takana noin kymmenen vuotta pari suhdetta mieheni kanssa. olenko vain turhan kitisijä vai...??
- raha-asiat. Mieheni tienaa mua huomattavasti enemmän mutta jaamme yhteiset kulumme puoliksi, omat harrastukset sitten omasta pussista. meillä on asuntolainaa ja autolainaa ja työpaikan vaihdokseni takia tuloni pienenivät sen verran että mun täytyy ottaa toinen työ että selviän omasta osuudestani. mies suuttuu jos ehdotan hänelle että hän maksaisi vähän enemmän isommista tuloistaan.
- kotityöt. mies maksaa nettipankissa laskut, kaikki muu on mun vastuulla. siivous, pyykin pesu, tiskaus, ruoanlaitto ja talonmieshommat, kaupassa käynti ja asioiden hoito. remontit teen mä, jopa auton ja polkupyörien pienet huollot. auton pesemisen ja renkaiden vaihdot hoidamme yhdessä. ukko jättää vaatteita pitkin huushollia, kaappien ovet jää auki, kun hän ottaa sieltä jotain, roskat jäävät pitkin pöytiä, tyhjä limpparipullo jää milloin minnekin. roskistakaan ei osaa viedä käskemättä. jos joskus pakottamalla saan hänet tekemään jotain hän tekee ne puoliksi huitaisten naama suuttumuksesta punaisena.
- yhteiset harrastukset. niitä meillä ei ole. me emme koskaan mene yhdessä mihinkään ja seurustelumme alkuvaiheessa mies käveli minusta pari metriä etäällä koska hänen kaverinsa olivat haukkuneet minua rumaksi mieheni kuullen. mies istuu töistä päästyään tietokoneen ääressä nukkumaan menoon asti. jos saan hänet pakotettua johonkin pieneen hommaan sen jälkeen on kiire tietokoneen ääreen takaisin. tietokoneen ääressä hän syö aamupalan, iltapalan ja lämpimän ruoan.
- herääminen. ukon herätyskello huutaa aamuisin sen tuhat kertaa ennen kuin hän pääsee ylös. itse olen tullut yöllä töistä ja haluaisin nukkua rauhassa mutta kellon huutamisen vuoksi se on mahdotonta. jos meidän pitäisi lähteä aikaisin jonnekin mies vain vetkuttelee sängyssä ja monta kertaa olemme myöhästyneet. mutta jos pitäisi herätä katsomaan aamulla aikaisin fomruloita televisiosta se ei ole ongelma.
- seksikin on pikaista ähellystä. kun hommat on hoidettu ukko palaa tietokoneen ääreen istumaan.
- mies on kiltti emmekä juuri koskaan riitele. pientä kähinää on silloin tällöin mutta isompia kriisejä meillä ei ole koskaan ollut. huumoria meillä riittää.
en oikein tietä mitä tässä tekisi. olen lopun väsynyt siihen että suurin osa jää mun vastuulle ja mulla ei ole itselleni aikaa koskaan. olen kuin joku äiti joka passaa penskojaan ja tekee kaiken valmiiksi. tästä asiasta ei voi puhuakaan kun mies vain suuttuu. oon kuvitellut että mies järkiintyisi ja ottaisi vastuuta iän myötä. alkuunsa miehen saikin kotitöihin ynnä muihin melko kivuttomasti mukaan mutta nyt ei enään millään. en ole mikään siivous hullu ja turhaa jäkätystä en halua pitää.
onko tässä enää muita vaihtoe htoja kuin pistää kamppeet erilleen?? en taida jaksaa enää kauaa tälläistäkään. pari suhde on mun mielestä yhteisyritys, ei mikään yksityisyritys??!! olen muuttanut opiskelujen ja töiden takia kauas omilta sukujuuriltani joten ystäviä mulla ei ole ollenkaan. olen kauhean yksinäinen ja joskus tuntuu siltä että pitäisi vain laskea kuula kalloon että tämä loppuisi... ei jaksa enäään.
- raha-asiat. Mieheni tienaa mua huomattavasti enemmän mutta jaamme yhteiset kulumme puoliksi, omat harrastukset sitten omasta pussista. meillä on asuntolainaa ja autolainaa ja työpaikan vaihdokseni takia tuloni pienenivät sen verran että mun täytyy ottaa toinen työ että selviän omasta osuudestani. mies suuttuu jos ehdotan hänelle että hän maksaisi vähän enemmän isommista tuloistaan.
- kotityöt. mies maksaa nettipankissa laskut, kaikki muu on mun vastuulla. siivous, pyykin pesu, tiskaus, ruoanlaitto ja talonmieshommat, kaupassa käynti ja asioiden hoito. remontit teen mä, jopa auton ja polkupyörien pienet huollot. auton pesemisen ja renkaiden vaihdot hoidamme yhdessä. ukko jättää vaatteita pitkin huushollia, kaappien ovet jää auki, kun hän ottaa sieltä jotain, roskat jäävät pitkin pöytiä, tyhjä limpparipullo jää milloin minnekin. roskistakaan ei osaa viedä käskemättä. jos joskus pakottamalla saan hänet tekemään jotain hän tekee ne puoliksi huitaisten naama suuttumuksesta punaisena.
