Aika hyvä heitto ay-tutkijalta A-pisteessä. 70-luvulla Paperiliiton johto olisi jo sanonut, että persaukisten (työnantajien) kanssa ei keskustella. Eli lakko olisi jo päällä. Nyt Ahonen muistaa joka kerta mainita, että provosoitu heitä ei saa.
Taitaa olla Paperiliitto tällä kierroksella se persaukinen, kun Metsäteollisuus ei lähde sen kanssa neuvottelemaan. Vai mistä johtuu paperimiesten haluttomuus lakkoilla? Liikaa lainaa vai tiedetäänkö oma neuvotteluasema liian hyvin? Sököringissä ei pokerihai oo mittään.
Hävitty työtaistelu on paitsi etujen, myös kasvojenmenetys. Siitä on niin kotimaisia, kuin ulkomaisia ennakkotapauksia.
Taitaa olla Paperiliitto tällä kierroksella se persaukinen, kun Metsäteollisuus ei lähde sen kanssa neuvottelemaan. Vai mistä johtuu paperimiesten haluttomuus lakkoilla? Liikaa lainaa vai tiedetäänkö oma neuvotteluasema liian hyvin? Sököringissä ei pokerihai oo mittään.
Hävitty työtaistelu on paitsi etujen, myös kasvojenmenetys. Siitä on niin kotimaisia, kuin ulkomaisia ennakkotapauksia.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kannattaisi kuunnella uutisia että tietäisit tosiasiat ennenkuin kirjoitat.Neuvottelut ovat käynnissä .
Lakosta en ole kuullut vielä kenenkään mainitsevan sanaakaan.
Lähes joka kerta, kun naama on TV-ruudussa näkynyt.
Siteeraukseeni liittyen: kyllä kai ay-tutkijalla on sanojensa vastineeksi tietoakin? Lakkoilu yleensä ei tarkoita samaa kuin lakkoherkkä ala. Viime vuosina eteenkinAKT ja Paperi ovat muuten ollet ne alat, joissa LAITTOMIA (yl. mielenosoitus)lakkoja on tehtailtu. Tarkista vaikka työtuomioistuimen päätökset viime vuosilta.
Yksi Metallin osasto (59) on ilmeisesti samalla linjalla, kun lakkosakkoja pitää maksaa velkarahalla (pitää lukea Demaria, jos haluaa seurata politiikkaa). Mikä onkaan Paperin tilanne? Ja luuletteko, etteivät Työnantajat arvioi ay-liikkeiden kassavirtaa? Aivan varmasti arvioivat.
...siellä on vaan kyllästytty tuohon "paperimiehet ne vaan lakkoilee ja rahastaa" mölinään, mitä on käyty netissäkin niin kauan kuin minä muistan. Todellisuudessa paperi ei ole edes ollut mikään lakkoherkkä ala, silloin kun on ollut edunvalvonnasta kysymys. Enemmänkin ne lakot ovat olleet jotain vuorokauden yhtä tehdasta koskevia mielenosoituslakkoja, kun esimerkiksi henkilöstöä on vähennetty ja niistä on päättänyt paikallinen ammattiosasto.
70-luvulla nyt lakkoilivat kaikki, ei yksistään paperiliitto. Silloin oli paljon etenkin metallissa tulipunakommareiden järjestämiä poliittisiakin lakkoja, joiden tarkoitus oli vaan aiheuttaa sekasortoa, jotta voitaisiin pyytää puna-armeijaa apuun. Paperiliitossa muuten ei ole kommareita suvaittu koskaan.
miksi meidän pitäisi lakkoilla nyt? meillä ei ole tällä hetkellä mitään syytä mennä lakkoon,metsäteollisuus ry yrittää oikein provosoida meitä ulosmarssiin koska heillä on tarpeita seisottaa koneita juuri nyt.jos neuvottelut jumiutuvat kokonaan tulet sinäkin näkemään miten OIKEA AIKAINEN lakko toimii.toisekseen paperiliitolla on rahaa seisottaa koko Suomen teollisuutta niin pitkään kuin on tarvetta.älä edes epäile sitä.ps. lakkoon ei koskaan mennä,siihen joudutaan muista tämä!
Kyllä haluja lakkoon on jos aihetta tulee mutta ei vielä, työnantaja saa itse päättää tuleeko lakko vai ei. Ei vientiteollisuudessa olla enää niin ahneita, kun se D-kortti on poistunut ringistä, enkä tarkoita akkaa tuolla D:llä.
Hävitty työtaistelu on helpompi kestää kun tietää että toisella puolella istuu vielä suurempi häviäjä.
Syyt paperialan huonoihin talousnäkymiin löytyy enemminkin valuuttakurssipuolelta, ei ahneista käyttöhenkilöstöstä.
