Siirrytäänpäs vaikka tänne ylöspäin, ollaan pudottu jo toiselle sivulle, sinne vielä laitoinkin viestiä ja totesin, että ei jaksa aina selailla. Uudella tsempillä uuteen päivään, ei auta eilistä jätskiä jäädä suremaan:-). Oli se kuiteskin niiiiin hyvää, että kannattihan se, toisaalta... -Pia-
Mäyris, Bertta + muut
Nimetön
53937
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Eipä haittaa ,jos pisteet menee muutaman miinukselle, kyllä niinkin paino tippuu, mutta tietty hitaammin. Toisaalta, jos jättää ihan KAIKKI herkut nollille, niin kyllä se herkkuhimo jossain vaiheessa iskee, ja sitten lipsuu oikein kunnolla ja koko laihdutusinnostus menee ihan plörinäksi.
Kaupassa ei pitäisi käydä kuin kerran kuussa ja silloinkin silmät kiinni ja ostoslistaa tiukasti tuijottaen. Jos miehen panee asialle, voi jääkaapista löytyä kokonainen pötkö metwurstia...
Vaikka yleensä mies kyllä ostaa vaan sitä , mitä ostoslistaan olen kirjoittanut. Itse taas tykkään kierrellä kaupassa ja ostella, mitä nyt on tarjouksessa tai tulee mieleen, ostoslistaa en yleensä käytä.
Ja miten perheelle tosiaan tulee hirmuinen hinku johonkin herkkuun juuri silloin, kun itse taas on päättänyt jättää HERKUT POIS! Koska kyllä sitä sitten itsekin syö. Ja välillä pysyy ihan kohtuudessa, ja välillä ei. Se tässä onkin se ydin: kohtuudessa pysyminen. Ja se se juuri onkin vaikeaa! Kun ruoka on hyvää, ja herkut etenkin! Pysy siinä sitten kohtuudessa, kun se viimeinen kakkupala uikuttaa lautasella.
Tänään on pistetilanne erittäin hyvä; nyt on varaa illalla syödä vielä yksi omena tai leipäpala, niin ollaan nollilla. Tosin pyöräilypisteet jo on syöty, ja voisi vaikka lähteä illalla vielä kävelemään. Pari lämmintä ateriaa tuli syötyä, mutta PALJON salaattia. Nykyinen lemppari on kreikkalainen salaatti, jossa on 3 -prosenttista feta-juustoa. Lisäksi olen syönyt hedelmiä ja hedelmiä ja hedelmiä.
Päivän pahe oli 3 cm pätkä suklaapatukasta. Mutta huom, ei siis KOKO patukkaa. (Ja tuo edellinenkin siis kahteen jaettuna eri kerroilla).
Mutta makean hinku on hillitön. Purkkaa pureskelen niin, että kohta paikat iroo hampaista. Ja olen yrittänyt syödä pitkin päivää pieniä välipaloja, ettei hirmu nälkä yllättäisi.
Mutta päivä kerrallaan. Ja nyt, kun taas on tsemppi päällä, kaupungillakin kiinnittää huomiota muihin paksuihin. Kyllä meitä on paljon!
Ja kaupat notkuu vaarallisia ruokia; Lidlissäkin oli ensin hyllymetreittäin limsoja ja hilloja ja pullia sun muita hipleitä, ennen kuin pääsi hedelmäosastolle... Mutta nyt olin kovana. Vain yhden ei-niin-harkitun oston tein, eli litran vähärasvaista jugurttia, jossa kaloreita 40/100g eli siis oikeestaan varsin sallittua. Jugurttia olen yrittänyt vältellä, koska sitä tulee syötyä sitten ylimäärin...
Tsempataan taas.
että muillakin makeiden kanssa tekee heikkoa. Meillä tuskaa lisää 192 cm pitkä riuku, joka on tottunut syömään (siis saamaan itsetehtynä) iltakahvin kanssa jotain kakkua,pullaa tms. sekä kaksi pientä herkkupeppua (noin 5 ja 2 vuotiaat pojat). Olen itse säästänyt pisteitä illaksi näkkileipään ja hedelmäsalaattiin (tasaa hieman makeanhimoa). Nyt saa illalla telkkaa syödessä syödä kuitenkin ihan hyvin.
Eilen meni jätskin kanssa överiksi -3,5 tuli (onneksi oli vielä pistepankin pisteitä), mutta tänään on vielä iltasyömisten lisäksi 2 pistettä jäljellä:-). Tsempataan!!!!
Mies ei liho, vaikka popsii joka kahvin kanssa korvapuustin poikineen. (Pullaa kunnon vaimo sitten vääntää hiki hatussa pakkasen täyteen. )
Keksit meillä syö rouva, jos niitä kaapissa on, joten varon nykyään ostamasta niitä.
Välillä sujuu ihan hyvin herkuton elämä, mutta ei hedelmät korvaa suklaata. Joten ruokavaliooni kuuluukin se muutama suklaanokare( tai -kimpale)
viikossa (tai päivässä). yritän opetella kohtuutta siinä suklaan syönnissäkin. Tehokkainta on, jos ei osta yhtään suklaata. Eikä ota rahaa lenkille lähtiessä. Ja panee miehen yleensäkin tekemään ruokaostokset...
