"Kertauksena: vierasta kieltä ei kannata opiskella kevein perustein, sillä tulokset ovat todennäköisesti heikot ja aika on pois muun oppimiselta. --- Ilmiselvä poikkeus numero yksi on englanti.
Jos minun pitäisi valita, osaanko kuutta kieltä kohtalaisesti vai englantia erinomaisesti, valitsisin jälkimmäisen."
Jos minun pitäisi valita, osaanko kuutta kieltä kohtalaisesti vai englantia erinomaisesti, valitsisin jälkimmäisen."
Vastaukset 50
Vanhimmat
Median moniosaajan erinomainen mielipidekirjoitus:
"--- Yläkoulusta saakka olen kuullut viisailta opinto-ohjaajilta ja muilta aikuisilta, että kieliä ei voi koskaan opiskella liikaa. Työmarkkinat ja niin edelleen. Nämä ovat höpöpuheita kahdesta syystä.
Ensiksi: kielen opiskelu koulussa tuottaa vaatimattomia tuloksia, ja siksi se on hukattua aikaa. Tämän todistavat arkikokemus ja muutaman vuoden takainen Tilastokeskuksen tutkimus. Pakkoruotsista huolimatta vain neljä prosenttia suomalaisista katsoo käyttävänsä ruotsia sujuvasti. Saksaa, ranskaa ja italiaa suomalaiset osaavat mielestään käyttää lähes ainoastaan "tutuissa ja yksinkertaisissa tilanteissa". ---
Toiseksi: --- kieliin kuluva aika nimenomaan on muusta pois. Neljännes suomalaisista koululaisista – 15 000 lasta – valitsee vuosittain ylimääräisen A2-kielen peruskoulussa. Heistä kukin lukee kieltä noin 450 tuntia. Kuvitellaan, hyvä lukija, että saisit nyt aikuisena 450 tuntia aikaa kehittää itseäsi kuten haluat. Aloittaisitko subjunktiivista ja gerundista?
Vaikka päättäisit opiskella kieliä, voisiko nykyään olla syytä vilkaista esimerkiksi jotain ohjelmointikieltä? Tai panostaa talouden kieleen, kuten kansantaloustieteeseen? Ihan vaikka parikymmentä tuntia vain. Tähän huudetaan, että onhan kielen opiskelu aina myös kulttuurin opiskelua. Vastaan, että kyllä, 450 tuntia eri kulttuurien opiskelua olisi kenelle vain mittaamattoman arvokasta. Halu ymmärtää vaikkapa venäläistä itsetuntoa on yksi asia. Ja se on eri asia kuin oppitunnin aluksi kasetilta soitettu Kalinka, jonka jälkeen mennäänkin sitten yksikön prepositionaaliin.
Kertauksena: vierasta kieltä ei kannata opiskella kevein perustein, sillä tulokset ovat todennäköisesti heikot ja aika on pois muun oppimiselta. ---
Ilmiselvä poikkeus numero yksi on englanti. Jos minun pitäisi valita, osaanko kuutta kieltä kohtalaisesti vai englantia erinomaisesti, valitsisin jälkimmäisen. ---
Toinen poikkeus on mikä tahansa muukin kieli, jota oikeasti osaa lukea ja puhua. Koulussa kelpaa oppia kielen teoriaa, mutta lopulta on pyrittävä kielialueelle vaikka työntekijäksi tai vaihto-oppilaaksi. ---"
Kumpikin asetelma on epärealistinen.
Suomessa opiskellaan jatkossakin vähintään kahta vierasta kieltä. Kummankaan kielen taidon ei tarvitse olla täydellinen koulusta lähtiessä, oppilas hioo tarvittaessa kielitaitonsa huippuunsa koulun jälkeen. Koulu antaa erinomaisen pohjan kielelle kuin kielelle.
Kukaan ei lue 6 kieltä koulussa. Koulujärjestelmämme mahdollistaa 5 kielen luvun.
Järjetöntä antaa ohjeita muille kuinka montaa kieltä kuuluu lukea. Kieliä luetaan kiinnostuksen ja lahjakkuuden mukaan. Toisaalta , oppilas voi innostua kielestä, vaikkei olisi erityisen lahjakas.
