Elämän jo illassa olevan aatokset.

Job 42:17
Sitten Job kuoli vanhana ja elämästä kyllänsä saaneena.

Aloitus on tehty meille etupäässä kaiklle ikääntyneille ja vanhoiksi itsensä jo tunteneille.

-Miten koet tämän hetken kun ollaan jo illassa? Ahdistaako, peloittaako, oletko epäilevä kummalle puolelle muutamme kun lähdön hetki koittaa. Onko epäilyjä taikka täysin varmuutta, jos, millaisia ne voivat olla.
Kertoisitko mielellään omin aatoksin, voi täydentää raamatustakn tottakai.

114

72

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Minun mielessäni
      on alkanut soida
      virren 555 sanat.

      'Oi Herra, luoksein jää, jo ilta on'

      En ole ikivanha,
      mutta olen sairastanut jo pitkään.
      Yhden leikkaksen jälkeen
      melkein kuolinkin.
      Tiedän siis,
      mitä on kuoleman läheisyys.

      Tuon virren tekijäkin tiesi.
      Hänellä oli keuhkotuberkuloosi,
      jonka tähden hänen ehtoonsa
      päättyi 54-vuotiaana.

      • Mä olisin ikionnellinen, jos saisin elää vielä 7vuotta mitä on matkaa tuohon 54ään mulla.entistä.saattohoitajana sanoisin sinulle,jos siis olet tappavasti sairas, ettäkerää voimia ja rukoile, ja sitten rohkeasti kohtaa asia ja puhu lääkärissä kanssa millaisenlähdön tahdot.mikä ois sinulle se mahdollisimman helppo.Jumalasinut sittenherättää, jos herättää.olenentinensaattohoitajana, ja nähnyt kymmeniälähdön. Netti ei oikein sulaa.
        Ajattele, nykylainsäädännön mukaan ei hoitaja saa puhua uskostaan edes kuolevalle.muttaminä olenkin entinen hoitaja.nykyisinsiivooja.


    • Anonyymi

      Olen viisissäkymmenissä ja en enää jaksa miettiä, pääsenkö taivaaseen.
      Aikounani tuo joskus välähti mielessä, mutta huomasin sen pohdinnan turhauttavan ja yksistään vain uuvuttavan matkantekoani.
      Niinpä päätin, cettä luotan vain lupauksiin.
      Koska en voi itse määrätä, säätää tai tehdä mitään edustääkseni taivaaseen pääsyäni.
      Tulin siihen tulokseen, että voin vain uskoa.
      En edes tiedä, onko tämä oikea tapa siis ajatella noin, ettei vou tehdä yhtään mitään itse.
      Mutta huomasin, etten muuta voi.
      Halu on silti.
      Eikä halun ensisihainen päämäärä ole taivaankoti vaan Herran lähellä oleminen.
      Tunnen sen turvallusuuden ja rakkauden sekä hyvän olin kun saan olla Hänen lähellään.
      Toki tuo tunne synnyttää kaipauksen nähdä kasvoista kasvoihin eikä ikään kuin kuvastimesta.
      Hänen rakkautensa on niin suuri, että haluan sen tukevan ydellusejsi itsessäni kuolemani jäljeen kun tämä vajavaisuus loppuu japääsee uskosta näkemiseen.
      Haluan luottaa Jumalan oikeudenmukaisuuteen ja turvata siihen kuin myös tyytyä siihen.
      Ainoa risti, on tämä oma liha. Se hidastaa ja kiusaa.
      En ajattele kadotusta, vaan jätän sen asian Jumalalle, sillä hän on kaikkein oikeudenmukaisin sen asian hoitamaan.
      Uskon Jumalan hyvyyteen.
      Haluan olla Isälle kuuliainen, vaikka usein epäonnistun.
      Kun katselen tätä maailmaa niinonhan täällä paljon kaunista, mutta kyllä näkee ajanmerkkien täyttyvän, joten on jo ikävä päästä näkemiseenkin. Miten kaikki myrkyttyy pikku hiljaa...

      ST

      • Anonyymi

        Minun mielestäni helvetti on se kun sairaslavuoteella huudat apua, ja kukaan ei auta.parhaimmillaan sinua tahdotaan auttaa mutta ei pystytä. Onnellisia ovat dementikot sun muut aivokuolleet jotka eivät tiedä loppunsa lähestyvän.
        Nämä omaan kokemukseni saattohoitajana perustuvat tunteet pohjaan tosielämän,ja on onni ettemme vielätiedä miten kuolema meidät noutaa...
        Ihminenei tiedä mihin kuolemanjälkeen. Aloittaja uskoo taivaaseen ja helvettiin.jos Jumalassa on yhtään hyvyyttäsinne joutuisi vain murhaaja ja pedot.en käsitä. Miten


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minun mielestäni helvetti on se kun sairaslavuoteella huudat apua, ja kukaan ei auta.parhaimmillaan sinua tahdotaan auttaa mutta ei pystytä. Onnellisia ovat dementikot sun muut aivokuolleet jotka eivät tiedä loppunsa lähestyvän.
        Nämä omaan kokemukseni saattohoitajana perustuvat tunteet pohjaan tosielämän,ja on onni ettemme vielätiedä miten kuolema meidät noutaa...
        Ihminenei tiedä mihin kuolemanjälkeen. Aloittaja uskoo taivaaseen ja helvettiin.jos Jumalassa on yhtään hyvyyttäsinne joutuisi vain murhaaja ja pedot.en käsitä. Miten

        Niin siis en käsitä miten joku pystyyn kanssamatkaajan ihmispolon sinne joutuvan ja silti pystyy olemaan onnellinen.terveisiä.masentunut entinen saattohoitajana toiminut auroraboreallis.


      • Anonyymi

        Ei liha ole mikään risti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minun mielestäni helvetti on se kun sairaslavuoteella huudat apua, ja kukaan ei auta.parhaimmillaan sinua tahdotaan auttaa mutta ei pystytä. Onnellisia ovat dementikot sun muut aivokuolleet jotka eivät tiedä loppunsa lähestyvän.
        Nämä omaan kokemukseni saattohoitajana perustuvat tunteet pohjaan tosielämän,ja on onni ettemme vielätiedä miten kuolema meidät noutaa...
        Ihminenei tiedä mihin kuolemanjälkeen. Aloittaja uskoo taivaaseen ja helvettiin.jos Jumalassa on yhtään hyvyyttäsinne joutuisi vain murhaaja ja pedot.en käsitä. Miten

        Tuo kuvailemasi tilanne on hyvin raskas, jojaunen ymmärtää sen.
        Jokainen myös touvoi, etrei kukaan joutyisi tuollaista kärsimystä kokemaan.
        Eikä ihminen useinkaan pysty täydellusesti ymmärtämään kärsimyksen dilemmaa.
        Moni pihtii, miksi hyvä Jumala antaa ihmisilke kärsimyksiä.
        Jiskys miettinyt aikounaan sitä, kun raamatussa on kirjoutettu, ettei anneta kuormaa yli voimien. Aikounaan tuo muetitytti minua, että mijsi itsemurhia tehdäön niin paljon, jos kerran kuormaa ei ole annettu yli voimien.
        Moni kampoailee tälläkin hetkellä voimiensa äärirajoilka.
        Ihminen voi ahatella Jumalaa sadistisejsi tuolkaisien asioiden vuoksi.
        Itse ajattelen, että me ihmiset emme ymmärrä kaikkea, miksi mikin onniinkuin on, kuten tuo kärsimyskin mutta uskon ja luotan Jumalan oujeudenmujaisuuteen ja hyvyyteen sekä rakkauteen.
        Olen myös toiminut saattohoidossa hoitajana aikoinaan. Potilaita oli monenlaisia, mutta päällimmäisenä jäänyt mieleen se ihmisen sisukkuus ja jokin sisäänrakennettu voimavara, joka lopuillaan olevassa ihmisessä tulee esiin. Tuo vetää hiljaiseksi ja nöyräksi.
        Olen miettinyt tuota samaa, että miksei pääsisi taivaaseen ne kaikki kiltit ihmiset, en ymmärrä täysin minäkään tuota joten olen jättänyt tuon asian Jumalalle. En kykene sitä ymmärtämään.
        En lähde tuomitsemaan ketään vaan tuon asian tietää parhaiten Jumala.
        Ehkä se on niin että Jumala tahtoo antaa jojaiselke tasavertaisen mahdollisuuden, joka ei katso ihmiseen eli usko ainoastaan.
        En tiedä.
        Vetää hiljaiseksi. Enkä ole välkky.

        ST


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo kuvailemasi tilanne on hyvin raskas, jojaunen ymmärtää sen.
        Jokainen myös touvoi, etrei kukaan joutyisi tuollaista kärsimystä kokemaan.
        Eikä ihminen useinkaan pysty täydellusesti ymmärtämään kärsimyksen dilemmaa.
        Moni pihtii, miksi hyvä Jumala antaa ihmisilke kärsimyksiä.
        Jiskys miettinyt aikounaan sitä, kun raamatussa on kirjoutettu, ettei anneta kuormaa yli voimien. Aikounaan tuo muetitytti minua, että mijsi itsemurhia tehdäön niin paljon, jos kerran kuormaa ei ole annettu yli voimien.
        Moni kampoailee tälläkin hetkellä voimiensa äärirajoilka.
        Ihminen voi ahatella Jumalaa sadistisejsi tuolkaisien asioiden vuoksi.
        Itse ajattelen, että me ihmiset emme ymmärrä kaikkea, miksi mikin onniinkuin on, kuten tuo kärsimyskin mutta uskon ja luotan Jumalan oujeudenmujaisuuteen ja hyvyyteen sekä rakkauteen.
        Olen myös toiminut saattohoidossa hoitajana aikoinaan. Potilaita oli monenlaisia, mutta päällimmäisenä jäänyt mieleen se ihmisen sisukkuus ja jokin sisäänrakennettu voimavara, joka lopuillaan olevassa ihmisessä tulee esiin. Tuo vetää hiljaiseksi ja nöyräksi.
        Olen miettinyt tuota samaa, että miksei pääsisi taivaaseen ne kaikki kiltit ihmiset, en ymmärrä täysin minäkään tuota joten olen jättänyt tuon asian Jumalalle. En kykene sitä ymmärtämään.
        En lähde tuomitsemaan ketään vaan tuon asian tietää parhaiten Jumala.
        Ehkä se on niin että Jumala tahtoo antaa jojaiselke tasavertaisen mahdollisuuden, joka ei katso ihmiseen eli usko ainoastaan.
        En tiedä.
        Vetää hiljaiseksi. Enkä ole välkky.

        ST

        Yritän kirjoittaa hitaasti ja katsoa tarkasti mitä kirjoutan ja siltikin tulee hirveästi kirjoitusvirheitä ja siansaksaa 😣

        ST


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo kuvailemasi tilanne on hyvin raskas, jojaunen ymmärtää sen.
        Jokainen myös touvoi, etrei kukaan joutyisi tuollaista kärsimystä kokemaan.
        Eikä ihminen useinkaan pysty täydellusesti ymmärtämään kärsimyksen dilemmaa.
        Moni pihtii, miksi hyvä Jumala antaa ihmisilke kärsimyksiä.
        Jiskys miettinyt aikounaan sitä, kun raamatussa on kirjoutettu, ettei anneta kuormaa yli voimien. Aikounaan tuo muetitytti minua, että mijsi itsemurhia tehdäön niin paljon, jos kerran kuormaa ei ole annettu yli voimien.
        Moni kampoailee tälläkin hetkellä voimiensa äärirajoilka.
        Ihminen voi ahatella Jumalaa sadistisejsi tuolkaisien asioiden vuoksi.
        Itse ajattelen, että me ihmiset emme ymmärrä kaikkea, miksi mikin onniinkuin on, kuten tuo kärsimyskin mutta uskon ja luotan Jumalan oujeudenmujaisuuteen ja hyvyyteen sekä rakkauteen.
        Olen myös toiminut saattohoidossa hoitajana aikoinaan. Potilaita oli monenlaisia, mutta päällimmäisenä jäänyt mieleen se ihmisen sisukkuus ja jokin sisäänrakennettu voimavara, joka lopuillaan olevassa ihmisessä tulee esiin. Tuo vetää hiljaiseksi ja nöyräksi.
        Olen miettinyt tuota samaa, että miksei pääsisi taivaaseen ne kaikki kiltit ihmiset, en ymmärrä täysin minäkään tuota joten olen jättänyt tuon asian Jumalalle. En kykene sitä ymmärtämään.
        En lähde tuomitsemaan ketään vaan tuon asian tietää parhaiten Jumala.
        Ehkä se on niin että Jumala tahtoo antaa jojaiselke tasavertaisen mahdollisuuden, joka ei katso ihmiseen eli usko ainoastaan.
        En tiedä.
        Vetää hiljaiseksi. Enkä ole välkky.