Pahoin pelkään, että tämää KITUUTTELU jatkuu loppuelämän. Tai siis sen ON JATKUTTAVA, koska en halua, että housut kiristää (venyvästä kuminauhasta huolimatta) ja kaksoisleuat hölskyy ja hengästyttää ja huohotuttaa ja hikoiluttaa, kun yrittää vähänkin kumarrella.
Joten yritettävä se on...
mutta kylläkin kaikki muu, lakritsajätski on aivan kaikkein pahin. Sehän se just on vaikeaa, kun toinen puolisko ei laisinkaan liho vaikka mitä söisi.
En tiedä tuosta koko iän jatkuvasta kituutuksesta, mutta itse olen aina ollut pyöreä. Se, että hypättiin tuonne 90 paremmalle puolelle herätti kyllä tehokkaasti.
Kymmenen on pakko pudota, sitten katsotaan jatkoa. En ainakaan kestä sitä, että selkäkin rupesi jo oireilemaan... Yrittänyttä ei laiteta vai mites se meni?:-)
Joo , lakritsijätski se vasta hyvää on.
Kesää varten täytyy laatia jonkinlainen toimintasuunnitelma, silloin kun on jätskitarjouksia joka kulmalla.Pitänee olla ostamatta yhtään tarjoustuuttisuper-pakettia pakastimeen (muuten syön ne alta aikayksikön )ja tyytyä satunnaisiin (1-2 kertaa viikossa?) jätskikioskikäynteihin, jolloin ostetaan vaan yksi pallo ja pienintä kokoa... Liian monta kertaa kesällä kuulen ääneni sanovan:"2 isoa
palloa suklaa-Mövenpikkiä aito vohveli"...
Olen ollut koko ikäni iso, lapsena vähemmän, sitten kouluiässä enemmän iso. Sitten paino pysähtyi, muttei tippunutkaan, ennen kuin älysin ruveta syömään vähemmän. Paino laskikin 1/2 kilon viikkovauhtia reilu 10 v sitten, ja olin jopa normaalipainoinen muutaman vuoden. Raskauden aikana paino nousi 20 kg, mutta lähti sitten taas sitkeällä yrittämisellä liki normaaliksi. Kunnes se on tullut parin kilon vuosivauhtia huomaamatta takaisin. En älynnytkään, miten iso olen, ennen kuin huomsin valokuvista, että OHHOH!
Joten nyt taas sitkeesti yritetään päästä pienempiin mittasuhteisiin. Vaan miten sen painon saa sitten pidettyä siinä tavoitteessaan eli normaalin ylärajoilla ainakin? Mutta kunhan nyt ensin vähän tippuisi...
Siis se painonpitäminen siinä mihin sen on saanut pudotettu/kohtuudessa. Itse en ole mitenkään liikunnallinen, paljolti sen vuoksi että minulla on synnynnäinen vika polvessa (ei estä kävelyä, mutta esim. juostessa ja uidessa polvilumpio menee "pois paikoiltaan") ja se tietty vaikeuttaa painonhallintaa. Ja taas sitä selitellään jollakin tavalla, sitä että on punkero...
Itse olen tottunut siihen, että ylipainoa (onneksi se on isännän mielestä suloista pyöreyttä) on ollut, mutta nyt toisen pojan syntymän jälkeen tämä turpoaminen sai riittää:-). Väiski on 1,5-vuotias ja siinä ajassa olen todellakin lihonut kymmenisen kiloa!
Tottahan se on, että painonhallinta on taitolaji, elämäntapojen muutos ja niin edelleen plaa plaa! Toiset saavat nautintonsa jostakin muusta, mä en käytä nestemäisiä nautintoaineita, mulla se ikävä kyllä on makeat.
Eilinen meni ihan suunnitelmien mukaan, yksi piste jäi pistepankkiinkin:-)
Päivä meni ihan mukavasti, mutta tuntuu kyllä siltä, että koko ajan olen jääkaapilla.
Ja koko ajan tekee mieli jotain hyvää.
Siis hedelmiä on tullut syötyä.
Ja jääkaappiin ostin KAALIN (varmaan löydän sen saman kaalin muutaman viikon kuluttua jääkaapin periltä harmaan homeen ympäröimänä... Kaaleilla on sellainen tapa. Vaikka niitä välillä suuressa innostuksenpuuskassa ostelee.)
Vain yksi suklaapatukka tuli syötyä; siitä tavasta pitää kyllä päästä irti!
Pyöräilin tuulessa ja sateessa kauimmaiseen automarkettiin 10 kilsan päähän, joten oli tosi hyvä olo sen jälkeen. Enkä ostanut muuta epätervettä kuin 2 pakettia tarjousmämmiä...
Juu vähän sain nipistettyä säästöön viikonloppua varten. 40 min pyöräilyä ja tunti kävelyä, harvinaisen aktiivinen päivä. Liikuntapisteitä en ole toistaiseksi kertaakaan syöntiin käyttänyt. Sunnuntaina punnitus, saa nähdä kuinka käy -Pia-
Mikäli olet pysynyt pisteissä ja liikuntapisteet on syömättä, niin kyllä taatusti paino tippuu!!!
Vaikeus on siinä, että jaksaa vaan jatkaa pisteiden laskemista . Välillä tulee niitä miinus 20 päiviä, mutta kun kaikki syömiset vaan sitkeesti merkitsee ylös, niin kyllä se motivaatio taas kasvaa ja pisterajat pysyy jokseenkin kurissa taas vähän aikaa.
