On tässä omat haasteensa, olla paikallaan ja vain istua. Katsoa palavaa liekkiä, hörppiä vettä maljasta, huitoa ilmaa miekalla ja kolistella kolikkoja jaloillani. Vetää viitta päälleni, kuljeskella pitkin maitani, katsoa puiden putoavia lehtiä, tuntea syystuuli parrassani ja seurata vain kuinka maailma vetäytyy suojiinsa. Kaikki valmistautuu talveen. Pian pakkanen puree sisintä, viima vinkuu korvissa, maa peittyy valkoiseen ja takka roihuaa liekeissä. Huokaisen vain, sillä kevät tulee odottamattakin. Pian taas laitumet vihertää...
Voihan skorpioni...
Anonyymi
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.