        ST

        Olen käyttänyt ns potilaan hengityskonetta.siinä pomo mua kehui kuinka osaan ammattini. Mielenterveystyön.tuon jälkeen paine lopettaa kasvoi.en todellisuudessa voinut tehdä yhtäänmitään. Mitä millään väliä.,?! Ja hän oli meidänikiä.viiskymppinen.


      • auroraboreallis kirjoitti:

        Olen käyttänyt ns potilaan hengityskonetta.siinä pomo mua kehui kuinka osaan ammattini. Mielenterveystyön.tuon jälkeen paine lopettaa kasvoi.en todellisuudessa voinut tehdä yhtäänmitään. Mitä millään väliä.,?! Ja hän oli meidänikiä.viiskymppinen.

        SiisMSpotilaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin siis en käsitä miten joku pystyyn kanssamatkaajan ihmispolon sinne joutuvan ja silti pystyy olemaan onnellinen.terveisiä.masentunut entinen saattohoitajana toiminut auroraboreallis.

        Ihminen on iloinen koska on mahdollisuus päästä lähelle Jumalaa ja Jeesusta sekä kiitollinen ja onnelluneb, mutta samalla surullinen siittä että on körsimyksiä yms.
        Kukaan terve ihminen ei ole onnellinen toisen kärsimyksien vuoksi.
        Voi että, halaus täältä.

        ST


      • Anonyymi
        auroraboreallis kirjoitti:

        Olen käyttänyt ns potilaan hengityskonetta.siinä pomo mua kehui kuinka osaan ammattini. Mielenterveystyön.tuon jälkeen paine lopettaa kasvoi.en todellisuudessa voinut tehdä yhtäänmitään. Mitä millään väliä.,?! Ja hän oli meidänikiä.viiskymppinen.

        Tuo tekee olon avuttomaksi. Kun haluaisi auttaa, muttei voi.
        Sitten on ne lääkkeet, joilla ihminen saadaan puoli tiedottomaan tai tiedottomaan tilaan.

        ST


      • Anonyymi
        auroraboreallis kirjoitti:

        SiisMSpotilaan.

        Niinpä.

        ST


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo tekee olon avuttomaksi. Kun haluaisi auttaa, muttei voi.
        Sitten on ne lääkkeet, joilla ihminen saadaan puoli tiedottomaan tai tiedottomaan tilaan.

        ST

        Se on hyvä että saadaan.loppumetreilläei tietoisuudesta ole niin väliä.mulle tuli mieleen se miten se ruumis sinertyy tosi nopeezti ja useimmitensuustatulee verta.sitä ois ehkä viisaamminkin valita työpaikkansa.
        Se on varmaa ettäruumiissa ei oleelämää.mutta onko henki vielä joskus elossa?.sitä en tiedä, sillä toisaaltaon ihme että raamattu on olemassa.


      • Anonyymi
        auroraboreallis kirjoitti:

        Se on hyvä että saadaan.loppumetreilläei tietoisuudesta ole niin väliä.mulle tuli mieleen se miten se ruumis sinertyy tosi nopeezti ja useimmitensuustatulee verta.sitä ois ehkä viisaamminkin valita työpaikkansa.
        Se on varmaa ettäruumiissa ei oleelämää.mutta onko henki vielä joskus elossa?.sitä en tiedä, sillä toisaaltaon ihme että raamattu on olemassa.

        Uskon, että henki lähtee veke, kun elimistön toiminnat pysähtyvät.
        Ahdistaako sinua tällä hatkellä ihan hirveästi?

        ST


      • Anonyymi kirjoitti:

        Uskon, että henki lähtee veke, kun elimistön toiminnat pysähtyvät.
        Ahdistaako sinua tällä hatkellä ihan hirveästi?

        ST

        Kuolema oli työtäni pitkään.olen hieman helpottunut kun puran.miksi kysyt?


      • Anonyymi
        auroraboreallis kirjoitti:

        Kuolema oli työtäni pitkään.olen hieman helpottunut kun puran.miksi kysyt?

        Koska mietin, että siis koin, että se on niin murheellista se luopuminen.
        Viimeinen henkäys.
        Kun on syntynyt läheinen suhde ja tullut osaksi toisen elämää, csitä ikäänkuin menettää osan itsestään sen toisen viimeisen henkäyksen myötä. Sitä ei haluaisi kokea, mutta sikti se tapahtuu.
        Kun läheinen ihmiben lähtee, se on absurdi tunne. Onkuin olisi läsnä omassa ruumiissaan muttei kuitenkaan ole.
        Tuntuu kuin sen viimeusen henkäyjsen myötä osa itsestä meni sen mukana.
        Eikä sitä saa enää koskaan kokonaan takaisin vaan on pikku hiljaa kärsittävä niin kauan kynbes tottuu siihen olotilaansa niin ettei se enää aiheuta yhtä suuria tunnereaktioita.
        Se vain tapahtuu, etkä voi itse tehdä yhtään mitään.


        ST


      • Anonyymi kirjoitti:

        Koska mietin, että siis koin, että se on niin murheellista se luopuminen.
        Viimeinen henkäys.
        Kun on syntynyt läheinen suhde ja tullut osaksi toisen elämää, csitä ikäänkuin menettää osan itsestään sen toisen viimeisen henkäyksen myötä. Sitä ei haluaisi kokea, mutta sikti se tapahtuu.
        Kun läheinen ihmiben lähtee, se on absurdi tunne. Onkuin olisi läsnä omassa ruumiissaan muttei kuitenkaan ole.
        Tuntuu kuin sen viimeusen henkäyjsen myötä osa itsestä meni sen mukana.
        Eikä sitä saa enää koskaan kokonaan takaisin vaan on pikku hiljaa kärsittävä niin kauan kynbes tottuu siihen olotilaansa niin ettei se enää aiheuta yhtä suuria tunnereaktioita.
        Se vain tapahtuu, etkä voi itse tehdä yhtään mitään.


        ST

        Niin.


      • Anonyymi
        auroraboreallis kirjoitti:

        Niin.

        Niin Arska. Niin...
        Istutaan tässä penkillä vierekkäin ihmetellen. Ei ole oikein sanoja.
        Mutta oon tässä.

        ST


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo tekee olon avuttomaksi. Kun haluaisi auttaa, muttei voi.
        Sitten on ne lääkkeet, joilla ihminen saadaan puoli tiedottomaan tai tiedottomaan tilaan.

        ST

        Vierestä katsominen on usein vaikeampaa kuin asian itse läpikäyminen. Vaikeaa sairautta eletään hetkestä hetkeen ja päivästä päivään. On vähän parempia ja huonompia päiviä.

        Sairaalassa näkyvät vain ne pahimmat ajat. Olen oppinut arvostamaan syvästi ammattitaitoista ja läsnäolevaa hoitohenkilökuntaa. En odota heidän tekevän ihmeitä, ainoastaan työtään. On aina koskettavaa, kun joku tekee sitä empatialla, huumorilla ja hyvässä hengessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vierestä katsominen on usein vaikeampaa kuin asian itse läpikäyminen. Vaikeaa sairautta eletään hetkestä hetkeen ja päivästä päivään. On vähän parempia ja huonompia päiviä.

        Sairaalassa näkyvät vain ne pahimmat ajat. Olen oppinut arvostamaan syvästi ammattitaitoista ja läsnäolevaa hoitohenkilökuntaa. En odota heidän tekevän ihmeitä, ainoastaan työtään. On aina koskettavaa, kun joku tekee sitä empatialla, huumorilla ja hyvässä hengessä.

        Riippuu tilanteista, onko vierestä katsominen vaikeampaa kuin sen osa joka kituu siinä pääsemättä välttämättä pois olostaan.
        Mutta tänään kiitetään Herraa!! ❤️

        Kiitos Isä kaikista päivistä, niistä vaikeistakin. Kiitos, että olet ollut kanssamme, joka hetkessä. Kunnia ja ylustys Isälle kaikkivatiaalle. Hänen rakkaudestaan ei meitä voi erottaa mikään.
        Voittokulkueessa kohti kotisatamaa käy tie.
        Jeesus vie perille. Siellä ei ole kuolemaa, ei itkua eikä tuskaa vaan kaikki on täydelliseksi tullut.
        Ja saamme yhdessä kiittää, iloita ja ylistää. Saamme olla täysin vapaita.
        Kiitos

        ST


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin siis en käsitä miten joku pystyyn kanssamatkaajan ihmispolon sinne joutuvan ja silti pystyy olemaan onnellinen.terveisiä.masentunut entinen saattohoitajana toiminut auroraboreallis.

        Et käsitä, koska olet katsonut kuolemaa terveenä vierestä. Ymmärtäisit, jos olisit itse käynyt läpi elämästä luopumisen prosessin. Jos on sairastanut pitkään ja kokenut raskaita hoitoja, niin kuolema voi olla jopa toivottu vapautus. Sen hyväksynyt voi kuolla jopa hyvillä mielin. Tottakai loppuvaihe voi olla ikävä. Minulla on hoitotahto, jossa pyydän mm. sedaatiota tarvittaessa. Ellei tule sitä ennen lottovoittoa sydänkohtauksen muodossa.:) Ennen vanhaan rukoiltiin Jumalaa varjelemaan "pahasta äkkikuolemasta". En ymmärrä mikä siinä äkkikuolemassa on kristitylle niin pahaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei liha ole mikään risti.

        "Ei liha ole mikään risti."

        Ei kolmikymppisenä. Vanhalle ja sairaalle se voi olla sellainen risti, jota tuskin jaksaa perässään vetää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Et käsitä, koska olet katsonut kuolemaa terveenä vierestä. Ymmärtäisit, jos olisit itse käynyt läpi elämästä luopumisen prosessin. Jos on sairastanut pitkään ja kokenut raskaita hoitoja, niin kuolema voi olla jopa toivottu vapautus. Sen hyväksynyt voi kuolla jopa hyvillä mielin. Tottakai loppuvaihe voi olla ikävä. Minulla on hoitotahto, jossa pyydän mm. sedaatiota tarvittaessa. Ellei tule sitä ennen lottovoittoa sydänkohtauksen muodossa.:) Ennen vanhaan rukoiltiin Jumalaa varjelemaan "pahasta äkkikuolemasta". En ymmärrä mikä siinä äkkikuolemassa on kristitylle niin pahaa.

        Niin no kuten jo jossain kohtaa kirjoitin lopetin työt koska tajusin etten erääällekään mspotilaalle voinut tehdä yhtään mitään. En tietenkään voi ymmärtää ennen kuin sitten kun se syöpä puree.
        En tiedä mutta ajattelen näitä asioita jo ammatinkin puolesta ihan liikaa. Niin että se vie ilon. Olen itsekin muutaman saappaat jalassa kuoleman edessä saanut aiheen rukoilla myös itselleni äkkikuolemaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et käsitä, koska olet katsonut kuolemaa terveenä vierestä. Ymmärtäisit, jos olisit itse käynyt läpi elämästä luopumisen prosessin. Jos on sairastanut pitkään ja kokenut raskaita hoitoja, niin kuolema voi olla jopa toivottu vapautus. Sen hyväksynyt voi kuolla jopa hyvillä mielin. Tottakai loppuvaihe voi olla ikävä. Minulla on hoitotahto, jossa pyydän mm. sedaatiota tarvittaessa. Ellei tule sitä ennen lottovoittoa sydänkohtauksen muodossa.:) Ennen vanhaan rukoiltiin Jumalaa varjelemaan "pahasta äkkikuolemasta". En ymmärrä mikä siinä äkkikuolemassa on kristitylle niin pahaa.

