Kun nuorena istuin yliopiston luennolla, eräs opiskelija kiinnitti huomiota siihen, miten voimakkaasti SEKSI vaikuttaa käsiteltävään asiaan. Vanha professori tähän, että onko se nyt seksi niin tärkeä asia.
Ihmiset ovat yleensä hetken lapsia, joten he tuppaavat muodostamaan käsityksensä oman sisäisen kemiansa mukaan. Nuori pitää seksiä tärkeänä, vanha sivuseikkana. Vanhat ovat myös autuaasti unohtaneet, millainen oli nuoruus, jolloin seksihalu oli korkeimmillaan.
Olemme tottuneet tähän niin, että useimpien mielestä tuntuu jopa oudolta, jos vanha on samaa mieltä kuin nuorena. On kuitenkin ihmisiä, joiden ajattelu on pysyvää, eikä iän mukana muuntuvaa. He myös MUISTAVAT paremmin, millaista oli olla nuorena.
Vaikka seksuaalinen aktiviteetti on todellisuudessa vähentynyt, mutta jos ajatustapa ei ole muuttunut, joku saattaa pitää häntä dementikkona, jolta seksuaalisuus on karannut. Siitäkin huolimatta että hän on vain samaa mieltä, kuin oli nuorena.
Mienkiintoinen on myös suhtautuminen murrosikään. Yleensä näkemyksiä asiasta esittävät vain ne, joiden murrosikä on takana. Jo kun omat snadit ovat murkkuiässä, sen iän tuntemukset ovat niin unohtuneet, että omien kokemustensa mukana oppimastaan ei ole mitään jäljellä.
Todellisuudessa murrosikä on luonnossa yleinen. Vanhemmat sun psykologistit uskovat kehityksen tuovan häiriöitä murkkuun. Mutta todellisuudessa se on ikä, jossa luonnossa itsenäistytään ja jätetään vanhemmat ja heidän neuvonsa.
Ihmisen kulttuurikehitys on johtanut siihen, että vanhemmat yrittävät ESTÄÄ nuoria itsenäistymästä, ja nuorten geenit pakottavat kapinaan. Murrosiän levottomuudet ovat VANHEMPIEN provosoimia, eivät murkkujen. Mutta murkuilta itseltäänhän ei kysytä.
Kasvaessaan aikuisiksi, murkut oppivat pian, että ollakseen varteenotettavia kansalaisia, murkkuikäisiä pitää syyttää. Ja lyhyt muisti tekee sen helpoksi. Entiset murkut soimaavat uusia murkkuja.
Jos ihminen luo kuvan, joka ei muutu iän mukana, jotkut pitävät häntä omituisena. Mutta tallaista juuri on TIETEELLINEN tieto. Ei se muutu sovinnaisesti iän mukana.
Ihmiset ovat yleensä hetken lapsia, joten he tuppaavat muodostamaan käsityksensä oman sisäisen kemiansa mukaan. Nuori pitää seksiä tärkeänä, vanha sivuseikkana. Vanhat ovat myös autuaasti unohtaneet, millainen oli nuoruus, jolloin seksihalu oli korkeimmillaan.
Olemme tottuneet tähän niin, että useimpien mielestä tuntuu jopa oudolta, jos vanha on samaa mieltä kuin nuorena. On kuitenkin ihmisiä, joiden ajattelu on pysyvää, eikä iän mukana muuntuvaa. He myös MUISTAVAT paremmin, millaista oli olla nuorena.
Vaikka seksuaalinen aktiviteetti on todellisuudessa vähentynyt, mutta jos ajatustapa ei ole muuttunut, joku saattaa pitää häntä dementikkona, jolta seksuaalisuus on karannut. Siitäkin huolimatta että hän on vain samaa mieltä, kuin oli nuorena.
Mienkiintoinen on myös suhtautuminen murrosikään. Yleensä näkemyksiä asiasta esittävät vain ne, joiden murrosikä on takana. Jo kun omat snadit ovat murkkuiässä, sen iän tuntemukset ovat niin unohtuneet, että omien kokemustensa mukana oppimastaan ei ole mitään jäljellä.
Todellisuudessa murrosikä on luonnossa yleinen. Vanhemmat sun psykologistit uskovat kehityksen tuovan häiriöitä murkkuun. Mutta todellisuudessa se on ikä, jossa luonnossa itsenäistytään ja jätetään vanhemmat ja heidän neuvonsa.
Ihmisen kulttuurikehitys on johtanut siihen, että vanhemmat yrittävät ESTÄÄ nuoria itsenäistymästä, ja nuorten geenit pakottavat kapinaan. Murrosiän levottomuudet ovat VANHEMPIEN provosoimia, eivät murkkujen. Mutta murkuilta itseltäänhän ei kysytä.
Kasvaessaan aikuisiksi, murkut oppivat pian, että ollakseen varteenotettavia kansalaisia, murkkuikäisiä pitää syyttää. Ja lyhyt muisti tekee sen helpoksi. Entiset murkut soimaavat uusia murkkuja.
Jos ihminen luo kuvan, joka ei muutu iän mukana, jotkut pitävät häntä omituisena. Mutta tallaista juuri on TIETEELLINEN tieto. Ei se muutu sovinnaisesti iän mukana.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tänään oli oikein miellyttävä ja rauhallinen päivä.