- yhteiset harrastukset. niitä meillä ei ole. me emme koskaan mene yhdessä mihinkään ja seurustelumme alkuvaiheessa mies käveli minusta pari metriä etäällä koska hänen kaverinsa olivat haukkuneet minua rumaksi mieheni kuullen. mies istuu töistä päästyään tietokoneen ääressä nukkumaan menoon asti. jos saan hänet pakotettua johonkin pieneen hommaan sen jälkeen on kiire tietokoneen ääreen takaisin. tietokoneen ääressä hän syö aamupalan, iltapalan ja lämpimän ruoan.
- herääminen. ukon herätyskello huutaa aamuisin sen tuhat kertaa ennen kuin hän pääsee ylös. itse olen tullut yöllä töistä ja haluaisin nukkua rauhassa mutta kellon huutamisen vuoksi se on mahdotonta. jos meidän pitäisi lähteä aikaisin jonnekin mies vain vetkuttelee sängyssä ja monta kertaa olemme myöhästyneet. mutta jos pitäisi herätä katsomaan aamulla aikaisin fomruloita televisiosta se ei ole ongelma.
- seksikin on pikaista ähellystä. kun hommat on hoidettu ukko palaa tietokoneen ääreen istumaan.
- mies on kiltti emmekä juuri koskaan riitele. pientä kähinää on silloin tällöin mutta isompia kriisejä meillä ei ole koskaan ollut. huumoria meillä riittää.
en oikein tietä mitä tässä tekisi. olen lopun väsynyt siihen että suurin osa jää mun vastuulle ja mulla ei ole itselleni aikaa koskaan. olen kuin joku äiti joka passaa penskojaan ja tekee kaiken valmiiksi. tästä asiasta ei voi puhuakaan kun mies vain suuttuu. oon kuvitellut että mies järkiintyisi ja ottaisi vastuuta iän myötä. alkuunsa miehen saikin kotitöihin ynnä muihin melko kivuttomasti mukaan mutta nyt ei enään millään. en ole mikään siivous hullu ja turhaa jäkätystä en halua pitää.
onko tässä enää muita vaihtoe htoja kuin pistää kamppeet erilleen?? en taida jaksaa enää kauaa tälläistäkään. pari suhde on mun mielestä yhteisyritys, ei mikään yksityisyritys??!! olen muuttanut opiskelujen ja töiden takia kauas omilta sukujuuriltani joten ystäviä mulla ei ole ollenkaan. olen kauhean yksinäinen ja joskus tuntuu siltä että pitäisi vain laskea kuula kalloon että tämä loppuisi... ei jaksa enäään.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ihan kuulostaa minun ukolta, paitsi että ei se raha-asioissa ei ole tuollanen untamo ja hommaa kulkupelit ja huoltaa ne myös. Muuten on meijän huusholli samankaltainen kun teillä, jos mä en sitä siivoa...
Taitas olla pikapalaverin paikka teillä! Jos ei ole lapsia niin on helppo lähteä ja kannatta harkita tarkkaan haluaako tuommosen kanssa elää loppuikänsä.Meinaan jos lapsia tulee niin taakka sulla kasvaa. Seksi ei siitä parane, se harvenee ja nopeutuu, raha-asioissa pihiys vaan lisääntyy vanhemmiten ja aina enemmän vaan vieraantuu toisesta. Miettii että kenen kanssa oikeastaas asuukaan ja olisko yksin sittenkin parempi. Hyvä on ettei ole riitoja teillä, se kyllä helpottaa elämää.
Minä oon sinnitelly lapsilauman takia, ja siksi että talouspuoli on kunnossa. Jos ei olisi niin olisin varmaan jo menny menojani. Muutenpa tässä odotellaan jos joku ihme tapahtuis, jota ei kyllä tapahdu ellei ite päätä jotain tehdä.
kysy itseltäsi, ootko sen miehen äiti!
säähän puhut aivan ku minä... se vaan että ne on sanoina... mä vaan kelaan noita juttuja omassa mielessä. aivan identtinen elämä. mä teen kaikki täällä talossa. siis aivan kaikki. ja ukko istuu tietsan ääres. mä saan tän vaan silloin ku maksetaan laskut. ja nyt ku on ylitöis. oon miettiny kans lähtemistä miljoona kertaa, mutta se on vaikee paikka ku ollaan kihlois ym. taloudelliset jutut on yhteisiä. en tiedä onko tuo mies mun arvonen. ja sitte se vielä että oon saanu kiinni valehtelemisesta, niin luottamuski on menny. sitte taas ku kaljaa otetaan, niin siitä kuoriutuu hellä ja rakastava.. ota ny selvää... mutta en oo luovuttaja tyyppiä sen takia oon pysyny kimpas... jos muuttuis...heh. tullaan ilmeisesti sitä odottamaan jos ei ite tehdä asialle mitään????
