Olen pöyristyneenä seurannut keskustelua ja kirjoittelua tekijänoikeuksista. On tyrmistyttävää huomata etteivät ihmiset tunnu tajuavan mitä tekijänoikeus käsitteenä tarkoittaa. Nyt ollaan puhuttu jumalanpalvelusmusiikin Teostovapaudesta, ja liitetty siihen yhteyteen kommentteja että se pitäisi olla ilmaista koska tarkoitus on pyhä. Niin, mutta yhtä hyvin voisi sitten koko kirkon henkilökuntaa kehoittaa olemaan palkatta töissä, kerran tarkoitus on tällainen. Veikkaan ettei onnistuisi. Luulen myös, että jos tekijänoikeuksista luovuttaisiin ja musiikkikentän täyttäisivät pelkästään amatöörisoittajat, säveltäjät, sanoittajat, tuottajat jne. niin tarjonta ei tyydyttäisi musiikin kuuntelijoita todellakaan. Unohdetaan että tekijänoikeuksien avulla uutta musiikkia kuitenkin pitkälle luodaan.
Siitä voitaisiin kyllä keskustella että miten tulot artistien ja levy-yhtiöiden välillä voisivat paremmin jakautua, nyt levymyynnistä ei jää artisteille käteen käytännössä mitään ainakaan suomessa koska markkinat ovat niin pienet.
Siitä voitaisiin kyllä keskustella että miten tulot artistien ja levy-yhtiöiden välillä voisivat paremmin jakautua, nyt levymyynnistä ei jää artisteille käteen käytännössä mitään ainakaan suomessa koska markkinat ovat niin pienet.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sitä en ymmärrä että miksi "jukeboksiin" tallennetusta musiikista ja ohjelmalevyistä pitää maksaa tallennemaksu. Vähentää monen paikan soitot 1-2 DJ illaksi, kun muuten saattaisi soida jopa 7 iltaa viikossa. Samaa ohjelmaa ei kuitenkaan voi soittaa kovin usein, niin tallennusmaksu nousee kohtuuttoman suureksi.
Eikö Teostossa osata ajatella...
Ei se joka pyytää. Itse en todellakaan maksa musiikista.
Ymmärräthän näinollen olevasi rikollinen eli hieman alempiarvoinen ihmisyksilö kuin me rehelliset. Mitä tulis jos kaikki varastais kaikkea. Kaaos ja anarkia. Onneksi nyt vain rikolliset ja roistot varastaa.
Tekijänoikeuslait ovat enimmäkseen vanhanaikaisia. Niistä hyötyy ainoastaan suuret levy-yhtiöt. Toinen kysymys on se, että se musiikki, mitä ladataan ilmaiseksi netissä, on yleensä laadultaan heikkoa. Jos musiikki on hyvää, kuluttaja on siitä kyllä valmis maksamaan. Eipä kuulkaas kazaassa liiku vaikka John Coltranen saksofonisoolot, esimerkiksi.
Millä tavalla tekijänoikeuslait ovat vanhanaikaisia?
Voitko hieman selventää?
Ja mihin ihmeeseen perustuu väitteesi, että tekijänoikeuslaista hyötyy ainoastaa suuret levy-yhtiöt!?
Jo sana kertoo, että kyse on tekijän oikeuksista. Levy-yhtiö ei tee musiikkia, vaan tuottaa levyjä. Mitään levy-yhtiötä ei voi merkitä minkään biisin tekijäksi, tekijä on luonnollinen henkilö, elävä ihminen. Jotkut kutsuvat heitä muusikoiksi tai taiteilijoiksi.
Kun on kyse ei-aineellisesta omaisuudesta, tavallisen kadunmiehen ja Giovannin on vaikea ymmärtää, mistä silloin maksetaan.
En jaksa alkaa asiaa nyt selvittämään, lähden duuniini musiikin pariin.
Sen vaan sanon vielä, että kyllä joskus ärsyttää melkein hulluuden rajalle tuollainen "eipäs kuulkaas ja kyllä minä tiedän ja minä kuuntelen parempaa musiikkia kuin te"-asenne.
Yäk.
Joo minusta on sillä lailla vanhanaikaista ajattelua, että on niin kuin säveltäjä ja sanoittaja ja sovittaja, ja ne luo musiikin ikään kuin nuotteina, joka on sitten niiden hengen tuotetta. Tämä ajattelu kuuluu klassiseen musiikkiin, jossa itse musiikin soittaminen on ikään kuin teollinen prosessi, sen sijaan kuin monessa nykyaikaisemmassa musiikissa, jossa luovaa työtä tapahtuu hyvinkin eri vaiheissa itse esityksen syntyä.
Otetaan nyt esimerkiksi Pink Floydin "Dark Side of the Moon". Vaikea siinä on tunnistaa mitään sävelmää, joka olisi ikään kuin kokonaan yhtyeen omaa hengen tuotosta. Gilmourin soolot: siis kuka "keksi" blues-kitaran soiton, pitäisikö olla jokin patentti siihen että mitä kuvioita saa kopioida toiselta kitaristilta.
Levyn maaginen tunnelma, musikaalinen vaikutelma ja käsittämätön suosio perustuu aika voimakkaasti tietynlaiseen "saundi-konseptiin". Luulisin että äänittäjä Alan Parsonsin panos on ollut tässä ratkaiseva. Ei se saa mitään tekijänoikeuskorvauksia keksinnöistään.
Joo, ei levy-yhtiöt tietenkään välttämättä hyödy mitään *tekijän*oikeuksista, paitsi silloin kun ne kusettaa artistin tekemään jonkun kustannussopimuksen, josta olen kuullut huhuja.
