Poikaystäväni soittelee ja lähettelee viestejä viihdenumeroihin, aina kun emme satu olemaan yhdessä tai ns. heti kun vain pääsee musta eroon. Nykyään mietin jo aina jonnekkin lähtiessänikin että taaskohan se sillä aikaa, ja sitten kun viimein palaan kotiin ja mun tekisi mieli ja uskallan tehdä aloitteen, saan vain vastauksen "Ei nyt jaksa, huomenna sitten."
Olen puhunut hänelle monta kertaa etten pidä hänen puhelinseksiharrastuksistaan ja miltä se minusta tuntuu. Sattuu niin helvetisti... :( Pahinta kaiken tän puhumisen jälkeen on, kun hän sanoo "Voit tietenkin luottaa muhun, enkä haluu tehdä sitä enää varsinkin kun tiedän et se loukkaa sua, ei leikitä meidän suhteella". Melkein taas viimeksikin uskalsin luottaa ja olla iloinen ja rakastaa. Mut ei... leikki vaan jatkuu joka kerta entisellään parin päivän päästä ja saan itkee taas.
Sanoja, lupauksia, kaikki on olleet niin turhia. Miten voin luottaa enää muuhunkaan mitä hän milloinkin sanoo. Repii mun sydäntä niin. Tän takia tulee paljon riitoja ja koko suhde meinaa kaatuu. Rakastan häntä ja haluaisin elää elämäni hänen kanssaan mutta en tiedä enää miten jaksan. Oon kaunis nuori nainen ja seksi on mulle suhteessa tärkeetä.
Puhuminenkaan ei auta. Millähän saisin hänet vielä ymmärtämään miten paljon se sattuu muhun? Miten hän tajuisi arvostaa meidän suhdetta enemmän kuin seksiviestejä toisten naisten kanssa? Miksei hän ymmärrä että menettää tällä kaikella mut kun mun kärsivällisyys loppuu, ja menetän samalla mulle maailman rakkaimman ihmisen itekin kun en jaksa...
Olen puhunut hänelle monta kertaa etten pidä hänen puhelinseksiharrastuksistaan ja miltä se minusta tuntuu. Sattuu niin helvetisti... :( Pahinta kaiken tän puhumisen jälkeen on, kun hän sanoo "Voit tietenkin luottaa muhun, enkä haluu tehdä sitä enää varsinkin kun tiedän et se loukkaa sua, ei leikitä meidän suhteella". Melkein taas viimeksikin uskalsin luottaa ja olla iloinen ja rakastaa. Mut ei... leikki vaan jatkuu joka kerta entisellään parin päivän päästä ja saan itkee taas.
Sanoja, lupauksia, kaikki on olleet niin turhia. Miten voin luottaa enää muuhunkaan mitä hän milloinkin sanoo. Repii mun sydäntä niin. Tän takia tulee paljon riitoja ja koko suhde meinaa kaatuu. Rakastan häntä ja haluaisin elää elämäni hänen kanssaan mutta en tiedä enää miten jaksan. Oon kaunis nuori nainen ja seksi on mulle suhteessa tärkeetä.
Puhuminenkaan ei auta. Millähän saisin hänet vielä ymmärtämään miten paljon se sattuu muhun? Miten hän tajuisi arvostaa meidän suhdetta enemmän kuin seksiviestejä toisten naisten kanssa? Miksei hän ymmärrä että menettää tällä kaikella mut kun mun kärsivällisyys loppuu, ja menetän samalla mulle maailman rakkaimman ihmisen itekin kun en jaksa...
Vastaukset 5
Vanhimmat
niin sama. kaikki tuntui kuin olevan meidän suhteesta, meillä vain kyse pornosta. lupailuista sen lopettamisesta, kertomisesta kuinka vain minä olen hänelle tärkein eikä hän enää ikinä loukkaisi minua. varovasti uskallan luottaa ja taas petetään mun luottamus. olen ihan rikki, kaikki samat tunteet kuin sinulla. en tiedä mitä tekisin, lähteäkö koko suhteesta vai mennäkö pariterapeutille. ilman sitä en enää suhteessa suostu olemaan, jos mies siihen suostuu niin voinemme yrittää. voimia!
Kiva kun ymmärrät mun tilannetta.
Pornon katsominen on mielestäni kuitenkin ok. Mutta vain niin kauan kun se ei mene mun edelle. Oon itsekin suhtautunu siihen aiemmin negatiivisesti, ja oon tajunnu mistä se johtui. Tuntui kuin se olisi vienyt jotakin minulta. Muistan kun kerrankin tulin myöhään kotiin, olin odottanut koko päivän että pääsen kotiin ja leikitellyt ajatuksilla, että tänään on se päivä milloin pääsemme vihdoinkin koittamaan ilman kortsua. No, mitähän muuta sain taas kuulla kuin sen "mua väsyttää, ei jaksa tänään". Vitutti koko helvetin porno. Mulle ei jää aikaa tai haluta sitä jättää mutta muulle kyllä.
Nuo viihdepalvelut kun eivät ole edes ilmaisia. Tuntuu tosi kivalta kun hän sanoo, ettei ole varaa nyt mulle soittaa. Mikä tässä elämässä tärkeintä on, minä olen sitä olevinaan mutta ei tunnu siltä... :( edes se ei riitä että itse olin valmis tekemään sitä mieheni kanssa. Se että sitä tekee joku muu mun sijasta, sitä en hyväksy parisuhteessa... en tiedä haluanko enää edes tietää että sitä vaan jatkuu ja jatkuu. Itken sit vaan ja pilaan omatkin päivät.
Vaikeeta kun olen ihan sekaisin, miten minun pitäisi olla ja mitä minun pitäisi tehdä.
En ymmärrä miksi ihmisen pitää luvata asioita jos ei itsekään tiedä pystyykö niitä pitämään. Muuttuuko tämä ikinä mitenkään, en tiedä jaksanko uskoa enää vaikka haluaisin.
Millä tämä muuttuu?
taas uskalsin luottaa, katsoin luottavaisesti tulevaisuuten, mikään ei ollut muuttunut.
tunnen niin hajoavani,
tavallan helpottaa tietää etten ole yksin mutta tuntuu niin pahalta sinun puolesta, en soisi tätä kenellekään.
Oon ihan palasina... oon niin voimaton jo etten halua enää edes tietää, säryn taas vaan lisää. Itken surun ja vihan sekaisena, kävelen ympäri asuntoa ja huoneita ja itken. Aina minut petetään, ihminen ei taida muuttua. En uskalla enää kovin helposti olla mukava, pelkään että oon sitten ollu sitä taas aivan turhaan, palkinnoksi siitä luottamus petetään. Miten tästä voisi taas selvitä, alkaa väsyttää ja masentaa.
Otat ja heität äijän mäkeen!
-Ei mitään järkeä tuossa kun et osaa tehdä asialle mitään ja valitat ja otat sellaisen miehen joka on hyvä sinulle.