Olen töiden takia hyvin stressaantunut ja reagoin stressiin hyperventiloimalla siis ylihengittämällä. Tämä lienee tuttu ilmiö monelle paniikkihäiriöstä kärsivälle. Liikunta auttaa mutta ongelma palaa lähes heti harjoituksen jälkeen. Kysyn siis, miten tästä pääsisi eroon? Hyperventilaatioon tuskin mitään lääkitystä vaan pitäis oppia oikea rento hengitystapa? Tuntuu vain että mitä enemmän tätä hengitystä "miettii", sitä pinnallisemmaksi ja tiheämmäksi se muuttuu eli parasta on keksiä jotain muuta ajateltavaa. Stressin ja hyperventilaation takia mulla on ollut huimausta, väsymystä, heikkoutta ja unettomuutta. Varsinaiseksi paniikkihäiriöksi en tätä kuitenkaan kutsuisi vaikka oireet kovin samalaisia. Keuhkoissa on lisäksi tunne, ettei ne täyty/tyhjene kunnolla ja oikeaa rintaa "puristaa". Onko jollain neuvoja/samanlaisia tuntemuksia? Olen tällä hetkellä viikon sairaaslomalla tämän oireen ja väsymyksen vuoksi.
Hyperventilaatio
30
36298
Vastaukset
- ams
kans ollu nuita samoja oireita! sekä paniikkikohtaukset. oleks yrittäny hengittää paperi pussiin,se auttaa jonkun verran!?
- ...
Mulla on ihan sama ongelma. Kävin aikoinaan täällä sivuilla ja joku hehkutti kuinka hän ajattelee koko ajan hengitystänsä. No eihän se silloin tarttunut, mutta eräänä aamuna kun olin jo voinut jonkun aikaa hyvin, ajatus iski alitajuntaani, että vähänkö olisi tyhmää jos pitäisi koko ajan ajatella hengittävänsä, niin kuin tämä henkilö oli sanonut. Nyt en ole vieläkään päässyt kyseisestä vaivasta irti ja ahdistaa ihan mahdottomasti, vienyt jopa elämänhalunkin...
- minä
... kirjoitti:
Mulla on ihan sama ongelma. Kävin aikoinaan täällä sivuilla ja joku hehkutti kuinka hän ajattelee koko ajan hengitystänsä. No eihän se silloin tarttunut, mutta eräänä aamuna kun olin jo voinut jonkun aikaa hyvin, ajatus iski alitajuntaani, että vähänkö olisi tyhmää jos pitäisi koko ajan ajatella hengittävänsä, niin kuin tämä henkilö oli sanonut. Nyt en ole vieläkään päässyt kyseisestä vaivasta irti ja ahdistaa ihan mahdottomasti, vienyt jopa elämänhalunkin...
Toivottavasti se kuka käski miettiä hengitystänsä koko ajan, en ollut minä. Olen tosin kirjoittanut aiheesta, mutta tarkoitus ei ollut että hengitystä mietittäisiin koko ajan... vaan että itse joudun k o h t a u k s e n a i k a n a miettimään että hengitänkö riittävästi myös ulos. Kohtauksessa kun itse ainakin hengitän liikaa ja kiivaasti sisäänpäin. Tällöin joudun miettimään ja keskittymään hengitykseeni jotta puhaltaisin pitkiä uloshengityksi hyperventilaation taltuttamiseksi. Sori jos kirjoitin epäselvästi...
- Kikka K
Mulle on tullu hyperventilaatio kohtauksia nyt 2 vuoden aikana sillon tallon. Viimeset 6kk olen ollu melko ilman niita. Ihanaa! Mulla autto se etta hommasin ison kasan erilaisia paperipusseja ja nyt toissa, kotona joka huoneessa ja kasilaukuissa on yksi pussi. Se tuntuu kuin ensiapupakkaukselta joka mukana en saa oireita. Tuntuu kuin se ois siella 'et jos tulee kohtaus' niin sitte tuntuu melkein turvalliselta ja kohtauksia ei enaa tule.