Nyt tämä viikko on mennyt suhteellisen mukavasti; pisteet on ylitetty muutamalla, liikuntapisteet (joita on tullut paljon enemmän kuin yleensä) on kyllä syöty. Sunnuntai on punnituspäivä; tänään vaaka näytti jo vähän vähemmän kuin viikko sitten, joten jospa sitä taas saisi uutta tsemppiä.
Kaivoin kaapista vanhat ahtaat T-paidat, ja totesin, että ne ei ole enää niin ahtaat kuin aiemmin.
Kaapissa kantsii näköjään säilyttää kaikenkokoisia vaatteita: aiemmin liian suureksi käyneet vaatteet oli vähän aikaa sitten ihan sopivat, nyt ne alkaa (onneksi) olla taas liian suuria, ainakin melkein. Pois en niitä viskaa, koska kokemus on se, että paino (valitettavasti) muutaman vuosikymmenen välillä hitaasti mutta varmasti nousee (kunnes taas tulee se tsemppi ja sitten se paino laskee...). En ole tosiaankaan mikään himolaihduttaja, ja paino ei pudotuksen jälkeen ole mitenkään äkkiä noussut, ompahan vaan pari kiloa vuodessa. Tavoite on tietenkin, että paino laskisi pysyvästi! Mutta ehkä säilytän ne suureksi jäävätkin vaatteet (ovatpahan varoittavana esimerkkinä...)
Mutta jatketaan ...
Mulla vaan tokaa kertaa laihiksella elämäni aikana olevana (eka oli joskus 1995) on kova tsemppi päällä. Kyllä se jossain vaiheessa motivaatio voi hukkuakkin ja varmasti hetkiseksi hukkuukin.
Se on totta, että vaatteita kannattaisi säilyttää, mä oon aina muutoissa nakannut pieneksi jääneitä pois. Nää tän hetkiset isoimmat teltat meinaan kyllä säilyttää varoittavana esimerkkinä:-).
Tänä aamuna näytti, että -3 kg/12 pv, joten onhan se pudonnutkin. Ensi viikolla putoaa pisteetkin kahdella, kun pääsen takaisin "90-luvulle".
Tosi hyvä vauhti Sinulla!!!
Minun pitäisi jo lopultakin uskoa,että päivän pisteet loppuu kesken, jos jotain herkkua tulee syötyä. Tänään se heikkous oli mämmi... Irtokarkkeja ostettiin, mutta söin niistä vain kaksi. PÄivän pisteet meni miinus viiteen.
Mutta käveltyä tuli yli tunnin lenkki (ne pisteet on valitettavasti myös syöty...)
Kyllä tuota liikkumista pitää päivittäin näköjään harrastaa. Ainakin tulee pirtee olo.
Tosin aurinkoinen sääkin on nyt hyvä uloshoukuttelija, toista se on talvella säkkipimeellä. Siksi painokin ilmeisesti on noussut, kun liikunta on ollut niin vähäistä ainakin talvella. Pyöräkelit on eri asia, sillon kuljen melkein kaikki matkat pyörällä.
Olen jo varannut itselleni kasvisrasvajätskiannoksen illaksi, tosin laskin sen jo pisteisiin mukaan. Joten ei kait se niin suuri synti sitten ole:-). Syön vain kevyemmin päivällä (rasvattomammin) ja iltaruisleivät korvaan näkkärillä. Kyllä se tästä.
Se on tosi upeaa, että jaksat pyöräillä. Mulla ei ole kuin tuo kuntopyörä, panostan tuohon kävelyyn ja kuntopyöräilyyn (joka päivä vähintään 40 min). Pitäisi varmaan pyöräkin ostaa, mä vaan oon kyllästynyt siihen että varkaat vie aina justiinsa sen mun pyörän!!!! Parhaimmillaan on mennyt kaksi pyörää per kesä vaikka ne on lukittuna olleet.
Heippa!
Kävin jo tänään puntarissa, vaikka virallinen punnituspäivä on huomenna: 400g näytti vähemmän kuin viikko sitten (jolloin paino oli noussut 300 g...). Se digitaalivaakani on kyllä monta vuotta vanha, ja näyttää vähän mitä sattuu. Kolme kertaa kun käy puntarilla, niin joka kerta tulee eri luku. Mutta se on pääasia, että puntari näyttää vähemmän KILOJA kuin muutama kuukausi sitten, grammoista viis...
Aamulla oli vähän tuhdimpi aamupala; munakasta pieni keko, vähän paistettua jauhelihaa, pari paahdettua ruispalaa, rasvatonta maitoa. Ja lisäksi siivu taatelikakkua, jonka mies oli kaivanut pakastimesta aamukahvinsa kanssa nautittavaksi. Ja loput kakusta tietenkin lojui pöydällä valmiina minua houkuttelemassa... Oli kyllä vaikeeta olla ottamatta sitä TOISTA palaa. Se on yksi iso asia painoni hallitsemattomuudessa: kun ottaa jotain herkkua, ei älyä lopettaa siihen yhteen palaan, vaan ottaa sen toisen, ja kolmannen. Herkut yksinkertaisesti on niin hyviä!
Mutta nyt siis olin jämynä, ja otin vain sen yhden kakkusiivun, joten sietää olla ylpeä itsestään!
