Minkälaisia ongelmia sisarten kanssa?

Anonyymi

Kertokaa minkälaisia ongelmia teillä on sisarusten kanssa ja miten olette ongelmien kanssa selvinneet? Minä olen 46 ja toinen sisar on 58. Hänellä ei ole autoa ja on vanhapiika. Olen häntä huomaamatta aina passannut ja auttanut ja jos olen pyytänyt apua vastavuoroisesti niin hän ei ehdi. Lisäksi olen ilman kummankaan apua hoitanut ihan yksin meidän äidin yli kymmenen vuotta ja hän sairastaa Alzhaimeria. Lisäksi kaikki joulut ja juhannukset hän on punkenut meille syömään, mutta vastavuoroisesti ei ikinä kutsu sinne.

55

990

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Eikö vanhaksipiiaksi haukkuminen jo osoita että sinulla on itselläsikin halventava asenne siskoasi kohtaan?

      Oletko yrittänyt keskustella asiasta hänen itsensä kanssa?

      • Anonyymi

        No kyllähän tuo vanhapiika kuvastaa syytä miksi vuosi vuoden jälkeen on tullut velvollisuudentunne päästää juhlapyhinä mukaan juhlimiseen. Sisarelta on sitten varmaan vaikea tuota kieltää, kun on siihen ja moniin muihinkin apuihin tottunut vuosikymmenten ajan. Ei se silti ole ihan normaalia sisarussuhdetta, täysi yksipuoleisuus. Onneksi ei itsellä ole sisaruksia eikä pahemmin sukuakaan, niin ei veri velvoita mihinkään. Tosin en itse ajattele, että se veri sen kummemmin velvoittaisi edes.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No kyllähän tuo vanhapiika kuvastaa syytä miksi vuosi vuoden jälkeen on tullut velvollisuudentunne päästää juhlapyhinä mukaan juhlimiseen. Sisarelta on sitten varmaan vaikea tuota kieltää, kun on siihen ja moniin muihinkin apuihin tottunut vuosikymmenten ajan. Ei se silti ole ihan normaalia sisarussuhdetta, täysi yksipuoleisuus. Onneksi ei itsellä ole sisaruksia eikä pahemmin sukuakaan, niin ei veri velvoita mihinkään. Tosin en itse ajattele, että se veri sen kummemmin velvoittaisi edes.

        Vanhapiika on menneen ajan ilkeämielinen ja loukkaava nimitys naimattomasta naisesta. Jos sitä käyttää vielä vuoden 2020 Suomessa se kuvastaa vielä erityisempää halveksuntaa joka kohdistuu ihmiseen hyvin henkilöön menevällä tasolla. Vanhapiika- haukkumanimitys halveksii naista perustuen hänen parisuhde- elämänsä, eli seksuaalielämänsä tilaan.

        Nykyisin puhutaan naimattomista tai sinkuista.

        En ymmärrä millä tavoin se, että vanhempi sisko on naimaton liittyy hänen sisarussuhteeseensa. Vaikuttaa siltä että nuorempi itseään parempana pitävä omasta hyvyydestään ylpistynyt narsistisisko arvostelee vanhempaa siskoaan jopa noin typerästä asiasta. Onkohan se vanhempi sisar itse tietoinen ollenkaan siitä miten halventavasti nuorempi sisko hänet näkee?

        Miksi aloittaja ei kunnioita vanhempaa siskoaan sen vertaa että ottaisi rehellisesti puheeksi häiritsevät asiat vanhemman siskon itsensä kanssa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No kyllähän tuo vanhapiika kuvastaa syytä miksi vuosi vuoden jälkeen on tullut velvollisuudentunne päästää juhlapyhinä mukaan juhlimiseen. Sisarelta on sitten varmaan vaikea tuota kieltää, kun on siihen ja moniin muihinkin apuihin tottunut vuosikymmenten ajan. Ei se silti ole ihan normaalia sisarussuhdetta, täysi yksipuoleisuus. Onneksi ei itsellä ole sisaruksia eikä pahemmin sukuakaan, niin ei veri velvoita mihinkään. Tosin en itse ajattele, että se veri sen kummemmin velvoittaisi edes.

        Eli "vanhapiika"- isosisko on armollisesti "päästetty" viettämään joulua koska on säälittävä yksin elävä ihminen eikä jalo pikkusisko silkkaa omaa hyvyyttään kehtaa kieltää häntä tulemasta.

        Tuolla tavoin siis jopa ulkopuolinen vieras ihminen tulkitsee tuon tilanteen.

        Joku ihminen elää 58- vuotiaaksi ja mahdollisesti koko elämänsä loppuun asti tuollaisessa roolissa. Jotta omaan hyvyyteensä rakastuneet narsistit pääsevät pätemään.

        Hyi vittu.


