moi tai joo onko itsetuhosuudelle ikärajaa, ite oon 13 ja oon ollu itsetuhonen varmaan vuoden olin kesällä ilonen mutta koulut alko stressi tuli ja sain huonoi uutisia koulu kusi ja mua alko ahistaan enemmän ja enemmmän. äitin kaa ollaan alettu riiteleen joten mulle sanotaan monesti aika pahasti myös kotona mut en mä välitä niin on tehty aina. Enkä mää oikeen puhu kellekkään siitä miltä musta tuntuu ku mun mielestä ketään ei kiinnosta tai maailmassa on isompiakin ongelmia. kyl mää ajattelen et jos kertoisin jollekki aikuselle mut en haluu pelkään mun vanhempie reaktiota, sanoisko ne mua pettymykseksi vai tukisko ne mua.
mun pää ei toimi ja itken itteni uneen melkeen seittemän kertaa viikossa
miks me eletään
2
90
Vastaukset
- Anonyymi
Jaa.. Minun viesteni kai likkien takia poistettiin. Kirjoitin sinulle paljonkin asiaa, mutta koska ne poistetaan täällä automaattisesti niin en voi muuta sanoa kuin..
Kannattaa käydä keskustelemassa terveydenhoitajalle asioista.
Ja voisit kokeilla kysyä apua ja neuvoa sekaisin247 chatistä. En pysty tosiaan linkkejä suoraan antamaan kun näemmä hyvää tarkottavat viestit ei täälle sne takia pysy.
Nuortennetti on kanssa yksi hyvä paikka mistä saa apua.
Toivottvasti sinulle löytyy joku aikuinen jolla on taitoa ja tietoa auttaa näissä asioissa. Ihan aitoja tunteita ne on ja hyvä pyytä osaavalta, perheenulkopuoliselta, aikuiselta apua. Aluksi jännittää ja pelottaa, mutta kun alun ylipääsee niin alkaa voimaan pikkuhiljaa hyvin. - Anonyymi
Kun Koulu alkaa ahdistaa ja vanhemmat ei ymmärtäisi, niin siitä pitää jutella kouluterkkarin tai psykologin kanssa ja pitää kertoa sitten myös rehellisesti mitkä asiat ja tilnateet ahistaa vaikka se tuntuisi itsestä nololtakin. Koska vain siten saat juuri sitä apua mitä kaipaatkin... Älä yritä esittää hänelle hyvin pärjäävää, koska silloin ei apua voi kohdistaa oikein. Sitten voit jutellessa kertoa yksityiskohtaisemmin mitä ajattelit ja tunsit niissä tilanteissa jotka ahdistivat.
Itse aikoinani esitin vain reipasta joten en saanut ongelmiin ja ahdistukseen apua. Siihen aikaan ei edes puhuttu missään mistään paniikki tai ahdistushäiriöistä. Vanhemmat ei olisi myöskään alkaneet ymmärtämään vaan olisivat heikkoudeksi sanoneet. Niin paljon paremmin olisi asiat menneet jos olisin saanut apua ahdistuksiin. Annoin tämmöisen pikkuasian vaikuttaa mm. valintoihini ammateista yms. Hae apua! Olet niin nuorikin että voit häpeämättä kertoa psykologille aivan kaiken ja tulet saamaan apua. Muuten ahdistus jatkuu ja alkaa vaikuttaa elämääsi ja käsitykseen itsestäsi. Mutta väliaikainen tasapainottomuus ei määritä sinua ihmisenä vaikka jotkut ilkeämieliset voivat sitä yrittääkin hyväksikäyttää kiusaamalla.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 743300
- 2012862
- 222686
- 492638
- 212514
Kuule rakas...
Kerrohan minulle lempivärisi niin osaan jatkaa yhtä projektia? Arvaan jo melkein kyllä toki. Olethan sinä aina niin tyyl412345Miten hitsissä ulosoton asiakas?
On tää maailma kumma, tässä haisee suuri kusetus ja ennennäkemättömän törkeä *huijaus*! Miten to.monen kieroilu on edez2101813Törmättiin tänään
enkä taaskaan osannut reagoida fiksusti. Menen aina lukkoon. Yksi asia on varma: tunteeni sinua kohtaan ovat edelleen v241757- 371630
- 181476