-sanokaapa hankalille miehillenne että hnkitte oman vuokra-asunnon jossa voitte pitää oman järjestyksenne ja jolloin mies joutuu huolehtimaan omastaan.
-viikon lomamatka pois kotoa, tai pitempi aika, miehelle jää tällöin vastuu kodinhoidosta, ymmärtäisi tämän jälkeen jotain?
-jättäkää siivoamatta, ruat laittamatta ja muutenkin jokapäiväiset tehtävät hoitamatta, jossain vaiheessa miehen on pakko huomata, tulee ainakin keskustelua ja voitte vaikka sanoa että on miehen vuoro tehdä kotityöt kun te olette tehneet jo ne niin kauan.
Tuo sinun kirjoittamasi "parisuhde" ei minun mielestäni kylläkään ei mikään parisuhde ole, opiskeluasunnoissa asuvat kämppäkaverit hoitavat asunto, ym. hommat kirjoittamallasi tavalla.
Etkö seurustellessanne tullut miettineenksi miehesi tapoja vai oliko ruusunpunaiset lasit päässäsi.
Omalta kohdallani kun muutimme yhteen, niin silloi meni kaikki muukin yhteen tulo ja menot, menemiset ja tulemiset, en todellakaan voisi ymmärtää että esim. tulomme menisivä eri tileille ja sieltä sitten maksaisimme toinen sitä ja toinen tätä. Onhan asuntokin sänkyä myöten yhteinen, ja kyllä harrastustenkin pitäisi olla yhteisiä, muukin kuin pikainen seksi. No me emme ole vielä olleet yhdessä kun 30 vuotta, kait tässä vielä voi jotaan uutta oppiakkin, toivottavasti ei teidän mallianne!
meillä kuvio on sellainen että hankitut tavarat ja jutut on yhteisiä ja ne on ostanut se jolla sattuu olemaan enemmän rahaa. Silti on omat tilit ja myös omia menoja joita toisen ei tarvitse maksaa eikä liioin niihin osallistua.
Olemme silloin alussa sopineet, että toistemme raha-asioihin ei ole tarvetta puuttua niinkauan kun perheellä on ruokaa, laskut ja pakolliset kulut pystytään hoitamaan, nekin niin että sovitaan mitä kukakin maksaa ja sovitusta pidetään kiinni. Tämä on toiminut 10 vuotta ja toimii edelleen.
Meistä olisi omituista antaa oma tilinsä suoraan yhteiseen käyttöön, siitäkin ollaan samaa mieltä. Esim. minä en ole koskaan kysynyt enkä edes tiedä paljonko miehelläni on rahaa tilillään, eikä mieheni liioin utele minun raha-asioista, mutta aina on maksu yhdessätuumin maksettu eikä siinä ole sen enempää pähkäilty kumpi on maksanut enemmän. Yhteinen tili ei ole minun mielestäni parisuhteen mittari.
Lähde matkalle tai kaverille/sukulaisille muutamaksi viikoksi. kyllä se mies pian huomaa kun ei ole kukaan paasaamaassa että minkä työn teet joka päivä ja jos ei huomaa niin sitten hanki onma asunto. Et ole mikään kodinkone!!
Kuullostaa helpolta eikö... Itse olen suunnitellut tota jo vuoden, nyt olis rahaa kasassa tarpeeks, ehkä kohta lähden.
tsemppiä!
Juuri samanlainen liitto oli kymmenen vuotta, ja viimeiset neljä vuotta siitä ajasta, mies asui omassa huoneessa tietokoneen kanssa.
Hoidin kaiken. Siis aivan kaiken.
Valitettavaa, mutta nyt on huomattavasti helpompaa, jää aikaa omalle elämälle, ei tarvitse odotella milloin on minun vuoroni, voin tulla ja mennä ystävieni kanssa, vähemmän kotitöitä, siis aivan helvetisti vähemmän. Nyt en ottasi enää ketään mistään hinnasta hyötymään ahkeruudestani ;)
Rahaa on käytössä kumma kyllä enemmän, kuin avioliitossa ollessani, johtunee varmaan siitä, ettei tarvitse enää kustantaa herran vaatteita ja harrastusvälineitä.
Muuten oli hyvä ja mukava mies, mutta unohti pitää minusta huolta, eli alensi minut kodinkoneeksi, joka varmaan olis nakattu tunkiolle, jos olisin särkynyt. Onneksi tajusin lähteä, enkä ole joutunut tunkiolle enkä heitteille!