      • Anonyymi

        Hei, totta eli väärä sanavalinta! Juuri nyt olen niin lopen kyllästynyt ja harmistunut, että tuo sanavalinta tuli väärin .Tuttujen kanssa en ole ikinä käyttänyt tuota sanaa enkä ole edes kellekään kertonut tilanteesta. Kun, olen ottanut esim. puhelimessa monet kerrat asian puheeksi hän lyö luurin korvaan ja sanoo, että mikä sun ongelma nyt taaaas on : ( Kasvotusten kun olen asiasta puhunut lyö vitsiksi eikä häntä kiinnosta..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No kyllähän tuo vanhapiika kuvastaa syytä miksi vuosi vuoden jälkeen on tullut velvollisuudentunne päästää juhlapyhinä mukaan juhlimiseen. Sisarelta on sitten varmaan vaikea tuota kieltää, kun on siihen ja moniin muihinkin apuihin tottunut vuosikymmenten ajan. Ei se silti ole ihan normaalia sisarussuhdetta, täysi yksipuoleisuus. Onneksi ei itsellä ole sisaruksia eikä pahemmin sukuakaan, niin ei veri velvoita mihinkään. Tosin en itse ajattele, että se veri sen kummemmin velvoittaisi edes.

        Minulle perhe on tärkeä ja on ollut tosi vaikea ajatella, että minulla ei ole velvollisuuksia. Nyt on vain pakko, vaikka se on todella vaikeaa ..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli "vanhapiika"- isosisko on armollisesti "päästetty" viettämään joulua koska on säälittävä yksin elävä ihminen eikä jalo pikkusisko silkkaa omaa hyvyyttään kehtaa kieltää häntä tulemasta.

        Tuolla tavoin siis jopa ulkopuolinen vieras ihminen tulkitsee tuon tilanteen.

        Joku ihminen elää 58- vuotiaaksi ja mahdollisesti koko elämänsä loppuun asti tuollaisessa roolissa. Jotta omaan hyvyyteensä rakastuneet narsistit pääsevät pätemään.

        Hyi vittu.

        On varmaan rasittava henkilö tuo sisko,siksi ei ole miestä löytänyt 🙏🌝


    • Anonyymi

      "Olen häntä huomaamatta aina passannut ja auttanut"

      Jos olet huomaamattasi häntä aina passannut ja auttanut miten osaan kuitenkin kirjoittaa asiasta tänne? Ihminen ei osaa kertoa asioista joita ei huomaa.

      Oletko sinä siis nyt vasta 46- vuotiaana yhtäkkiä huomannut auttaneesi vanhempaa siskoasi. Tähän asti kaikki nuo vuodet olet jotenkin tiedostamattasi palvellut häntä?

      • Anonyymi

        Korj: Osaat, ei osaan.


      • Anonyymi

        Jos ei ole muuta sanottavaa asiaan kuin närppiä sanavalintoja, niin eikö kannattaisi jättää kirjoitus tekemättä.

        Sen pohjalta mitä itse ole ystävyyksiä lopettanut sanoisin, että se hetki tulee väistämättä, kun huomaa suhteen ollenkin täysin yksipuoleinen. Sitä ennen on pitänyt itsestäänselvänä, että itse tekee kaikenlaista ja toinen ei mitään. Ja sitten siitä tuleekin hetki, että haluaa lopettaa koko jutun. Oma vikahan se on, ettei ole aiemmin huomannut.


      • Anonyymi

        Minulla on ollut tosi paljon kaiken aikaa vuosien aikana töitä ja siinä samalla olen yrittänyt auttaa myös sisartani, koska hänellä ei ole mm. ajokorttia. Siksi huomaamatta, olen aina auttanut jatkuvasti, mutta tänä vuonna havahduin asiaan ja ehkä myönsin itselleni vihdoin, että tämä on aina yksipuolista. Olisin tarvinnut äidin kanssa apua niin aina oli muka väärässä päivässä, eli jos odotin vaikka la, että pääsen lähtemään ja soitin hänelle, oli hänellä aina käsitys eri päivästä eikä tullut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ei ole muuta sanottavaa asiaan kuin närppiä sanavalintoja, niin eikö kannattaisi jättää kirjoitus tekemättä.

        Sen pohjalta mitä itse ole ystävyyksiä lopettanut sanoisin, että se hetki tulee väistämättä, kun huomaa suhteen ollenkin täysin yksipuoleinen. Sitä ennen on pitänyt itsestäänselvänä, että itse tekee kaikenlaista ja toinen ei mitään. Ja sitten siitä tuleekin hetki, että haluaa lopettaa koko jutun. Oma vikahan se on, ettei ole aiemmin huomannut.

        Olen sitkeästi vain sinnitellyt, koska kyse on sisarestani. Ja todella välitän hänestä. Nyt juuri olen niin harmistunut, koska ei hän vain piittaa : ( Kirjoitin hänelle lopulta kirjeen ja kerroin, että en jatka enää tätä yksipuolisuutta ja apu loppuu nyt, että minulla on ihan tarpeeksi, kuin äitiä passaamaan. Senkin jälkeen hän on ainakin viisi kertaa taas pyydellyt mm. autokyytiä. Ikinä ei voi taksia käyttää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on ollut tosi paljon kaiken aikaa vuosien aikana töitä ja siinä samalla olen yrittänyt auttaa myös sisartani, koska hänellä ei ole mm. ajokorttia. Siksi huomaamatta, olen aina auttanut jatkuvasti, mutta tänä vuonna havahduin asiaan ja ehkä myönsin itselleni vihdoin, että tämä on aina yksipuolista. Olisin tarvinnut äidin kanssa apua niin aina oli muka väärässä päivässä, eli jos odotin vaikka la, että pääsen lähtemään ja soitin hänelle, oli hänellä aina käsitys eri päivästä eikä tullut.

