että mies olisi kyennyt olemaan liitossa myös ystävä, se paras kaveri. Ei vain mies. Naiselle sellainen ystävä kumppanina olon lisäksi, että yhdessä on hauska olla ja kaikki asiat pystytään jakamaan. Että ystävän kanssa katsotaan tätä maailmaa ja eloa. Olen kuitenkin huomannut elämässä ettei näin pysty olemaan. Ei sellaista miestä ole olemassakaan. Miestä, joka osaa puhua ja keskustella järkevästi, kuunnella ja tajuta silti unohtamatta lasta sisällään. Ei miehestä ole suhteessa ystäväksi. Aina tulee väliin jokin rakennettu raja-aita miesrooleineen. Lopetin asiasta unelmoimisen ja annoin olla.
Olisin toivonut joskus
Anonyymi
10351
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 103
Vanhimmat
Ei ole mahdollista.
Jos mies sanoo naista ymmärtävänsä, tämä on erehtynyt tai valehtelee päästäkseen uimaan liiveihin.
Minä en ole edes yrittänyt, enkä myöskään rupea valehtelemaan. No, tämähän on sinkkupalsta, eikö vain? ; )
Mutta sinä et ole suhteessa etkä ilmeisesti haluakaan, joten et voi tietää etkä ymmärtää tuota tilannetta mitä on olla paras kaveri.
Olla paras ystävä on kaikkea kaunista ja yhteistä. Kaikki tunnot; itkut naurut elämä. Se, joka reagoi ja se, jonka kanssa ollaan yhtä hyvässä & pahassa. Jolle voi ehdottaa asioita ja koko elämän kaikki osa-alueet. Mies ei ole vaan rakastettu vaan oikea ystävä. Moni ei tajua sitä eroa.
En voi valehdella ymmärtäväni, joten ehkä sitten olen ikisinkku.
En tiedä, en osaa sanoa.
Olin aina unelmoinut sellaisesta tilanteesta. Se henkilö tai sen tyylinen olisi ollut kultakimpale. Harvinaisuus.
Ihmisillä pitää olla unelmia, että ne voi menettää.
Aika näyttää, enkä kysynyt mitään. ; )
Älkää käsittäkö väärin: on minulla naispuolisia ystäviä ja ollut jopa naisystäviä, aina olen toimeen tullut niin töissä kuin iltanuotiollakin kaikkien kanssa, vaikka en kaikkia naisten aivoituksia ymmärräkään ja ehkä joskus ilmaisenkin suoraan jos toisen sanat tai käytös on käsittämätöntä loogiselle päätöksenteolle omaa elämäänsä rakentavalle ihmiselle.
Yleensä kuitenkin vaikenen, ja ihmettelen itsekseni, mutta senkin voi joku ottaa ongelmana. Pitäisikö sitten hymistellä? Entä jos ei?
Miksi parisuhdeystävyys olisi vaikeaa. Se lähtee yksilöstä. Aloittaa vaikka siitä, että sanoa itselleen se in mun paras kaveri. Siinä ei tarvitse suunnitella, miettiä, lisätä ymmärrystä kun vaan pitää toista parhaana ystävänään niin se on positiivinen ote millä pääsee ideaan kiinni.
Ei miehillä ole ystäviä, pelkkiä kavereita ja tuttuja vain.. 😬
Haluan parisuhteesta myös ystävyyssuhteen miehen kanssa. Tai olisin halunnut nuorena typeränä. Sellaisen miehen kanssa olisi saattanut mennä jopa naimisiin. Sitä ei ollut olemassakaan.
No mut ei pidä valita jännämiestä kumppaniksi. Kunnollinen mies on myös paras ystävä naiselle.
Ei. Se on ihan sama mikä mies on, mutta mies ei ymmärrä miten olla ystävä liitossa. Parhaan ystävän haluaa nähdä aina ja sisällä on tietty tunne kun olet ystäväsi seurassa. Miettikää..