PÄivä on ihanan aurinkoinen, joten kai tänäänkin tulee reippaasti ulkoiltua! Luulisin, että kävely on vielä tehokkaampaa painon pudotuksen kannalta kuin pyöräily. Sauvakävely etenkin; sitä en oo vielä harrastanut, mutta saatanpa vielä harrastaakin. Pyörävarkaat on tosi kurja juttu! Itselläni on vanha kolmivaihteinen, sellainen mummomallinen 15 vuotta vanha. Mutta sillä tulee poljettua kilometritolkulla kesäisin.
Viime kesänä, kun poika tinkasi hampurilaiselle, oli tapana polkea sinne kauimmaiseen automarkettiin 10 kilsan päähän hampurilaispaikkaan. Nyt ei hampurilaisella tosiaan kovin usein olla käyty; onneksi, sillä muuten olisin vieläkin paksumpi.
Mutta kyllä tämä paksuus vielä häviää!!!
Mä kanssa vähän tuon punnituksen kanssa otin ennakkoa. Siis tuloksena 13 pv ja -6 cm vyötäröltä ja lantiolta (voikohan olla totta vai mittausvirhe/harha???) ja -3 kg. On tuo centtiero sitten täysin totta tai ei niin joka tapauksessa se motivoi!!!
Herkkujen kanssa mä oon kanssa toivoton, siksi tälle illalle varasin jätskiä pisteisiin. Pakko palkita itsensä jollakin! Isännälle pitäisi vielä jotain leipoa, kun iltahyvät on loppu, katsotaan miten sitten sen kanssa käy, tuleeko itse syötyä.
Jos olet pisteet saanut pysymään aisoissa etkä ole syönyt liikuntapisteitä, niin hyvinkin paino tippuu tuota vauhtia!
Munkin pitäisi varmaan aloittaa tiukempi kuuri ja yritää pitää pisteet pienempinä. Tulosta pitäis saada, niin motivaatio ei lopahda!
Tänään on pisteet jo miinus yhdessä; äsken syötiin tuhdisti, mutta minä kasasin lautaselle lähinnä salaattia ja kasviksia.
Mies kaivoi pakasteesta kätkönsä, jossa oli jouluisia suklaakonvehteja; niitä tuli syötyä kaksi. (siis ei 20!)
Kävelylle lähdetään kun ehditään!
Mä en uskalla suklaaseen koskeakaan, ettei vaan iskekään paha himo. Hienosti hillitsit itsesi!!!!
Joo. Viikon pisteet meni sitten miinukselle -7.5:een, mutta sillä kyllä paino vielä tippuu.
Tänään tein pitkän kävelylenkin, ja saan vielä parin pisteen edestä syödä nyt illalla, ja siirtyi vielä pistepankkiin 2 pistettä ... Joten tänäänhän meni hyvin!!!
Ja huomenna vaakaan!
Huomenta! Miinus 700 grammaa näytti vaaka,joten hyvin menee!
Alkutilanteeseen verrattuna lantio on kaventunut 5 cm ja vyötärö samanmoisesti!
Joten sitten vaan kävelylle!
Tuo oli kivaa kuulla, siitä se motivaatio kohisten nousee=). Mulla oli se kilo pois edelleen (siis yhteensä se kolme/2 vko).
Tosi tyytyväinen olen ja uusi viikko alkaakin uusin pistein, kaksi pistettä vähemmän kuin viime viikkoina. No saa nähdä joutuuko sitä kohta turvautumaan liikuntapisteiden käyttöön.
Tänään on kävelty 2 tuntia 15 minuuttia!
Ja käveltiin pizzeriaan, jossa söin 2 pannupizzapalaa, jälkkäriksi 5 irtokarkkia.
Joten tänään saan syödä vielä 2.5 pisteen arvosta, JA NE ANSAITUT LIIKUNTAPISTEET SIIS ON JO SYÖTY!!!
JOten pitäisköhän taas lähteä kävelemään? Kengät tässä kuluu...
Kyllä se siitä, vaikka vähän ylittyisikin pisteet! Mulla on tänään ongelma miten ne saisi syötyä, kun normaalien iltapalapisteidenkin varauksen jälkeen olis 11 syömättä. Taidan illalla syödä vielä toisenkin kerran kalakeittoa:-)
Kyllä kalasoppaa saakin syödä!!! Ja parempi, jos on yllin kyllin pisteitä!!!
Muuten, siellä pizzalla ollessamme EN SYÖNYT ITSEANI ÄHKYTÄYTEEN!!! Ja se oli aika hieno juttu, koska yleensä pizzalla käynnin jälkeen olo on tosi ähky! Pizzalla en tosin käy hirmu usein, viimeksi käytiin varmaan syksyllä...
Mies on onneksi myös innostunut kävelystä, yksin ei niin hirmu herkästi tule lähdettyä. Oli muuten hirmu hieno ilma ulkona!!!
Ja varmaan näillä pizzansyöntipisteillä jaksaa pitkälle iltaan ilman nälkää...
Eilen ei meinaan meinannut jaksaa syödä sitä 3 dl jätskiä kokonaan tai siis se 2 dl olisi riittänyt tyydyttämään sen pahimman makeanhimon. Se on tosi hienoa, että sulla on kaveri lenkille, me käydään kanssa koko perheen voimin toni (4 v) polkee pyörällä ja väiski-pikkuinen (alle 2 v) istuu rattaissa, isännän perässä yritän mä pysyä...