        Ei tuossa ole muuta vaihtoehtoa kuin sanot hänelle että nyt on hänen vuoro auttaa äitiä.


    • Anonyymi

      Heivaa Alzhaimeria sairastava hoitokotiin ja järjestä hänelle "Edunvalvoja,
      Siskosi voit laittaa nappiin "Ö".Hän näyttää oppineen sisäruokinalle,varmaankin syö sinunkin kuormasta,kyselle aviosiipalta.Tuskin tulet perintöjä saamaan,äitiäsi hoitamalla siskosi osuudet vain kasvaa.

      • Anonyymi

        En kärky äidin perintöä! Ja hänen pankkikortti on juuri tällä siskollani. Mun luonto ei anna periksi että äidin työntäisin hoitokotiin. Teen tän työn nyt loppuun, kun olen kerran aloittanutkin. Ja jos jotain haluan äidille halun ostaa, pyydän mun siskolta luvan. Ei tuu epäselvyyksiä


    • Anonyymi

      Mikä tässä on ongelmanasi? Sekö, ettet enää jaksa auttaa siskoasi tai olla tekemisissä? Mulla ei ole sisaruksia, mutta ystävyyksistä olen huomannut, ettei kannata pitää yllä sellaisia, jotka ovat täysin yksipuoleisia. Silloin pelkkä tuttavuus riittää eikä kotiin pidä kutsua ollenkaan. Autokuskina olemiseen totuttamisessakin pitää vain lopettaa se. Jos tulee napinaa, niin siinähän tulee sitä välimatkaa luonnostaan.

      • Anonyymi

        Tätä on niin vaikea lopettaa, kun kyse on siskosta : ( En todellakaan jaksa auttaa enää yhtään, koska äidin passaamisessa on täysi työ. Äiti asuu minun perheen luona, niin haluan olla senkin takia väleissä, että kävisivät äitiä katsomassa, mutta samalla tämä on sitten hotelli. Ok, äiti antaa suorasiirtona vähän ruokaan rahaa eli 150€ kk, ja sitten oletetaan että mä teen aina aamupalat, ruoat jne. ja juoksen kaupassa, kun hän tulee äidin luo yökylään täysihoitola. Jos olen erehtynyt pyytämää että tuo edes maitopurkki, niin voi voi, miten mä nyt jaksan kaikki rehata ja heti tulee riitaa.


    • Anonyymi

      Kukaan ei punge kenenkään tontille ilman lupaa. Sinä itse päätät kenet päästät punkemaan joulupöytääsi ja olet 100% itse vastuussa tästä valinnastasi. Se on sitä aikuisen vastuuta, katsos. Sen sijaan että kunnioittaisit siskoasi sen verran että ottaisit asian puheeksi hänen itsensä kanssa tulet mieluummin juoruilemaan inhottavasti nettipalstalle dynamiikasta joka on nöyryyttävä vanhemmalle sisarellesi. Saat hänet näyttämään tyhmältä, laiskalta, itsekkäältä ja huonolta ihmiseltä ja itsesi laupiaalta uhrilta.

      Oletko koskaan miettinyt miltä TUNTUU olla 12 vuotta vanhempi sisko ja kaikki nuo vuodet se osapuoli joka on "palveltavana"? Aika järkyttävää ajatella että joku on ollut tuossa nöyryyttävässä roolissa koko elämänsä kun ikää on jo lähes 60- vuotta.

      On raskas taakka olla taakka.

      Oletko koskaan kysynyt itseltäsi mistä tuo roolipeli alkoi? Kuka nuo roolit jakoi teidän sisarusten välille? Miksi sinä päätit suostua itse tuollaiseen uhrautujan rooliin? Usein nämä roolipelit sisarusten välillä alkavat jo kotipesästä ja perustuvat pitkälti siihen millä tavoin omat vanhemmat ovat kohdelleet eri sisaruksia ja mihin rooliin kukin on ängetty.

      Haluaisitko vaihtaa osia vanhemman siskosi kanssa? Olisko ihanaa olla sun isosisko?

      • Anonyymi

        Juoruilua? Olen niin monta kertaa yrittänyt selvittää asiaa, mutta ei se onnistu . Meillä äiti on aina vaatinut, että siskoa pitää auttaa. Ja jos en ole auttanut, sisareni on soittanut äidilleni ja riita on ollut valmis. Olen kaikki nämä vuodet mielestäni todellakin kunnioittanut häntä ja auttamalla todella oaljon. Ja en vain ole viitsinyt jättää häntä kutsumatta, jos kutsun muitakin. Kuitenkaan hän ei kutsu meitä ikinä sinne mm. Syömään.. Miten se on ollut hänelle nöyryyttävää? Hän on tarvinnut aina apua ja minä olen kiitänyt auttamaan..


