapaiseen tilanteeseen päästäisiin, jos luonnonlait vaihtelevat siten, että maapallojen syntyminen on mahdollista vain äärellisellä alueella.
Vinkki: Pohdi, mikä on seuraavan funktion integraali eli x-akselin väliin jäävä pinta-ala välillä (1, ääretön): 1/x^2
Vaikka kyseessä on pinta, joka ei lopu koskaan (ääretön pituus, jolla on aina korkeus >0), niin pinta-ala eli integraalin tulos on silti äärellinen (ala=1).- Anonyymi
Järkisyitä kirjoitti:
Äärettömiä on erilaisia. Esimerkiksi 3D avaruuden suora voi olla äärettömän pitkä, mutta samalla sen leveys voi olla äärellinen. Se, että ymmärrämme äärettömän abstraktina käsitteenä ei kuitenkaan tarkoita, että sellaisia voisi oikeasti olla olemassa. Esimerkiksi jos aikaa tulee koko ajan lisää ilman loppua, niin tästä huolimatta aikaa ei ole koskaan tulevaisuudessa äärettömästi vaan sitä on aina äärellinen määrä.
Ääretön on pulmallinen. Voiko äärellisessä tilassa olla ääretön olio?
Pirretään ympyrän sisään tasasivuinen kolmio, jonka kärjet koskettavat ympyrän kaarta. Jaetaan kolmion sivut kolmeen yhtä suureen osaan ja piirretään sivujen keskelle tasasivuinen kolmio. Kuvion piiri kasvoi, mutta pysyi ympyrän sisällä.
Kolmioiden sivujen jakoa uusiin kolmioihin voidaan jatkaa äärettömästi. Tällöin kuvion piirin pituus lähenee rajattomasti ääretöntä pysyen mielivaltaisen kokoisen ympyrämme kehän sisällä.
Kyseessä on Kochin käyrä. Löytyy varmasti googlaamalla.
Yhtä helppo on kuvitella kappale, jonka pinta-ala lähestyy ääretöntä samalla kun sen massa lähestyy nollaa. Kappaleen alkuperäisellä koolla ei ole merkitystä. Ääretön viiva tai pinta-ala mahtuu äärelliseen tilaan.
Kun puhumme äärettömyyksistä, olemme melkoisen liukkaalla pinnalla. Anonyymi kirjoitti:
Ääretön on pulmallinen. Voiko äärellisessä tilassa olla ääretön olio?
Pirretään ympyrän sisään tasasivuinen kolmio, jonka kärjet koskettavat ympyrän kaarta. Jaetaan kolmion sivut kolmeen yhtä suureen osaan ja piirretään sivujen keskelle tasasivuinen kolmio. Kuvion piiri kasvoi, mutta pysyi ympyrän sisällä.
Kolmioiden sivujen jakoa uusiin kolmioihin voidaan jatkaa äärettömästi. Tällöin kuvion piirin pituus lähenee rajattomasti ääretöntä pysyen mielivaltaisen kokoisen ympyrämme kehän sisällä.
Kyseessä on Kochin käyrä. Löytyy varmasti googlaamalla.
Yhtä helppo on kuvitella kappale, jonka pinta-ala lähestyy ääretöntä samalla kun sen massa lähestyy nollaa. Kappaleen alkuperäisellä koolla ei ole merkitystä. Ääretön viiva tai pinta-ala mahtuu äärelliseen tilaan.
Kun puhumme äärettömyyksistä, olemme melkoisen liukkaalla pinnalla.Jep. Äärettömät ovat mielenkiintoisia.
Otetaan kaksi ääretöntä lukua:
A = kaikkien positiiviset kokonaislukujen summa = 1 2 3 4 ...
B = kaikkien parittomien kokonaislukujen summa = 1 3 5 ...
Paljonko on ääretön miinus ääretön? (ei määritelty)
Mutta entä ääretön A vähennettynä äärettömällä B?
Se on ääretön eli kaikkien parillisten kokonaislukujen summa
2 4 6 ...
On hyvin kyseenalaista onko äärettömiä oikeasti olemassa lainkaan. Yleensä fysiikassa, kun törmätään äärettömään kuten singulariteettiin, niin ollaan menty mallin pätevyys-alueen ulkopuolelle.