Kylla vielakin meinaa tulla mutta stte on jo pussi kadessa. Mut nyykaan se tulee jos reagoin johonkin isosti...eli nauran tai itken yms paljon. Ennen se tuli tilanteessa missa sita vahiten osas oottaa. Esim kavereiden kanssa ilosena rannalla yms.
Se on janna olo sen hyperventilaation jalkeen. Ma tunnen itteni joksikin narkoleptiseksi...meinaan nukahtaa ihan seisaalleen. Ei voi menna minnekkaan tai puhua. Sillo pitaa aina soittaa mies hakemaan. Se kylla tietaa mista on kys jos soitan ja se kuulee vaan kovaa hengitysta. Se tietaa etten sillon voi puhua ja se puhuu mulle rauhottavia. Ehka sita eroon paasemista voi auttaa sekin et sopis jonkun ns yhteyshenkilon. Se etta mieheni tietaa ja puhuu puhelimessa rauhottavia auttaa tosi paljon. Paniikki haviaa.
Mun sympatiat kaikille muille jotka on koskaan kokeneet hyperventilaatioita!!!- Juunas123
Eli minulla oli eilen tuo hyperventilaatiokohtaus.
Nyt aamulla olo on vähän omituinen. mites teillä?
heikottaa ja väsyttää...
- +++
Kävin opiskeluaikoinani kurssilla, joka käsitteli mm. hyperventilaatiota. Paperipussit jäivät sille tielleen, kun kouluttaja kertoi hyvästä keinosta, joka auttoi ainakin minua!
Kun huomaat että kohtaus on tulossa, hengitä/puhalla pitkään ja rauhallisesti ulos. (laske hitaasti vaikka viiteen) Sen jälkeen taas sisään ja taas pitkä uloshengitys. Toistoja vaan riittävästi. Tarkoitus on, että uloshengitys on pidempi kuin kiivas sisäänhengitys.
Ja tehosteena vielä, jotta saat huomion pois tilanteesta niin nipistä itseäsi vaikka kädestä.. Toisten taas pitää keskittyä siihen pitkään ja rauhalliseen uloshengitykseen... Tapansa kullakin.
Tämä "kaasujentasaus" on auttanut minua.Kokeile!- serogirl
sisäänhengityksen kannalta pussi on tarpeen,ettet ahmisi ilmaa,jolloin uloshengityskin "kärsii" ja vaihdon osuus on olematon.pussilla on tarkoituksena aktiivissa kohtauksessa! sitäpaitsi liian voimakas puhaltaminen ulos,ei normalisoi hengitystä ja laske pulssia,joka tulisi rauhoittaa kohtauksessa,ettei saturointi olisi tahdonalaista ja laskelmoitua.. no jokainen löytää omat yksilölliset konstinsa:)
kun huomaan et on paha olo ennen kohtausta(kohtauksia ei tosin ole ollut 3:n vuoteen,joten kaikilla on TOIVOA*)
silloin konstini oli: alan laskea vaikeita yhtälöitä päässäni!se lykkää fyys.pahanolon tuntemuksiani.kohtauksessa menen pitkälleni ja nostan jalat kattoon.tarv.rauhoittava lääke,mutta uni tulee pian ilman lääkettäkin ja hoitaa rentouttaen - hypis hypis hypis
serogirl kirjoitti:
sisäänhengityksen kannalta pussi on tarpeen,ettet ahmisi ilmaa,jolloin uloshengityskin "kärsii" ja vaihdon osuus on olematon.pussilla on tarkoituksena aktiivissa kohtauksessa! sitäpaitsi liian voimakas puhaltaminen ulos,ei normalisoi hengitystä ja laske pulssia,joka tulisi rauhoittaa kohtauksessa,ettei saturointi olisi tahdonalaista ja laskelmoitua.. no jokainen löytää omat yksilölliset konstinsa:)
kun huomaan et on paha olo ennen kohtausta(kohtauksia ei tosin ole ollut 3:n vuoteen,joten kaikilla on TOIVOA*)
silloin konstini oli: alan laskea vaikeita yhtälöitä päässäni!se lykkää fyys.pahanolon tuntemuksiani.kohtauksessa menen pitkälleni ja nostan jalat kattoon.tarv.rauhoittava lääke,mutta uni tulee pian ilman lääkettäkin ja hoitaa rentouttaenSiitä paperipussistahan otetaan keuhkoihin takaisin talteen just se sama ilma, jossa jo on hiilidioksidia, joka äsken puhallettiin ulos - pussiin.