    • Anonyymi

      Itselläni ei ole siskoni kanssa mitään ongelmia. Meillä on ikäeroa puolet ap:n ja siskonsa ikäerosta. Riittävän paljon siihen, että meillä ei oikeastaan ole juuri mitään yhteistä. Sisko muutti pois lapsuudenkodista, kun itse olin menossa yläasteelle ja sen jälkeen olimme tosi harvakseltaan tekemisissä. Ehkä nähtiin kerran vuoteen, asuttiinkiin kaukana toisistamme, eikä oikeastaan koskaan soiteltu. Vanhempien kanssa molemmat oli yhteyksissä ja sitä kautta kuuli mitä toiselle kuuluu. Ei meillä koskaan mitään riitoja ole ollut, eipähän vaan mitään yhteistäkään.

      Siskollani on useampi lapsi. Vanhin ylitse kahdenkymmenen ja nuorin meni juuri kouluun. Vanhempamme muuttivat aikaa sitten lähemmäs siskoa ja lapsenlapsia. Itselläni on yksi, kohta kouluikäinen. Tämä lapsi oli jo alkuaan ihan "oma projektini". Olen siis yksin hänen kanssaan. Ennen lapsen syntymää muutin lähemmäs vanhempiani (he toivoivat tätä). Nykyään ollaan siskonkin kanssa enemmän yhteydessä. Serkukset näkee toisiaan aina välillä (enemmänkin varmaan voisi). Vanhempamme ovat molemmat olleet vuorollaan sairaina ja kaikenlaisia käytännön juttuja on pitänyt hoitaa, juhlapyhiä ja synttäreitä ja valmistumisjuhlia pidetään yhdessä, jne. Sisko itsekin oli tässä välissä vakavasti sairas. Siskon kanssa juttelut ovat tosiaan lähinnä käytännön asiaa ja kuulumisten kyselyä. Rehellisesti sanoen, emme me oikeastaan sen syvemmin toisiamme edes tunne. Aina välillä niissä käytännön asioissa huomaa, että varsin samankaltaisesti niistä ajattelemme, mutta siinäpä se. Jos ei me siskoksis oltais, niin ei meistä ikinä ystäviä tai kavereita tulisi. En ainakaan usko. Jos mä joskus apua tarviin, niin uskon sitä saavani ja sisko tarvii, niin toki hän sen saa. En näe, että me mistään alettais riitelemään. Kumpikaan meistä ei ole sen tyyppinen ihminen.

    • Anonyymi

      Olipas ap:n tilanteessa paljon asiaa. Minusta se on ihan selvää, että isosiskoon on tullut mitta täyteen ja kannattaa huolehtia omasta jaksamisesta. Heräsi kysymyksiä, että kai olet virallisesti omaishoitaja ja saat korvausta työstäsi, saat lomat kunnan puolesta ja äitisi on edunvalvonnassa? Ei kai vain ainoa korvauksesi ole tuosta työstä 150 e? En ymmärrä miksi äidin pankkikortti on sisarella, vaikka sinä vastaat äidin kuluista? Mihin sisar sitä tarvitsee?

      Perunkirjoituksessahan tarkistetaan kaikki vainajan varat, että onko sieltä otettu oikeaan tarkoitukseen. Jos ette pääse äidin raha-asioista yhteisymmärrykseen, niin ottakaa virallinen edunvalvoja. Kunnan vanhustyönjohtaja antaa lisätietoja, jos nuo asiat ovat epäselviä.

      Jos olet kirjoittanut jo sisarellesi, että ilmaistaksina olo on päättynyt, niin sitten kannattaa vain pitää kiinni tuosta asiasta. Mene ihmeessä omaishoitajien koulutuksiin ja tapaamisiin. Siellä on samassa tilanteessa olevia, jotka ymmärtävät tätä sisarhommaakin paremmin kuin tähän kirjoitaneet. Sisar ei ole kenenkään ilmaisapu, vaan kyllä suhteen on toimittava samalla tavalla kuin muidenkin aikuisten ihmissuhteiden molemminpuolisen avun ja ystävyyden merkeissä. Muuten koko suhdetta ei kannata ylläpitää ainakaan läheisenä. Tietysti hyvä, jos voidaan olla suurin piirtein sovussa, vaikkei oltaisikaan enää tekemisisssä.