Sitten aika suuressa osassa radio-popista, jossa kulkee varmaan melko suuret tek.oik. rahat on kuitenkin joku ammattisäveltäjä tai -sanoittaja vetäsemässä isoa siivua potista, vai mitä. Ne on kyllä leyy-yhtiöiden leivissä, ja niiden asema kuitenkin auttaa niitä huomattavasti tuomaan omia hengentuotteitaan esiin. Vähän niin kuin ravintolan portsarille maksetaan juomarahaa, vaikkei kapakka itse sitä maksakaan. Radioasemathan ovat nykyään niin verkostoituneita suuriin levy-yhtiöihin, että minkäänlaista omaa ohjelmapolitiikkaa niillä ei ole.
Mutta tietenkin *muu* immateriaalioikeuksiin liittyvä lainsäädäntö, siis esimerkiksi se että musiikkia ei saisi kopioida ja levittää vaikka netissä, tukee suuria yhtiöitä.
Minusta tuntuu, että immateriaalioikeuksia koskevat lait ovat vanhanaikaisia, ja ovat osa ongelmaa, sitä ongelmaa, että parhaiten saatavilla olevan musiikin taso on laskenut. Laiton imurointi ym. vastaava toiminta on minusta kuluttajien reaktio musiikin heikkoa laatua kohtaan.
Näiden seikkojen vuoksi muusikoiden toimeentuloa ja musiikin hyvinvointia voisi yrittää parantaa joillakin muilla keinoin kuin "taistelulla piratismia vastaan".
Olet oikeassa monessa kohtaa. Tekijänoikeuskäytäntöä pitäisi todellakin ajanmukaistaa. Erityisesti lopputuloksia tarkastelemalla huomaa helposti, miten käytäntö on vinoutunut.
On melko säälittävää kuunnella jatkuvasti sepustuksia siitä, miten tekijänoikeusmaksuilla tuetaan laadukasta musiikkia... Ja mitähän se on, ja kuka saa ne korvaukset? Teostohan ei suostu ilmoittamaan nimiä, mutta radiokanavia seuraamalla on helppo tehdä havaintoja...
Suurimmat summat keräävät noin 10 tuottajaa/biisintekijää. Levy-yhtiöväkeä tai oikeaan sisäpiiriin päässeitä ihmisiä, jotka ovat vahvasti sidoksissa firman pop-artisteihin. Näiden hengentuotteet koostuvat hyvin yksinkertaisista, usein suomalaisista iskelmistä lainattuista juttuista, joiden tärkein kriteeri on tarttuvuus - mistään taiteellisista riemuvoitoista ei todellakaan voi puhua.
Oikeasti musiikkia intohimoisesti tekevät jäävät tässä hommassa nuolemaan näppejään, sillä suuret levy-yhtiöt eivät halua ottaa riskejä biisintekijöiden suhteen. Biisit tilataan niiltä, joilta osaavat (oikeammin: kehtaavat) tehdä läpinäkyvän takuuvarmaa Novaan tai Radio Suomeen sopivaa poppia. Ei se ole edes vaikeaa. Ja näiltä tyypeiltä ei taatusti tarvitse odottaa mitään yllätyksiä - taiteellisuudesta puhumattakaan.
Sehän on selvä, ettei levy-yhtiöt tietenkään mitään hyväntekeväisyyttä harjoita. Ne haluvat radiohin sopivaa musiikkia, ja juuri siitä syystä tilanne on osaltaan muodostunut ikävän yksipuoliseksi. Suuren yleisön musiikintekijöitä on liian pieni joukko.
Gramex on vielä asia erikseen. Lafka mainostaa ajavansa taitelija-poloisten etua, mutta tosi asiassa se on yhtälailla levy-teollisuuden edunvalvoja. Puolet rahoista menee tuottajien taskuun.
En vastusta tekijänoikeuksia. Kyllä niin tekijät ja teollisuuskin korvauksensa tarvitsevat, mutta tämän hetkinen tilanne on vääristynyt ja luo markkinoille samojen tekijöiden tasapaksua musiikkia.
Oma keskustelunsa on sitten se, onko kohtuullista että Teosto laskuttaa samasta musiikista usempaan kertaan: ensin radioilta, sitten kyseista kanavaa soittavilta partureilta, takseilta ym. En oikeastaan edes ihmetellyt, kun Teosto yrittää nyt ulottaa maksuvelvollisuuden myös kirkon piiriin. Seurakunnathan ovat taatusti tunnollisia maksajia.
Jos joku kanttori-urkuri säveltää musiikkia kirkonmenoihin, hänellä on tottakin tekijänoikeus musiikkiinsa. Nyt vain unohtuu se, että nämä ihmiset saavat säännöllistä kuukausipalkkaa seurakunnasta, ja musiikin soittaminen - ehkä jossain määrin jopa säveltäminen - kuuluu heidän toimenkuvaansa. Tilanne on aivan toinen, kuin vaikkapa jollain muusikolla, joka työkseen yrittää säveltää ja myydä kevyttä musiikkia (onneksi oma leipäni on turvattu muuten), ja joka todella elää tekijänoikeusmaksuilla.
Lisäksi mainitsemasi soundi-ajattelu (erittäin hyvä pointti) on kokonaan unohtunut perinteisestä tekijänoikeus-paketista. Bändien konevelhot jäävät aika yksin, jos suunnitteilla oleva tekijänoikeuslaki nojautuu edelleen vanhaan ajatteluun.