Ja se on kanssa hyvä, että osasit lopettaa ajoissa, hyvän ruuan kanssa mä ainakin tuppaan liiottelemaan=). Nyt tietty ei ole tullut silleen ahmittua ja olo siltäkin osin paljon parempi, kun syö kohtuudella.
Tosin netissä tuleekin käytyä useammin, ilmeisesti ennen sen ajan käytti syömiseen8).
Ei vaan ennen kuin tähän pisteiden laskemiseen tottuu ja ruokaohjeet saa naputeltua rompulle tulee tässä koneella käytyä useamman kerran päivässä
Kyllä vaan, nyt kun on vähentänyt tätä syömistä, niin olen itsekin törmännyt siihen tosiasiaan, että mahaan ei enää mahdu (tai ei tee mieli) isoa annosta herkkua, pienempikin riittää. Ja siihen kai sitä pyritäänkin; kaikkea saa syödä, mutta kohtuudella! Eikä kohtuus liene kilo irtokarkkia, vaan muutamakin riittää makeantuskaan.
Ja jos sitten intoutuu syömään herkkuja enemmän, niin kyllä tulee ähky olo!!!Sen kun muistain, vaikka miten hyvää olis tarjolla, ettei ähkynä oo hauska olla...
Mihinhän se Mäyris muuten hävisi???
Meillä oli alkuviikosta puhetta, että nähtäisiin. Sitten hän katosi salaperäisesti ja koska mä en säästänyt niitä meidän välisiä sähköposteja, hänen osoiteensa on hukassa!
Toivottavasti hän vielä ilmaantuu...
Tän päivän saldo on -0. Tosin sitten taivuin syömään yhden "kevyen" itsetehdyn korvapuustin, kun en kestänyt enää tuoreen pullan tuoksua. Mutta onneksi söin vain yhden ja sain sen mahtumaan pisterajoihin, kiitos kalakeiton keveyden.
Illalla tulee vieraita. Joten kävin kaupassa, ja ostin kaikenmoista vierasvaraa (kun kaapeissa ei oo enää mitään hyvää, kun olen ne syönyt aikapäiviä sitten...)
Eli menin nälissäni kauppaan, ja sieltä tultuani pistelin NELJÄ karajalanpiirakkaa, yhden palan pullaa ja yhden suklaakeksin. Nälkä kyllä lähti, mutta niin vaan on päivän pisteetkin syöty.
Liikuntaa ei tänään kerkiä harrastamaan, joten pahalta näyttää...
Mutta pitää ottaa huomenna kevyempi päivä...
Ei se onneksi yksi päivä koko diettiä kaada, syö paremmin toisinaan ja mieliala paranee. Tilanteen nollaus (turhia masiksia ei kannata ruveta kärsimään) ja huomenna uudella innolla.
Mä silloin sunnuntaina söin kanssa sen yhden pullan ja la jäätelöä. Pisteet pysy sallitussa, mutta kyllä jossain mielessä tuntuu, että voisi sitä terveellisemminkin syödä, esim. sunnuntaina hedelmät jäi sitten vähiin. Kasviksia ja vihanneksia oon kanssa tosi huono syömään, väkisin yrittää saada edes jotain alas. -Pia
Olen aina tykännyt leipomisesta ja sen on huomannut sekä kahvipöydästä, että minusta. Vieraat ja sukulaiset ovat siis tottuneet tietysti herkutteluun.
Nyt kun viikonloppuna on vieraita tulossa, mitä tehdä? Leipomisen tuoksut ovat pahimpia, joten ostaako valmista känttyä pöytään vai miten?
Jos ei tuoksuja olisi niin leipomuksista kieltäytyminen varmasti onnistuu tiettyyn rajaan saakka. Kokemuksia?
Heippa taas! Joo,leipominen on tosi mukavaa. Ja pöydän pitää olla tietty koreena , kun tulee vieraita...
Eilen oli yökylävieraita, joten tuli ostettua "vierasvaraa" kaappi täyteen. Yleensä olisin leiponut, mutta nyt oli muita kiireitä...
Pakkasesta löytyi jouluista kuivakakkua, sitten ostin pari pakettia suklaakeksejä ja valmispullapitkon suklaamövenpick-jäätelöä.
Lisäksi karjalanpiirakoita, ei-kevytjugurttia (en muistanutkaan, että se voi maistua niin hyvältä!!!), tuoretta kauraleipää (tumman leivän syönnin jälkeen se maistui tosi ihanalta...)...
Joten arvaa vaan, ovatko pisteet yläkantissa!!! Nyt tällä viikolla on miinuksia 30...
Tänään kyllä alkoi jälleen kävely, eli kävlein pariin otteeseen tunnin lenkit, joten pahin morkkis meni sillä ohi.
Mutta taas nähtiin, että kun vähänkin "entiseen malliin" syö, niin kyllä silloin taas tulee syötyä ja reippaasti!!! Vaikka mitenkään ähkyksi en itseäni syönyt kertaakaan, niin kyllä niistä piirakoista ja kakkukappaleista (joita ei tietenkään olisi tarvinnut ottaa...) pisteitä kertyy.
Mitäs tästä taas opittiin: kun tulee vieraita kylään, niin pitäis kai yrittää säilyttää kevyt linja silloinkin.