      • Anonyymi

        Olen ollut virallinen omaishoitaja noin 7 vuotta., Siihen asti meillä meni aika hyvin, mutta kun selvisi se , että saan minimi omaishoidontukea niin tilanne tulehtui. Koko tämän 10 vuotta kukaan ei ole tarjonnut koskaan apua , joten kun sain tuen, en nähnyt tarvetta siitä muille ilmoittaa. Alunalkaen olen sanonut, että voin hoitaa äitiä. En ymmärrä kuitenkaan sitä pointia, että jos olen joskus pyytänyt apua, niin saan kipakan vastauksen, että sinähän halusit äitiä hoitaa?! Ilmeisesti nyt katsotaan vielä niin, että saan siitä palkan eli käteen jää 250€. Halusin viralliseksi hoitajaksi, että saan edes lakisääteiset lomat, koska kukaan ei suostunut tulemaan edes kahdeksi yöksi .Mutta, totta..kysyn neuvoa omaishoitaja puolelta, heillä on sitä vertaistukea. Ja mikä siskooni tulee, olen auttanut häntä, koska en halua riitaa. Ja sitten sairas äiti vedetään keskusteluun mukaan..Kortti on siskollani, koska minusta tämä toimii näin. Ja hän nostaa äidille rahaa, esim. 50€. Koska eihän häneltä mihinkään rahaa kulu, koska asuu meidän kanssa ..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen ollut virallinen omaishoitaja noin 7 vuotta., Siihen asti meillä meni aika hyvin, mutta kun selvisi se , että saan minimi omaishoidontukea niin tilanne tulehtui. Koko tämän 10 vuotta kukaan ei ole tarjonnut koskaan apua , joten kun sain tuen, en nähnyt tarvetta siitä muille ilmoittaa. Alunalkaen olen sanonut, että voin hoitaa äitiä. En ymmärrä kuitenkaan sitä pointia, että jos olen joskus pyytänyt apua, niin saan kipakan vastauksen, että sinähän halusit äitiä hoitaa?! Ilmeisesti nyt katsotaan vielä niin, että saan siitä palkan eli käteen jää 250€. Halusin viralliseksi hoitajaksi, että saan edes lakisääteiset lomat, koska kukaan ei suostunut tulemaan edes kahdeksi yöksi .Mutta, totta..kysyn neuvoa omaishoitaja puolelta, heillä on sitä vertaistukea. Ja mikä siskooni tulee, olen auttanut häntä, koska en halua riitaa. Ja sitten sairas äiti vedetään keskusteluun mukaan..Kortti on siskollani, koska minusta tämä toimii näin. Ja hän nostaa äidille rahaa, esim. 50€. Koska eihän häneltä mihinkään rahaa kulu, koska asuu meidän kanssa ..

        Kotikuntasi vanhustyön johtaja osaa auttaa, kysy häneltä. Pankkitilin tietoja olisi hyvä seurata, ellet tiedä niitä. Äidilläsi on varmasti muitakin kuluja kuin ruoka, hygieniatarvikkeita yms. Kysy neuvoa, niin kaikki menee laillisesti. Siskoasi sinun ei kyllä kannata enää palvella, jos hän vielä käyttäytyy ikävästi sinua kohtaan tai minä en ainakaan niin tekisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen ollut virallinen omaishoitaja noin 7 vuotta., Siihen asti meillä meni aika hyvin, mutta kun selvisi se , että saan minimi omaishoidontukea niin tilanne tulehtui. Koko tämän 10 vuotta kukaan ei ole tarjonnut koskaan apua , joten kun sain tuen, en nähnyt tarvetta siitä muille ilmoittaa. Alunalkaen olen sanonut, että voin hoitaa äitiä. En ymmärrä kuitenkaan sitä pointia, että jos olen joskus pyytänyt apua, niin saan kipakan vastauksen, että sinähän halusit äitiä hoitaa?! Ilmeisesti nyt katsotaan vielä niin, että saan siitä palkan eli käteen jää 250€. Halusin viralliseksi hoitajaksi, että saan edes lakisääteiset lomat, koska kukaan ei suostunut tulemaan edes kahdeksi yöksi .Mutta, totta..kysyn neuvoa omaishoitaja puolelta, heillä on sitä vertaistukea. Ja mikä siskooni tulee, olen auttanut häntä, koska en halua riitaa. Ja sitten sairas äiti vedetään keskusteluun mukaan..Kortti on siskollani, koska minusta tämä toimii näin. Ja hän nostaa äidille rahaa, esim. 50€. Koska eihän häneltä mihinkään rahaa kulu, koska asuu meidän kanssa ..

        Kyllä tuo nyt vähän epäilyttää koko tarina jos sanot olevasi virallisesti omaishoitaja jo vuosien ajalta, mutta sisaresi pitää hoidokkisi pankkikorttia ja pääsee sitä käyttämään. Ja sitten sanot että sinun itsesi mielestä kuvio "toimii näin".

        Jos väität ettet itse huomaa tuossa kuviossa mitään outoa minä väitän että olet epärehellinen.

        Jos sisaresi on oikeasti noin inhottava kuin mitä kuvaat, luulisi että olisi helppo sanoa heipat. Miksi äitisi on vaatinut että sinun pitää auttaa isosiskoasi? Onko äitinne vastaavasti vaatinut isosiskoasi auttamaan sinua? Tuo kuulostaa siltä että isosiskollasi olisi erityisongelmia joiden vuoksi häntä pitäisi autella. Mikäli näin on, kuulostaa tuo pankkikorttiasia vielä entistäkin oudommalta.

        Jos sisaresi on siis ihan oikeasti hankala tapaus eikä hänestä pääse eroon edes halutessaan, on tietysti sitten mahdollista hakea vaikkapa lähestymiskieltoa. Kyllä niitä keinoja löytyy päästä inhottavista ihmisistä eroon. Mutta vaikuttaa siltä ettet halua.

        "En kärky äidin perintöä! Ja hänen pankkikortti on juuri tällä siskollani. Mun luonto ei anna periksi että äidin työntäisin hoitokotiin. Teen tän työn nyt loppuun, kun olen kerran aloittanutkin. Ja jos jotain haluan äidille halun ostaa, pyydän mun siskolta luvan."