En edes ymmärrä millä perusteella naiset valitsevat miehensä, kun psykopaatit ja narsistit viehättävät naisia.
Eikö se olisi ihan sama olla ystävä sille naiselle kuin mieskavereillekin?
En näe syytä miksei voisi olla ystäviä, kunhan mies ja nainen eivät kilpaile keskenään, ja molemmat saavat olla oma itsensä: "Aina tulee väliin jokin rakennettu raja-aita miesrooleineen." Entä jos ei aloittaja ei salli miehen olla mies? Eikai miehen tarvitse muuttua naiseksi ollakseen ystävä kumppanilleen?
Mitä jos naiset kaipaavat ystävää niin kovasti, että takertuvat ja "uskoutuvat" miehen mielestä liian herkästi?
Mies, joka on itserakas paska, saattaa ollakin siinä uskossa, että on niin ihana, että naiset kertovat omia yksityisiä juttujaan vain hänelle, mutta me realistisemmat hemmot kyllä tiedämme toisin, ja menetämme luottamuksen tunteen. Sitten otamme etäisyyttä, ettemme joutuisi sontalinkoon ja saamme haukut kylmyydestä.
Äs, arvasin ettette te tätä ymmärrä. Ei naiseksi, mutta mieti itseäsi mitä siihen tarvii, että on ystävä.
En ymmärtänyt näkemystä lainkaan.
Tiedän...
Harmi ettemme ymmärrä yhtään toisiamme.
Ilmeisesti olet nainen.
Tietysti olen! Ap on nainen.
Yrittämisellä voi saada paljon aikaan, mutta jos ei tajua koko ideaa niin, no ei kai sitten mitään :(((
Mitä sin mielestä ”olla ystävä” tarkoittaa?
Omasta mielestäni (ja kokemuksesta) todellinen ystävyys on nimenomaan luottamusta ja yhteisiä mielenkiinnon kohteita, niiden harrastamista siten, että molemmat osapuolet arvostavat sitten mukana myötäeläen niitä toisen harrastuksia, joista itse ei niin välitä.
Yhdessä tehdään myös ikävät asiat ja sovitaan päätökset, eikä niistä kitistä myöskään jälkeenpäin. ; )
Toisen ja yhteisiä asioita ei koskaan levitetä ympäriinsä, ei kenellekään, eikä mihinkään mediaan. En ikinä kertoisi naisystävälleni entisistäni mitään: en yhtään mitään.
Ystävän ja kaverin ero tullee selväksi silloin, kun paska lentää tuulettimeen ja suhteen ylläpitäminen vaatisi todellisia uhrauksia ja vaivannäköä.
Kiitos vastauksesta. Tämä riittääkin tähän tilanteeseen. Hyvä, että sinulla on noin. Oma käsitykseni on vielä kilometrejä tuosta eteenpäin. Mutta selvensi ilmeisesti ainakin yhden miehen(?) näkökulmaa otsikostani.
Ole hyvä.
Kaverin kanssa voi ja tulee esim. keskusteltua asioista, jotka kiinnostavat kumpaakin osapuolta, mutta ystävän kanssa voi keskustella mistä asiasta tahansa ja ottaa pelotta esille vaikeitakin aiheita.
Ehkä jotkut kaverini luulevat minun olevan heidän ystävänsä? Mörököllin murahdusteni alla minulla on kohtuulliset sosiaaliset taidot, jotta osaan keskustella ja touhuta asioita, joista uskon kaverini olevan kiinnostunut, useinkaan erehtymättä.
Sitä vois jokainen miettiä (mies), että kun kaverit tai nainen soittaa tai kotona ehdottaa asiaa, onko suhtautuminen molemmille sama? Kenen kanssa oot riemusta kiljuen?
Onko riemusta kiljuminen sitten aitoa, jos kohteliaisuus syistä suostuu vaimon ehdotukseen vaikka kaverit kiinnostaisi enemmän?
Jos ottaa kumppanikseen laumasielun jolle kaverit ovat tärkeintä, niin sitten saa kumppanikseen juuri sellaisen laumasielun.
