Kirjeen on allekirjoittanut kaksi Dalarnas Studentkår -opiskelijayhdistyksen hallituksen jäsentä. Kirjeessä opiskelijat ilmaisevat syvän epäilyksensä siitä, mihin he oikein ovat joutuneet.
– Onko tämä Ruotsi? he kysyvät
Kirjoittajan mukaan Ruotsia yleisesti ottaen valitaan opintojen suorituspaikaksi, koska se on yksi maailman vauraimmista maista. Erityisesti Taalainmaalla ruotsalainen kulttuuri on kukoistanut.
Kontrasti näiden odotusten ja Tjärna Ängarin todellisuuden välillä on valtava. Ruotsalaiset ja ruotsalainen kulttuuri loistavat lähiössä poissaolollaan. Tilalla ovat turvattomuus ja rikollisuus.
Murtoja, ryöstöjä, laukauksia
Tjärna Ängar -lähiötä kutsutaan Pikku-Mogadishuksi, koska alueen suurin yksittäinen väestöryhmä on somalit. 90 prosenttia asukkaista on maahanmuuttajia. Siellä opiskelijat joutuvat jatkuvasti kohtaamaan rikollisuutta, murtoja, ryöstöjä, laukauksia.
Jokainen Ruotsiin saapuva opiskelijan unelmoi upeasta kokemuksesta yhdessä kehityksen kärkimaista koko maailmassa. He haluavat kokea Taalainmaan rikkaan kulttuurin ja sen perinteet. Nämä kokemukset silmissä siintäen opiskelijat ilmoittautuvat Taalainmaan yliopistoon.
Täyttääkö yliopisto opiskelijoiden toiveet?
EI! Jokaisella opiskelijalla ensivaikutelma on, että ”Oho, missä me oikein olemme? Onko tämä Ruotsi?”
Naisopiskelijat ovat järkyttyneinä joutuneet seuraamaan vierestä, kun keskellä yötä asuntoon tunkeutuneet murtovarkaat ovat vieneet kaikki arvoesineet. Kun he uskaltautuvat asunnoista ulos, heitä ahdistellaan seksuaalisesti ja yhdessä tapauksessa opiskelija on raiskattu.
Miesopiskelijoita on hakattu ja puukotettu.
Kirjeessä muistutetaan myös alueella tapahtuvista ammuskeluista, puukotuksista, poliisien kimppuun hyökkäyksistä ja tuhopoltoista.
Osa opiskelijoista on pettyneinä päättänyt jättää Ruotsin ja palata kotimaahan, osa on siirtynyt etäopiskelijaksi.
Opiskelijoiden pettymys on valtava, ja osa kärsii psyykkisistä vaikeuksista kuten masennuksesta.
Yleinen kokemus on, että opiskelijat ovat päätyneet jonnekin aivan muualle kuin Ruotsiin, koska ruotsalaisia ei juurikaan näe eikä ruotsinkieltä kuule puhuttavan.
– Onko tämä Ruotsi? he kysyvät
Kirjoittajan mukaan Ruotsia yleisesti ottaen valitaan opintojen suorituspaikaksi, koska se on yksi maailman vauraimmista maista. Erityisesti Taalainmaalla ruotsalainen kulttuuri on kukoistanut.
Kontrasti näiden odotusten ja Tjärna Ängarin todellisuuden välillä on valtava. Ruotsalaiset ja ruotsalainen kulttuuri loistavat lähiössä poissaolollaan. Tilalla ovat turvattomuus ja rikollisuus.
Murtoja, ryöstöjä, laukauksia
Tjärna Ängar -lähiötä kutsutaan Pikku-Mogadishuksi, koska alueen suurin yksittäinen väestöryhmä on somalit. 90 prosenttia asukkaista on maahanmuuttajia. Siellä opiskelijat joutuvat jatkuvasti kohtaamaan rikollisuutta, murtoja, ryöstöjä, laukauksia.
Jokainen Ruotsiin saapuva opiskelijan unelmoi upeasta kokemuksesta yhdessä kehityksen kärkimaista koko maailmassa. He haluavat kokea Taalainmaan rikkaan kulttuurin ja sen perinteet. Nämä kokemukset silmissä siintäen opiskelijat ilmoittautuvat Taalainmaan yliopistoon.
Täyttääkö yliopisto opiskelijoiden toiveet?
EI! Jokaisella opiskelijalla ensivaikutelma on, että ”Oho, missä me oikein olemme? Onko tämä Ruotsi?”
Naisopiskelijat ovat järkyttyneinä joutuneet seuraamaan vierestä, kun keskellä yötä asuntoon tunkeutuneet murtovarkaat ovat vieneet kaikki arvoesineet. Kun he uskaltautuvat asunnoista ulos, heitä ahdistellaan seksuaalisesti ja yhdessä tapauksessa opiskelija on raiskattu.