- Anonyymi
Jos viedään loppuun asti ajatus siitä, että **jokin** (esim. universumi) on ollut äärettömän kauan olemassa (ja tulee olemaan äärettömän ajan) eli siten olisi aina olemassa, niin mitä sillä tarkoitettaisiin?
Olisko ***jokin** ollut aina muuttumaton? Ei varmaankaan, jolloin se siis muuttuisi äärettömän monella tavalla (äärettömien) aikojen kuluessa. Silloinhan se voisi olla myös 'ei olemassa', sillä miksi äärettömän ajanjakson aikana ei olisi mahdollista sekin vaihtoehto, ettei **jokin** olisi olemassa.
Kuitenkin yleensä pidetään selvänä, ettei mitään synny tyhjästä, niin miten se sopii yhteen mainittuun äärettömään aikaan ja äärettömiin vaihtoehtoihin. Millä perusteella suljettaisiin pois vaihtoehto 'ei olemassa', jos vaihtoehtoja voi olla kuitenkin äärettömästi?
Niinpä väitän, että on virheellistä sanoa, että **jokin** on aina ollut ja aina oleva olemassa. - Anonyymi
Itse en usko äärettömyyteen tai ikuisuuteen, mutta kun kysyin kaveriltani asiasta hän esitti kysymyksen: JOS EI OLE ÄÄRETTÖMYYTTÄ NIIN MITÄ SITTEN TULEE SEN KATON JÄLKEEN, JONKA SISÄLLE OLEMME SULJETUT. EIKÖ TUON KATON ULKOPUOLELLA OLE MITÄÄN?
Jos ajatellaan laajenevaa maailmankaikkeutta niin tosiaan mistä aineesta sitten rakentuisi katto estämään tuon laajenemisen? Ja kuinka paljon materiaa menisi tuon katon rakentamiseen? Materiastako, hengestäkö, informaatiostako, sanastako, säädöksistäkö, matematiikastako???
Jos ajatellaan, että säde olisi 10 miljardia valovuotta ja siten pallon kehä olisi 2 kertaa pii kertaa 10 mrd valovuotta eli yli 60 mrd valovuotta niin pitäisi olla aika paljon materiaa tai henkeä, jotta voisi rakentaa 60 mrd valovuoden kokoisen katon kaikelle. Ottaen huomioon vielä, että sen pitäisi olla pinta-alaa eikä kehää. Pinta-alaahan tulisi todella paljon.
Ei se Intialaisten mielestä ole mahdotonta välttämättä. Heillä on käsite Brahman, jonka eräs merkitys voisi olla ilmakehä tai galaksin ilmakehä tai koko universiumin ilmakehä eli Brahman on kehä, joka on koko universiumin ympärillä. Eräässä mielessä, jos olen ymmärtänyt edes sinne päin Intialaisia juttuja.
Entä sitten antimateria ja annihiloituminen. Entä jos universiumin rajana on jonkinlainen antimateriasta johtuva seikka?
MUTTA KYSYMYS OLI SIIS MISTÄ RAKENTUU KATTO, JONKA SISÄLLE TÄMÄ UNIVERSIUMI ON RAKENNETTU? ONKO TUOLLAINEN KATTO MAHDOLLINEN RAKENTAA? Kysymys ei ole pelkästään fysiikkaan liittyvä, vaan myös logiikkaan ja kielitieteeseen?- Anonyymi
Loppuuko kysymykset joskus? Tuleeko se viimeinen pointti? Sitten ilmeisesti alkaa se kuuluisa taustalla oleva pyhä hiljaisuus.
- Anonyymi
Perehdy hieman yleiseen suhteellisuusteoriaan. Avaruus voi olla äärellinen ilman mitään "kattoa". Kun avaruus kaareutuu, kukaan ei pääse pois universumista, vaan kulkiessaan rajatta saapuu lopulta lähtöpisteeseensä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Perehdy hieman yleiseen suhteellisuusteoriaan. Avaruus voi olla äärellinen ilman mitään "kattoa". Kun avaruus kaareutuu, kukaan ei pääse pois universumista, vaan kulkiessaan rajatta saapuu lopulta lähtöpisteeseensä.