        Sivusta.. Juu, kyllä saat lääkettä. Yleensä ne viimeisimmät hetket ei kestä pitkään ja silloin on usein jo ikäänkuin tokkurassa.
        Elimistöön on taivaanisä tehnyt sellaisen jutun, että kun alkaa vetelemään viimeisiä niin yleensä sitä menee sellaiseen tilaan, ettei ole kaikkinaisesti ihan läsnä.
        Kipua voidaan nykyään hallita jo hyvin eli sitä ei tarvitse kestää.
        Kevyt nukutus on myös mahdollinen.
        Ja sen jälkeen on yhtä juhlaa. Voit mennessäsi potkaista sitä käyttökelvottomaksi tullutta ruumistasi kun kevyenä ja vapaana vilahdat ulos kehostasi. 😁

        ST

        ST


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sivusta.. Juu, kyllä saat lääkettä. Yleensä ne viimeisimmät hetket ei kestä pitkään ja silloin on usein jo ikäänkuin tokkurassa.
        Elimistöön on taivaanisä tehnyt sellaisen jutun, että kun alkaa vetelemään viimeisiä niin yleensä sitä menee sellaiseen tilaan, ettei ole kaikkinaisesti ihan läsnä.
        Kipua voidaan nykyään hallita jo hyvin eli sitä ei tarvitse kestää.
        Kevyt nukutus on myös mahdollinen.
        Ja sen jälkeen on yhtä juhlaa. Voit mennessäsi potkaista sitä käyttökelvottomaksi tullutta ruumistasi kun kevyenä ja vapaana vilahdat ulos kehostasi. 😁

        ST

        ST

        Juuri noin olen ajatellut tehdä ST. Tiedän kuolevani jo näilläkin diagnooseilla 1-2 viikossa siitä kun hoidot lopetetaan. Ellei sitten tule nopeaa "lottovoittoa". Mieleni on jokseenkin valoisa. Mutta olen joskus väsynyt tähän fyysiseen olotilaan.

        Osuva aihe tähän päivään. Anona voin tunnustaa, että tulin juuri syöpäkokeista. Mietin aamulla, että 10 vuotta sitten olisin ollut paniikissa. Mutta olen jo joutunut käymään läpi sellaisen prosessin, että en ole elämässä enää kettingillä kiinni. Oikeastaan se tekee olon kevyeksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri noin olen ajatellut tehdä ST. Tiedän kuolevani jo näilläkin diagnooseilla 1-2 viikossa siitä kun hoidot lopetetaan. Ellei sitten tule nopeaa "lottovoittoa". Mieleni on jokseenkin valoisa. Mutta olen joskus väsynyt tähän fyysiseen olotilaan.

        Osuva aihe tähän päivään. Anona voin tunnustaa, että tulin juuri syöpäkokeista. Mietin aamulla, että 10 vuotta sitten olisin ollut paniikissa. Mutta olen jo joutunut käymään läpi sellaisen prosessin, että en ole elämässä enää kettingillä kiinni. Oikeastaan se tekee olon kevyeksi.

        No joo, varmasti väsyy kun on kidutettavana. Harva on niin masokisti, että kiljuu nautinnosta niistä oireyllätyksistä ja arjen tuomista lisähaasteista tai ylipäätään siittä että kerran kuolla täytyy niin tapahtuisi heti eikä viidestoista päivä kun on ekka grillivartaassa aikansa kypsytelty.
        Juuh vai on sitä kamat pakattu jo 🤣

        ST


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No joo, varmasti väsyy kun on kidutettavana. Harva on niin masokisti, että kiljuu nautinnosta niistä oireyllätyksistä ja arjen tuomista lisähaasteista tai ylipäätään siittä että kerran kuolla täytyy niin tapahtuisi heti eikä viidestoista päivä kun on ekka grillivartaassa aikansa kypsytelty.
        Juuh vai on sitä kamat pakattu jo 🤣

        ST

        Mutta niin lisään, ei se ole helppoa olla huonolla ololla. Oletko kotona? Tai hoivakodissa, sairaalassa?

        ST


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Riippuu tilanteista, onko vierestä katsominen vaikeampaa kuin sen osa joka kituu siinä pääsemättä välttämättä pois olostaan.
        Mutta tänään kiitetään Herraa!! ❤️

        Kiitos Isä kaikista päivistä, niistä vaikeistakin. Kiitos, että olet ollut kanssamme, joka hetkessä. Kunnia ja ylustys Isälle kaikkivatiaalle. Hänen rakkaudestaan ei meitä voi erottaa mikään.
        Voittokulkueessa kohti kotisatamaa käy tie.
        Jeesus vie perille. Siellä ei ole kuolemaa, ei itkua eikä tuskaa vaan kaikki on täydelliseksi tullut.
        Ja saamme yhdessä kiittää, iloita ja ylistää. Saamme olla täysin vapaita.
        Kiitos

        ST

        Kaikki on mielikuvituksessa pahempaa. Kun nuorena katsoin vierestä ystävän vakavaa sairautta, niin hänen elämänsä ei näyttänyt minusta elämisen arvoiselta. Mutta kun myöhemmin sairastuin itse samaan sairauteen, niin ei se niin kauheaa ollut kun olin kuvitellut. Ei tietenkään kivaa. Mutta sopeutumalla elämästä löytyy vielä paljon hyvääkin. Nyt on minun tuttavieni vuoro ajatella, ettei minun elämäni ole elämisen arvoista. :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki on mielikuvituksessa pahempaa. Kun nuorena katsoin vierestä ystävän vakavaa sairautta, niin hänen elämänsä ei näyttänyt minusta elämisen arvoiselta. Mutta kun myöhemmin sairastuin itse samaan sairauteen, niin ei se niin kauheaa ollut kun olin kuvitellut. Ei tietenkään kivaa. Mutta sopeutumalla elämästä löytyy vielä paljon hyvääkin. Nyt on minun tuttavieni vuoro ajatella, ettei minun elämäni ole elämisen arvoista. :D

        Minä en ajattele, ettei elämä ole elämisen arvoista ihan jokaisella sairastuneella vaan miten hän itse sen kokee. Osa kokee että on elämisenarvoista ja osa kokee ettei ole. Riippuu ihmisestä, jokaisella on oma tapansa eikä ole väärää tai oikeaa tapaa.
        Olen ollutlähellä kuolemaa eikä se nyt niin herkullista ollut minusta 😆 nairu ja huumoru kaukana.
        Oletko kuullut sitä vitsiä jossa pastori oli kuollut ja hänen vaimonsa löytyi pyörtyneenä, tietokoneen edestä?
        Nimittäin oli käynyt niin, että erös pariskunta oli menossa Espanjaan lomalle. Mies matkusti edellä ja vaimon oli määrä tulla toisena päivänä perässä.
        Saavuttuaan Espanjaan, mies laittoi vaimolleen virstin joka kuului : Hei kulta, pääsin perille. Odotan tuloasi.
        P. S täällä on muuten mukavaa, mutta on ihan helvetin kuuma.

        Pahaksi onneksi kyseinen viesti meni väärään osoitteeseen eli pastorin leskirouvalle.

        ST


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta niin lisään, ei se ole helppoa olla huonolla ololla. Oletko kotona? Tai hoivakodissa, sairaalassa?

        ST

        Kotona ja sairaalassa. Olen miltei10 vuotta sairastanut, joten olen tottunut tähän rumbaan. Olosuhteiden realistinen hyväksyminen auttaa pärjäämään. Kiukuttelu vie vain psyykkisiä voimavaroja, joita tarvitaan arkipäivästä selviämiseen. Nämä ovat toki vain minun selviämiskeinoni, muilla voi olla erilaiset keinot.:)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä en ajattele, ettei elämä ole elämisen arvoista ihan jokaisella sairastuneella vaan miten hän itse sen kokee. Osa kokee että on elämisenarvoista ja osa kokee ettei ole. Riippuu ihmisestä, jokaisella on oma tapansa eikä ole väärää tai oikeaa tapaa.
        Olen ollutlähellä kuolemaa eikä se nyt niin herkullista ollut minusta 😆 nairu ja huumoru kaukana.
        Oletko kuullut sitä vitsiä jossa pastori oli kuollut ja hänen vaimonsa löytyi pyörtyneenä, tietokoneen edestä?
        Nimittäin oli käynyt niin, että erös pariskunta oli menossa Espanjaan lomalle. Mies matkusti edellä ja vaimon oli määrä tulla toisena päivänä perässä.
        Saavuttuaan Espanjaan, mies laittoi vaimolleen virstin joka kuului : Hei kulta, pääsin perille. Odotan tuloasi.
        P. S täällä on muuten mukavaa, mutta on ihan helvetin kuuma.

        Pahaksi onneksi kyseinen viesti meni väärään osoitteeseen eli pastorin leskirouvalle.

        ST

        Heh heh. Olen kyllä kuullut viesteistä, jotka ovat tulleet perille vuosia lähettäjän kuoleman jälkeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kotona ja sairaalassa. Olen miltei10 vuotta sairastanut, joten olen tottunut tähän rumbaan. Olosuhteiden realistinen hyväksyminen auttaa pärjäämään. Kiukuttelu vie vain psyykkisiä voimavaroja, joita tarvitaan arkipäivästä selviämiseen. Nämä ovat toki vain minun selviämiskeinoni, muilla voi olla erilaiset keinot.:)

        Niinpä, on monenlaisia selviämiskeinoja. Pääasia, että pärjää ja on suht siedettävä olla.

        ST


    • Anonyymi

      Mitä ajatuksia sinulla itselläsi Tomumaja on kyseisistä asioista, joita aloituksessasi toit ilmi?

      ST

      • Pelkään, en sinällään kuolemaa ehkä huolestunut, mutta pelkään kohdata Jumalan. Jumala on kuitenkin kuten raamattu sanoo myöskin julma ja rakastava, Jumalan pelko on turvallista nykyään mutta ei poista sitä tosiasiaa kun siellä viimeisellä tuomiolla olemme ja Jeesus sanassaan on kertonut siitä että häneen uskovia heitetään tulijäveen.
        Pelkään sitä kun en ole tehnyt köyhien, nälkää näkevien eteen riittävästi, vakka tiedossa on mitä Jeesus käskee tekemään. Sitä pelkään mitä Herra siitä sanoo, koska ihan samaa olen tehnyt silloin Hänelle, on vain toivottava että ARMO pelastaa.


      • Anonyymi
        tomumaja- kirjoitti:

        Pelkään, en sinällään kuolemaa ehkä huolestunut, mutta pelkään kohdata Jumalan. Jumala on kuitenkin kuten raamattu sanoo myöskin julma ja rakastava, Jumalan pelko on turvallista nykyään mutta ei poista sitä tosiasiaa kun siellä viimeisellä tuomiolla olemme ja Jeesus sanassaan on kertonut siitä että häneen uskovia heitetään tulijäveen.
        Pelkään sitä kun en ole tehnyt köyhien, nälkää näkevien eteen riittävästi, vakka tiedossa on mitä Jeesus käskee tekemään. Sitä pelkään mitä Herra siitä sanoo, koska ihan samaa olen tehnyt silloin Hänelle, on vain toivottava että ARMO pelastaa.

        Minä köyhänä jota yhteiskunta hylkii parhaansa mukaan, haluan sanoa sinulle Tomumaja armoa ja anteeksi antoa.
        Itse vihaan ylimielisiä köyhien halveksijoita joilke tuo tuomio tulee.
        Mutta armo tulee niille jotka ymmärtävät riittämättömyytensä.
        Siinä on suuri ero sortaako köyhää ylimielisyydellä ja tukee rikkaita. Kuin että ei kykene enempää auttamaan.

        Sen vertauskuvan ymmärsin joskus niin että vuohet kysyivät "missä me näimme SINUT emmekä auttaneet" eli ylhäisinä olisivat kyllä saattaneetkin auttaa KUNINGASTA mutta eivät missään nimessä köyhää ja kurjaa, joihin Jeesus taas mielellään samaistaa itsensä.

        Näinhän toimii yhteiskuntakin. Tukia annetaan rikkaille pörssiyhtiöille mutta ei oikealle kärsijälle.

        Kuitenkin on SUURI IHME että tämä hallitus tukee myös toimeentulotuen saajia.