Juuri tv-uutisissa sanottiin että paperiteollisuus on kääntymässä nousuun,paperin hinta nousee.Vahvasta eurosta huolimma
http://www.yle.fi/uutiset/oikea/id9712.html
3-4% kasvu alalla = ei lamaa, mutta ei varsinaista nousua. Käytännössä tuo tarkoittaa, että jos kapasiteetti riittää, niin uusiin kustannusrakennejärjestelyihin ei tarvitse ryhtyä. Kaikki tuotanto Suomessa ei ole LWC-paperia, jonka hinta kasvaa, kun taas muiden paperituotteiden hinta laskee.
Otetaanpa paperialan realiteetit Suomessa huomioon:
- alan korkeimmat palkat maailmassa, myös tuottavuusaste
- kotimaiset raaka-ainevarat täyskäytössä jo 20-30% raaka-aineesta tuodaan
- tuotantoaste 93%, jos PTT:n kasvuprosentit ovat tuotannon kasvua, olisi se kahden vuoden jälkeen 100.6%
=> teollisuudenalalla välitön investointitarve, jos työpaikat aiottaisiin säilyttää
Investoinnit kannattavat, jos kustannusrakenne on maassa kohtuullinen. Kun raaka-aineesta on pulaa (hintapaine ylös), palkat korkeat (paine alas) ja tuottavuuden kasvupotentiaali minimaalinen, ei sellainen maa ole ensisijainen kohde investoinnille. Siihen päälle noususuunnassa oleva energian hinta mm. Kioton vuoksi ja yleisen palkka- ja hintatason vaikutus investointien hintaan, eteenkin verrattuna muihin maihin, ei ole hyvä yhtälö.
Väärää informaatiota välität palkoista.
Kanadassa esim.ovat tuntipalkat useamman euron paremmat kuin Suomessa.
...myös jenkeissä olla paperimiesten palkat paremmat kuin Suomessa. Ja eiköhän ne Ruotsissakin ainakin samalla tasolla ole.
2001 vuodesta lähtien mm. US$: suhteen euron kurssi on noussut yli 80%, eli keskimäärin 20% vuodessa. Taalalla saa siis tänään 45% vähemmän euroja, kuin neljä vuotta sitten. Muiden valuuttojen suhteen tilanne on samansuuntainen, US$ sitomattomissa valuutoissa (kuten jeni tai CA$) euron kurssinousu valuuttaa vastaan vähintään 50% (12.5%/v)luokkaa. Kurssisuhde esim. US$:n kohdalla on yhä ennemminkin euroa lievästi vahdistava. Rembin suhteen on keskipitkällä aikavälillä odotettavissa revalvaatio UD$:n suhteen.
Jos suomalaisen paperityöläisen ka-palkka on 40 000€/v ja USA:laisen 46 800 US$ (oletus: 900US$/vk, kun valkoisen miehen keskipalkka on 747US$/vk ja 45-55v miehen 869US$/vk), on USA:laisen palkkakulut n. 9% pienemmät ilman sivukuluja. Tällöin sivukululliset palkkamenot ovat 51 500 US$/v ja 54 000 €/v. Eli suomalaisen palkkakulut suhteessa jenkkiin olisivat nykyisellä valuuttakurssilla
54000/(51500/1.28) = 34% suuremmat.
Täytyypä tarkistaa Ruotsista nuo tiedot.
Ja tieto eräästä luotettavasta lehdestä viime viikolta.
Tässä tilasto, jota käytin edellisessä vastauksessani (USA palkkatilasto vuodelta 2004):
http://www.bls.gov/news.release/pdf/wkyeng.pdf
Eli tiedot ovat viime vuoden tilastoista.
Tässä tarkka tieto Kanadan osalta vuodelta 2002 löytyy täältä:
http://strategis.ic.gc.ca/canadian_industry_statistics/cis.nsf/IDE/cis322121wage.html
"Production" ...."57,829 $"
"In 2002, workers in the Paper (except Newsprint) Mills national industry were paid $60,375 on average. This compares to the average of $41,541 for the Manufacturing Sector as a whole."
http://www.yle.fi/cgi-bin/tekstitv/ttv.cgi/17301/txt/prevsub
"
Vauuttaa/euro
Kanada CAD 1,5746
"
=> Kanadalaisen paperityöntekijän keskipalkka oli tuotannon puolella 57 829 CA$, joka olisi tämän päivän vaihtokurssilla
57 829 CA$ / 1.5746 CA$/€
= 36 726 € vuodessa.
3% kasvulla per vuosi tultaisiin tulokseen.
36 726 € * 1.03^3
= 40 131 €/v, joka on hyvin lähellä Suomen palkkatasoa.
3% vuotuinen palkankorotuks ei ole viime vuosien talouskehityksen ja paperinkysynnän suhteen mitenkään alimitoitettu arvio, mutta jostain löytynee tarkempaa tietoa Kanadan palkkakehityksestä vuosina 2003-2005.
Lisäksi, käsittääkseni, tuohon Kanadan palkkataulukkoon sisältynevät myös ryhmät, joita Suomessa luokiteltaisiin tuotannon ylemmiksi toimihenkilöiksi, mutta tässä suhteessa voin olla myös väärässä.
---
Mikähän oli tuo käyttämäsi luotettava lehtilähde?