Eihän tässä puhuttu mistään laumasielusta tai väen määrästä.
Naiset usein ihastuvat siihen piirteeseen miehessä, jota he myöhemmin suhteessa eniten inhoavat, että mies on suosittu seuramies. Suositulle seuramiehelle kaverit on tärkeintä, mikä olisi hyvä tiedostaa jo ennen suhdetta. Hiljaisempi introvertti taas ei naiselle kelpaa, koska tämä olisi naisen kavereidenkin mielestä takertuva symbioosimies, eikä nainen halua olla naurettava kavereidensa silmissä. Toki jos halutaan sellainen suhde, jossa kummallakin on omat menonsa ja kaverinsa, niin silloinhan homma pelaa.
Te olette ihan pihalla. Keskustelu menee päin v.. ttua! Taas...
Keskusteluhan on erilaisten mielipiteiden esittämistä. Ei sa miehen ja naisen ystävyyskään sitä ole, että kaikesta on sama mielipide, joka on naisen.
Joo, mutta lopulta edes jotenkin päin ymmärtämistä.
Yritä nyt vaan ymmärtää.
Jotenkin tuntuu etten saa esittää edes koko asiaa kun heti ollaan vaatimassa, että yritä nyt vaan ymmärtää.
Se ei ole myöskään sitä, että selittää toisen aina ”ulos”.
Homma pelaa silloinkin, ja erityisesti silloin, jos molemmat ovat symbioosi-ihmisiä. 😊 Jos jotkut ulkopuoliset sitä sanovat tarkertumiseksi, sanovatkoon niin. He eivät ehkä koskaan ole kokeneet syvää rakkautta.
Introverttiys ja hiljaisuus ovat muuten kaksi aivan eri asioita. Ne voivat esiintyä toisistaan riippumatta.
Niin, juuri niin, symbioosi ja harmonia :)
no luulis että nainen on miehen paras kaveri ja ystävä ja rakas niin eihän miehellä muita kavereita ole
No niin kyllä paras ystävä vaikka olisi muitakin kavereita. Mutta se tosiystävä. Se varmin ja tärkein. Niinpä.
niin onhan miehellä muitakin kavereita kuten miehen vanhemmat ja sisarukset perheineen mutta paras kaveri on oma nainen mutta siinä miehen kaverit sitten onkin
Sulla on ainakin hyvä lähtöasenne...
mutta noin se asia on ja nainen on paras kaveri ja mies haluaa olla hänen kanssaan kaikkea yhdessä tehden
No niin. Joku saa susta hyvän miehen, rakkaan, kumppanin ja parhaan ystävän :)
Mies rakentaa rakkausliiton olemalla naisen paras ystävä :)
Kyllä pystyy olemaan mies ennen kaikkea ihminen (kokemusta on). En nyt sanoisi paras kaveri, koska en miehestä itsekään sellaista halua. Liika läheisyys ja toisen perin juurin tunteminen kun tappaa intohimon. Pieni mystisyys ei ole parisuhteessa pahitteeksi ollenkaan.
Ei ystävyys tarkoita ”mystisyyden” katoamista. Ei tästä nyt tule mitään. Kaikki paitsi yksi keskustelija ovat tajunneet koko asian väärin.
Tarkoitatko sitä mystisyyttä kun lauantain jälkeen sitä ei löydy koko sunnuntaina? Onhan se.
Minä ymmärrän sinua täysin, mutta sinä itsepintaisesti kieltäydyt ymmärtämästä muita.
Siitä tiedän ettet ymmärtänyt, koska tuumasit ettet halua miehestä parasta kaveria.
Mullapa on toisinpäin.
"Aina tulee väliin jokin rakennettu raja-aita miesrooleineen"
Ai joo vielä. Jos tai kun lähes kaikilla on jonkunmoisia ongelmia sisäisen lapsensa kanssa, niin parasta hyvää toisen raja-aitoihin, on kaataa itse omia raja-aitojaan. Näyttää esimerkkiä, "katsos näin niitä kaadetaan". Sitä on todellinen vuorovaikutus ja keskustelu. Heittäytyä, kuunnella toista, tuntea empatiaa, esittää kysymyksiä.
