Olemme uusiosuhteessa asuva avopari.Miehelläni on
20 ja 23 vuotiaat lapset edellisestä avioliitosta ja he asuvat omissa kämpissään.Olemme asuneet yhdessä kolme vuotta.Minulla on kaksi lasta ,jotka asuvat kanssamme.Mieheni lapset eivät halua käydä kodissamme isäänsä katsomassa vaan tapaavat aina jossain muualla.Suhteen alussa mieheni selvitti minulle kuinka isoja hänen lapsensa jo ovat ja hänenkin täytyy saada elämänsä viimein kuntoon.
Mutta nyt kun asumme saman katon alla lapset ovat tulleet entistä tärkeämmäksi.Hän sopii menemisiänsä kertomatta minulle etukäteen ja eikä hänen kuulema tarvitsekaan kertoa.Koen sen jotenkin loukaavana minua kohtaan kun kuitenkin asumme yhdessä.Kerran hän sanoi minulle,että hänen lapsensa jotenkin häiritsee suhdettaan minuun tarkoittaen varmaan ettei hän oikein tiedä kumpia kuuntelee.Onhan hänellä tietenkin vaihtoehto mennä takaisin asumaan aikuisten lastensa kanssa.Käsittämätöntä jotenkin ettei viivkymppinen mies tiedä kumpi on tärkeämpää elämässään parisuhde vai lapset.Minulle kyllä mies on ykkönen elämässäni ja lapset eivät häiritse parisuhdettani.He ovat oma yksikkönsä joista huolehdin.Täytyykö aikuisen miehen järjestää menoja esim.23v kanssa aivan kuin hyvittääkseen jotain.Vai onko niin ,että on helpompi ponnistaa valmiilta pöydältä vain muutamiksi tunneiksi kuin kohdata arkea heidän kanssaan.Olen esittänyt kokonaisia viikonlopputapaamisia heidän kanssaan ,muta se ei käy.Saisin minäkin omaa aikaa itselleni.Ja täällä kotona hän ei tee mitään.Välillä tuntuu ,että pidän häneelle hotellia pystyssä.Naiset,mitä te tekisitte tässä tilanteessa?
20 ja 23 vuotiaat lapset edellisestä avioliitosta ja he asuvat omissa kämpissään.Olemme asuneet yhdessä kolme vuotta.Minulla on kaksi lasta ,jotka asuvat kanssamme.Mieheni lapset eivät halua käydä kodissamme isäänsä katsomassa vaan tapaavat aina jossain muualla.Suhteen alussa mieheni selvitti minulle kuinka isoja hänen lapsensa jo ovat ja hänenkin täytyy saada elämänsä viimein kuntoon.
Mutta nyt kun asumme saman katon alla lapset ovat tulleet entistä tärkeämmäksi.Hän sopii menemisiänsä kertomatta minulle etukäteen ja eikä hänen kuulema tarvitsekaan kertoa.Koen sen jotenkin loukaavana minua kohtaan kun kuitenkin asumme yhdessä.Kerran hän sanoi minulle,että hänen lapsensa jotenkin häiritsee suhdettaan minuun tarkoittaen varmaan ettei hän oikein tiedä kumpia kuuntelee.Onhan hänellä tietenkin vaihtoehto mennä takaisin asumaan aikuisten lastensa kanssa.Käsittämätöntä jotenkin ettei viivkymppinen mies tiedä kumpi on tärkeämpää elämässään parisuhde vai lapset.Minulle kyllä mies on ykkönen elämässäni ja lapset eivät häiritse parisuhdettani.He ovat oma yksikkönsä joista huolehdin.Täytyykö aikuisen miehen järjestää menoja esim.23v kanssa aivan kuin hyvittääkseen jotain.Vai onko niin ,että on helpompi ponnistaa valmiilta pöydältä vain muutamiksi tunneiksi kuin kohdata arkea heidän kanssaan.Olen esittänyt kokonaisia viikonlopputapaamisia heidän kanssaan ,muta se ei käy.Saisin minäkin omaa aikaa itselleni.Ja täällä kotona hän ei tee mitään.Välillä tuntuu ,että pidän häneelle hotellia pystyssä.Naiset,mitä te tekisitte tässä tilanteessa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuossa tuli jo kaksi isoa tekijää, mitkä painaa puntarissa kun mietit yhteistä tulevaisuuttanne. Jos mies ei osallistu kotona ja vähättelee sinua lapsiinsa vedoten, on mielestäni reitti tästä eteenpäin melko selvä.
En tarkoita, että sinun kannattaa laittaa mies tosta noin vaan lähdölleen, vaan puhu hänen kanssa asiat selväksi. Kerro ihan asiallisesti keskustellen miltä sinusta tuntuu ja kuulostele hänen suhtaumista tämän hetkiseen elämäänsä. Ennenkaikkea kuuntele itseäsi. Haluatko olla miehen kanssa rakkaudesta, vai onko vain kiva kun on joku?
Aikuiset lapset ei todellakaan saisi olla mikään häiritsevä tekijä ihmissuhteille? Mieti myös sitä mahdollisuutta, että lapset on vain veruke jollekin muulle.......
Mikä ihmeen ongelma siinä on, jos isä haluaa tavata aikuisia lapsiaan kodin ulkopuolella?
Omat lapsasi ovat näemmä selviö; miehen on hyväksyttävä heidät ja asutteva heidän kanssaan, mutta omiaan ei saisi tavata!
Olisiko parempi sitten, että miehen lapset olisivat viikonloput teidän luonanne, niinkuin ae-lapset usein ovat?
Mieti nyt omaa itsekkyyttäsi. Tuohan on oivallinen ratkaisu mieheltäsi, tavata isoja lapsiaan kodin ulkopuolella, ketään häiritsemättä. Entä kun omat lapsesi ovat isoja; miltä tuntuisi jos miehesi kieltäisi sinua tapaamasta heitä kodin ulkopuolella?
Älä nyt tee kodistasi vankilaa, jossa miehen pitää elää sinun ehdoillasi, ja tavata aikuisia lapsiaan vain sinun luvallasi. Vai oletko vain mustasukkainen...
"Käsittämätöntä jotenkin ettei viivkymppinen mies tiedä kumpi on tärkeämpää elämässään parisuhde vai lapset.Minulle kyllä mies on ykkönen elämässäni"
Minulle on aivan sataprosenttisen varmasti lapseni tärkeämpiä kuin mieheni. Rakastan miestäni todella paljon, mutta siitä huolimatta lapset ovat vielä tärkeämpiä. Olemme puhuneet tästä mieheni kanssa ja hän on samaa mieltä. Hänelle myös lapset ovat tärkeintä ja minä seuraavaksi.
En ole katkera asiasta vaan mielestäni se on luonnollista. Lapset ovat lapsia vaikka heillä olisi ikää yli 20 vuotta. Näin on sanonut mummini joka on 87-vuotias ja edelleen huolissaan yli viisikymppisistä lapsistaan. Tekstistäsi tulee sellainen kuva, että miehesi on sinulle tärkein ja lapset tulee siinä jossain perässä. Älä sitten valita jos hän passauttaa hänhän on se YKKÖNEN.