Apu tulee siksi, että keuhkot/verenkierto saa palautettua hiilidioksidia tällä tavoin tehokkaasti, jolloin just happi-hiilidioksidi-tasapaino verenkierrossa normalisoituu, eikä tule sen kummempia oireita.
Ächhh, ku vaikea pukea sanoiksi.
Happea me ollaan liiaksi täynnä, kun hengitetään taajaan ja haukotaan ilmaa. Hiilidioksidivajeen synnyttyä aletaan väsyä yms. huonoa oloa, mutta hiilidioksidivajetta autetaan nopeasti pussi-STA-hengittämällä, vedetään sisään pussiin justiinsa työntämäämme hiilidioksidipitoista ilmaa. ;-)
- vaivihkaa
hyperventilaatioon on, että hengittelee vähän aikaa omiin kämmeniinsä eli kädet kupiksi suun eteen.
- serogirl
tapa jos ei pussia ole ulottuvilla.
- hiphei
Tuttu tunne.Itse oireilen ihan samanlailla kun tunnen turvattomuutta....turvattomuus johtuen turvattomasta lapsuudestani. Usein olen todella katkera vanhemmilleni lapsuudestani. Vaikeinta on luottaa elämään kun siihen ei ole annettu kunnollista alkupääomaa...ei siis rahaa vain rakkautta. No sinä joka kärsit tästä. Rentoudu ja pidä hauskaa kavereittesi kanssa, keskustele itsesi kanssa myönteisesti ja harrasta jotain säännöllistä missä tapaat samoja ihmisiä. Uudet ihmissuhteet yleensä jännittävät ja jos on jo näitä hype oireita niin monesti pahenevat eli elämän kannattais olla muutaman kuukauden tasaista ja rauhallista kuin aamu-usvan hälveneminen. Katsos ja rakkaus auttaa...tuo sitä ihanaa tunnetta jossa varmasti rentoutuu. Jos et muita rakasta niin rakasta edes itseäsi. Minä välitän. OIspa mukava perustaa hype kerho ja nauraa niille kohdin elämää jolloin tuo hype iskee.:)
- mulla myös
on ollut kerran n.puoli vuotta sit hyperventilaatiokohtaus. se alkaa paniikilla sit vaan yltyy. alkaa puutuun suupielet,ihan ku halvaantus.Kädet alkaa taipua niin että sattuu tosissaan.Ja paniikki on valtava.Pelkää tosissaan et kuolee just siihen paikkaan.Mul kesti viel kauan kohtaus.Kädet oli pitkään kipeet sen jälkeen.Nyt syön sepramia,kai ne jotenkii auttaa...en ikinä enää halua sitä kohtausta se tosiaan oli niin pelottava kokemus.Ambulanssikii soitettii mut ne sano et ei mahda mitää ota rauhallisesti.Oon myös tällänen paniikkihäiriöinen ja sosiaalisten tilanteiden jännittäjä.
- pahamielinen
Minull on nyt ollut monta päivää hyperventilaatiota, sain unilääkkeitä nukahtamiseen sillä en uskalanut nukkua kohtauksien vuoksi. veikkaisin itse paniikkihäriötä :S Minulla on ollut pidemmän aikaa stressiä ja tällä hetkellä minulla on keuhkoputkentulehdus joka varmaan laukaisi kaiken :S neuvoja jaksamiseen ?