Peruspulla on OK. Kääretorttu on myös OK (suklaakääretorttupohja ja väliin kirsikkahilloa rommilla terästettynä , san kanssa vatkautuvaa vaniljakastiketta tai jätskiä...)Kunhan siis ei syö itse kaikkea. Kai se perusperiaata on se, että pitäis leipoa vaan se määrä, minkä vieraat syö. Eli painon hallinnan kannalta on parempi , että herkut loppuu kesken, kuin että niitä riittää moneksi viikoksi (arvaa, kuka ne silloin syö!!!) Keksejä ei saisi ostaa koskaan, niitä ei voi panna pakkaseen piiloon ja niihin tulee himo.
En ollut sankarillinen enkä osannut hillitä syömistäni eilen enkä tänään, mutta yritetään taas huomenna!!!
Eilinen menikin sitten niin, että jäi 7 pisteen verran syömättä. Älytön migreeni iski ja 19.30 ajattelin ottaa pienet torkut, jotta se menisi ohi. Joten tänä aamuna 6.30 (tulipas kerrankin nukuttua oikein urakalla) oli se päänsärky ohi jo mennyt, mutta niin oli syömisetkin jääneet syömättä ja oli armoton nälkä!!!!
Pitää tänään yrittää olla syömättä siitäkin edestä:-)
Tänään on yritetty syödä taas terveesti. Aamulla kevensin ja söin vaan banaanin ja ompun. Nyt päivällä paljon salaattia ja taas niitä sekavihanneksia. Pari kauraleivänpalaa kyllä meni myös, kun sitä vielä oli jäljellä.
joten aikamoista soutamista ja huopaamistahan tämä näyttää olevan. Mutta kait sitä joskus päästään tavoitteeseen!!! Ainaskin aiemmin ahtaat farkut menee jo jalkaan.
Mutta tämä makeanhimo on kyllä tosi rankkaa. Just söin, ja silti tekee mieli jotain hyvää...
Ei vaan saa syödä sitä hyvää. Meen ottamaan purkkaa.
ja ei kun vaan sama tahti jatkuu...
Päivän pisteet on miinus 8, liikuttu ei ole yhtään ja vielä on kaapissa muutama suklaakeksi... Vieraiden jäljiltä jääneet pullat ja piirakat on pantu pakkaseen jo aika päiviä sitten...
Minut pitäis köyttää kiinni kaltereiden taakse, mikäli suklaakeksejä on näkyvissä, muuten kyllä ne syön.
Välillä ei oo minkäänlaista hinkua makeaan, ja välillä tämä tuntuu ihan älyttömältä, kun koko ajan tekee mieli pupeltaa jotain hyvää. Kunnon aterioista olen kyllä yrittänyt pitää kiinni, mutta silti on hirmu hinku taas suklaaseen.
Sitä purkkaa vaan pitää pureskella.
Motivaatio on taas jossain kadoksissa. Pitää ruveta katsomaan viimekesäisiä valokuvia, niin jokohna se motivaatio taas löytyisi...
Mutta periksi ei anneta, ei taatusti!!!
Tunnut olevan niin sitkeä sissi, että kyllä se motivaatio löytyy! Makeanhimoon mä oon yrittänyt (etukäteen) ruuan jälkeen syödä noita painonvartijoiden suklaa-minttupastilleja. Sellainen ruuan jälkeen suuhun (siis pari-kolme menee päivässä) niin ei heti ensteks rupee tekee mieli makeeta.
Nyt kun käytiin kävellen kaupassa ostin illaksi maitorahkaa ja meinaan mansikka-banaani rahkan väsätä illaksi:-). Kyllä se siitä!
Mä oon kanssa panostanut siihen, että syön kaksi lämmintä ateriaa päivässä, lounaalla vähän pienemmän aterian ja päivälliseksi sitten jotain "tuhdimpaa". Sillälailla on kyllä nälkä pysynyt pois.
jo, ehkä se taas siitä...
Itse asiassa taitaa olla liikunnan puute tuo makeanhimo. Illalla vääntäydyin taas pienelle 30 minuutin kävelylenkille, ja sen jälkeen ei ole ollut yhtään nälkä ja suklaahimotkin on jossain taka-alalla.
Nyt on vaan niin, että olen lomalla ja yritän lukea täyspäiväisesti yhteen tenttiin,niin tulee vaan istuttua paikallaan niin että takamus leviää ja jalat puutuu ja tekee mieli koko ajan juosta jääkaapilla... Mutta ensi viikolla taas töihin, niin eipä kerkiä kokopäiväisesti syödä...
Onneksi herkut loppuu kaapista, ja uusia ei osteta vähään aikaan. Tosin poika kiikutti kotiin lapun, joka velvoitti äidit leipomaan koululle konserttiin pullaa... Joten leipomista ei siis voi kokonaan lopettaa. Ja aina sieltä muutaman pullan voi itseltään salaa syödä.
Olen niin kamalan monta vuotta yrittänyt saada näitä kilojani pienemmäksi, että olen nyt tosissaan päättänyt pienentyä, ja siis pienenen, vaikka olis miten vaikeeta!!!
Itsekin olen kovasti voimia saanut siitä, kun on "laihdutus"kaveri. Se, että saa vaihtaa kuulumiset antaa kovasti uutta voimaa. Ei se meidän isäntä jaksaisi 6 tuntia työpäivän jälkeen kuunnella laihdutusjuttuja.