      • Anonyymi
        tomumaja- kirjoitti:

        Pelkään, en sinällään kuolemaa ehkä huolestunut, mutta pelkään kohdata Jumalan. Jumala on kuitenkin kuten raamattu sanoo myöskin julma ja rakastava, Jumalan pelko on turvallista nykyään mutta ei poista sitä tosiasiaa kun siellä viimeisellä tuomiolla olemme ja Jeesus sanassaan on kertonut siitä että häneen uskovia heitetään tulijäveen.
        Pelkään sitä kun en ole tehnyt köyhien, nälkää näkevien eteen riittävästi, vakka tiedossa on mitä Jeesus käskee tekemään. Sitä pelkään mitä Herra siitä sanoo, koska ihan samaa olen tehnyt silloin Hänelle, on vain toivottava että ARMO pelastaa.

        Tomumaja viittaa ilmeisesti siihen kun Jumala sanoo, että kaikki jotka sanovat minulle Herra Herra, eivät pääse taivasten valtakuntaan. Jeesus käsitteli samaa asiaa vertauksessa Kuninkaanpojan häissä. Jotkut pyrkivät häihin omissa vaatteissa isännän lahjoittaman häävaatteen sijaan ja sanoivat, Herra emmekö me tehneet Sinun nimessäsi sitä tai tätä. Isäntä sanoi siihen: menkää pois, minä en tunne teitä.

        Noissa tapauksissa kyse ei ollut kenestä tahansa uskovista, vaan niistä jotka luottivat tekoihinsa armon sijaan. Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa on se häävaate, jossa me olemme epätäydellisinäkin kelvollisia. Siihen sinäkin Tomumaja voit luottaa, niin elämäss kuin kuolemassa. Siunausta sinulle armossa kasvamiselle, joka antaa rauhan.


      • Anonyymi
        tomumaja- kirjoitti:

        Pelkään, en sinällään kuolemaa ehkä huolestunut, mutta pelkään kohdata Jumalan. Jumala on kuitenkin kuten raamattu sanoo myöskin julma ja rakastava, Jumalan pelko on turvallista nykyään mutta ei poista sitä tosiasiaa kun siellä viimeisellä tuomiolla olemme ja Jeesus sanassaan on kertonut siitä että häneen uskovia heitetään tulijäveen.
        Pelkään sitä kun en ole tehnyt köyhien, nälkää näkevien eteen riittävästi, vakka tiedossa on mitä Jeesus käskee tekemään. Sitä pelkään mitä Herra siitä sanoo, koska ihan samaa olen tehnyt silloin Hänelle, on vain toivottava että ARMO pelastaa.

        Jumala on jokatapauksessa oikeudenmukainen?
        En usko, että vaikka kuin ihminen tekisi hyviä tekoja, hän olisi sen takia kelvollisempi Jumalalle.
        Kadotustuomiota ei ole uskovaisille.
        Sanousin sinulle, että älä pelkää, usko ainoastaan.
        ST


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jumala on jokatapauksessa oikeudenmukainen?
        En usko, että vaikka kuin ihminen tekisi hyviä tekoja, hän olisi sen takia kelvollisempi Jumalalle.
        Kadotustuomiota ei ole uskovaisille.
        Sanousin sinulle, että älä pelkää, usko ainoastaan.
        ST

        Uskokin on teko.hirrveetä..tomumaja haluaa auttaa köyhiä. Mun tulot velkojen jälkeen.. 25euroa kolmeksi kuukaudeksi. Ja saan sen vasta marraskuussa.itse olen velkani tehnyt ja nyt kärsin siitä...
        Onneksi on tuo 70v äitini tuossa naapurissa.. Ruokapalkkasiivoukset. Ensin työ sitten huvi.
        Luksia myös jakaa tähderuokaa, kunhan nämä syyslomat on ohi.


      • Anonyymi
        auroraboreallis kirjoitti:

        Uskokin on teko.hirrveetä..tomumaja haluaa auttaa köyhiä. Mun tulot velkojen jälkeen.. 25euroa kolmeksi kuukaudeksi. Ja saan sen vasta marraskuussa.itse olen velkani tehnyt ja nyt kärsin siitä...
        Onneksi on tuo 70v äitini tuossa naapurissa.. Ruokapalkkasiivoukset. Ensin työ sitten huvi.
        Luksia myös jakaa tähderuokaa, kunhan nämä syyslomat on ohi.

        No niinpä. Miten sellainen autraa, joka ei voi.

        ST


      • auroraboreallis kirjoitti:

        Uskokin on teko.hirrveetä..tomumaja haluaa auttaa köyhiä. Mun tulot velkojen jälkeen.. 25euroa kolmeksi kuukaudeksi. Ja saan sen vasta marraskuussa.itse olen velkani tehnyt ja nyt kärsin siitä...
        Onneksi on tuo 70v äitini tuossa naapurissa.. Ruokapalkkasiivoukset. Ensin työ sitten huvi.
        Luksia myös jakaa tähderuokaa, kunhan nämä syyslomat on ohi.

        Ps. Ensi huhtikuulle asti köyhää... Auto ei läpäise tammikuussa päästömittausta ja moottorin vesisäiliön tiivistekannessa on reikä. Kahden tuhannen euron remppa tai uusi auto. Käyn siivoomassayhtä hallia... Pitkistä kävelymatkoista sinne jo nyt stressiä. Ja millä pääsen joka päivä luksiaan.. Köyhää on elämä.


      • Anonyymi
        tomumaja- kirjoitti:

        Pelkään, en sinällään kuolemaa ehkä huolestunut, mutta pelkään kohdata Jumalan. Jumala on kuitenkin kuten raamattu sanoo myöskin julma ja rakastava, Jumalan pelko on turvallista nykyään mutta ei poista sitä tosiasiaa kun siellä viimeisellä tuomiolla olemme ja Jeesus sanassaan on kertonut siitä että häneen uskovia heitetään tulijäveen.
        Pelkään sitä kun en ole tehnyt köyhien, nälkää näkevien eteen riittävästi, vakka tiedossa on mitä Jeesus käskee tekemään. Sitä pelkään mitä Herra siitä sanoo, koska ihan samaa olen tehnyt silloin Hänelle, on vain toivottava että ARMO pelastaa.

        Edellä Ano 14:57 sanookin oleellisen.

        Kun ihminen on uudestisyntynyt ja Kristus elää hänessä, hän väistämättä "tekee" Kristuksen tekoja = Jeesus Itse tekee eli vaikuttaa ne hänessä.

        Omilla hyvillä teoillamme emme voi ostaa itsellemme taivasosuutta. Emme edes "siunaamalla Israelia", niinkuin jotkut luulevat.

        Ainoa minkä voimme "tehdä", on jättää itse tekemättä ja sallia Jeesuksen Itsensä vaikuttaa eli tehdä omat tekonsa meissä ja meidän kauttamme.

        Köyhien auttaminen? Ei sinun, Tomumaja pidä lähteä haahuilemaan maailman turuille, etsimään "hyvän teon" kohteita, mutta kun tilanne tulee eteen, anna Jeesuksen vaikuttaa sinussa erilaisia "auttamisen" tekoja. Kun edessäsi on ihminen, tarvitsee hän mitä apua tahansa: auta, tue häntä. Samalla toimien viisaasti, antaen sen avun, minkä Pyhä Henki sillä hetkellä kehoittaa antamaan. Annat sen, et yritä enempää. Jos se on nk. Kristuksen teko, Kristus Itse hoitaa sen loppuun asti.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No niinpä. Miten sellainen autraa, joka ei voi.

        ST

        Siellä oot ollu niin vähän aikaa palstalla kun et tiedä että Mikko on rikas ja sillon pari mökkiäkin Lapissa.


      • Anonyymi
        auroraboreallis kirjoitti:

        Ps. Ensi huhtikuulle asti köyhää... Auto ei läpäise tammikuussa päästömittausta ja moottorin vesisäiliön tiivistekannessa on reikä. Kahden tuhannen euron remppa tai uusi auto. Käyn siivoomassayhtä hallia... Pitkistä kävelymatkoista sinne jo nyt stressiä. Ja millä pääsen joka päivä luksiaan.. Köyhää on elämä.

        Np pasketti 😩

        ST


      • Anonyymi kirjoitti:

        Np pasketti 😩

        ST

        Niin. Pasketti mikä pasketti.


      • Anonyymi
        auroraboreallis kirjoitti:

        Niin. Pasketti mikä pasketti.

        Aijjaa 🤣

        ST


      • Anonyymi
        auroraboreallis kirjoitti:

        Siellä oot ollu niin vähän aikaa palstalla kun et tiedä että Mikko on rikas ja sillon pari mökkiäkin Lapissa.

        Kuka Mikko?

        ST


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kuka Mikko?

        ST

        Vanhoja palstalaisia menneeltä ajalta. Tomumaja.


      • Anonyymi
        auroraboreallis kirjoitti:

        Vanhoja palstalaisia menneeltä ajalta. Tomumaja.

        Ai hänen nimensä on Mikko. Näyttää hyvältä tuossa profiilikuvassa.
        Hyvän ja fiksunnäköinen mues.

        ST


      • auroraboreallis kirjoitti:

        Siellä oot ollu niin vähän aikaa palstalla kun et tiedä että Mikko on rikas ja sillon pari mökkiäkin Lapissa.

        Sari. Kyllä täällä on rikkaitakin, mutta en ole rikas vaikka pari mökkiä onkin ja pieneläkeläinen olen. Mökit olen itse veistänyt ihän pystymettästä. Täälläpäin eläminen maksaa enemmän rahallisesti mitä siellä etelässä.
        Kiva että olet löytänyt otteen uskosta Jeesukseen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ai hänen nimensä on Mikko. Näyttää hyvältä tuossa profiilikuvassa.
        Hyvän ja fiksunnäköinen mues.

        ST

        Kiitos. Mutta vanhus olen jo, en silti siitä masentunut ole.


      • tomumaja- kirjoitti:

        Sari. Kyllä täällä on rikkaitakin, mutta en ole rikas vaikka pari mökkiä onkin ja pieneläkeläinen olen. Mökit olen itse veistänyt ihän pystymettästä. Täälläpäin eläminen maksaa enemmän rahallisesti mitä siellä etelässä.
        Kiva että olet löytänyt otteen uskosta Jeesukseen.

        Saavutus se on tuokin. Ja näin rikkinäisenäiselle on tosiaan hyvä että on Jumala olemassa.


      • Anonyymi
        tomumaja- kirjoitti:

        Kiitos. Mutta vanhus olen jo, en silti siitä masentunut ole.

        Ei se ikä sitä katso, näyttääkö hyvältä vai ei.

        ST


      • Anonyymi
        tomumaja- kirjoitti:

        Pelkään, en sinällään kuolemaa ehkä huolestunut, mutta pelkään kohdata Jumalan. Jumala on kuitenkin kuten raamattu sanoo myöskin julma ja rakastava, Jumalan pelko on turvallista nykyään mutta ei poista sitä tosiasiaa kun siellä viimeisellä tuomiolla olemme ja Jeesus sanassaan on kertonut siitä että häneen uskovia heitetään tulijäveen.
        Pelkään sitä kun en ole tehnyt köyhien, nälkää näkevien eteen riittävästi, vakka tiedossa on mitä Jeesus käskee tekemään. Sitä pelkään mitä Herra siitä sanoo, koska ihan samaa olen tehnyt silloin Hänelle, on vain toivottava että ARMO pelastaa.

        Tomumaja kirjoitti:

        " Pelkään, en sinällään kuolemaa ehkä huolestunut, mutta pelkään kohdata Jumalan. Jumala on kuitenkin kuten raamattu sanoo myöskin julma ja rakastava, Jumalan pelko on turvallista nykyään mutta ei poista sitä tosiasiaa kun siellä viimeisellä tuomiolla olemme ja Jeesus sanassaan on kertonut siitä että häneen uskovia heitetään tulijäveen. "

        Tässä tulee ilmi se vain, että Tomumajalla ei ole asiat kunnossa Jumalan kanssa !

        Siitä se pelko johtuu !

        Jos sen sijaan asiat olisivat kunnossa, ei tuollaisia tarvitsisi edes ajatella !

        Sitten tämä osuus:

        " Pelkään sitä kun en ole tehnyt köyhien, nälkää näkevien eteen riittävästi, vakka tiedossa on mitä Jeesus käskee tekemään. Sitä pelkään mitä Herra siitä sanoo, koska ihan samaa olen tehnyt silloin Hänelle "

        Tästä tulee ilmi se tosiasia, että Tomumaja luottaa OMIIN TEKOIHINSA !

        Kaiken kaikkiaan kyse on siitä, että kun hän ei selvästikkään ole uudestisyntynyt, niin ei hänellä ole, eikä voikkaan olla pelastusvarmuutta sydämessään.