"Lopetin asiasta unelmoimisen ja annoin olla."
Tuoko muka ei ole sinun raja-aitasi? Kun mies ei keskustele kuten sinä haluat, annat olla. Petyit unelmiisi. Läheiset ihmissuhteet eivät koskaan toimi noin yksipuolisesti, turha sellaista on unelmoida.
Toistunut monta kertaa. Eipä ole poikkeusta. Ja täälläkinhän tämä nähtiin kuinka väärin voi jo pelkän aloituksen ymmärtää.
Ei muuten toimi kaikilla. Oma exäni (nainen) katsoi ja kuunteli esimerkkiä, mutta siinä se. Lähinnä tunsi alemmuutta, kun ei itse kyennyt samaan. Eikä auttanut, vaikka kuinka tuin ja olin hyväksyvä. Kerroin, että minä en ole mittarina, vaan hän itse, hän itse määrittää itsensä ylittämisen kriteerit, eikä kehenkään muuhun tule verrata, ketään muuta kuin itsensä ei voi ylittää. Mutta ei auttanut mikään, mutta opiksi sekin.
Kuinka montaa miestä olet testannut?
Kahta. Hetkinen, kolmea. Plus jos lasketaan sitten te miehet täällä.
Kannattaako kahden takia jo luopua haaveistaan?
Onhan tuossa ilmaistu, että useamman näkemyksiä ja edesottamuksia katsottu ja kuultu. Kyllä sen asteen ymmärtäminen vaatii mieheltä jos naiseltakin enemmän.
Onko ne olleet liian miehisiä karjuja? Onhan niitä vähän feminiinisempiäkin miehiä.
...ja lisään, että MIELIPITEISSÄ.
No tavallisia miehen oloisia miehiä. Mulle ei feminiinit käy. Suhteessa on mies ja nainen. Selkeästi mies ja nainen.
Ehkä se ongelma onkin juuri siinä?
Onko? Missä?
Jos on selkeästi mies ja nainen niin silloin siinä on jokin kuilu välissä. Kaikkea ei vaan voi saada.
Samaa mietin minäkin. Karskeja, ukkomaisia, jörö jääriä. Ehkä vähän runopoikaa ja pehmeitä arvoja kannattava mies, niin alkaa löytymään?
Jep, ja itse olisin toivonut, että nainen olisi kyennyt olemaan se paras kaveri liitossa...
No eipä kyennyt, ei ottanut ikinä omaa paikkaansa, ei vaikka siitä puhuttiin. Ei tullut ikinä lähelle sanoilla, eikä päästänyt ikinä lähelleen sanoilla. Ei tullut ystävän sanoja, ei muutenkaan sellaisia sanoja, joilla ystävyyteen päästään. Jokin muuri oli välissä, vaikka itse revin oman linnakkeeni raunioiksi.
Menneet on menneitä, aivan varmasti kohtaan myös sellaisen naisen, joka siihen kykenee.
No niin. Tuolta se sitten tuntuu. Hyvä saada miehen(?) kokemus siitä tähän.
Miehen, kyllä.
Mukavaa, että tulit siihen. Olet siis toivonut saman suuntaista kumppanilta. Eikö tuntunutkin myös naisen puolelta pahana tuo tuommoinen?
Kiitos, tässä on nyt hyvä olla.
Kyllä, toivoin, että voisimme olla ystäviä suhteessamme, olla enemmän kuin suhteemme, luopua vanhoista malleista.
Olet täysin oikeassa, se tuntui pahalta, tunsin epävarmuutta ja uskoni suhteeseemme oli horjua. Olen ehtinyt kuitenkin elää jo sen verran, että jaksan myös odottaa palkintoa, vaikka tällä kertaa sitä ei tullutkaan.
