Mitäs jos kumppanisi vanhempi sanoo, ettet ole tervetullut perheeseen

No minä en kuulemma sopinut miehelleni silloin nuorena.
Miestäkin pyydettiin eroamaan minusta.

Monet suhteet todella kaatuvat siihen, ettei oma perhe hyväksy kumppania.
Myös ystävät voivat tuhota suhteen.

Ihan noin rajua ei ole tullut vastaan, mutta en ole kyllä koskaan kokenut itseäni tervetulleeksikaan. Poikaystävieni isät ovat kyllä aina pitäneet minusta. Äidit ei niinkään.

Joo meillä ei kyllä hyväksytä ketään.

Tietysti sen isännän joka noin sanoo voi helposti poistaa koko suvusta tuliaseen turbin ::S

On vähän hassua jos tykkään noistas noin 24-vuotiasta vähän nuoremmista naisista siis... kun en tiedä oikein syytä tuolle asialle.

Sopii hyvin.

Ei sitten tarvitse haaskata aikaa sukulaisten kanssa sosialisointiin.

Omiinkin olen välit jäädyttänyt kun eivät osaa käytäytyä kunnolla👎

Miksi tuhlata aikaansa muiden miellyttämiseen? Varsinkin niiden joiden mielipiteellä ei ole mitään painoarvoa tai järjellistä perustetta.

Vain säälittävä läheisriippuvainen välittää sukulaistensa mielipiteistä ja negatiivisista tunteista itseään kohtaan.

Sukulaisen ainoa tarkoitus on tuntea uskollista kiintymystä ja antaa joko taloudellista tai muuta tukea, ei arvostella tai tuomita. Jos tähän yksinkertaiseen hyveeseen ei kykene, on sukulaisena arvoton ja epäkorrekti ja joutaa puhelimen mustalle listalle.

Tiesittekö muuten, että maistraattiin voi yksinkertaisesti vain puhelimitse tehdä määräyksen, jolla esim osoitetta ja muita tietoja ei saa luovuttaa edes omille vanhemmille jos niin itse haluaa😃👌

Täytyy sitten tyytyä sen ikäisiin morsiamiin, joiden vanhemmat ovat jo kuolleet.

<huokaus>

Paska saa palkkaa.

No ei se huoleta. Mahdollinen kumppani on jo sitä ikäluokkaa että vanhemmat eivät edes minua muista vaikka olisin käynyt. Jos nyt ei kelpaa niin viikon päästä uusi yritys.

Itse olen nyt siinä vaiheessa että noita vävyehdokkaita välillä täällä käy. Täytyy ottaa nuo omat tyttäret kohta puhutteluun. Ei sen takia että ehdokkaissa olisi mitään vikaa mutta ne poikien vastaukset on niin yhteneväiset että varmaan hyvin tarkasti kerrottu miten minulle kannattaa kertoa.

Täytyy olla tarkka maineestaan ,koska
kaikille ei ole yhdentekevää miltä näytät
ja mitä olet tehnyt.Olemalla tukemassa
epänormaalia elämänmenoa ,vaikkapa marssimalla julkisesti on valinnut tavallaan
suuntauksellaan tietyt kriteerit omaavan
kumppanin.On järjetöntä kiinnostua normaalin perheen pojasta,joka on kasvatettu ihannoimaan avioliittoa.Täytyy
muistaa ,että olet sitä mille olet itsesi antanut
ja se näkyy selvästi muiden silmissä.

Tyttären poikaystävää kerran varoitin, että otan tukasta kiinni ja kysyn, että kenenkäs poikia. Ajoi vittu kaljuksi saatana.

Noh, hyvin heillä ilmeisesti menee siellä ostamallansa omakotitalonnssa. Lapsenlapsia ei kuulemma ole tulossa, mutta ymmärrän senkin ajatuksen.

Nainen pystyy valloittamaan miehen
tarjoilemalla itseään,mutta pitkän päälle
se ei kanna ,jos tasa-arvo kysymykset ovat
täysin tulevaisuutta eri suuntiin vievät.
Isät yleensä näkee muutakin kuin seksin.
Olet sitä mihin olet suuntautunut ja aina
ei kasvatuksen tulos ole normaali ,sanon
kuitenkin yleisellä tasolla.

On isiä joille normalius on tulevaisuuden
tae.Kuka haluaisi morsiamen ,joka on valehtelun puolella.