Käsittääkseni tosin tämän hetken konsensus on, että universumi on hyvin litteä. Jos kaarevuutta on, universumin minimihalkaisija olisi vähintään parikymmentä biljoonaa valovuotta.
Anonyymi kirjoitti:
Käsittääkseni tosin tämän hetken konsensus on, että universumi on hyvin litteä. Jos kaarevuutta on, universumin minimihalkaisija olisi vähintään parikymmentä biljoonaa valovuotta.
Anonyymi klo.19:34: "Käsittääkseni tosin tämän hetken konsensus on, että universumi on hyvin litteä. Jos kaarevuutta on, universumin minimihalkaisija olisi vähintään parikymmentä biljoonaa valovuotta."
Että litteä (eikä esimerkiksi "laakea")?
Ja kaarevanakin vähintään parikymmentä _biljoonaa_ valovuotta halkaisijaltaan (eikä esimerkiksi minimissään vain pariakymmentä _miljardia_)?
Jännittävällä tavalla on sitten tämän hetken konsensus heilahtanut siitä mitä universumista kerrottiin vielä muutama vuosi sitten.- Anonyymi
SatunnainenLukija kirjoitti:
Anonyymi klo.19:34: "Käsittääkseni tosin tämän hetken konsensus on, että universumi on hyvin litteä. Jos kaarevuutta on, universumin minimihalkaisija olisi vähintään parikymmentä biljoonaa valovuotta."
Että litteä (eikä esimerkiksi "laakea")?
Ja kaarevanakin vähintään parikymmentä _biljoonaa_ valovuotta halkaisijaltaan (eikä esimerkiksi minimissään vain pariakymmentä _miljardia_)?
Jännittävällä tavalla on sitten tämän hetken konsensus heilahtanut siitä mitä universumista kerrottiin vielä muutama vuosi sitten.Joo tuo on aika elävä fysiikan ala ja hullun vaikea tutkittava. Avaruuden kaareutta on tutkittu kokeellisesti ja näyttää siltä että avaruus on hyvin... ei-kaareva.
Universumihan on vajaa 14 miljardia vuotta vanha mutta avaruuden laajenemisen takia se on yli 90 miljardia valovuotta halkaisijaltaan.
Tuo kaarevuuden mittauksen tarkkuus on sen verran suuri että jos avaruus on kaareva ja palautuu ennen pitkää samaan pisteeseen, universumin pitäisi olla ainakin 250 lertaa tuo 90 miljardia valovuotta halkaisijaltaan.
Käsittääkseni suosituin veikkaus on että tuon näkyvän universimin (90mrd vv) ulkopuolella on lisää avaruutta niin kuin täälläkin. Anonyymi kirjoitti:
Joo tuo on aika elävä fysiikan ala ja hullun vaikea tutkittava. Avaruuden kaareutta on tutkittu kokeellisesti ja näyttää siltä että avaruus on hyvin... ei-kaareva.
Universumihan on vajaa 14 miljardia vuotta vanha mutta avaruuden laajenemisen takia se on yli 90 miljardia valovuotta halkaisijaltaan.
Tuo kaarevuuden mittauksen tarkkuus on sen verran suuri että jos avaruus on kaareva ja palautuu ennen pitkää samaan pisteeseen, universumin pitäisi olla ainakin 250 lertaa tuo 90 miljardia valovuotta halkaisijaltaan.
Käsittääkseni suosituin veikkaus on että tuon näkyvän universimin (90mrd vv) ulkopuolella on lisää avaruutta niin kuin täälläkin.No nyt valkeni minullekin tuo noin 20 biljoonaa valovuotta - kiitoksia kun jaksoit valaista asiaa. 90 miljardin vv:n halkaisija havaittavalle kaikkeuden osalle tuntuu tutulta - sitä olen varmaan nähnyt mainittavan näilläkin palstoilla - enkä lainkaan väheksy näiden seikkojen tutkimisen vaikeutta. Minulle tuntuu jo semantiikka tuottavan ongelmia energiatiheyksistä sun muista puhumattakaan.