Aloittaja sanoikin, jos pitäisi valita...
Mikään ei ohita erinomaista englantia!
Paitsi se, että osaa erinomaista englantia JA saksaa / erinomaista englantia JA ranskaa / erinomaista englantia JA ruotsia - ja näiden lisäksi luonnollisesti myös erinomaista suomea.
Pahinta on, että muut eivät saa opiskella mitään muuta kieltä, talabanismi estää sen.
Toki kahden valinnaisen vieraan kielen opiskelu ja mahdollisimman hvä oppiminen olisi hyvin tarpeellista kulttuurimme ja taloutemme (elintasomme) tarpeiden kannalta.
Peruskoulussa voisi ajatella, että toisesta vieraasta kielestä voisi antaa vapautuksia oppilaan perustellun pyynnön perusteella. Paitsi terveydellisiä perusteita, voitaisiin hyväksyä myös esimerkiksi oppilaan painottuminen esimerkiksi matematiikkaan tai taiteisiin.
Lukiossa ei tällaisia vapautuksia mielestäni normaalisti tarvita.
Vieraista kielistä päivänselvästi tärkein on englanti. Toista vierasta kieltä koskien pitää ymmärtää, että nykyisen pakotusruotsin surkeista osaamistuloksista (mitattuina 5 vuotta koulun päättymisen jälkeen) huolimatta meillä on tarpeettoman lukuisasti ruotsin niin moitteettomia kuin tyydyttäviäkin osaajia.
Koska kulttuurimme ja taloutemme ei tarvitse näin paljon ruotsin osaajia, on ruotsin opiskelu todennäköisesti useimmille sen lukijoille valtaosin hukkatyötä sekä hukattu mahdollisuus oppia joku ruotsia hyödyllisempi kieli.
Tämä on itsekästä ja julmaa nuortemme hyväksikäyttämistä pakottajien toimesta.
Nämä kyllä tietävät todellisuuden, mutta selkärangan puutteessa eivät siitä piittaa.
Englanti on todellakin poikkeus, siihen käytetty aika on pois kaikilta muilta kieliltä myös äidinkieleltä!
Höpöä - jokainen tietää jo totuuden, englanti on huippu.
Tämä on totta, ja tästä asiasta myös asiantuntijat ovat eniten huolissaan tällä hetkellä: Kielitaito kaventuu hälyttävästi. Tämän lisäksi osa osaa englantia erittäin hyvin, osa taas entistä huonommin.
Höpöä. Kuunnellaan aloittajaa;
Yläkoulusta saakka olen kuullut viisailta opinto-ohjaajilta ja muilta aikuisilta, että kieliä ei voi koskaan opiskella liikaa. Työmarkkinat ja niin edelleen. Nämä ovat höpöpuheita kahdesta syystä.
Ensiksi: kielen opiskelu koulussa tuottaa vaatimattomia tuloksia, ja siksi se on hukattua aikaa. Tämän todistavat arkikokemus ja muutaman vuoden takainen Tilastokeskuksen tutkimus. Pakkoruotsista huolimatta vain neljä prosenttia suomalaisista katsoo käyttävänsä ruotsia sujuvasti. Saksaa, ranskaa ja italiaa suomalaiset osaavat mielestään käyttää lähes ainoastaan "tutuissa ja yksinkertaisissa tilanteissa". ---
Toiseksi: --- kieliin kuluva aika nimenomaan on muusta pois. Neljännes suomalaisista koululaisista – 15 000 lasta – valitsee vuosittain ylimääräisen A2-kielen peruskoulussa. Heistä kukin lukee kieltä noin 450 tuntia. Kuvitellaan, hyvä lukija, että saisit nyt aikuisena 450 tuntia aikaa kehittää itseäsi kuten haluat. Aloittaisitko subjunktiivista ja gerundista?
Koulun ei ole tarkoitus tuottaa sujuvaa kielitaitoa kaikissa kielissä, vaan antaa hyvä pohja jatkaa opiskelua edelleen.