        Toki on olemassa uskovia myös, joilla yhä pelko kalvaa, se kertoo taas Hengellisestä kasvamattiomuudesta ja pyhitys elämän puutteesta, siis Pyhän Hengen opetuksessa ja siten pyhityksessä !

        1. Joh. 4:18 Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.

        Se täydellinen Rakkaus saavutetaan vain Jumalan paremman tuntemisen kautta ja avulla, eikä siinä auta muu kuin olla Pyhän Hengen Sanan opetuksessa ja siten pyhityksessä !!!

        Ja vaikka minä siis olen kirjoittanut ja kirjoitan nytkin tiukasti Tomumajalle, niin ei se tarkoita sitä, että haluan hänelle pahaa, vaan haluan hänen heräävän oikeasti miettimään sitä, että mihin tuo hänen uudestisyntynyttä uskovaa esittäminen lopulta hänet vie, noin hänen omaa iäisyyttään ajatellen !!!

        Siis Tomumajan kannattaa NYT ja AJOISSA miettiä iäisyyttään, sillä Jeesus itse sanoi selvääkin selvemmin:

        3 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tomumaja viittaa ilmeisesti siihen kun Jumala sanoo, että kaikki jotka sanovat minulle Herra Herra, eivät pääse taivasten valtakuntaan. Jeesus käsitteli samaa asiaa vertauksessa Kuninkaanpojan häissä. Jotkut pyrkivät häihin omissa vaatteissa isännän lahjoittaman häävaatteen sijaan ja sanoivat, Herra emmekö me tehneet Sinun nimessäsi sitä tai tätä. Isäntä sanoi siihen: menkää pois, minä en tunne teitä.

        Noissa tapauksissa kyse ei ollut kenestä tahansa uskovista, vaan niistä jotka luottivat tekoihinsa armon sijaan. Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa on se häävaate, jossa me olemme epätäydellisinäkin kelvollisia. Siihen sinäkin Tomumaja voit luottaa, niin elämäss kuin kuolemassa. Siunausta sinulle armossa kasvamiselle, joka antaa rauhan.

        Älä hyvä ihminen tuudita uneen sitä, joka on kadotukseen menossa ja jo kuilun partaalla !!!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tomumaja kirjoitti:

        " Pelkään, en sinällään kuolemaa ehkä huolestunut, mutta pelkään kohdata Jumalan. Jumala on kuitenkin kuten raamattu sanoo myöskin julma ja rakastava, Jumalan pelko on turvallista nykyään mutta ei poista sitä tosiasiaa kun siellä viimeisellä tuomiolla olemme ja Jeesus sanassaan on kertonut siitä että häneen uskovia heitetään tulijäveen. "

        Tässä tulee ilmi se vain, että Tomumajalla ei ole asiat kunnossa Jumalan kanssa !

        Siitä se pelko johtuu !

        Jos sen sijaan asiat olisivat kunnossa, ei tuollaisia tarvitsisi edes ajatella !

        Sitten tämä osuus:

        " Pelkään sitä kun en ole tehnyt köyhien, nälkää näkevien eteen riittävästi, vakka tiedossa on mitä Jeesus käskee tekemään. Sitä pelkään mitä Herra siitä sanoo, koska ihan samaa olen tehnyt silloin Hänelle "

        Tästä tulee ilmi se tosiasia, että Tomumaja luottaa OMIIN TEKOIHINSA !

        Kaiken kaikkiaan kyse on siitä, että kun hän ei selvästikkään ole uudestisyntynyt, niin ei hänellä ole, eikä voikkaan olla pelastusvarmuutta sydämessään.

        Toki on olemassa uskovia myös, joilla yhä pelko kalvaa, se kertoo taas Hengellisestä kasvamattiomuudesta ja pyhitys elämän puutteesta, siis Pyhän Hengen opetuksessa ja siten pyhityksessä !

        1. Joh. 4:18 Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.

        Se täydellinen Rakkaus saavutetaan vain Jumalan paremman tuntemisen kautta ja avulla, eikä siinä auta muu kuin olla Pyhän Hengen Sanan opetuksessa ja siten pyhityksessä !!!

        Ja vaikka minä siis olen kirjoittanut ja kirjoitan nytkin tiukasti Tomumajalle, niin ei se tarkoita sitä, että haluan hänelle pahaa, vaan haluan hänen heräävän oikeasti miettimään sitä, että mihin tuo hänen uudestisyntynyttä uskovaa esittäminen lopulta hänet vie, noin hänen omaa iäisyyttään ajatellen !!!

        Siis Tomumajan kannattaa NYT ja AJOISSA miettiä iäisyyttään, sillä Jeesus itse sanoi selvääkin selvemmin:

        3 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa".

        En ole koskaan luottanut omiin tekoihin vaan ARMOON jos se ei pelasta niin ei ole pelastusta Jeesuksessa. Jeesus vaatii kuitenkin tekoja ja se ilmenee selvästi Hänen tsensä kertomuksissaan raamatussa. Raamattua koitetaankin herkästi muunnella helpommaksi uskossa vaellukseen. Yksi on köyhien auttaminen, jos joku väittä toisin väittäköön. Sitten vaellukselle on paljon muuta joka on selvästi ilmoitettu niin Jeesuksen omissa kuin vaikkapa Paavalin kirjoituksissa. Jos vain tuudttaudumme arnmon varaan täysin, tuudttauukoon vain. Kyllä uskova on tunnettava syyllisyyttä mitättömyyteensä Herransa edessä tässä ja nyt tilanteessa. Katumukset, anteeksi antamiset lienevät ihan jokapäiväistä myöskin uskovalle. Syventykää tosissaan Jeesuksen niin käskyihin kehoituksiin, tehkää kaikkenne, huomaamme silloin kuinka olemme onnettomia vaelluksessamme ja jos se ei herätä mitään meissä, on silloin kyllä itsessämme jokin vialla uskomme suhteessa Jeesukseen. -tomumaja


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tomumaja kirjoitti:

        " Pelkään, en sinällään kuolemaa ehkä huolestunut, mutta pelkään kohdata Jumalan. Jumala on kuitenkin kuten raamattu sanoo myöskin julma ja rakastava, Jumalan pelko on turvallista nykyään mutta ei poista sitä tosiasiaa kun siellä viimeisellä tuomiolla olemme ja Jeesus sanassaan on kertonut siitä että häneen uskovia heitetään tulijäveen. "

        Tässä tulee ilmi se vain, että Tomumajalla ei ole asiat kunnossa Jumalan kanssa !

        Siitä se pelko johtuu !

        Jos sen sijaan asiat olisivat kunnossa, ei tuollaisia tarvitsisi edes ajatella !

        Sitten tämä osuus:

        " Pelkään sitä kun en ole tehnyt köyhien, nälkää näkevien eteen riittävästi, vakka tiedossa on mitä Jeesus käskee tekemään. Sitä pelkään mitä Herra siitä sanoo, koska ihan samaa olen tehnyt silloin Hänelle "

        Tästä tulee ilmi se tosiasia, että Tomumaja luottaa OMIIN TEKOIHINSA !

        Kaiken kaikkiaan kyse on siitä, että kun hän ei selvästikkään ole uudestisyntynyt, niin ei hänellä ole, eikä voikkaan olla pelastusvarmuutta sydämessään.

        Toki on olemassa uskovia myös, joilla yhä pelko kalvaa, se kertoo taas Hengellisestä kasvamattiomuudesta ja pyhitys elämän puutteesta, siis Pyhän Hengen opetuksessa ja siten pyhityksessä !

        1. Joh. 4:18 Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.

        Se täydellinen Rakkaus saavutetaan vain Jumalan paremman tuntemisen kautta ja avulla, eikä siinä auta muu kuin olla Pyhän Hengen Sanan opetuksessa ja siten pyhityksessä !!!

        Ja vaikka minä siis olen kirjoittanut ja kirjoitan nytkin tiukasti Tomumajalle, niin ei se tarkoita sitä, että haluan hänelle pahaa, vaan haluan hänen heräävän oikeasti miettimään sitä, että mihin tuo hänen uudestisyntynyttä uskovaa esittäminen lopulta hänet vie, noin hänen omaa iäisyyttään ajatellen !!!

        Siis Tomumajan kannattaa NYT ja AJOISSA miettiä iäisyyttään, sillä Jeesus itse sanoi selvääkin selvemmin:

        3 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa".

        Läheppä kuule pahanilmanlintu läppäsemään siittä. Aina kiusaamassa muita. Kumma kun ei sana vaan aina jatkuu tuo öykkäröinti.

        ST


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Läheppä kuule pahanilmanlintu läppäsemään siittä. Aina kiusaamassa muita. Kumma kun ei sana vaan aina jatkuu tuo öykkäröinti.

        ST

        Sana tehoa piti olla. SANA TEHOA!!!

        ST


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä hyvä ihminen tuudita uneen sitä, joka on kadotukseen menossa ja jo kuilun partaalla !!!

        Just joo 😂😂😂

        ST


      • tomumaja- kirjoitti:

        Pelkään, en sinällään kuolemaa ehkä huolestunut, mutta pelkään kohdata Jumalan. Jumala on kuitenkin kuten raamattu sanoo myöskin julma ja rakastava, Jumalan pelko on turvallista nykyään mutta ei poista sitä tosiasiaa kun siellä viimeisellä tuomiolla olemme ja Jeesus sanassaan on kertonut siitä että häneen uskovia heitetään tulijäveen.
        Pelkään sitä kun en ole tehnyt köyhien, nälkää näkevien eteen riittävästi, vakka tiedossa on mitä Jeesus käskee tekemään. Sitä pelkään mitä Herra siitä sanoo, koska ihan samaa olen tehnyt silloin Hänelle, on vain toivottava että ARMO pelastaa.

        Jumala ei ole julma.
        Hän on Rakkaus.

        Hän on antanut oman
        ainokaisen Poikansa kuolemaan
        meidän syntiemme tähden.
        Siis niin on Jumala maailmaa rakastanut.

        Kun olet Jeesukseen uskova
        Jumalan lapsi,
        niin Sinä et ollenkaan joudu tuomittavaksi
        viimeisellä tuomiolla.

        Aino tuomioistuin,
        jonka eteen me Jeesukseen uskovina joudumme,
        on Kristuksen palkintotuomioistuin.
        Ja siinä ei kukaan saa kadotustuomiota.


      • kalamos kirjoitti:

        Jumala ei ole julma.
        Hän on Rakkaus.

        Hän on antanut oman
        ainokaisen Poikansa kuolemaan
        meidän syntiemme tähden.
        Siis niin on Jumala maailmaa rakastanut.

        Kun olet Jeesukseen uskova
        Jumalan lapsi,
        niin Sinä et ollenkaan joudu tuomittavaksi
        viimeisellä tuomiolla.

        Aino tuomioistuin,
        jonka eteen me Jeesukseen uskovina joudumme,
        on Kristuksen palkintotuomioistuin.
        Ja siinä ei kukaan saa kadotustuomiota.

        Minä säälin sinua.elät elämäsi unelmoiden ja ne unelmasi vain herättävät muissa kiukkua sillä sanot niitä todeksi, vaikka ne kuulostavat valheilta.ainakin tää pitäis tarkastaa taas että jakaako Jeesus meillejotain palkintoja?


      • auroraboreallis kirjoitti:

        Minä säälin sinua.elät elämäsi unelmoiden ja ne unelmasi vain herättävät muissa kiukkua sillä sanot niitä todeksi, vaikka ne kuulostavat valheilta.ainakin tää pitäis tarkastaa taas että jakaako Jeesus meillejotain palkintoja?

        "Totisesti, totisesti minä sanon teille:
        joka kuulee minun sanani
        ja uskoo häneen,
        joka on minut lähettänyt,
        sillä on iankaikkinen elämä,
        eikä hän joudu tuomittavaksi,
        vaan on siirtynyt kuolemasta elämään."

        Siis emme joudu ns viimeiselle tuomiolle.
        Mutta Kristuksen palkintotumioistuimen eteen joudumme.

        Kysymyksessä on bema eli palkinto-tuomioistuin,
        jos haluat tutustua aiheeseen tarkemmin.


      • Anonyymi
        kalamos kirjoitti:

        "Totisesti, totisesti minä sanon teille:
        joka kuulee minun sanani
        ja uskoo häneen,
        joka on minut lähettänyt,
        sillä on iankaikkinen elämä,
        eikä hän joudu tuomittavaksi,
        vaan on siirtynyt kuolemasta elämään."

