Kysymys koskee yhden jalan maastavetoa, jota näkee normaalisti tehtänä ikäänkuin "kippilautana", eli kun yläkroppa kallistuu eteenpäin niin vapaa jalka pysyy samassa linjassa nousten takana ylöspäin.
Kysymys kuuluukin, eli onko tässä vapaan jalan liikkeessä mikä idea pääasiassa. Yhden jalan vetoahan voisi tehdä niin, että pitää vapaata jalkaa vain kevyesti maassa tai hieman irti maasta.
Kysymys kuuluukin, eli onko tässä vapaan jalan liikkeessä mikä idea pääasiassa. Yhden jalan vetoahan voisi tehdä niin, että pitää vapaata jalkaa vain kevyesti maassa tai hieman irti maasta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kellään ideaa?
Sen jalan tarkoitus on tasapainottaa liikettä ja olla varmasti pois avustamasta mukana.
Jos pidät toista jalkaa nostettuna irti maasta niin asetat samalla lonkan hieman mutkalle vs jos jalka kulkee "kippilautana" mukana, lisäksi tarvittaessa otat sillä vastaan kun vähänkin tasapaino heittää eli epähuomiossa oikeasti tosi usein.
Kokeile itse liikettä kummallakin tavalla.
Kokeilen sunnuntaina. Epäilen kokemuksen olevan kehno.
Olen vetänyt lyhyitä yhden jalan mave sarjoja tuolla luonnollisen tuntuisella kippityylillä.
Nilkka- ja polvihäiriöiden vuoksi tavalliset mavet ovat painottuneet toispuolisesti ja se on tuntunut selässä. Toistuva, yksipuolinen rasitus.
Ainakin kippityylillä vedin vuoroon molemmilla jaloilla samat sarjat ilman oireilua.
Tosin, en pidä sitä tarpeellisena. Kunhan leikin uteliaisuuttani. Yhden jalan tulos on hämmästyttävän hyvä tavalliseen maveen verrattuna.
Entä jos liikkeen tekisi niin, että vapaa jalka olisi takana vaikka päkikän varassa. Tällöin voitaisiin käyttää isompia painoja ja etummainen jalka tekee kuitenkin isomman työn. Samalla voitaisiin ehkäistä huono tasapaino
Niin tai sen tekisi oikein.
Eli korokkeelta, ilman tukea niin että sormenpäät melkein osuu lattiaan.
Ilmassa oleva jalka ei osu lattiaan missään vaiheessa, eikä käsillä oteta tukea missään vaiheessa.
20 toiston sarjoja 3 kertaa. Kummallekkin jalalle.
Tämä on oikea tapa koska lisää tasapainoa ja vahvistaa selän/jalan lihaksia. Paras maven apuliike. Myös pikajuoksijat tekevät näin.
Tasapainon merkityksen huomaa sitten kun se on kadonnut.
Olin 3kk toipilaana valtaosan vaakasuorassa asennossa.
Kun 9kk:n jälkeen ryhdyin varovasti hakemaan tuntumaa kuntoiluun niin kokeilin myös yhdenjalan maven aloitustasoa. Pelasin varman päälle ja aloitin 60kg:lla. Lopetin myös samalla ja heti. Perkele. Ukko ei pysynyt sen vartaa tasapainossam että vedosta olisi tullut mitään. Tuohon nyt aikaa muutama vuosi ja huomenna voisi kokeilla onko tilanne yhtään parempi.
Makuu tärveli myös yläraajojen koordinatiota. Eukko kuulee kolinasta missä päin huushollia liikun.
Jos olette punnertaneet joskus yhdellä kädellä koittakaa vaihteeks ilman.