- epätoivoinen kohta
minulla myös on samoja oireita. eli "halvaantuminen ja kramppaaminen" ym. onko sinulle todettu oireiden johtuvan paniikkikohtauksista? itse olen jonotus listalla jollekkin lääkärille syiden selvittämiseksi. alkanut tulemaan kohtauksia useasti.. olishan se kiva tietää mitä ja miksi näitä tulee. itse en ole kovin ujo kuitenkaan. enkä ole koskaan erityisemmin pelännyt vieraita ihmisiä ym. pelottaa koko homma :s
- hypis hypis hypis
epätoivoinen kohta kirjoitti:
minulla myös on samoja oireita. eli "halvaantuminen ja kramppaaminen" ym. onko sinulle todettu oireiden johtuvan paniikkikohtauksista? itse olen jonotus listalla jollekkin lääkärille syiden selvittämiseksi. alkanut tulemaan kohtauksia useasti.. olishan se kiva tietää mitä ja miksi näitä tulee. itse en ole kovin ujo kuitenkaan. enkä ole koskaan erityisemmin pelännyt vieraita ihmisiä ym. pelottaa koko homma :s
Minäkin olen seurallinen ja rohkea ihminen. Ei minusta luulisi, että alitajuisesti panikoin. Hypisoire tulee liiasta stressistä, kiireestä ja ihan siitä, ettei ehdi sulatella asioita. Kuten joku jo kirjoitti, myös hyvistä, mieltä liikauttavista asioista hypis voi tulla, sekä fyysistä ponnisteluista. Useinmiten kuitenkin taustalla on turvattomuus/pelot, epävarmuus, jännittäminen, jotka kai aika alitajuisia. Itseäni on auttanut, kun olen yrittänyt löytää tarkemmin syitä, mitä panikoin, mikä pelottaa kussakin tilanteessa. Sekä pitäisi voida vähentää kaikkinaista painetta.
Kerran olen saanut suunympärystä ja käsiä puuduttavaa oiretta mennessäni sairaalan laboratorioon. Siellä oli otettava mukanani ollut Xanor. Labran jälkeen menin osastolle odottamaan leikkaustani, joka seuraavana päivänä. En lainkaan tiedostanut olleeni pelokas ja turvaton, miltei kauhuissani. Olin omasta järjellisestä mielestäni täysin tyynni ja tilanteet kylmän rauhallisesti ottava. Vekkulia.
- Ilman-Nielijä
Eilen aloitin samasta aiheesta ketjun ja nyt huomaan, että "pahamielinen" on nostanut vanhat keskustelut päivän valoon. Tässäpä lisää asiaa.
Huom. Siis aloitin eilettäin nimimerkillä 'Ilman-Nielijä' tästä "ilmanhaukkomisasiasta", keskustelua käyty vielä tänään justiinsa. Käsittelin asiaa ja kokemuksiani hiukan erilailla, mutta samapa on oire; samat taustat ja samat konstit sitä taltuttaa. Ylämahakipu (ei turvotus) ja väsymys on oireissa pahimmat ja rajoittavimmat!
Kiva, kun törmäsin nyt näihinkin kokemuksiin, vaivoihin ja ratkaiuihin!- --------------------
Joskus minua auttaa nukkumaan mennessä pussilakanan läpi hengittäminen. Siihen sitten nukahdan, jos vain ajatukset eivät ehdi liian vilkkaiksi. Jos ehtii, ei pysty nukahtamaan moneen tuntiin.