Jään silti taustalle seuraamaan keskustelua kun kerran näin kiinnostava aihe on otettu esille. Kiitoksia aloittajalle. (En usko aktuaalisiin äärettömyyksiin _fyysisessä_ maailmassa. Matematiikassa sitäkin enemmän. :D )- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Käsittääkseni tosin tämän hetken konsensus on, että universumi on hyvin litteä. Jos kaarevuutta on, universumin minimihalkaisija olisi vähintään parikymmentä biljoonaa valovuotta.
Tarkoitit kai laakea?
SatunnainenLukija kirjoitti:
No nyt valkeni minullekin tuo noin 20 biljoonaa valovuotta - kiitoksia kun jaksoit valaista asiaa. 90 miljardin vv:n halkaisija havaittavalle kaikkeuden osalle tuntuu tutulta - sitä olen varmaan nähnyt mainittavan näilläkin palstoilla - enkä lainkaan väheksy näiden seikkojen tutkimisen vaikeutta. Minulle tuntuu jo semantiikka tuottavan ongelmia energiatiheyksistä sun muista puhumattakaan.
Jään silti taustalle seuraamaan keskustelua kun kerran näin kiinnostava aihe on otettu esille. Kiitoksia aloittajalle. (En usko aktuaalisiin äärettömyyksiin _fyysisessä_ maailmassa. Matematiikassa sitäkin enemmän. :D )Täältä sivusta lisään sen, että arvaus vähintään 250 kertaa suuremmasta perustuu puhtaasti mittaustarkkuuteen, tai paremminkin virhemarginaaliin. Mittaus, josta on kyse, oli omegan määrittely. Jännästi kun mitään pallogeometriaan viittaavaa ei topologia koskien havaittu, maailmankaikkeuden kaarevuus saattaa kuitenkin sisältyä virheeseen, jonka (virhemarginaalin) avulla taas voi määritellä kertaluokkaa kuinka suuri vähintään täytyy olla jne. Eli suurempi virhemarginaali olisi "sallinut" pienemmän kokoisen maailmankaikkeuden.
planeetta kirjoitti:
Täältä sivusta lisään sen, että arvaus vähintään 250 kertaa suuremmasta perustuu puhtaasti mittaustarkkuuteen, tai paremminkin virhemarginaaliin. Mittaus, josta on kyse, oli omegan määrittely. Jännästi kun mitään pallogeometriaan viittaavaa ei topologia koskien havaittu, maailmankaikkeuden kaarevuus saattaa kuitenkin sisältyä virheeseen, jonka (virhemarginaalin) avulla taas voi määritellä kertaluokkaa kuinka suuri vähintään täytyy olla jne. Eli suurempi virhemarginaali olisi "sallinut" pienemmän kokoisen maailmankaikkeuden.
Tuo oli juuri se mikä minulle pääpiirteissään valkeni. :)
Nyt kiinnostaisi tietää sallitaanko äärettömyyksille virhemarginaaleja ja liittyykö fyysikoiden tunnettu varovaisuus äärettömien kanssa tai suoranainen vastenmielisyys niitä kohtaan jotenkin virhemarginaaleihin. (Max Tegmark esimerkiksi taisi vielä aika hiljattain olla sillä kannalla että äärettömyydet olisi jo aika hylätä fysiikassa - ja lukemani mukaan hänellä tuntui olevan perusteitakin käsitykselleen.)SatunnainenLukija kirjoitti:
Tuo oli juuri se mikä minulle pääpiirteissään valkeni. :)
Nyt kiinnostaisi tietää sallitaanko äärettömyyksille virhemarginaaleja ja liittyykö fyysikoiden tunnettu varovaisuus äärettömien kanssa tai suoranainen vastenmielisyys niitä kohtaan jotenkin virhemarginaaleihin. (Max Tegmark esimerkiksi taisi vielä aika hiljattain olla sillä kannalla että äärettömyydet olisi jo aika hylätä fysiikassa - ja lukemani mukaan hänellä tuntui olevan perusteitakin käsitykselleen.)Tuommoista Tegmarkilta v. 2014: https://www.edge.org/response-detail/25344
Muuta oletettavasti hiukan saman suuntaista esim: https://www.quantamagazine.org/the-infinity-puzzle-20160616/
- Anonyymi
Historiassa kaikkein abstrakteinkin matematiikka on lopulta löytänyt tiensä konkreettiseen fyysiseen maailmaan.