        Come on..... meneekö marttyrointi nyt vähän överiksi? Sinä olet virallisesti omaishoitaja, paha siskosi joka passuuttaa sinua kiireistäsi huolimatta pitää hoidokkisi pankkikorttia ja sinä pyytelet häneltä vielä luvan ostaa äidillenne jotain. Ei toi nyt kuule mene läpi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä tuo nyt vähän epäilyttää koko tarina jos sanot olevasi virallisesti omaishoitaja jo vuosien ajalta, mutta sisaresi pitää hoidokkisi pankkikorttia ja pääsee sitä käyttämään. Ja sitten sanot että sinun itsesi mielestä kuvio "toimii näin".

        Jos väität ettet itse huomaa tuossa kuviossa mitään outoa minä väitän että olet epärehellinen.

        Jos sisaresi on oikeasti noin inhottava kuin mitä kuvaat, luulisi että olisi helppo sanoa heipat. Miksi äitisi on vaatinut että sinun pitää auttaa isosiskoasi? Onko äitinne vastaavasti vaatinut isosiskoasi auttamaan sinua? Tuo kuulostaa siltä että isosiskollasi olisi erityisongelmia joiden vuoksi häntä pitäisi autella. Mikäli näin on, kuulostaa tuo pankkikorttiasia vielä entistäkin oudommalta.

        Jos sisaresi on siis ihan oikeasti hankala tapaus eikä hänestä pääse eroon edes halutessaan, on tietysti sitten mahdollista hakea vaikkapa lähestymiskieltoa. Kyllä niitä keinoja löytyy päästä inhottavista ihmisistä eroon. Mutta vaikuttaa siltä ettet halua.

        "En kärky äidin perintöä! Ja hänen pankkikortti on juuri tällä siskollani. Mun luonto ei anna periksi että äidin työntäisin hoitokotiin. Teen tän työn nyt loppuun, kun olen kerran aloittanutkin. Ja jos jotain haluan äidille halun ostaa, pyydän mun siskolta luvan."

        Come on..... meneekö marttyrointi nyt vähän överiksi? Sinä olet virallisesti omaishoitaja, paha siskosi joka passuuttaa sinua kiireistäsi huolimatta pitää hoidokkisi pankkikorttia ja sinä pyytelet häneltä vielä luvan ostaa äidillenne jotain. Ei toi nyt kuule mene läpi.

        Miksi minulla pitäisi olla äidin pankkikortti ? Minä hoidan äitiä hänen oman itsensä takia en pankkikortin. Hän antaa suorasiirrolla 150€ ruokaan ja saan omaishoitajatuen. Äidillä on Alzhaimer niin siksi minusta on ollut hyvä, ettei kortti ole täällä. Jos äiti tarvitsee vaatteita neuvottelen siitä sisareni kanssa ja haen ne hänelle jos niin sovitaan. Suoraveloituksella menee ainoa lasku eli lääkket. Sisareni ei ole mikään ilkimys, mutta harmittaa, kun on aina apua vaille eikä vastavuoroisesti lainkaan auta. Se harmittaa tosi paljon. Äiti on aina suojellut häntä enemmän, kun pienempänä oli useammin kipeä, aikuisena ihan terve kuin pukki. Ja se jäi tässä päälle..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi minulla pitäisi olla äidin pankkikortti ? Minä hoidan äitiä hänen oman itsensä takia en pankkikortin. Hän antaa suorasiirrolla 150€ ruokaan ja saan omaishoitajatuen. Äidillä on Alzhaimer niin siksi minusta on ollut hyvä, ettei kortti ole täällä. Jos äiti tarvitsee vaatteita neuvottelen siitä sisareni kanssa ja haen ne hänelle jos niin sovitaan. Suoraveloituksella menee ainoa lasku eli lääkket. Sisareni ei ole mikään ilkimys, mutta harmittaa, kun on aina apua vaille eikä vastavuoroisesti lainkaan auta. Se harmittaa tosi paljon. Äiti on aina suojellut häntä enemmän, kun pienempänä oli useammin kipeä, aikuisena ihan terve kuin pukki. Ja se jäi tässä päälle..

        Mutta, kiitos vastauksista : )


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi minulla pitäisi olla äidin pankkikortti ? Minä hoidan äitiä hänen oman itsensä takia en pankkikortin. Hän antaa suorasiirrolla 150€ ruokaan ja saan omaishoitajatuen. Äidillä on Alzhaimer niin siksi minusta on ollut hyvä, ettei kortti ole täällä. Jos äiti tarvitsee vaatteita neuvottelen siitä sisareni kanssa ja haen ne hänelle jos niin sovitaan. Suoraveloituksella menee ainoa lasku eli lääkket. Sisareni ei ole mikään ilkimys, mutta harmittaa, kun on aina apua vaille eikä vastavuoroisesti lainkaan auta. Se harmittaa tosi paljon. Äiti on aina suojellut häntä enemmän, kun pienempänä oli useammin kipeä, aikuisena ihan terve kuin pukki. Ja se jäi tässä päälle..