Aikoinaan minulle tehtiin hyvinkin selväksi että en ole tervetullut, miehen äidin ja vanhemman sisaren taholta.
Muistan kun nuorena ja naivina menin ensimmäisen kerran miehen kotiin, ja siellä vastaanotto oli jäätä ja katseita jotka olisivat voineet tappaa. Kaikenlaisia vihjauksia kuului, ja selvästi minun korviini tarkoitettuja muka peiteltyjä ilkeyksiä anopin ja sisaren kesken toisessa huoneessa. Se oli kauheaa!
Miehen isä oli hiljainen hissu joka hiiviskeli taka-alalla. en muista että olisimme sanaakaan vaihtaneet hänen kanssaan moneen vuoteen. eipä silti ei anopinkaan kanssa, koska en enää suostunut häntä tapaamaan. Tein miehelle selväksi että menee yksin jos ja kun haluaa, minä en tule.
Ja näin elettiin muutama vuosi. Oli siinä välissä miehen nuoremman sisaren häätkin joissa kyllä olin, oikein isot komeat pidot, mutta anoppia kartoin näkemästä. Onneksi oli helppoa kun alue jossa häät pidettiin oli niin suuri. Nuorempi sisar oli ja on mukava ihminen.
Omiin häihimme miehen vanhemmat tulivat, mutta anoppi vetäytyi erikseen ja kuulutti että "tällaiset huonommat ihmiset tässä...". Omat vanhempani yrittivät pitää seuraa mutta jälkeenpäin ihmettelivät anopin käytöstä.
Meni muutama vuosi ja tulin yllättäen raskaaksi. Lasta ei oltu suunniteltu mutta kun näin kävi tietysti otimme hänet vastaan. Kun olin viimeisillä kuukausilla raskaana meille soitettiin että anoppi on kuollut. Saanut sydänkohtauksen saunassa. Minua se ei liikauttanut mihinkään suuntaan, vieras ja ilkeä ihminen. Hautajaisiinkaan en mennyt, en halunnut mennä teeskentelemään mitään mitä en tuntenut. Ei minkäänlaista kunnioitusta hänen taholtaan, ei sitä myöskään minun taholtani. Mies meni yksin.
Hautajaiset oli ja meni ja tuli aika että tyttö syntyi. Yllättäen miehen isä tuli käymään, ja oli kuin toinen ihminen! Todella mukava ja kovasti ihastui tyttöön. Avasi tälle pankkitilin ja on kovasti kiintynyt pojantyttäreensä. Taisi olla vapautus anopin kuolema.
Kyllä näitä myrkyllisiä appivanhempia on, ei harvinaistakaan. Mitä lienee omaa katkeruuttaan oksentaa toisen niskaan. Säälittäviä ja onnettomia ihmisiä.

Täytyy sanoa ,että vihervasemmisto on
niin kaukana perussuomalaisista, että
kaikki asiat on ristiriidassa,joten rakkaudelle
jää parsittavaksi ISO aukko.Seksi täyttää
väliaikaisesti joitakin kuiluja,mutta ,kun se
kuihtuu niin lapset joutuu kärsimään ja
vanhemmat joutuu kärsimään ja puoliso
joutuu kärsimään.Kyllä sillä on merkitystä
mitä ideologiaa ajaa.

Hyvin ovat aina hyväksyneet vaikka erikoisen näköinen otus olenkin 😅
Mutta jos tulisi tuollainen vastaan niin kääntyisin ovella pois ja toivottaisin hyvät päivän jatkot ✌️ ☀️ 😹

Ei ole tuollaista onneksi tapahtunut. Ei myöskään toisinpäin (kumppanini ei kelpaisi vanhemmilleni).

Jos tapahtuu, se on vanhemmilta joko huonoa käytöstä tai sitten pelkoa.

Jopa on moukka isukki siinä..

Mitä tossa ei sanota mutta MÄ ARVAAN!!! joku USKONLAHKO tässä on taustalla taas!!!!!

Ei ole pakko tykätä. Isäni ei tykkää miehestäni eikä halua tavata. Luulee miestäni rikolliseksi vaikka mieheni ei ole koskaan ollut poliisn kanssa tekemisissä.

Jokainen valitsee ihan itse kenen kanssa aikaansa viettää. Ei sitä perheen inhoamaa kumppania ole mikään pakko raahata sukutapaamisiin, tuskin haluaisi moisiin osallistua jos on tehty selväksi, että naama ei miellytä.

Jos oma perhe toteaisi että ei tykätä sun kumppanista, niin sanoisin vaan että "harmi". Harvemmin kuitenkaan tulee tilaisuuksia, joissa on sekä sukua että kumppani mukana, joten ei olisi ongelma.

Jos taas kumppani olisi niin omituinen otus, että katkoisi välinsä muhun koska perheensä ei musta tykkäisi, niin silloin se ero olisi parasta muutenkin. Ei olisi omantyyppinen ihminen jos muiden mielipiteet vaikuttaisi kovasti tekemisiin.

No kunhan kumppani itse tykkää. Ei sukua tarvitse miellyttää. On kuitenkin ihan kivaa tulla anopin kanssa juttuun. Aina en ole näin luontevasti ja luontevaksi oloani kokenut sulhojen perheessä, kun nyt koen.

Kyllä anoppi ensin minun ja poikansa ikäeroa puntaroi ja nuorempaa nättiä tyttöä (miehen jotakin kivaa exää) ehdotteli, ettetkö sitä vielä koittasi. 😃

En ihan tainnut olla valokuvan ja kerrotun perusteella mieleinen, mutta eipä poikansa äitiään kuunnellut. Ja nykyään minusta anpopilla tykätään, kun tunnetaan.

Ehkä anopit mielellään näkisi jonkun kaunokaisen pojallaan, jonka ulkonäköön ovat itse äitinä mieltyneet, mutta poika sen valinnan tekee naisten kanssa.

Minun vanhemmat ei ole vuosiin olleet tervetulleita minun perheeseeni, joten ei mitään väliä.

Onhan näitä. Tiedän yhden miehen, joka löysi uuden naisen ja erosi. Vuosien aikana nainen on määrätietoisesti ajanut kaikki miehen sukulaiset ja myös ystävät, yksi toisensa perään, pois miehen elämästä.
Yhden tai parikin ymmärtäisin, kaikkien kanssa ei vain tule toimeen. Mutta että kaikki... Siinä on jo jotain pahasti vialla.

Sanoisin sille että se itse ei ole tervetullut meidän perheeseen.