Tuo rakkauden esiin nostaminen tässä ketjussa on ihanaa. Eräässä elokuvassa, nimeä en muista tietenkään, oli kuvattu lentokentällä koneesta tulevia ja vastassa olevia ihmisiä ja heidän jälleen näkemisiään. Kuinka paljon maailmassa on oikeasti rakkautta! Sen jälkeen, kun liika maailman tilan tiedostaminen on ahdistanut, olen rauhoittanut itseäni ajattelemalla kaikkia maailman perheitä, jotka rakastavat läheisiään. Tai auttaa myös oman suvun suloisten muksujen ajattelu, kun omaa ydinperhettä ei ole siunaantunut. Kyllä tältä pallolta rakkautta löytyy. - superhyper
-------------------- kirjoitti:
Joskus minua auttaa nukkumaan mennessä pussilakanan läpi hengittäminen. Siihen sitten nukahdan, jos vain ajatukset eivät ehdi liian vilkkaiksi. Jos ehtii, ei pysty nukahtamaan moneen tuntiin.
Tuo rakkauden esiin nostaminen tässä ketjussa on ihanaa. Eräässä elokuvassa, nimeä en muista tietenkään, oli kuvattu lentokentällä koneesta tulevia ja vastassa olevia ihmisiä ja heidän jälleen näkemisiään. Kuinka paljon maailmassa on oikeasti rakkautta! Sen jälkeen, kun liika maailman tilan tiedostaminen on ahdistanut, olen rauhoittanut itseäni ajattelemalla kaikkia maailman perheitä, jotka rakastavat läheisiään. Tai auttaa myös oman suvun suloisten muksujen ajattelu, kun omaa ydinperhettä ei ole siunaantunut. Kyllä tältä pallolta rakkautta löytyy.alan olla aika neuvoton ja pahassa kunnossa. Sairastan keskivaikeaa astmaa, joka on nyt hoitotasapainossa. kolme kuukautta on ollut jatkuvaa pahaa puristusta rinnan alueella, kramppeja, puutumisia, unettomuutta ym. ja lääkäri totesi minun hyperventiloivan. Valtimoverikokeet määrättiin vasta puolen vuoden päähän. Ei tainnut ymmärtää, että tämä on päällä koko ajan. En jaksa oikein puhua ym. kaikki muutkin vaivat mitkä ovat hyperventilaation yhteydessä ovat minulla ja tieto tästä sairaudesta avasikin silmäni. Tämä on ollut varmaan minulla vuosikaudet ja pikkuhiljaa kehittynyt ja on nyt hyvin hallitsevana. Vaikeaa myöntää itselleen olevan aika yhtäkkiä näin sairas ja nuorena. Ahdistuslääkettä saanut pahimpaan hätään, mutta ei se vie kokonaan oireita.En pelkää enää lääkkeitä, otan kaiken avun vastaan mitä saan. Olisi kiva jos henki kulkisi perille asti. Mitään tunneperäistä ahdistusta ei ole päällä varsinaisesti ja vaikka olen rauhallisesti ja levollisin mielin, olo on todella ikävä silti. Koitan saada tutkimukset aikaistettua, eihän tästä tule muuten mitään!
Voimia kaikille. tämä on jotain ihan ihmeellistä. - émb¨¨
superhyper kirjoitti:
alan olla aika neuvoton ja pahassa kunnossa. Sairastan keskivaikeaa astmaa, joka on nyt hoitotasapainossa. kolme kuukautta on ollut jatkuvaa pahaa puristusta rinnan alueella, kramppeja, puutumisia, unettomuutta ym. ja lääkäri totesi minun hyperventiloivan. Valtimoverikokeet määrättiin vasta puolen vuoden päähän. Ei tainnut ymmärtää, että tämä on päällä koko ajan. En jaksa oikein puhua ym. kaikki muutkin vaivat mitkä ovat hyperventilaation yhteydessä ovat minulla ja tieto tästä sairaudesta avasikin silmäni. Tämä on ollut varmaan minulla vuosikaudet ja pikkuhiljaa kehittynyt ja on nyt hyvin hallitsevana. Vaikeaa myöntää itselleen olevan aika yhtäkkiä näin sairas ja nuorena. Ahdistuslääkettä saanut pahimpaan hätään, mutta ei se vie kokonaan oireita.En pelkää enää lääkkeitä, otan kaiken avun vastaan mitä saan. Olisi kiva jos henki kulkisi perille asti. Mitään tunneperäistä ahdistusta ei ole päällä varsinaisesti ja vaikka olen rauhallisesti ja levollisin mielin, olo on todella ikävä silti. Koitan saada tutkimukset aikaistettua, eihän tästä tule muuten mitään!