Osaan sujuvasti ranskaa. En osannut vielä kouluaikana. Koulun jälkeen lähdin maailmalle ja se oppi minkä sain koulussa, oli aivan erinomainen kaikkeen kieltenopiskeluun. Kun vertaisin itseäni muihin, huomasin, että olin eri tasolla kun muut - oivalsin, että meillä on parempi, korkeatasoisempi kieltenopetus.
Kuusi kohtuullisesti osattua kieltä todennnäköisesti kiinnostaa työnantajaa enemmän kuin pelkän englannin osaaja. Englannin osaajia on pilvin pimein, kuuden kielen osaajia harvassa.
Kieli on lopultakin viestinnän väline. Sisältöä, substanssia tarvitaan.
20 suomalaiselta suuryritykseltä kysyttiin onko ruotsi niissä välttämätön.
Kaikki vastasivat, että EI OLE.
Yritysten edustajat jatkoivat kuin yhdestä suusta, että englanti on aivan välttämätön. joskin englannin ohella muistakin kielistä voi olla hyötyä. Mikään niistä ei korvaa englantia.
Mielellään englannin lisäksi jokin seuraavista kielistä: ranska, saksa, ruotsi, venäjä, espanja, kiina.
Muta pyhää pakkoenglantiasi ei tietenkään saa missään nimessä jättää pois!
Kukaan rakastava vanhempi ei jättäisi lastaan ilman mahdollisimman hyvää englantia.
Tietäisit, jos sinulla olisi jokin kontakti lapsiin ja nuoriin.
95%+lukee+englantia+koulussa+joka+tapauksessa.
Surkeaa, surkeaa, pakkoenglannittaja. Miksi vihaat lapsia ja nuoria?
Englannille kyllä. Pakkoruotsille ei, ei, ei.
Kyllä! Ennemmin englanti!
Eikä missään nimessä tarpeeton pakkoruotsi!
Ei enää!
Ehdottomasti!
Englanti on tosiaan erinomainen.
Pakkoruotsi taas ei.
Juuri näin
Realismia
Eiköhän+maahan+saada+asiallinen+kielipolitiikka+heti,+kun+pakkoruotsitiimi+on+oppinut+vähän+laskentoa+ja+päättelyä.
Hyvä periaate!
Toimii!
Realismia!
Ennemmin englanti...
Rehellistä puhetta
"Jos minun pitäisi valita, osaanko kuutta kieltä kohtalaisesti vai englantia erinomaisesti, valitsisin jälkimmäisen." - Silti englanti on meillä valinnainen ja ruotsi pakollinen, vieläpä alakoulusta yliopistoon, mitään vastaavaa ei muualla.
Ehdottomasti!
Kiitos!
Ahvenanmaalla pakkosuomi söi nuorten muun kielitaidon - se poistettiin.
Ei myöhennetty englantia. Ei vaadittu nuoria lukemaan muita kieliä englannin ja pakkosuomen rinnalla. Valittiin toimiva vapaus!...
Pakkoruotsista ei kannata keskustella ikään kuin se olisi kieltenopetusta.
Pakkoruotsin tavoitteena on vain kaksikielisyysnäytelmän pitkittäminen tavalla, joka mahdollistaa jatkossakin alemmat pääsyrajat ja kilpailuttamattomat opinnot sekä yliedustuksen hallinnossa ruotsinkielisille ym.
Realistinen aloitusviesti
Annetaan perheitten valita.
Englanti, kiitos!
Olisi mahdollisuus järkevään kielipolitiikkaan.
Kielten ja kansainvälisyyskasvatuksen opetusneuvokset vetosivat:
- Englannin tulee olla kaikille pakollinen kieli.
- Ruotsin kieli tulee muuttaa valinnaiseksi suomenkielisille. On määriteltävä tehtävittäin ja paikkakunnittain ruotsia edellyttävät virat.
Koska englanti toimii.
Ihmiset tietävät, mikä toimii ja mikä ei. Englanti toimii.
Luonnollisesti!
Englannille täytyy antaa sille kuuluva arvo - paikka sydämissä on jo
Realismia!
Realismia.
Kielipainotus vain sitä haluaville.
Englantia ei kielitaitona ohita mikään.
Kyllä, ennemmin englanti