Voiko esimies olla ihastunut?

Aloitin uudessa työpaikassa jo joku aika sitten.
En ajatellut esimiehestäni mitään sen kummempaa, kuin että mukavan oloinen tyyppi.

Keskityimme pitkälti tehtäväalueeseeni ja yhteistyö oli jonkun aikaa aina täysin neutraalia, kunnes eräässä meidän kahdenkeskisessä palaverissamme tunsin kuinka hän tuijotti minua pitkään silloin kun esittelin screenillä olevia projektitöitäni. Hän myös "jäi kiinni" säärieni tuijottamisesta kun vaihdoin asentoa tuolilla jne.

Ajattelin ensin, että ihan peruskauraa heteromieheltä, eikä mitään ihmeellistä. Meillä oli toki muutenkin hauskaa, ja tulemme toimeen hyvin; huumori yhdistää. Tunsin tuon palaverin jälkeen itsekin jotain hassua väreilyä ilmassa, mutta torjuin ajatukset mielessäni.

Välillä esimieheni sen jälkeen mailasi neutraalisti, välillä rennosti ja hymiöin, ja vastasin samalla tavoin.
Ei koskaan mitään kummempaa, työasioita vain.

Sitten mies muuttui yhden vknlopun jälkeen. Hän ei katso minua töissä silmiin kun puhumme ja on todella vaivautunut aluksi myös palavereissamme. Välillä näen sivusilmällä hänen tuijottavan, ja hän mm. haroo hiuksiaan seurassani selkeästi mitä ei yleensä muulloin tee. Ristiriitaisia tunnelmia ja signaaleja. Edelleen aina alkutahmeuden jälkeen tunnelma kevenee ja jopa vitsailemme, mutta joku kumma tunne minulla on, että välimme eivät ole neutraalit.
Olemme molemmat varattuja, joten mitään sähläämistä ei ole tiedossakaan, mutta olisi kiva osata tulkita miestä. Haluaisin että meillä olisi mutkattomat välit, koska pidän hänestä ihmisenä ja haluan että onnistumme työssämme. Tunne kyllä jotain häntä kohtaa ja hän on varsin puoleensavetävän näköinen.

Mitä tehdä? Miksi mies on välillä jopa viileä ja välttelevä ja silti tuntuu, että jotain outoa tässä on? Oma suhteeni vetelee viiimeisiään eli etsin omaa uutta kotia ja yritän peittää kaikki tunteeni kaikkialla. Voiko pomoni olla kiinnostunut minusta? Miten kiusaantuneeksi tunnelma voi vielä mennä ja mitä pitäisi tehdä?