        Kysymys kuului miksi pankkikortti on siskollasi? Hän ei siis hoida äitiänne lainkaan vaan ainoastaan passuuttaa sinua. Mitä hän tekee äitinne pankkikortilla?

        Sisko ei pistä tikkua ristiin hoitaakseen äitiänne. Ei tule edes pariksi yöksi hoitamaan. Sinä olet virallinen omaishoitaja.... mutta tarvitset luvan siskoltasi äidillenne tehtäviin ostoksiin.

        Ja väität ettet näe mitään outoa kuviossa? Tosissasi?

        Ota nyt yhteyttä sinne kuntasi vanhustyönjohtajalle ja kerro tilanteesi. Vaikuttaa että et kerro ihan koko tarinaa sellaisena mikä se on ja esität tyhmempää kuin olet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysymys kuului miksi pankkikortti on siskollasi? Hän ei siis hoida äitiänne lainkaan vaan ainoastaan passuuttaa sinua. Mitä hän tekee äitinne pankkikortilla?

        Sisko ei pistä tikkua ristiin hoitaakseen äitiänne. Ei tule edes pariksi yöksi hoitamaan. Sinä olet virallinen omaishoitaja.... mutta tarvitset luvan siskoltasi äidillenne tehtäviin ostoksiin.

        Ja väität ettet näe mitään outoa kuviossa? Tosissasi?

        Ota nyt yhteyttä sinne kuntasi vanhustyönjohtajalle ja kerro tilanteesi. Vaikuttaa että et kerro ihan koko tarinaa sellaisena mikä se on ja esität tyhmempää kuin olet.

        Ihan alkujaan äidillä katosi aina yksi sun toimen arvokas asia. Ja mm. pankkikortti ja koruja ja niitä etsittiin kissojen ja koirien kanssa. Ja löytyihän ne sitten aina lopulta. Ja usein oli pahalla tuulella, että joku koru esim.. oli varastettu Siksi halusin, että sisareni ottaa pankkikortin ja korut hänen luo ja tehdään ns. arvotavaroihin selkeä systeemi. Tämän jälkeen tilanne rauhoittui pikkuhiljaa.Nyt muutama koru on palautettu pikkuhiljaa, että saa niitä käyttää ja kelloja jne. Tässä kohtaa teemme yhteisttyötä, että sovin hänen kanssa, mitä äidille ostetaan. Eikö se ole sitten sisarenkin huomioimista, että kysyn hänenkin mielipiteen enkä osta mitä vain olin päin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan alkujaan äidillä katosi aina yksi sun toimen arvokas asia. Ja mm. pankkikortti ja koruja ja niitä etsittiin kissojen ja koirien kanssa. Ja löytyihän ne sitten aina lopulta. Ja usein oli pahalla tuulella, että joku koru esim.. oli varastettu Siksi halusin, että sisareni ottaa pankkikortin ja korut hänen luo ja tehdään ns. arvotavaroihin selkeä systeemi. Tämän jälkeen tilanne rauhoittui pikkuhiljaa.Nyt muutama koru on palautettu pikkuhiljaa, että saa niitä käyttää ja kelloja jne. Tässä kohtaa teemme yhteisttyötä, että sovin hänen kanssa, mitä äidille ostetaan. Eikö se ole sitten sisarenkin huomioimista, että kysyn hänenkin mielipiteen enkä osta mitä vain olin päin?

        No ethän sinä nyt hyvänenaika pankkikorttia alzheimeria sairastavalle äidillesi antaisi. Omaishoitajana säilyttäisit sitä tietysti itselläsi.

        Sanoit pyytäväsi siskoltasi luvan äidillesi tavaroiden ostamiseen, et mielipidettä.

        Juttusi haiskahtaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ethän sinä nyt hyvänenaika pankkikorttia alzheimeria sairastavalle äidillesi antaisi. Omaishoitajana säilyttäisit sitä tietysti itselläsi.

        Sanoit pyytäväsi siskoltasi luvan äidillesi tavaroiden ostamiseen, et mielipidettä.

        Juttusi haiskahtaa.

        : ) ok. Mitäpä tästä vääntämään.

        Jos äidille tarvitaan jotain uutta, kysyn hänen mielipiteensä ja haen esim. ne vaatteet. Minusta on ollut vain parempi, että kaikesta huolimatta hänen kanssaan sovitaan hankinnat. En halua siitäkin riitaa, että on esim. liikaa ostettu jotain. Jos yksin päättäisin niin ostaisin äidille esim. uuden sohvan, mutta kun sanoin siitä, niin päädyttiin ettei nyt ainakaan vielä. Hö, näin se vaan menee..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        : ) ok. Mitäpä tästä vääntämään.

        Jos äidille tarvitaan jotain uutta, kysyn hänen mielipiteensä ja haen esim. ne vaatteet. Minusta on ollut vain parempi, että kaikesta huolimatta hänen kanssaan sovitaan hankinnat. En halua siitäkin riitaa, että on esim. liikaa ostettu jotain. Jos yksin päättäisin niin ostaisin äidille esim. uuden sohvan, mutta kun sanoin siitä, niin päädyttiin ettei nyt ainakaan vielä. Hö, näin se vaan menee..