Tuo työnteko varmaan auttaisi hillitsemään syömisiä, minä kun olen lasten kanssa kotona on tuo jääkaappi paljon lähempänä:). Toisaalta siinä on se hyöty, että pystyy syömään juuri sitä mitä sillä hetkellä tekee mieli, töihin tarttis valkata eväät valmiiksi aamulla.
Mulla ainakin käy herkästi niin, että kun aamulla tuun laskee summittaisesti pisteet, kun oon miettinyt mitä syödään niin päivän aikana suunnitelmat aina jotenkin muuttuu. Lämmin ruoka toisinaan vaihtuu välipaloihin, tosin olen huomannut, että niihin kuluu joskus enemmän pisteitä. -Pia-
Vaan nälkä on vaan koko ajan. Olen popsinut porkkanoita ison pussillisen, se vähän auttaa. Pitää mennä kuorimaan lisää...
Tein mustikkarahkaa: mustikoita paljon pakkasesta, vähän Canderel-makeutusainetta, kilo vähitenrasvaista rahkaa ja pieni purkki vaahtoutuvaa vaniljakastiketta. Oliskohan pisteitä annoksessa noin 2.5 tai jotain sinnepäin. Sitä vaan tulee mussutettua useaan otteeseen.
Tämän päivän pisteistä on jäljellä 4.5, joten ei oikein suunnitelmallista tämä nyt näytä olevan.
Mutta en ole sortunut mihinkään herkkuun,ja se on jo puoli voittoa!!
Meinaan tuo rahkan ohje, itse tein eilen banaani-mansikkarahkaa ja se ei ollut kovinkaan hyvää. Yleensä sitä tulee meinaan laitettua sekaan kermaa, että ei olisi niin kitkerää:). Siis silloin ennen laihdutusta.
Viikonloppuna ollaan yökyläilemään menossa ja mitäs sitten?? Romppu mukaan vai miten olette menetelleet? En tiedä pitäiskö vai eikö, mutta en noita pisteitä vielä ulkoa muista, varsinkaan sellaisten mitä en itse syö kotioloissa. No katsotaan miten käy, voip mennä "persiilleen" koko lauantain syömiset.
Nykyään kyläillessä pidän lomaa laihduttamisesta. En edes yritä silloin laskea pisteitä, kun tulee vaan kamala morkkis, kun joka tapauksessa syö liikaa. Sitä paitsi, laihduttajan I perussääntöhän on: "KYLÄSSÄ SAA SYÖDÄ!"
Vaikka kyllähän sitä voi kylässäkin pysyä lujana. Voi vaikka merkata ylös paperille syömiset ja sitten jälkikäteen kotona näputella koneelle, jos ei romppua viitsi mukana kantaa.
Tänään meni pisteet miinus kuuteen, joten aika hyvin kuitenkin. Ei kun miinus kahdeksaan, muistin juuri etten merkannut ylös paria omenaa...
Mä oon vähän sellainen joko tai laihduttaja. Mä helposti kaikissa asioissa luovutan, jos esim. eilenkin luovutin. No katsotaan nyt miten käy. Ajattelin, että jos ei jäädä yöksi niin otan tiukan linjan ja jos ollaan yötä niin se on vähän hankalampaa.
No tänään on pitkästä aikaa tilipäivä (isäntä oli tossa välil työttömänä ja mähän oon kotosalla), joten kaupasta voi kyllä tarttuu mukaan kaikenlaista:)
Näinhän se on.Jos syö, niin sitten syö kunnolla.
Ja monta yritystä painonpudotuksessa on kaatunut siihen, että kerran "repsahtaa" syömään oikein urakalla. Se on sitten taas menoa ja uuden motivaation löytyminen on hakusassa.
Mutta sitä tässä kai pitäis opetella: Vaikka VÄLILLÄ (ei päivittäin!) söiskin ihan urakalla ja tosi epäterveesti, niin kuitenkin sitkeesti aloittaisi taas uudelleen seuraavana päivänä ja jatkaisi terveemmällä syömisellä.
Tänään on syöty jo puurot ja ruisleivät ja maidot ja rahkat, pisteitä on mennyt jo 7... Ja aamulla paino oli taas vähän noussut, joten loppuviikko pitää ottaa tosissaan.
Siis korostan ainakaan vielä mulle ole sattunut yhtään repsahdusta. Kerran olen vain syönyt kaksi pisteitä liikuntapisteistä ja muuten on menneet pisteet tasan tai jopa 0,5 pistettä alle:).
Joten ei pitäis ottaa etukäteen paineita kyläreissusta, mutta mun luonteella pitää aina ekaksi ajatella, mikä on pahinta mitä voi sattua ja sitten yleensä kaikki menee ihan ok!
Jos on hyvä motivaatio päällä, ja pisteiden lasku sujuu hyvin, niin turha kai "kokeilla" syömistä ilman pistelaskua. Ei mikään tilanne ole sellainen, että olisi PAKKO syödä epäterveellisesti... kaipa kyläillessäkin voi yrittää pitää harkinnan päällä. Syödä hitaasti ja harkitusti ja kaikessa rauhassa kuulostella, että onko tosiaan vielä nälkä vai ei.
Kyllä se hyvin menee!!! Varmaan Sinun kantsii niitä pisteitä laskea siellä kylässäkin, kyllä sekin onnistuu. Koska siis olet muuten selvinnnyt ilman repsahduksia. Voi nimittäin motivaatio laskea repsahduksen jälkeen.