Voimia kaikille. tämä on jotain ihan ihmeellistä.kokeileppa asperiinia kipuihisi. ohentaa verta. minusta oireesi muistuttaa keuhkoemboliaa.
en ole lääkäri ,mutta samat oireet kokenut.
viimein kun pääsin oikeaan hoitoon embolia oli jo massiivinen
ota saattaja mukaan kun menet lääkäriin , ettei jutut muutu
ja mene reilusti ensiapuun ,jos tuntuu ettet pärjää
rintakivut on aina otettava vakavasti - superhyper
émb¨¨ kirjoitti:
kokeileppa asperiinia kipuihisi. ohentaa verta. minusta oireesi muistuttaa keuhkoemboliaa.
en ole lääkäri ,mutta samat oireet kokenut.
viimein kun pääsin oikeaan hoitoon embolia oli jo massiivinen
ota saattaja mukaan kun menet lääkäriin , ettei jutut muutu
ja mene reilusti ensiapuun ,jos tuntuu ettet pärjää
rintakivut on aina otettava vakavastikuvailin ehkä vähän huonosti. ei siis rintaan pistä tai koske.vaan rintakehän ja keuhkojen alueella jatkuva todella kova puristus, eikä ilma kulje perille asti. No ei käydä liikaa arvuuttelemaan. katsotaan mihin tämä päättyy, hyvin jos vain ei tarvitse odottaa sinne puolen vuoden päähän=)
joku särkylääke on astman takia kiellossa, olikohan tuo,pitää tarkistaa
- sdfsdf
Nostanpa taas vanhan ketjun. Häiritseekö muilla tää nukkumista? Mulla ei pitkään aikaan vaivannu tää mut nyt kun jalka vaivaa ja pelkään et se on jotain vakavaa niin meinaan hyperventiloida. Koko päivän oon nytkin hengitelly syvään. Sitten kun yrittää nukkua ja nukahtaakin, säpsähtää yhtäkkiä hereille koska tuntuu niinku ois unohtanu hengittää. Tosi pelottavan tuntusta :(
- inga
Nostan
- Inga
inga kirjoitti:
Nostan
Hei!
Onko tosiaan kenelläkään kokemusta, että kun nukahtaa, säpsähtää yhtäkkiä hereille ja tuntuu, ettei saa happea. Se kestää varmaan pari sekuntiä mutta on todella pelottavaa....Liittyy varsmasti tuohon hypeventilaatioon... - Mhmm
Inga kirjoitti:
Hei!
Onko tosiaan kenelläkään kokemusta, että kun nukahtaa, säpsähtää yhtäkkiä hereille ja tuntuu, ettei saa happea. Se kestää varmaan pari sekuntiä mutta on todella pelottavaa....Liittyy varsmasti tuohon hypeventilaatioon...Mulla on kokemusta tuosta. Ekan kerran tuli tuo tunne yli 10 vuotta sitten ja sen jälkeen on tullut satunnaisesti. Tuskin siis on mitään vaarallista kun noin kauan on jo ollut, mutta tiedän että tuntuu todella kamalalta ja pelottavalta. Tunne tulee aina siinä unen ja valveen rajamailla. Liittyy mulla paniikkihäiriöön, sydämen muljahteluihin (jotka on todettu vaarattomiksi kammioperäisiksi lisälyönneiksi) ja stressiin.
Yritä rauhoittua ja olla ajattelematta asiaa. Mulle jo pelkkä ajatteleminenkin nimittäin aiheuttaa tuota säpsähtelyä. Tiedän että ei ole helppoa rauhoittua, mutta se auttaa. Nouse vaikka sängystä ylös, kävele ympäri asuntoa ja yritä saada ajatuksesi muualle ja hengityksen tasaantumaan. Kuuntele vaikka jotain rauhallista musiikkia, jos mahdollista.