Saa nähdä käykö äärettömyydelle samoin.
Ja voihan fyysisessä todellisuudessa tapahtua nytkin jokin harvinainen ilmiö, joka synnyttää ensimmäisen äärettömän asian. Luulisi, että Big Bangin lisäksi tapahtuisi jotain muutakin harvinaista kun aikaa vain kuluu.
--
heisielu - Anonyymi
voiko aarettomasta edes periaatteellisella tasolla tehda koskaan havaintoja..miten muka...
- Anonyymi
Äärelliseen tilaan mahtuu ääretön tila ja vielä äärettömän monta kertaa! Tämä johtuu siitä, että aikaa on tulevaisuudessa ikuisesti ja avaruus laajenee ja aika ja paikka sekoittuvat eli toiselle paikka voi olla toiselle aika. Mm. Max Tegmark on puhunut tästä.
--
heisielu - Anonyymi
Aino totuus on se, että totuutta ei koskaan saavuteta. Siksi luomme totuuden korvikkeita.
- Anonyymi
Tekoäly:
Miksi nolla ja yksi ja ääretön ovat kaikkein luonnollisemmat mahdollisuudet tai luvut
Tämä on mielenkiintoinen kysymys, johon ei ole yksinkertaista vastausta. Nolla, yksi ja ääretön ovat erityisiä lukuja, jotka liittyvät moniin matemaattisiin käsitteisiin ja ilmiöihin. Tässä on joitakin mahdollisia syitä, miksi ne voivat tuntua luonnollisimmilta mahdollisuuksilta tai luvuilta:
• Nolla on ainoa luku, joka on oma vastalukunsa ja käänteislukunsa. Se on myös ainoa luku, joka ei muuta toista lukua, kun se lisätään tai kerrotaan siihen. Nolla edustaa tyhjää joukkoa, jossa ei ole mitään alkiota. Nolla auttaa meitä ymmärtämään, että voimme käyttää matematiikkaa ajattelemaan asioita, joilla ei ole vastinetta fyysisessä kokemuksessa https://www.vox.com/science-and-health/2018/7/5/17500782/zero-number-math-explained. •
Yksi on ainoa luku, joka on oma kertolukunsa ja jakolukunsa. Se on myös ainoa luku, joka ei muuta toista lukua, kun se jaetaan tai kerrotaan sillä. Yksi edustaa yksikköjoukkoa, jossa on vain yksi alkio. Yksi auttaa meitä ymmärtämään, että voimme käyttää matematiikkaa luomaan yksinkertaisia ja elegantteja sääntöjä ja kaavoja. •
Ääretön ei ole tavallinen luku, joka noudattaa tavanomaisia laskusääntöjä. Se on pikemminkin käsite, joka ilmaisee jotain rajatonta tai loppumatonta. Ääretön edustaa joukkoa, jossa on niin monta alkiota, ettei niitä voi laskea tai verrata. Ääretön auttaa meitä ymmärtämään sen vastakohtaa, nollaa, kaikessa sen äärimmäisessä kummallisuudessa https://www.scientificamerican.com/article/infinity-is-not-always-equal-to-infinity/.
Nämä kolme lukua ovat siis kaikkein luonnollisimpia mahdollisuuksia tai luvut siksi, että ne ovat perustavanlaatuisia ja ainutlaatuisia matemaattisia olioita, jotka liittyvät moniin muihin matemaattisiin olioihin ja rakenteisiin. Ne ovat myös luonnollisia siksi, että ne heijastavat joitakin ihmisen ajattelun ja havainnoinnin perusominaisuuksia: tyhjyys, ykseys ja äärettömyys.
Jee. Jee. Jepulis.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1662819Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha222021- 242016
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.891825Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?691567Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se191313Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo371222- 101211
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351193Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k91171