        Siis emme joudu ns viimeiselle tuomiolle.
        Mutta Kristuksen palkintotumioistuimen eteen joudumme.

        Kysymyksessä on bema eli palkinto-tuomioistuin,
        jos haluat tutustua aiheeseen tarkemmin.

        Miksei?aikaahan on..niin jos on.ei sitä tiedämilloin sitäkupsahtaa.mutta nyt nukkumaan ja jos jatketaanhuomenna bemasta. Hyvääyötä.ja kauniitaunia!en tarkoitapahalla.itsekin olen sellainen unelmoija.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miksei?aikaahan on..niin jos on.ei sitä tiedämilloin sitäkupsahtaa.mutta nyt nukkumaan ja jos jatketaanhuomenna bemasta. Hyvääyötä.ja kauniitaunia!en tarkoitapahalla.itsekin olen sellainen unelmoija.

        Siis tuon Raamattulainaukseni mukaan
        me olemme jo siirtyneet kuolemasta elämään.
        Vain kuolleet tuomitaan. Ei eläviä.
        Ja niin tuossa kohdassa sanottiin,
        että me emme joudu tuomittaviksi.

        Tein tämän aiheen
        tarkempaa tarkastelua varten avauksen
        https://keskustelu.suomi24.fi/t/16616439/kolme-eri-tuomion-ajankohtaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tomumaja kirjoitti:

        " Pelkään, en sinällään kuolemaa ehkä huolestunut, mutta pelkään kohdata Jumalan. Jumala on kuitenkin kuten raamattu sanoo myöskin julma ja rakastava, Jumalan pelko on turvallista nykyään mutta ei poista sitä tosiasiaa kun siellä viimeisellä tuomiolla olemme ja Jeesus sanassaan on kertonut siitä että häneen uskovia heitetään tulijäveen. "

        Tässä tulee ilmi se vain, että Tomumajalla ei ole asiat kunnossa Jumalan kanssa !

        Siitä se pelko johtuu !

        Jos sen sijaan asiat olisivat kunnossa, ei tuollaisia tarvitsisi edes ajatella !

        Sitten tämä osuus:

        " Pelkään sitä kun en ole tehnyt köyhien, nälkää näkevien eteen riittävästi, vakka tiedossa on mitä Jeesus käskee tekemään. Sitä pelkään mitä Herra siitä sanoo, koska ihan samaa olen tehnyt silloin Hänelle "

        Tästä tulee ilmi se tosiasia, että Tomumaja luottaa OMIIN TEKOIHINSA !

        Kaiken kaikkiaan kyse on siitä, että kun hän ei selvästikkään ole uudestisyntynyt, niin ei hänellä ole, eikä voikkaan olla pelastusvarmuutta sydämessään.

        Toki on olemassa uskovia myös, joilla yhä pelko kalvaa, se kertoo taas Hengellisestä kasvamattiomuudesta ja pyhitys elämän puutteesta, siis Pyhän Hengen opetuksessa ja siten pyhityksessä !

        1. Joh. 4:18 Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.

        Se täydellinen Rakkaus saavutetaan vain Jumalan paremman tuntemisen kautta ja avulla, eikä siinä auta muu kuin olla Pyhän Hengen Sanan opetuksessa ja siten pyhityksessä !!!

        Ja vaikka minä siis olen kirjoittanut ja kirjoitan nytkin tiukasti Tomumajalle, niin ei se tarkoita sitä, että haluan hänelle pahaa, vaan haluan hänen heräävän oikeasti miettimään sitä, että mihin tuo hänen uudestisyntynyttä uskovaa esittäminen lopulta hänet vie, noin hänen omaa iäisyyttään ajatellen !!!

        Siis Tomumajan kannattaa NYT ja AJOISSA miettiä iäisyyttään, sillä Jeesus itse sanoi selvääkin selvemmin:

        3 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa".

        "Tässä tulee ilmi se vain, että Tomumajalla ei ole asiat kunnossa Jumalan kanssa !"

        Pikemminkin siitä käy ilmi, että hän on aralla tunnolla. Ei ole viisasta tehdä johtopäätöksiä kenenkään sieluntilasta muutaman kommentin perusteella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä hyvä ihminen tuudita uneen sitä, joka on kadotukseen menossa ja jo kuilun partaalla !!!

        Onko sinulla muka pääsy taivaan kirjoihin, kun luulet tietäväsi kuka on kadotukseen menossa??


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole koskaan luottanut omiin tekoihin vaan ARMOON jos se ei pelasta niin ei ole pelastusta Jeesuksessa. Jeesus vaatii kuitenkin tekoja ja se ilmenee selvästi Hänen tsensä kertomuksissaan raamatussa. Raamattua koitetaankin herkästi muunnella helpommaksi uskossa vaellukseen. Yksi on köyhien auttaminen, jos joku väittä toisin väittäköön. Sitten vaellukselle on paljon muuta joka on selvästi ilmoitettu niin Jeesuksen omissa kuin vaikkapa Paavalin kirjoituksissa. Jos vain tuudttaudumme arnmon varaan täysin, tuudttauukoon vain. Kyllä uskova on tunnettava syyllisyyttä mitättömyyteensä Herransa edessä tässä ja nyt tilanteessa. Katumukset, anteeksi antamiset lienevät ihan jokapäiväistä myöskin uskovalle. Syventykää tosissaan Jeesuksen niin käskyihin kehoituksiin, tehkää kaikkenne, huomaamme silloin kuinka olemme onnettomia vaelluksessamme ja jos se ei herätä mitään meissä, on silloin kyllä itsessämme jokin vialla uskomme suhteessa Jeesukseen. -tomumaja

        Armo ja teot eivät tietenkään sulje pois toisiaan. Teot ovat uskon hedelmää. Jaakob kirjoitti: usko ilman tekoja on kuollut. Kun teot ovat uskon luonnollista hedelmää, niitä tehdään oikeista vaikuttimista. Ei yrityksenä ansaita pelastusta, vaan rakkaudesta Jumalaan. Me pystymme rakkauden tekoihin vain, koska Hän rakastaa meitä.

        Ei kai meistä kukaan ole tyytyväinen suorituksiinsa. Mutta omiin vikoihinkaan ei voi juuttua kiinni. Kristitty voi vain tehdä parhaansa ja luottaa siihen, että Jumalan armo kantaa myös yrityksen ja epäonnistumisen välisen kuilun yli.

        Saatana voi kyllä istua siinä kuilun reunalla ilkkumassa ja syyttämässä. Mutta me olemme turvassa niin kauan kun katsomme uskomme alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen Kristukseen.


    • Anonyymi

      En pelkää, uskon Jumalan sanan lupauksiin. Toivo ei saata häpeään, sanoo raamattu. Moni voisi sanoa että olen saanut kylliksi vaimosta, mutta jos vaimo on paha on se Jumalan armoa, joka todistaa että Hän rakastaa sinua.

      • Sinä olet täydellinen ja vaimosta kaikki viat, hahhah.


      • Anonyymi
        auroraboreallis kirjoitti:

        Sinä olet täydellinen ja vaimosta kaikki viat, hahhah.

        Juuri sitähän se Tomumajan kohdalla on !

        Hän on täydellinen, muissa vain on aina vika / vikaa !


      • Anonyymi kirjoitti:

        Juuri sitähän se Tomumajan kohdalla on !

        Hän on täydellinen, muissa vain on aina vika / vikaa !

        😂😂😂


    • Anonyymi

      Job.5:26 Biblia (1776) Ja sinä tulet vanhalla ijällä hautaan, niinkuin elonsitoma ajallansa korjataan. Kirjoitetaan: iällä.

    • Anonyymi

      Job.9:7 hän kieltää aurinkoa, ja se ei nouse, ja hän lukitsee tähdet sinetillään. Job.37:6 Sillä hän sanoo lumelle: Putoa maan, samoin sadekuurolle, rankkasateittensa ryöpylle.

    • Anonyymi

      Job.9:20-22 Vaikka olisin oikeassa niin oma suuni tuomitsisi minut syyliseksi; vaikka olisin syytön, niin hän kuitenkin minut vääräksi tekisi. Syytön minä olen. En välitä hengestäni, elämäni on minulle halpa. Yhdentekevää kaikki; minä sanon; hän lopettaa niin syyttömän kuin syylisenkin.

      • Niin.yhdentekevääkaikki.uskokin on teko.vaikkalaittaisin kaiken voimani ja rakkauteni peliin..tekisin susta lauluja..hoiTaisin riutuvaa ruumista..Yksi apuapyytävä avuton katse..sinulta potilaani..ei tarvitse huutaa apua.yksi katseesi saa minut murtumaan loppuiäksi.voi kumpa pystyisinkään unohtamaanteidät.tee toiselle se minkä toivotitsellesi.


      • Anonyymi
        auroraboreallis kirjoitti:

        Niin.yhdentekevääkaikki.uskokin on teko.vaikkalaittaisin kaiken voimani ja rakkauteni peliin..tekisin susta lauluja..hoiTaisin riutuvaa ruumista..Yksi apuapyytävä avuton katse..sinulta potilaani..ei tarvitse huutaa apua.yksi katseesi saa minut murtumaan loppuiäksi.voi kumpa pystyisinkään unohtamaanteidät.tee toiselle se minkä toivotitsellesi.

        Aurora, olitkohan liian herkkä saattohoitajaksi? Empatia on hieno asia. Mutta jokaisen on kuljettava oma tiensä loppuun saakka. Toivon siinä vaiheessa hoitajiltani lähinnä ammattitaitoa ja ystävällisyyttä. Se riittää. Sinäkin Aurora riitit.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aurora, olitkohan liian herkkä saattohoitajaksi? Empatia on hieno asia. Mutta jokaisen on kuljettava oma tiensä loppuun saakka. Toivon siinä vaiheessa hoitajiltani lähinnä ammattitaitoa ja ystävällisyyttä. Se riittää. Sinäkin Aurora riitit.

        Kiitos paljon kommentistasi! Niin kyllä mä järkytyin kaikesta siitä mitä mä näin..tai en kaikesta.tottakaioli myös paljon "positiivista"mutta kyllä ne jäljen jättivät...Kuten huomaatte.


      • Anonyymi
        auroraboreallis kirjoitti:

        Kiitos paljon kommentistasi! Niin kyllä mä järkytyin kaikesta siitä mitä mä näin..tai en kaikesta.tottakaioli myös paljon "positiivista"mutta kyllä ne jäljen jättivät...Kuten huomaatte.

        On myös ihan ok, että kokemuksesi jättivät jäljen. Se kertoo vain että olet Ihminen.


    • Anonyymi

      Job.7:8 Ken minut näki, sen silmä ei minua enää näe; sinun silmäsi etsivät minua, mutta minua ei enää ole. Minne se katosi?

      • auroraboreallis

        Niin.ilmaanko vain?


    • Anonyymi

      Job.9:11 Katso, hän käy ohitseni, enkä minä häntä näe; hän liitää ohi, enkä minä häntä huomaa.

    • Anonyymi

      Job.1:6 Mutta kun eräänä päivänä Jumalan pojat tulivat j asettuivat Herran eteen, tuli myös saatana heidän joukossa. Job.2:1 J kun eräänä päivänä Jumalan pojat tulivat ja asettuivat Herran eteen, tuli myös saatana heidän joukossansa ja asettui Herran eteen. Sak.3:1. Ilm.12:10

      • Anonyymi

        KiitosJeesusjos avaat tämän palvelijasi kauttatulevaa sanaa.


    • Anonyymi

      Pidän tuosta mitä Jobista sanotaan. Omat fiilikseni ovat, että eletty tosiaan on ja päällimmäinen tunne on kiitollisuus. Olen saanut elämästä positiivisella tavalla kylläkseni, vaikkakaan en ole kyllästynyt. Armon varassa lepään, sillä toivoni on Kristuksessa. Kuolemaa en pelkää. Kuolemista pitkänä medikalisoituna prosessina toki vähän pelkään, mutta sekin on elettävä päivä kerrallaan. Kuolema on tavallaan viimeinen muuttomatka.

      1 Kor 11:
      19 Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä. 20 Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta jotka ovat kuolleet. 21 Kun kerran kuolema sai alkunsa ihmisestä, samoin kuolleiden ylösnousemus on alkanut ihmisestä. 22 Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi.