Tänään on vielä 4.5 pistettä jäljellä. Mutta en ole syönyt yhtään mitään hirveen epätervettä, joten hyvin menee taas vaihteeksi. Ja porkkanoita sitten vaan, jos tulee nälkä...
meinaan tilipäivän kunniaksi ostaa kyllä uuden vaaan, ton vanhan kanssa tappeleminen ärsyttää. Sitä paitsi se rupee 90 kg jälkeen valehtelemaan, se on todistettu juttu. Muksu isäntä painaa 93 kg (siis lapsi iskän sylissä) ja kun heidän erikseen punnitut painot laskee yhteen painavat he yht. 90 kg todellisuudessa. Joten en oikeen luota tuohon puntariin!
Sitä paitsi, kun sitten rupee oleen noita alle kilon pudotuksia ei tuolla vanhalla vaaalla niitä näe:)
Minunkin pitäis ostaa uusi vaaka. Ostin joskus useita vuosia sitten tuon digitaalisen, mutta se nyt näyttää vähän mitä sattuu. Mutta punnitsen yleensä itseni kolmesti peräkkäin, ja otan huomioon tietenkin sen PIENIMMÄN lukeman!
Kyllä se jonkinlaista suuntaa antaa...
Mutta pitäis varmaan vaihtaa siihen vaakaan ainakin patterit...
Aamusta lähdetään kyläilemään, joten toivottelen hyvää viikonloppua kaikille! Ehkä sitä taas sunnuntaina eksyn takaisin tänne palstailemaan, saatte olla rauhassa edes yhden päivän:). Sunnuntai on punnituspäivä, nähdään miten on sujunut tämä viikko...
Uusi vaaka tuli ostettua, eikä se näytä kuin puolisen kiloa enemmän kuin vanha vaaka:).
-Pia-
Huomenta!
Paino oli sama kuin viikko sitten; pisteitä tuli miinus 50 viime viikolle. Mutta paino ei siis noussutkaan, joten hyvin menee!!!
Nyt pitää yrittää ihan tosissaan taas.
Mulla oli pudonnut kilo, joten tyytyväinen olen:). 3 viikkoa ja -4 kg!!!!!
Reissussa nähtiin nälkää ja pisteet ei mennyt kuin yhden miinukselle. Kolme karjalanpiirakkaa kylässä tuli vetäistyä pahimpaan nälkään. Enemmän ja terveellisemmin olisi saanut syödä, jos oltaisiin kotosalla oltu.
Lämmintä ruokaa ei siis tarjottu/syöty koko eilisen päivän aikana ja nyt on pakki ihan sekasin.
Uusi vaaka näytti suht samaa kuin edellinenkin, tietty tarkempaa lukemaa, noin puoli kiloa tuota vanhaa vaakaa enemmän.
-Pia-
No hienoa, että jaksoit kylässäkin pisteitä laskea!
Minulla tämän päivän pisteet liikuntapisteineen syötiin, ja miinusta tuli 5. (perhe innostui paistamaan lettuja, jaminä tietenkin söin ihan urakalla...)
Mutta kävelyä tuli 2 tuntia !
äidin osa on usein olla se "jämä-joonas". Tuttavaperheen poika (noin 3-vuotias) kysyi äidiltään kerran : syökö Muru (koira) tämän vai annetaanko isille? :D
Joten yritetään kestää vaan, ei se ainakaan tän vaikeemmaksi voi mennä (yli puolet siellä taustalla lukevista huutaa kovasti kyllä voi!) eilen käytiin vielä kaverilla kylässä ja se fanipala huuteli koko ajan nokan edessä mun nimeä, mutta sainhan pidettyä itseni kurissa!
Hyvä, kun sait pidettyä itsesi kurissa, vaikka fanipalat miten kiljui!
Tänään pieni jämä fazerin sinistä sai minut ihan unohtamaan pistelaskun... Päivän pisteet miinus 4, eikä yhtään liikuntaa...
Mutta eipä tullut kyllä muita herkkuja syötyä, eli ihan hyvin...
noilla suklailla on paljon pidempi pinna kuin meillä laihduttajilla, eikös vain? Ne jaksaa huhuilla niin kauan kunnes joku sortuu:D.
Tästä eteenpäin kovalla kurilla tai ainakin niin, että ei ihan elämästä kaikki ilo katoa...Se mielestäni ei kannata. Itsehän olen kuitenkin pisteisiin sisällyttänyt herkkujakin, esim. eilen itsetehtyä luumurahkaa.
Ja edelleen kehun painonvartijoiden karkkeja, ne mulla vie sen pahimman makean kaipuun, tainnut tänäänkin jo pari-kolme mennä suuhun:)
Ei liikuttu ja syötiin hätäisesti ja nälkäisenä, pisteitä syötiin noin 6 liikaa...
Mutta jatketaan sitkeesti...
Mulla meni kanssa syöminen vähän pieleen, ei tullut syötyä kuin yksi lämmin ateria. Toiseen ateriaan varatut pisteet tulikin sitten illalla kuitattua jäätelöllä:). No pisteis pysyin, mutta tuon terveellisyyden kannalta vähän kiikun kaakun, onko tuo nyt niin kannattava tapa...Mutta hyvää oli ja vaakakin näytti tänä aamuna -400 g, sunnuntai punnituspäivä.