Miesopiskelijoita on hakattu ja puukotettu.
Kirjeessä muistutetaan myös alueella tapahtuvista ammuskeluista, puukotuksista, poliisien kimppuun hyökkäyksistä ja tuhopoltoista.
Osa opiskelijoista on pettyneinä päättänyt jättää Ruotsin ja palata kotimaahan, osa on siirtynyt etäopiskelijaksi.
Opiskelijoiden pettymys on valtava, ja osa kärsii psyykkisistä vaikeuksista kuten masennuksesta.
Yleinen kokemus on, että opiskelijat ovat päätyneet jonnekin aivan muualle kuin Ruotsiin, koska ruotsalaisia ei juurikaan näe eikä ruotsinkieltä kuule puhuttavan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mitä me opimme tästä?
OECD hyväksyi Ruotsin kiistellyt PISA-tulokset, kun hallituksen demariministeri niin halusi. Oppimistuloksista siivottiin pois alle 3,5 vuotta ruotsalaista koulua käyneet, ulkomailla syntyneet oppilaat. Muilla vertailumailla raja on yksi vuosi. – Tämä ei tietenkään ole oikeudenmukaista, sanoo Suomen PISA-johtaja Arto K. Ahonen Expressenin haastattelussa.
Ruotsalaiset hallituspoliitikot läiskivät kesän kynnyksellä toisiaan selkään nousujohteisten PISA-oppimistulosten takia. Ilon pilasi Expressen, joka selvitti, etteivät tulokset olleet yhteismitallisia muiden vertailuun osallistuneiden maiden kanssa. Myös Suomen Uutiset raportoi epäselvyyksistä.
Ministeri pahoitti mielensä
Sosialidemokraattinen opetusministeri Anna Ekström pahoitti mielensä uutisoinnista ja valitti asiasta PISA-tutkimuksesta vastaavalle Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:lle. Ekström vaati, että Ruotsin tulokset on selvitettävä vielä kerran. Ruotsin Kansallinen koulutusvirasto Skolverket pääsi Expressenin mukaan vaikuttamaan OECD:n selvitystyöhön.
Niinpä OECD:n selvitystyön perusteella Ruotsin PISA-tulokset lopulta hyväksyttiin vuodelta 2018. Sillä varauksella, että täsmälliset tulokset monilla osa-alueilla ovat puutteellisia. OECD tulkitsi siis tuloksia Ruotsin eduksi.
Suomi seuraa sääntöjä
Aiemmin oppimistuloksista sai poistaa ulkomailla syntyneet lapset, jotka ovat saaneet opetusta ruotsissa alle vuoden ajan. Nyt tuloksista siis sai poistaa ulkomailla syntyneet lapset, jotka olivat saaneet opetusta ruotsin kielessä maksimissaan 3,5 vuotta.
– Nämä ovat säännöt ja niiden mukaan mennään, toteaa PISA-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen.
– Olen keskustellut ruotsalaisten kollegoideni kanssa ja tullut siihen tulokseen, että he ovat antaneet kouluille liikaa valtaa päättää siitä, millaisia oppilaita jättävät tutkimuksen ulkopuolelle.
Suomi on sulkenut pois tutkimustuloksista ainoastaan ne ulkomailla syntyneet lapset, jotka ovat olleet suomalaisen koulujärjestelmän piirissä alle vuoden. Ahosen mukaan Suomi yrittää kuitenkin ottaa tutkimukseen mukaan niin monta oppilasta kuin mahdollista.
– Haluamme saada koulujärjestelmästä niin paljon tietoa kuin vain on mahdollista saada. Kyse on ennen kaikkea heikoimmista oppilaista, jotta he saavat tarvitsemaansa tukea.
”Kansainvälisissä vertailuissa puutteita”
Ahonen sanoo reagoineensa myös Kiinan PISA-tuloksiin, joissa ovat mukana vain tiettyjen alueiden koulut, joiden oppilaat ovat huippuluokkaa. Kansainvälisissä vertailuissa voi hänen mukaansa olla monenlaisia puutteita.
– Mutta jos PISA-tuloksia hyödynnetään ennen kaikkea sen selvittämisessä, kuinka kunkin valtion koulujärjestelmä oikeasti toimii, niin on Ruotsin oma menetys, jos tulokset vievät harhaan.
Me täällä Suomessa tiedettiin tuo ruottin demareitten kusetus. Ei mene kauan kun sama peli on Suomessakin.
Niin se asia on varmaan, mutta onko Dalarnas Studentkår Kemijärven asia? Tämä on Suomi24 Kemijärvi. Kansan palsta. Ruotsilla oma palsta?
Opiskellaan sitä Kemijärvelläkin, muistutus tulevasta jonka vielä voi kuolettaa.