    • Anonyymi

      Olen itseasiassa iloinen, että nk. elämän iltani on jo alkanut. Tajuan, että tod. näk. / mahd. saatan kuolla jo seuraavien 10 vuoden aikana.

      Se oli tässä. 🙂

      Ei kannata enää vaivaa nähdä, rakennella mitään maanpäällistä. Tätä hyvinvointia on jo nyt ihan liiankin kanssa.

      Kannattaa keskittyä oleelliseen, eli iankaikkisuuteen. On Jumalan ja myös itse itseni kanssa selviteltäviä asioita, sillä huoleton ei pidä olla ja vain olettaa, että tässä mennään Taivaaseen! Näin monet Helvettiin menneetkin uskoivat ja uskottelivat itselleen.

      Jumalan kanssa pitää olla läpikotaisin rehellinen, Hän ei missään tapauksessa ole hölmö. Jumalaa ei voi huijata. Eli ei pidä esim. heittäytyä yhtäkkisen hurskasta esittämään. Taivaaseen ei mennä omilla, hengellisiksi olettamillaan ansioilla, vaan yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Jeesuksen Kristuksen meissä olevan ja asuvan (onko meissä? Sinussa? Minussa?) sovitustyön ja siihen kuuluvan lahjavanhurskautustekojen kautta.

      Jeesus On Herra. Isä, Poika ja Pyhä Henki. Aamen. ✨

      • Anonyymi

        Tähän mielipiteeseen voin yhtyä kokosydämisesti. Se on niin ja Aamen


      • Anonyymi

        Tämä laulu on pari päivää soinut mielessäni. Tunnetumpi versio tästä on Harmony Sistersien.

        Tässä:
        Korsuorkesteri - Kodin kynttilät (Kynttilöiden syttyessä)
        https://youtu.be/Vah3k-l41H0

        Laulu on muuten alkujaan amerikkalainen, 1930-luvulta. Olen luullut, että saksalainen sota-ajan laulu, jossa sotilas kaipaisi kotiinsa. Ei ole, tarina on toisenlainen. Kuitenkin Suomessa tätä soitettiin radiossa etenkin viime Jatkosodan aikana, joten tästä tämä mielikuva.

        https://fi.m.wikipedia.org/wiki/When_It's_Lamp_Lighting_Time_in_the_Valley

        Itse eläydyn hyvin tähän lauluun: näen lapsuuskotini ja jouluajan kynttilät: Pyhäinpäivän, Itsenäisyyspäivän, Joulun. Valkoiset liinat, jouluruokapöydän. Näen toiset isovanhempani ja pienet värilliset lahjapaketit kuusen alla... 🎄🎁🕯️🕯️🎀✨


      • Anonyymi

        Totisesti, Aamen!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä laulu on pari päivää soinut mielessäni. Tunnetumpi versio tästä on Harmony Sistersien.

        Tässä:
        Korsuorkesteri - Kodin kynttilät (Kynttilöiden syttyessä)
        https://youtu.be/Vah3k-l41H0

        Laulu on muuten alkujaan amerikkalainen, 1930-luvulta. Olen luullut, että saksalainen sota-ajan laulu, jossa sotilas kaipaisi kotiinsa. Ei ole, tarina on toisenlainen. Kuitenkin Suomessa tätä soitettiin radiossa etenkin viime Jatkosodan aikana, joten tästä tämä mielikuva.

        https://fi.m.wikipedia.org/wiki/When_It's_Lamp_Lighting_Time_in_the_Valley

        Itse eläydyn hyvin tähän lauluun: näen lapsuuskotini ja jouluajan kynttilät: Pyhäinpäivän, Itsenäisyyspäivän, Joulun. Valkoiset liinat, jouluruokapöydän. Näen toiset isovanhempani ja pienet värilliset lahjapaketit kuusen alla... 🎄🎁🕯️🕯️🎀✨

        Heh, on juuri myös minunkin lemppareitani, mitta metrotyttöjen laulamana


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Heh, on juuri myös minunkin lemppareitani, mitta metrotyttöjen laulamana

        Eiku juu tarkoitin niitä harmony siskoja


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eiku juu tarkoitin niitä harmony siskoja

        Harmony sisters - Kodin kynttilät:
        https://youtu.be/WrDZBhwL1Ts

        Omaan lapsuus- ja nuoruusaikaani liittyi neljä eri koti-asuntoa, sekä isovanhempieni kodit.

        Kaikista näistä näen "kuvia" mielessäni. Koti nro 2 oli se varsinainen lapsuusajan koti. Muistan myös monia leluja, niiden värejä. Kun näen jossain aivan tietyn vihreän esineen, muistan: mulla oli tuon värinen, muovinen "pakettiauto". Muistan, miltä se maistui ja tuoksui, tunnen sen käsissäni. Muistan myös pihakeinujemme puna-, kelta- ja vihreät maalivärisävyt. Muistan hiekkalaatikon ja kuinka söin hiekkaa, kaivoin aivan tietynlaista savea, tietystä hiekkalaatikon nurkasta (varmaankin kasvavien hampaiden, eli ikenien kutinaan). Muistan kuinka Äitienpäivänä menimme erään tytön äidin kanssa aikaisin aamulla metsään keräämään valkovuokkoja ja metsätähtiä. Siinä metsässä on jo kauan kasvanut uusia kerrostaloja, mutta ei vielä tuolloin...

        Muistan... ✨


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Harmony sisters - Kodin kynttilät:
        https://youtu.be/WrDZBhwL1Ts

        Omaan lapsuus- ja nuoruusaikaani liittyi neljä eri koti-asuntoa, sekä isovanhempieni kodit.

        Kaikista näistä näen "kuvia" mielessäni. Koti nro 2 oli se varsinainen lapsuusajan koti. Muistan myös monia leluja, niiden värejä. Kun näen jossain aivan tietyn vihreän esineen, muistan: mulla oli tuon värinen, muovinen "pakettiauto". Muistan, miltä se maistui ja tuoksui, tunnen sen käsissäni. Muistan myös pihakeinujemme puna-, kelta- ja vihreät maalivärisävyt. Muistan hiekkalaatikon ja kuinka söin hiekkaa, kaivoin aivan tietynlaista savea, tietystä hiekkalaatikon nurkasta (varmaankin kasvavien hampaiden, eli ikenien kutinaan). Muistan kuinka Äitienpäivänä menimme erään tytön äidin kanssa aikaisin aamulla metsään keräämään valkovuokkoja ja metsätähtiä. Siinä metsässä on jo kauan kasvanut uusia kerrostaloja, mutta ei vielä tuolloin...

        Muistan... ✨

        Muisteloissa tässä eletään. Hajut tai tuoksut on jännä juttu. Mamman luona kaapit tuoksui aina samanlaiselle. Sellainen omenaan vivahtava. Sitten vuosikymmenten jälkeen muutin taloon jossa oli kaapit samanlaiset viiskytlukulaiset. Heti kun avasin kaapin oven, olin taas mammalassa. Sama tuoksu, ehkäpä niihin aikoihin maalina käytetty on tuon tuoksun lähde.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muisteloissa tässä eletään. Hajut tai tuoksut on jännä juttu. Mamman luona kaapit tuoksui aina samanlaiselle. Sellainen omenaan vivahtava. Sitten vuosikymmenten jälkeen muutin taloon jossa oli kaapit samanlaiset viiskytlukulaiset. Heti kun avasin kaapin oven, olin taas mammalassa. Sama tuoksu, ehkäpä niihin aikoihin maalina käytetty on tuon tuoksun lähde.

        Kerran apteekissa törmäsin "lastennurkkauksessa" Tammen kultaisiin kirjoihin! Tuli heti muistot mieleen: kuvat, eräskin kissa-tarina ja omat kirjani, joiden pahvikannet olin suussani jyrsinyt vetisiksi ja rikki pureskellut. Kirjojen tuoksu... 🐈🚂🚔


    • Anonyymi

      Poistattajajob on eri mies.

    • >Sitten Job kuoli vanhana ja elämästä kyllänsä saaneena.

      Mutta ne hänen orjansa, jotka Jumalan tahdosta tapettiin Jobin kiusaamiseksi, eivät olleet vanhoja. Kurjaan elämäänsä kyllästyneitä ehkä.

    • Anonyymi

      Käyttäähän Hän Trumpiakin. Monille tämä on liikaa, että heitä on käytetty huomaamattaan. Ehkä somessa on helpompaa.

    • Anonyymi

      1Moos.25:8 Ja Aabraham vaipui kuolemaan korkeassa iässä, vanhana ja elämästä kyllänsä saaneena, ja tuli otetuksi heimonsa tykö. 1Moos.35:29 Ja Iisak vaipui kuolemaan ja tuli otetuksi heimonsa tykö, vanhana ja elämästä kyllänsä saaneena. Ja hän poikansa Eesau ja Jaakob hautasivat hänet. Job.42:17 "vanhana ja elämästä kyllänsä saaneena."

    • Anonyymi

      Sanakirja. "Ahne ei saa koskaan kylliksensä ennen kuin hänellä on suu täynnä multaa." "Minä ja monet muut ovat saaneet Anusta kylliksensä." Ei kyllänsä.

    • Anonyymi

      5Moos.32:50 Ja sinä kuolet sillä vuorella, jolle nouset, ja tulet otetuksi heimosi tykö, niinkuin sinun veljesi Aaron kuoli Hoorin vuorella ja tuli otetuksi heimonsa tykö.

    • Anonyymi

      Kuolema tulee ennemmin tai myöhemmin jokaiselle.
      Minkä sille tekee? Toisaalta auttaako elää etukäteen pelossa ja menettää siihen arvokkaita hetkiä elämässä?

      LS

      • Anonyymi

        Näinhän sen on, ettei uskovan tarvitse pelätä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näinhän sen on, ettei uskovan tarvitse pelätä.

        Jokainen täysviisas ihminen edes jossain määrin "pelkää" kuolemaa. Siinä ollaan sitten nk. totuuden rajoilla. Mitä seuraavaksi tapahtuu?

        Myös uskovaisen tulee ymmärtää että omat uskomukset eivät pelasta. Kuka tietää, olenko jossain kohdin uskonut ihan väärin??? Siinä hetkessä pitää olla asiat kunnossa Yläkerran Jumalan kanssa. Olla edes pienen pieni usko Jeesuksen sovitustyöhön. Suuri virhe olisi olla uskossa esim. omaan itseensä ja omaan uskoonsa. Pitää vain sulkea silmänsä, nk. hengessä ottaa Jeesusta kädestä kiinni ja ajatella, että nyt sitä sitten mennään... Näenkö jo kohta Kultakaupungin suuren Helmiportin?

        Valitettavasti tämä viisu löytyy kelvollisena vain länsinaapurin kielellä, mutta joka- (ainakin perinne-) hellari tuntee kyllä virren:

        Pärleporten:
        https://www.youtube.com/watch?v=uGNVGskbGAk

        Olen työssäni nähnyt erinäisen määrän kuolemia ja kuolevia. Kerran eräs miespotilas pyysi minua pitämään häntä kädestä, kun hän siirtyi rajan taa. Muistan aina hänen minua ja kauas kohti seinää (/ seinän läpi?) tuijottavan, hämmentyneen katseensa.

        Nk. jumalattomien kuolemat ovat joskus olleet rajua katsottavaa. Tilansa huonontuessa muuankin eukko löi, potki, huusi ja kiroili meille: piti tehdä sitä ja piti tehdä tätä ja mikään ei rouvalle kelvannut, oli todella ilkeä ihminen. Yritin sanoa jotain Jeesuksesta, mummo karjaisi, ettei halunnut kuulla. Olin nuori ja arka, en sanonut enää. Sitten täti tajusi, että on lähtö edessä. Hiljeni. Hän vain aivan hiljaa tuijotti kauhuissaan eteensä, katsoi seiniä, kattoa, minua. Siinä mykän kauhun katseessa hän kuoli.

        Tämä oli yksi tapaus. "Jokainen jumalaton" ei kuole näin, joten Repeliini rauhoittuu nyt...
        ~


    • Anonyymi

      Itse olen valmis.
      Tiedän sen että kun ihminen kuolee hän
      palaa samaan tilaan missä oli ennen syntymäänsä-?
      "Elämä jatkuu lapsissamme2
      Muuta tietä ei ole.

