Mistä tietää että on päässyt edellisestä yli?

Haasteellinen kysymys siinä mielessä kun on ihmisiä jotka jää pakkomielteisesti kiinni toiseen ja sitten on niitä joilla päättyneestä suhteesta jää ns terveempiä tunteita joksikin aikaa.

Pakkomielteinen jatkaa sen toisen ajattelemista eikä elä läpi omia eroon liittyviä tunteitaan. Kai se ratkaiseva hetki tulee siinä vauheessa kun ei enää jaksa omaa pakkomielteisyyttään tai että löytyy uusi kohde. Uuteen suhteeseen tässä ei vielä olla valmiita.

Jos sitten ajattelee tuon terveemmän tapauksen kannalta. Siinähän ihminen alkaa eron tapahduttua käydä läpi omaa suruaan, pettymystään jne. Toista kohtaan saattaa tuntua ajoittain kaipausta, mutta ajatukset ja tunteet ei jumita toista ihmistä kohti vaan oma tunneprosessi on käynnissä.

Missä vaiheessa sitten tietää että on päässyt yli edellisestä suhteesta. Ehkä siinä vaiheessa kun ei enää ajattele jokapäiväistä elämäänsä eronneena ja erosta toipumisena eikä syvällä sisimmässään enää tunne että omaa elämää määrittää se että on eronnut tai että nyt olen yksin tuntemukset, vaan oma elämä tuntuu omalta ja arvokkaalta.