En ihmettele yhtään. Liitto jää vaillinaiseksi ja kylmäksi. Sitoutuvuuden tunne puuttuu kun asioita ei jaeta. Se on vaan ”joku” liitto/suhde, mutta eipä sen syvällisempi. Jotenkin merkityksettömyys alkaa leimata kaikkia päiviä.
Kauniisti sait kaiken noin pieneen tilaan, sanojen voiman kärsimättä yhtään, olet kokenut paljon elämässäsi, huomaan.
Ja vedit maton jalkojen alta. Kuvailit kaiken täydellisesti muutamalla sanalla ja se osui, tuntuu voimakkaasti, erosta on vielä niin vähän aikaa, vain joitain kuukausia.
Oliko tämä se olennaisin syy eroonne?
Kuvaavaa, menneelle suhteelle, en todellakaan tiedä miksi hän päätti erota.
Paras kuvaus jonka sain, oli ettei hän oikein tiedä mitä haluaa. Keskusteluissa, jotka olivat enemmän monologejani, hän kertoi kaiken olevan oikeastaan todella hyvin eikä hän ole varma eropäätöksestään, mutta ei vain tiedä mitä haluaa.
Ammattiapu ei ollut hänelle vaihtoehto, joten en voinut antaa löysää, en halunnut elää löysässä hirressä odottamassa varmuutta suuntaan tai toiseen, näin vastasin hänelle hänen epävarmuutensa ilmaisuun eropäätöksensä jälkeen.
Mieluummin kuolen emotionaalisesti kerralla, kuin hitaasti kituen, pääsen joskus taas jatkamaan matkaani, johonkin suuntaan.
Pääasia että saa rytkästä kassit tyhjäks!
Ilmeisesti..
Periaatteessa tuollaisella "kaiken hyvän ja kauniin"-viittaan puetullakin voi alistaa toista. Jos miehellä on oma mielipide, nainen syyllistää miestä ettei mies ymmärrä, kun tosiasiassa toista voi ymmärtää, vaikkei samaa mieltä olisikaan. Kun mies huomaa, ettei omia mielipiteitä saa puolustaa ilman syyllistämistä "miesroolista", mies alkaa ottaa etäisyyttä ja menee kavereiden luo saadakseen olla hetken oma itsensä.
Sopusointu ei ole ”viittojen pukemista”. Kyse on pyrkimyksestä. Kuka on ottanut puheeksi, että miestä syytellään? Siitä ei ole ollut otsikossa ollenkaan puhe. Tai siitä ettei hyväksytä omana itsenään.
Otsikossa on puhe ystävyydestä, joka käsittää aika paljon ymmärtämystä.
Kyllä aloitus oli melko hyökkäävä: "Ei sellaista miestä ole olemassakaan. " kun aloittaja kertomansa mukaan tavoittelee vain sopusointua. Aloittajaa tuntematta on suuri mahdollisuus, ettei tarina pidä täysin paikkaansa. Pidän myös tuota "kukaan ei voi ymmärtää" asennetta syyllistämisenä, mikä ei ole kivaa myöskään parisuhteessa.
Ne kertovat siitä tilanteesta, että se kokemus on jäänyt puuttumaan. Ja se luo epäilyksen myös tulevaan. Rehellinen aloitus ainoastaan. Miksi sitä koristelemaan jos niin ei ole ollut?
Ajattelitko, että ehkä sellaisia ihmisiä yritetään saada näkyville?
Aivan näin. Sopusointu on aloituksesta kaukana. Pelkkää katkeraa tilitystä "miehet on huonoja, eivät sovi unelmiini".
Parisuhde on kahden ihmisen välisen suhde, joka yhdessä tehdään.
No minusta sellainen suhde pitää luoda yhdessä, missä toimitaan niinsanotusti monipuolisesti. Ei se mies tai nainen pelkästään sitä itse tuo suhteeseen sellaista oikeanlaista ystävyyttä, toveruutta, romantiikkaa tai mitään muutakaan...