- sauma 3.4.5
Olen käyttänyt ylitehokasta ja tietoista hengittämistä heräämöissä leikkausten jälkeen. Aina on auttanut, kipuja vähemmän kun pää hapesta tillin tallin.
- hypis hypis hypis
Kerron omaa tarinaani. (En lukenut aiemmin kirjoitettuja.)
Olen kärsinyt (työelämässä ollessani) lievähköstä ylihengittämisestä ja erittäin harvoin olen 'tarvinnut' paperipussia.
Olin monia vuosia kärsinyt hyvin oudoista uupumustiloista, voimat katosivat kertakaikkiaan. Näin kävi myös työpäivän aikana ja usein kävin jossakin lepohuoneessa tai terveydenhoitajalla makoilemassa, sillä luulin sen auttavan. Tuo tila ei ollut unettava, mutta tosi oudolla tavalla väsymyskohtaus. Sitten muista syistä olleen tutkimusreissun aikana minut pantiin veren happikaasuanalyysiin. Se oli rasituskoe, jolloin myös tasaisin välein otettiin verinäytteitä. Todettiin, että hapen ja hiilidioksidin suhde veressäni on pielessä, liikaa happea ja puute hiilidioksidista. Näin saatiin diagnoosi. Sitä sain vielä itselleni todentaa hengittämällä 'pilli suussa' semmoisen laitteen edessä, joka alkoi huutaa hälytystä, kun vereni koostumus muuttui liikaa hapelle, eli ylihengitin. Siinä säätelin hengittämistäni ja varoin, ettei laite huuda. -
Tällöin sain hyvät tiedot ja opasteet, että mulla hyperventilaatiosyndrooma. Sain mukaani oireluettelon asioista, mitä 'hypis' ihmiselle teettää ja voih jumbe, kun oli tuttua asiaa. Sain ratkaisun minua vaivanneisiin uupumuskohtauksiin, joita siis lääkärit eivät aiemmin tajunneet eivätkä osanneet mua auttaa. Monilta kävin kyselemässä.
Tuo ylihengittäminen voi tapahtua täysin huomaamatta, ja varsinkin väsymyksessä ja stressitilanteessa se aina tuli.
Sain fysioterapeutilta hengitysharjoituksia ja lisää infoa, oikein demonstraatioita asiasta. Vinkeistä toimivimmaksi minulle kehittyi keino hengitellä (kuten jo joku sanoi) hitaasti ulos ja sitten jätin "mahan" ilmasta tyhjäksi (täys-stop) niin pitkäksi aikaa kuin pystyin olla ja sitten taas hitaasti ilman veto sisään. Tätä jos tein kymmenenkin kertaa, niin sain kuin pysäytettyä tuon 'hengitys-ikiliikkujan'! Lopulta aloin pärjätä hyvin oireeni kanssa, tiedostaminen plus tiedot auttoivat! Lisäksi pyrin karsimaan stressiä. En ollut käsittänyt, miten vähän hermoni sietivät stressiä ja jännitystä, joista oirekin tuli!
Nykyään olen oireesta miltei vapaa. Tosin ei ole paljoa stressiäkään, sillä olen eläkkeellä. Jos oiretta vähän tulee, saan sen hyvin hallintaan. Olettekos huomanneet, että lievempi oire tulee, jos on tullakseen, illalla; silloin stressikertymä suurimmillaan.
Lääkityksestä parhaaksi totesin Xanorin, jolla kohtaus hävisi sekä piristyin uupumuksesta. Välillä tiukassa tilanteessa jouduin tuon ottamaan. Lääkettä minulla oli käytössä muustakin syystä.
Avunlähteille päästyäni minusta tuli jokseenkin onnellinen. Vapautus!
