Yöpyörässä

Kyllä. Viime vuoden tapaninpäivän vastaisena yönä läksin kellon ollessa noin yksi yöllä. Pitkin metsiä ja maanteitä painelin menemään. Mieleen jäi lumi ja suunnaton hiljaisuus. Ei mitään liikennettä, sen kolmisen tuntia kun pyöräilin. Ehkä muutama taksi tuli vastaan. Metsätiellä pysähdyin ja muistan kuinka oli aivan tyven. Kuuntelin hiljaisuutta, valaisimen valaistessa tuhannen lumenin voimalla. Muuten oli aivan säkkipimeää. Mahtava tunne ja tunnelma. Lenkin jälkeen oli hirvittävän väsynyt, olihan lenkki raskas sotkea. Tuntuu siltä, että kaikesta huolimatta, viimeinen yöpyöräily. Meni jollain tavalla rytmit sekaisin pitkäksi aikaa.

Kesällä kovien helteiden aikaan tykkään ajaa myöhään. Bonuksena siedettävän lämpötilan lisäksi olematon liikenne.

Juu. Mä lähdin pyöräilee yöllä, kun olin vetänyt energiajuomaa niin paljon, että ei nukkumisesta tullut mitään. Hiivin kotoa pois niin, että porukat ei herännyt ja lähin pyöräilemään. Menin lähistöllä olevaa mäkistä tietä ja oli se jotenkin kivaa. Metsää ympärillä ja kuun valo heijastui jopon sarvista. Olin kuitenkin lähtenyt kiireessä ja laittanut boxerien päälle pelkät farkut ja ulkona oli pakkasta joten tuli kylmä. Ja niin kuin siinä ei olisi ollut tarpeeksi niin lampusta meni patterit pimeällä metsäpolulla ja ajoin ojaan. Saavuin tunnin reissun jälkeen kotiin lumisena, kylmissäni ja väsyneenä. Kello oli 1. Lämmitin pihasaunan ja saunoin ja menin sisään. Onneksi porukat eivät heränneet metelistä huolimatta. Koulussa olin aivan väsynyt ja mulle nousi kuume ja olin sitten pois koulusta muutaman päivän. Tämä tapahtui viimetalvena.

Yöt on parasta aikaa pyöräillä, kirkkaina kesäöinä.

Mä ajan koko yön
Niinku Roy Orbison