      • Anonyymi

        Myös minä olen nyt jo varsin lähtöaikeissa, eli pitäisi tässä nyt terästäytyä itsetutkisteluun (ja nopeasti), että mitä todella uskon ja mitä en. Raamattu / UT kun varoittaa harhaopeista, jotka kaulassa ei Helmiportin läpi kuljeta.

        Synnit on helpoin selviteltävä, joskin joidenkin kanssa on tekemistä, eli kuinka tehdä hengessään parannus esim. syvästä vihasta. Yritänkin uskossa työntää tämän, monen muunkin synnin, mukana Jeesuksen sovitustyön ja lahjavanhurskautuksen niskoille. Minä en kykene vihaani muuksi muuttamaan. Se on perusteltua ja se on ollut elinikäinen tunnetila. Nippa, nappa sen voisi tulkita vanhurskaaksi vihaksi vääryyttä vastaan. Mutta jos muutosta syvään tunteeseen kaipaan, tässä tarvitaan Jeesuksen lahjavanhurskautusta.

        Entä katumus? Kadunko todella? Me teemme tietyt valintamme elämässämme ja niillä valinnoilla on ollut syynsä. Jotkut sanovat, että ihminen kuollessaan ei kadu niinkään sitä, mitä hän on tehnyt, kuin mitä hän on jättänyt tekemättä.

        Luullakseni synnintunto ja katumus ovat kaksi eri asiaa.

        Synnintuntoa kyllä tunnen. Jopa synnin kauhua. Se on niin kauheaa, etten osaa sille mitään tehdä. Pidän itseäni melkoisena Syntisenä. Tunnen syvästi kuuluvani langenneeseen ihmiskuntaan. En itsenäni ole jumalattomia "parempi" ihminen.

        Mutta kadunko syntejäni? Eli, että tekisinkö nuo asiat tänään toisin? Jotkut asiat tekisin, eli jättäisin tekemättä. Mutta on syntejä, jotka olosuhteiden pakosta olivat tuolloin jokseenkin "pakko" tehdä. En löytänyt tuolloin muita mahdollisuuksia. Tein, mitä kykenin. Miksi nyt sitten, näillä nykyhetken voimillani syyttäisin tuota tyttöä, joka ei osannut muuta?

        Näitä mietin, kun ajattelen iankaikkisuuttani...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Myös minä olen nyt jo varsin lähtöaikeissa, eli pitäisi tässä nyt terästäytyä itsetutkisteluun (ja nopeasti), että mitä todella uskon ja mitä en. Raamattu / UT kun varoittaa harhaopeista, jotka kaulassa ei Helmiportin läpi kuljeta.

        Synnit on helpoin selviteltävä, joskin joidenkin kanssa on tekemistä, eli kuinka tehdä hengessään parannus esim. syvästä vihasta. Yritänkin uskossa työntää tämän, monen muunkin synnin, mukana Jeesuksen sovitustyön ja lahjavanhurskautuksen niskoille. Minä en kykene vihaani muuksi muuttamaan. Se on perusteltua ja se on ollut elinikäinen tunnetila. Nippa, nappa sen voisi tulkita vanhurskaaksi vihaksi vääryyttä vastaan. Mutta jos muutosta syvään tunteeseen kaipaan, tässä tarvitaan Jeesuksen lahjavanhurskautusta.

        Entä katumus? Kadunko todella? Me teemme tietyt valintamme elämässämme ja niillä valinnoilla on ollut syynsä. Jotkut sanovat, että ihminen kuollessaan ei kadu niinkään sitä, mitä hän on tehnyt, kuin mitä hän on jättänyt tekemättä.

        Luullakseni synnintunto ja katumus ovat kaksi eri asiaa.

        Synnintuntoa kyllä tunnen. Jopa synnin kauhua. Se on niin kauheaa, etten osaa sille mitään tehdä. Pidän itseäni melkoisena Syntisenä. Tunnen syvästi kuuluvani langenneeseen ihmiskuntaan. En itsenäni ole jumalattomia "parempi" ihminen.

        Mutta kadunko syntejäni? Eli, että tekisinkö nuo asiat tänään toisin? Jotkut asiat tekisin, eli jättäisin tekemättä. Mutta on syntejä, jotka olosuhteiden pakosta olivat tuolloin jokseenkin "pakko" tehdä. En löytänyt tuolloin muita mahdollisuuksia. Tein, mitä kykenin. Miksi nyt sitten, näillä nykyhetken voimillani syyttäisin tuota tyttöä, joka ei osannut muuta?

        Näitä mietin, kun ajattelen iankaikkisuuttani...

        Kaikenlainen mietintä on keskittymistä itseen. Tunnen ajatuksesi kovin tutuiksi.
        Mutta kerran tajusin että tuolla tavalla yritän löytää jotain hyvää itsestäni. Katumisen hyvyyttä tai muuta vastaavaa. Todistusta uskossa olosta.

        Tajusin että täytyy keskittyä "katsomaan Jeesukseen". Silloin uskon kohdekin on oikeassa paikassa.

        Luuletko että Pietari koki itsensä kovin uskovaiseksi vajotessaan myrskyävään mereen?
        Mutta kun hän huusi "Jeesus auta". Niin heti hän sai avun ja pelastuksen.


    • Anonyymi

      1Aikak.21:15 Ja Jumala lähetti enkelin Jerusalemia vastaan tuhoamaan sitä; ja kun se sitä tuhosi, katsoi Herra siihen ja katui sitä pahaa ja sanoi tuhoojaenkelille: Jo riittää, laske kätesi alas. Ja Herran enkeli seisoi silloin jebusiläisen Drnanin puimatantereen luona. 1Sam.15:29 Ja hän, joka on Israelin kunnia, ei valhettele eikä kadu; sillä hän ei ole ihminen, että hän katuisi.

    • Anonyymi

      1Moos.6:7. 1Sam.15:11. Jer.18:8. 18:10. 26:3 Ehkäpä he kuulevat ja kääntyvät itsekukin pois pahalta tieltään, ja niin minä kadun sitä onnettomuutta, jonka minä olen aikonut heille tuottaa heidän pahojen tekojensa tähden.

    • Anonyymi

      Matt.18:21-22 Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? ihanko seitsemän kertaa? Jeesus vastasi hänelle: Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän. Luuk.17:4 Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä tekee syntiä sinua vastaan ja seitsemän kertaa kääntyy sinun puoleesi ja sanoo: Minä kadun, niin anna hänelle anteeksi.

    • Anonyymi

      Matt.13:39 Vihamies, joka ne kylvi, on perkele: elonaika on maailman loppu, ja leikkuumiehet ovat enkelit. Matt.13:49 Näin on käyvä maailman lopussa: enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurskaista Matt.25:32 Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista.

    • Anonyymi

      Saarn.1:4 Sukupolvi menee ja sukupolvi tulee, mutta maa pysyy iäti. Saarn.3:14 Minä tulin tietämään, että kaikki, mitä Jumala tekee, pysyy iäti. Ei ole siihen lisäämistä eikä siitä vähentämistä. Ja Jumala on sen niin tehnyt, että häntä peljättäisiin. Ps.104:5 Sinä asetit maan perustuksillensa, niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti. Ps.119:90 Sinun uskollisuus kestää polvesta polveen, sinä perustit maan, ja se pysyy.

    • Anonyymi

      Ap.t.13:36-37 Sillä kun Daavid oli aikansa Jumala tahtoa palvellut, nukkui hän ja tuli otetuksi isiensä tykö ja näki katoavaisuuden. Mutta hän, jonka Jumala herätti, ei nähnyt katoavaisuutta. Ap.t.2:27 sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta. Ap.t.2:31 niin hän edellä nähden puhui Kristuksen ylösnousemuksesta, sanoen, ettei Kristus ollut jäävä hylätyksi tuonelaan eikä hänen ruumiinsa näkevä katoavaisuutta. Ps.16:10 Sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan että anna hurskaasi nähdä kuolemaa.

    • Anonyymi

      Ollaan Tomumaja iloisia siitä, että ollaan elämän illassa ja
      sen tähden kotiinpääsy on lähempänä kuin nuorella ihmisellä.
      Tämä elämä on kovin lyhyt ja vain valmistushetki ikuisuutta
      varten.

      Kun Jeesus on sydämessä, synnit anteeksi, me olemme
      valmiit lähtemään ikuiseen kotiin. Se on hyvin lohduttavaa.
      En pelkää kuolemaa, enkä mitään muutakaan, - ehkä vähän
      kärsimystä, mitä ehkä joutuu kokemaan ennen kuolemaa.

      Uskon, että Jeesus tule pian noutamaan meidät kotiin. Ehkä
      ei enää ole kovin montaa vuotta tai edes kuukausia odotusaikaa.
      Sen ajan saamme levollisina levätä Jeesuksen rintaa vasten ja
      luottaa pelastuksemme ja sielumme Hänen armollisiin käsiinsä.
      Näin uskon ja koen, että sinä teetkin.

      Siunausta

      Mvh J - K

    • Anonyymi

      Tuntuu hyvältä kun saa kuolla kotiinsa rauhassa. Mitään pelkoja ei ole tässä vaiheessa.

    • Anonyymi

      Olen onnellinen,että jo nuorena sain pyynnöstäni vahvan uskon Jumalaan ja Jeesuksen sovitustyöhön. Tunsin Pyhänhengen vaikutuksen kauan aikaa. Mutta nuoren on vaikea olla yksin, joten maalliset houkutukset alkoivat houkutella. Suorastaan näin fyysisesti ,kuinka Pyhähenki alkoi surumielisenä erkaantua minusta, kunnes en enää tuntenut Hänen vaikutusta.Maallinen vaellus oli taistelua.ruoasta ,naisista ja rahasta jne.. Nyt 73 vuotiaana olen Raamattua lukien ja TV7: katsellen löytänyt Jumalan antaman ilon ja rauhan.Suorastaan ilo ja kiitos pulppuaa minusta,kun jääkaappi on täynnä. Suhteeni Pyhäänhenkeen on kuin vanhalla avio parilla,me ymmärrämme toisemme sanoittakin. Uskoni seisoo Jeesus kristus kalliolla, mikään ei sitä horjuta. Odotan Jeesuksen kutsua kotiinsa tyynesti ja hiljaisella ilolla, sillä tiedän varmasti pääseväni hänen luokseen, ikuiseen iloon jarauhaan.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Simula, rakkaus, Aittakumpu

      Milloin tämä rakkaus on roihahtanut? Onko molemmat herätysliikkeen jäseniä - kristillisiä etnonationalisteja ?https://ww
      Perussuomalaiset
      116
      1928
    2. Yläkoulun seksiopas neuvoo harjoittelemaan

      anaaliyhdyntää lämpöisellä ja pitkällä porkkanalla https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010859818.html
      Maailman menoa
      154
      1392
    3. Pormestari käräjille?

      Ei mene Puolangalla häpösesti, rinnekeskus&hotelli suljettuna ja käräjäasiana, naudat tapetaan nälkään, poliisi tutkii j
      Puolanka
      55
      1317
    4. Millaista naista ikävöit

      Ulkonäkö/persoona
      Ikävä
      53
      1069
    5. Joukko oppilaita terrorisoi koulua Helsingissä niin

      että osa opettajista pelkää töihin tulemista https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010857587.html
      Maailman menoa
      134
      1001
    6. Susta ei saisi nättiä vaikka miten paljon

      meikkaisit. 😁 anna siis sen miehen olla rauhassa! Sivusta tutulta mieheltä
      Ikävä
      75
      946
    7. Nyt on hyvä laittaa

      kirjaimet kohdilleen. Kuka kaipaa ja ketä. Onko oma kaivattu täällä ?
      Ikävä
      52
      854
    8. Voisimmeko seuraavan kerran kun

      Nähdään tehdä toisille selväksi että kiinnostaa enemmän kuin kaveri mielessä. Jos keksit vielä keinon niin napakymppi
      Ikävä
      36
      847
    9. Norjan tilaama koruton raportti mitä NATO-jäsenyys aiheuttaa Suomelle

      Iltasanomat: "Miksi vaikenemme? Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei vieläkään ymmärretä, mitä Nato-jäsenyydestä seuraa
      Maailman menoa
      62
      832
    10. Kuinka nättinä

      Sitä pitää olla että huomataan 🙃
      Ikävä
      56
      801
    Aihe