Toisaalta on osattava itse tunnistaa sopiva kumppani suhteeseen, mutta myös tutustuessa sanoa mitä suhteelta toivoisi.
En heittäisi vielä kirvestä kaivoon. :o)
Sopiva kumppani on se avain sana, mutta loppuuko aika ennen sitä?
No sehän voi loppua milloin vaan. :o)
Juuri noin, hyvä Disse.
Saanko keksin siitä hyvästä? :oD
Hankkikaa koira, se lähtee iltalenkille silloin kun haluatte.
AsianVierestä
Onko elämä määritetty sanalla ”iltalenkki”?
Ei mutta koiraa on sanottu ihmisen parhaaksi ystäväksi.
AsianVierestä
Käsittääkseni parisuhdetta ei muodosteta koiran kanssa.
Monella ei taida muuta suhdetta nykyisin olla:)
AsianVierestä
No on niitäkin miehiä, jotka pystyy olemaan ystäviä ja puolisoita vaikka aika harvassa taitavat ollakin. Ja usein jo iäkkäämpiä.
Naisilta taitaa tuo onnistua paremmin. Olla ystävä ja puoliso samaan aikaan.
Tuttua, miesten tulisi olla sitä ja tämä, naiset ovat mahtavia olivatpa sitten millaisia tahansa.
Oi niitä keskiajan aikoja. Mies otti keihäänsä ja lähti metsälle. Nainen vilkutti lapsikatraan kanssa toiveikkaana ja vähän pelokkaana miehen loittonevaa selkää. Toiveikkaana siitä saaliista jonka mies kantaisi perheelleen palattuaaan ja pelokkaana syystä jos mies ei koskaan enää palaisi.
Nykymiehen jännittävin tehtävä on viedä lapsikatras Prismaan yksin ja jos olisi onnistunut palaamaan parin ekosäkillisen kanssa jotka ovat täynnä muonaa ja muuta tarpeellista ilman että yksikään lapsi olisi saanut kaupassa raivaria tai hävinnyt, voi sitä kunnioituksen määrää? Ehhei, pitäisi vielä osallistua virkkaustalkoisiin ja tuppervaarikutsuihin jutellen naisille niin tärkeistä elämän osa-alueista. Mitä, unohditko ne mun tamppoonit, helvetti, vuodan kuin seula. Mut kun...mitä mut kun...älä selitä ja mee ostaan ne tamppoonit.
AsianVierestä
No meinasin just kirjoittaa jatkoksi, että ehkä joku mies joka käy tupperware yms. kutsuilla, nyplää, virkkaa ja vetää marttakerhoa voisi olla se ap:n etsimä tyyppi. Tai miksipä ei muuten vaan larppaava nörtti tms?
Kukkaispoika, kettupoika, pullea kamupoika....
Kämmentä sängyssä persauksiin, käännä kylki ja mene kauemmaksi kun olet niin helvetin kuuma...siinä teille romantiikkaa ja keskustelua, niin perkele:)
AsianVierestä
Hmm. Kuulostaa roolipuheelle. 😃
Äijä roolille.
Kyllä kulta, menen jo nukkumaan sohvalle, anteeksi kun läsnäoloni häiritsi sinua:)
AsianVierestä
Lapatossurooli. 😃
Kyllähän se parasta on, kun annetaan hali ja/tai pusu tai paijataan tovi selkää, kylkeä tai vaikka kättä tai massua, toivotellaan hyvät yöt ja aletaan nukkumaan. Kumpikin omalla puolellaan sänkyä. Sulassa sovussa numeroa tekemättä.
Jaa? Kyllä mä koen että mun kumppanini on myös hyvä ystäväni. Ei ole mitään nais-mies vastakkain asettelua.
Menikö taas suhdeyritys puihin? ☹️
xLiner
" Ei sellaista miestä ole olemassakaan. "
Onpas 😊💕
Siinä ruotsalaisen Silta-sarjan viimeisessä jaksossa, sen Saga Nordinin miesystävä sano sille, että se on hänen paras kaverinsa. Se oli kaunis kohtaus.