Paljon auttaa, jos löytää ne syyt/tapahtumat, joita 'hermot' eivät pysty käsittelemään, vaan tulee jnkl pelkotila, mikä just on yksi paniikkihäiriön tekijä. Ylihengitys on osaoire paniikkihäiriöön, eikö.
Olen kovin elämässäni pelännyt, ettei ylihengityskohtaukset laajenisi ensimmäiseksikään paniikkihäiriökohtaukseksi! Niin ei ole käynyt.
Olen ollut hyvin kiitollinen sekä hyvin autettu, kun tähän oireistoon sain selvyyden! Uupumuskohtaukset olivat kauheita, ja noloja. - hypis hypis hypis
Apua! Minäkin hyperventilaatiota kokemuksesta tuntevana eilen kirjoittelin kommentteja, enkä yhtään huomanut, että
tää ketju ON ALOITETTU SEITSEMÄN (7) VUOTTA sitten.
:D Kuitenkin, onhan tämä asiaa, joka ikävä kyllä, ei ole ollenkaan vanhentunut.
Kuinkaas Te Väki, nykyään voitte?
Minulla menee hypiksen suhteen hyvin, ei ongelmia. Liittyi selvästikin ruuhkavuosiin ja tiettyyn oppimattomuuteen, nyt elämä seesteistä ja rauhallista, sen kun köllöttää - ja hengittää oikein. - pii...paa,stop
minulla tää alkoi jo n 7v sitten, olin ihan varma et nyt tuli noutaja, siinä vaan paniikissa istuin ja haukoin henkeäni vähänaikaa ja hirveä kohina vain kuului korvissa, rintaa puristaa, tuntui et pää halkeaa,ja pulssi hirveän nopea, sit aloin pidättää vaistomaisesti hengitystä, ja vähitellen se ahdistava tunne hävisi. sen jälkeen aloin selvittää mistä siinä oli kyse, ja opin hengiittämään mahd.. hitaasti, jolloin se ei päässyt pahemmin yllättämään. Nyt tää on taas tullut yllättävissä tilanteissa esiin ja todella kiusallisissa tilanteissa, ihmisten keskellä, täytyy vain oppia taas ennakoimaan oireet ajoissa. Epäilen myös stressin vaikuttavan tähän , koska elmäntilantteni ei ole kovin tasapainoista ja sekin että verenpaine kohoaa äkkiä himulukemiin...ennakoi jotain stressin tapaista.
- eka kerta
Äskettäin minulla vastaava tilanne. Aivan yllättäen kotona kirjoituspöydän äärellä alkoi huimaus. Kiirehdin sänkyyn makuulle koska pelkäsin että taju menee. Syke nousi tappiin, hiki tuntui otsassa ja korvissa soi. Sitten kädet puutuivat, oma syke oli nyt mahdotonta itse tuntea jolloin epäilin tilannetta jonkinasteiseksi rymtihäiriöksi. Olin yksin kotona enkä keksinyt muuta kun soittaa hätänumeroon koska mietin koko ajan että jos taju menee niin kukaan ei tiedä asiasta mitään. Sitten naama ja huulet puutuivat ja lopulta keskivatsan alue. Minkäänlaista rintakipua ei tuntunut. Yritin hengittää syvään jotta pysyisin tajuissani. Pelastushenkilökunta saapuivat, ottivat sydänfilmit, verenpaineet yms ja totesivat että kaikki oli OK paitsi että on liikaa happea veressä. Kehottivat hengittämään pinnallisesti, nenän kautta sisään ja suun kautta ulos ja hetken päästä tilanne raukesi. Todennäköisesti aiheuttajana viikon jatkuneen lomaprojektin aiheuttama stressi?
- Hail
Mitä teilletapahtuu juuri ennen hyperventilaatiota? Koetteko voimakkaita negatiivisia tunteita tai itkettekö tms? Itse alan hyperventiloimaan kun olen ahdistunut/ itkuinen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1363955- 871939
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap151821Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541432Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi531420Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1321348VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu981292- 701176
- 691043
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1141033