Nämä mallit eivät ollenkaan ota huomioon, että on hyvin erilaisia työttömiä.
Jos on ammatiltaan esim. muurari, sähkömies, putkimies, opettaja tai sairaanhoitaja, hän voi hyvinkin hakea oman alansa töitä, niitähän voi olla jopa tarjolla.
Mutta entäs jos henkilön koulutusala on "vähän erikoinen" eli harvinainen. Miten hän voisi hakea työtä, jos koko Suomessakaan ei ole yhtään hänen alansa työpaikkaa avoinna ja haettavana. Pitääkö hakea olemattomia työpaikkoja vai hakea vain hakemisen tähden aivan järjettömiä työpaikkoja, joihin ei ole mitään mahdollisuuttakaan tulla valituksi (vain työnantajien kiusaksi)?
Minäkin olen ollut TE-toimiston asiakkaana noin 20 vuotta, mutta koko aikana TE-toimisto ei ole pystynyt esittämään minulle yhtäkään "oikeaa työpaikkaa" omalta alaltani (ainoastaan näitä kaikenmaailman määräaikaisia leikkityöpaikkoja puuhasteltavaksi). Jos tilanne menee siihen, että on haettava vaikka neljää työpaikkaa kuukaudessa, aion hakea työpaikkoja laidasta laitaan esim. aivokirurgiksi, Finnairin lentäjäksi, yritysjohtajaksi, yliopiston professoriksi, liikunnan opettajaksi, sairaanhoitajaksi, sanomalehden päätoimittajaksi, sähköasentajaksi, ylikomisarioksi... Mihinkään näistä minulla ei tietenkään ole minkäänlaista koulutusta, työkokemuksesta puhumattakaan!
Minusta yli 55-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät (yli 10 vuotta työttömänä olleet) pitäisi päästää automaattisesti eläkkeelle ja yrittää keskittyä nuorten ihmisten kouluttamiseen ja työllistämiseen. Mitä heidän elämästään tulee, jos he jo alun pitäen joutuvat työttömyyskierteeseen? Heidänhän pitäisi päästä elämän syrjään kiinni ja hankkia vaikka niitä lapsia, joita niin kovasti näytetään tarvittavan, ettei Suomen syntyvyys kokonaan romahtaisi.
Jos on ammatiltaan esim. muurari, sähkömies, putkimies, opettaja tai sairaanhoitaja, hän voi hyvinkin hakea oman alansa töitä, niitähän voi olla jopa tarjolla.
Mutta entäs jos henkilön koulutusala on "vähän erikoinen" eli harvinainen. Miten hän voisi hakea työtä, jos koko Suomessakaan ei ole yhtään hänen alansa työpaikkaa avoinna ja haettavana. Pitääkö hakea olemattomia työpaikkoja vai hakea vain hakemisen tähden aivan järjettömiä työpaikkoja, joihin ei ole mitään mahdollisuuttakaan tulla valituksi (vain työnantajien kiusaksi)?
Minäkin olen ollut TE-toimiston asiakkaana noin 20 vuotta, mutta koko aikana TE-toimisto ei ole pystynyt esittämään minulle yhtäkään "oikeaa työpaikkaa" omalta alaltani (ainoastaan näitä kaikenmaailman määräaikaisia leikkityöpaikkoja puuhasteltavaksi). Jos tilanne menee siihen, että on haettava vaikka neljää työpaikkaa kuukaudessa, aion hakea työpaikkoja laidasta laitaan esim. aivokirurgiksi, Finnairin lentäjäksi, yritysjohtajaksi, yliopiston professoriksi, liikunnan opettajaksi, sairaanhoitajaksi, sanomalehden päätoimittajaksi, sähköasentajaksi, ylikomisarioksi... Mihinkään näistä minulla ei tietenkään ole minkäänlaista koulutusta, työkokemuksesta puhumattakaan!
Minusta yli 55-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät (yli 10 vuotta työttömänä olleet) pitäisi päästää automaattisesti eläkkeelle ja yrittää keskittyä nuorten ihmisten kouluttamiseen ja työllistämiseen. Mitä heidän elämästään tulee, jos he jo alun pitäen joutuvat työttömyyskierteeseen? Heidänhän pitäisi päästä elämän syrjään kiinni ja hankkia vaikka niitä lapsia, joita niin kovasti näytetään tarvittavan, ettei Suomen syntyvyys kokonaan romahtaisi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ei tullut lex lindströmiä.
Aktiivi malli 2 saatiin.
- Hallinto on kykenemätön muuhun.
- Työttömiä kiusaamalla suomi nousuun.
Firmoille vastikkeetonta korona tukea verorahoilla ja samalla YT:t huipputasoa ja irtisanomisia tulee paljon.
Samaan aikaan Suomi maksaa koko EU:lle kriisrahaa velkarahalla miljardi tolkulla ja Suomen Hallitus päättää tehdä kiky2:sen ja lisätä karensseja sekä pakkokäyntejä työkkärissä vain ja ainoastaan kiusatakseen ihmisiä ja lisätäkseen korona tartuntoja sekä itsemurhia ja karensseja.
Työttömyyden kasvaessa ei tällainen käytös ole perusteltavissa mitenkään, työllisyystoimet ovat pelkkää karenssien ja kyykyttämisen hyväksymistä.
Demarit ja vasurit tekivät juuri poliittisen itsemurhan. Kukaan ei teitä paskoja enää äänestä!
jos ammatti on hyvin harvinainen niin silloinhan työllistymisen ei pitäisi olla ollenkaan vaikeata. Ei ole kilpailijoita mailla eikä halmeilla. Itse edustaa ammatillista eliittiä. On alansa kuningas. Jos ammatti on harvinainen niin silloin parempi ruveta yrittäjäksi ja markkinoimaan ihmeellisiä palvelujansa.
