Minä voin avata vähän tätä aika arkaakin aihetta että miten uskaltaa puhua tytölle johon on ihastunut ja miten tytön pitäisi reagoida.
Itselläni oli joskus sellainen jotenkin mielisairas tyttöihastus, ei vastannut mihinkään oikein mitenkään, en saanut mitenkään häneen yhteyttä no lopulta sitten sain jotenkin ja ystävällisin mielin, mutta.
Tyttöjenkin kannattaa silloin itsekin jotain sanoa jos huomaa että on kyseessä joku ujo poika joka ei oikein uskalla, varsinkin jos on tyttöporukassa, poika voi pelätä että hänelle nauretaan päin naamaa sitten heti...
Itselläni oli joskus sellainen jotenkin mielisairas tyttöihastus, ei vastannut mihinkään oikein mitenkään, en saanut mitenkään häneen yhteyttä no lopulta sitten sain jotenkin ja ystävällisin mielin, mutta.
Tyttöjenkin kannattaa silloin itsekin jotain sanoa jos huomaa että on kyseessä joku ujo poika joka ei oikein uskalla, varsinkin jos on tyttöporukassa, poika voi pelätä että hänelle nauretaan päin naamaa sitten heti...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minusta oikein hyvä lähtökohta on se, että mitään tutustumiseen liittyyvää ei TARVITSE tehdä, vaan sen SAA tehdä, jos kerta haluaa tutustua johonkuhun.
Ja toisaalta toinen on mitä on. Jokainen keskittyy vaan itseensä.
Ihmisyhteisöissä pätee sosiaalisuuden peruskäsitteet, että kun kohtelee toista niin, kuten toivoisi itsekin tulla kohdelluksi, yleensä saa parhaimmat tulokset. Mutta se ei edelleenkään ole niin sanottu. Pitää hoksata, että meitä on monenlaisia ja monenlaisista taustoista.
Jos minua kohtaan ollaan töykeitä, vaikka minä itse olen mukava, niin ei se minusta johdu. Se on heidän oma murheensa ja jätän sellaiset ihmiset murehtimaan sitä omaa käyttäytymistään mielihyvin...Ei kuulu mulle, mä ainakin koetan kerätä ympärille vain mua arvostavia ihmisiä ja muut saa mennä sinne missä heidän on hyvä olla tms.
Ja on helppoa... Voi ihan rinta rottingilla tavata ihmisiä, eikä arvelluta. :o)
Tyttöjä voi aina "hihityttää" omaksi ja heidänkin huvikseen, nauru lisää ikää, nukkuminen vähentää ajattelemisen aikaa.