No montako esim. filosofian professorin virkaa Suomessa on? Ne kaikki on täytetty eli pitääkö vain odottaa, että joku heistä kuolee tai jää eläkkeelle. Sitten paikkaa on hakemassa 100 filosofia (jotka jo ovatkin dosentteina). Haepas siinä sitten neljä kertaa kuukaudessa filosofian professorin paikkaa karenssin uhalla. Pitäisikö siinä ruveta yrittäjäksi ja perustaa yksityinen filosofiafirma, jonka palveluksia jokainen teollisuusyritys kilvan himoitsee kustannuksista välittämättä? Ja vientikin vetää alalla kummasti.
filosofit tekevät muutakin kuin opettavat yliopistossa uusia filosofeiksi opiskelevia. Heillä on kysyntää markkinointialalla, yritystrategian konseptoijina, myyntimiehinä, terveydenhuollossa, opetusalalla, urheilijoiden mentaalivalmentajina, He tietävät (periaatteessa) miten ihmismieli toimii. Reikäkortin lävistäjiä on vähän. Eikä heitä enää missään kouluteta. Vaikka tietokonelala on digitalisoitunut niin reikäkortin lävistän taidot omaavalla voi olla erinomaista kysyntää. Hän osaa laskea päässänsä monimutkaisia binäärikoodeja. Taito jota netissä surfaaja ei osaa. On monta ammattia joita ei enää massoina tarvita. Silti joku elättää itsensä morsettajana ja morsekoodien tulkitsijoina, Osaajia on niin vähän että heillä on hyvä työllisyys. Hyvä juuriluudantekijä ja maalisiveltimen käsinkasaaja voi pyörittää hyvääkin pienbisnestä. Haaste on siinä että harvinaisten ammattien taitajalta vaaditaan monasti älykkyyttä, luovuutta ja intohimoa. Harvinaisten ammattien osaajan työssä ei ole työehtosopimuksia. Osa eläkkeelle jääneistä tekee lisätuloa osaamisella jota ei missään opeteta eikä kouluteta. Heillä ei ole oikeastansa kilpailijoita . Eivät vie yhdenkään nuoren työpaikkaa. Viime aikoina olen seuraillut yhden tuollaisen vanhemman 70 v "oldtimerin" työntekoa. Alaa ja työnkuvaa en paljasta. Työssä ei ole ollenkaan kiirettä. Liikkeet ovat verkkaisia, mutta viimeisen päälle hiottuja. Sähläämistä ei ole ollenkaan. Saanto on aina 100 prosenttia. Ei hänellä ole kilpailijoita. Ei voi ollakaan kun on itse työnsä kehittänyt. Tiedän toki että moni meistä on lokeroajattelun vanki. Näkee vain sen tynnyrin seinät missä elää päivästä toiseen.
Sä voit vaan merkata työkkärin sivuille tai sanoa virkailijalle, että on hakenut paikkaa vaikka ei ole. Ei niitä kukaan tarkista. Te-sivut on täysin automatisoidut. Virkailijalle jos henkilökohtaisesti sanoo hakeneensa niin ei tasan tarkasti ala soittamaan yritykseen ja kysymään hakemuksen perään. Parasta tietysti on laittaa hakemus menemään melkeen ihan minne vaan niin ei niihin silti pääse jos johonkin pääsee niin haastatteluun.
suurin osa nuoristakin työllistyy. Pitkäaikaistyöttömyys keskittyy yli 55 vuotiaisiin. Nuori ei kilpaile työmarkkinoille pääsystä yli 55-vuotaiden kanssa vaan itseänsä vähän vanhempien kanssa. 25 vuotias kilpailee 35 vuotiaan kanssa jne, on periaatteessa homman nimi. Yllättävää sekin että ammatillisen koulutuksen omaava työtön työllistyy helpommin kuin korkeammin koulutettu työtön. Korkeasti koulutettuja työttömiä on vähemmän kuin ammattillisesti koulutettuja. Korkeasti koulutettu työtön jää helpommin pitkäaiaiistyöttömäksi. Syy on siinä että korkeammin koulutetun työttömän ns "osaaminen" happanee nopeammin työnantajan silmissä.
Ja koska monet korkeasti koulutetut ei kelpuuta työpaikkoja joissa ei saa reippaasti yli 3000 euroa kuukaudessa, väittäen syyksi, että heillä on se korkea koulutus. Suostumatta myöntämään just sitä, että se heidän koulutuksensa on ollut hyödytön ja vanhentunut jo ikuisuuden eikä nykyajan työssä sillä tee mitään ellei ole juuri tietyllä eritysalalla, esim psykiatria, psykoterapeutti.
Realistisuus nykypäivästä työelämän, palkkojen ja osaamisen suhteen hävinnyt heiltä kokonaan. Sillä välin kun on olevinaan, että se yksi korkeakoulutus meinaa mitään, nuoret joutuu oppimaan 10 kertaa enemmän laidasta laitaan erilalisia taitoja - usein vähintään kahdella kielellä.
Joissain työpaikoissakin on höälmöä enää edes vaatia sitä korkeakoulu tutkintoa, koska parempaa taitoa ja osaamista löytyy alemmin koulutetuilta.
Pätevystodistukset hakemukseen,muutenhan ei työpaikalle ole asiaaa,tätä asiaa ei hakemiseen oteta huomioon.Kortiton ei pääse töihin,joten pitäisi ensin kortit kuntoon ja hakemukset työnajajille.