        Älä välitä, ei ihmiset ymmärrä yhtään omaishoitajan arkea. Minäkin olen omaishoitaja, mutta onneksi ei ole sisaruksia.

        Olet todella ansiokkaasti koettanut huomioida sekä äitisi että siskosi asioiden hoitamisessa, mutta siskosi on käyttänyt sitä hyväkseen räikeästi. Huh huh, en olisi itse kestänyt noin kauan. Jospa siskosi suuttuisi oikein kunnolla ja jättäisi sinut ja perheesi itse rauhaan. Muista että riitelykin on yhteydenpitoa, joten vältä sitä. Olet jo sanonut, että kyytejä ei heru , pidä kiinni päätöksistäsi. Joulunviettokaan tuskin on hyvä idea yhdessä. Äiti voi myös mennä hänen luokseen tänä jouluna, jolloin voitte pitää joulua vain oman perheen kesken.
        Pidä puolesi, olet liian kiltti kuten niin moni omaishoitaja. Ja ylikilttejä vain tallotaan, näin se menee, on kokemusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä välitä, ei ihmiset ymmärrä yhtään omaishoitajan arkea. Minäkin olen omaishoitaja, mutta onneksi ei ole sisaruksia.

        Olet todella ansiokkaasti koettanut huomioida sekä äitisi että siskosi asioiden hoitamisessa, mutta siskosi on käyttänyt sitä hyväkseen räikeästi. Huh huh, en olisi itse kestänyt noin kauan. Jospa siskosi suuttuisi oikein kunnolla ja jättäisi sinut ja perheesi itse rauhaan. Muista että riitelykin on yhteydenpitoa, joten vältä sitä. Olet jo sanonut, että kyytejä ei heru , pidä kiinni päätöksistäsi. Joulunviettokaan tuskin on hyvä idea yhdessä. Äiti voi myös mennä hänen luokseen tänä jouluna, jolloin voitte pitää joulua vain oman perheen kesken.
        Pidä puolesi, olet liian kiltti kuten niin moni omaishoitaja. Ja ylikilttejä vain tallotaan, näin se menee, on kokemusta.

        Ei tässä mistään omaishoitajuudesta ole kysymys vaan sisarussuhteesta. Eikä oikeastaan edes siitä. Tuohan on vain yhden itseensä ja omaan uhrautuvuuteensa rakastuneen ääliön 100% itsekeskeistä omahyväistä huomionkerjuuta.

        Tarkemmin sanoen aloittaja on tuhkimosyndroomainen idiootti joka tulee tänne hakemaan yleisöltä pään silityksiä ongelmista jotka hän itse tahallisesti ja täysin tietoisesti omalla toiminnallaan aiheuttaa. Ja sitten laittaa kaiken pahojen perheenjäsentensä kuten siskonsa kontolle.

        Hän toimii tietoisesti täysin epäloogisesti ja esittää tyhmempää kuin on. Ja sitten pistää kaiken muiden vastuulle että itse pääsee patsastelemaan huomion valokeilassa tekouhrina. Ja hakeutuu elämöimään itse aiheuttamallaan tilanteella yleisön eteen kuten vaikka sitten tänne nettipalstalle. Ja kun hän saa siihen vastauksia kuten että olet ääliö ja idiootti, niin katsokaa: ai että tuota nautintoa kun saa henkisesti turpiin ja ihmiset on "ilkeitä". Sieltä tulee hymyhymiöitä ja siirappisia vastauksia jotta kaikki jälleen kerran huomaavat kuinka hyvä ihminen tuhkimo itse on kun hän ottaa tällä tavoin henkisesti turpaan ja silti vastailee itse aina "asiallisesti" vastauksista kiitellen.

        Liika kiltteys ei ole sama kuin huomiohuoruus. Aloittaja on jälkimmäistä laatua.


    • Hemmetin hyvin on mennyt, ei mitään ongelmia ikinä. Jumankekka, että olen kiitollinen siitä, että olen ainoa hirviö vanhempieni tuotoksena, aamen, hare krsihna ja tuhat muuta rukousta auringonlaskua kohden.

      Ei ole turhan tiheässä ne sisarussuhteet, jotka varttuneelle iälle sovussa kestävät ja vielä vähemmäksi menee, jahka perintöä ollaan jakamassa. Lotossa voittaa todennäköisemmin ja vielä kahdesti, perättäisinä viikkoina!

      Riitti suvun muun jälkikasvun osalta kymmenisen vuotta sitten lopullisesti, kun muutaman tuhanne euron takia alkoi ihme vempuile ja sekoilu. Tosin ensin saattohoidin tädin enon ja tädin multiin, hoidin enimmäkseen kuoppajuhlien ja perunkirjoitusten järjestelyt, mutta se kai oli velvollisuuteni muiden mielestä, siihen sotketa perintötiluksien kynnyskiven arvoa mitenkään, se kun on käteistä rahaa...

      Jotenkin kuvittelin, ettei se sotku osu meidän sukuun, kun välit on niin kermaiset, mutta kilin kekkulit vaan. Ei ole niin pientä rahaa tai palveluksen takaisinperintää, etteikö sillä sukurauha (ja hauta...) saada käännettyä mullin mallin. No rauha on maksettu, muuta ei enää tulekaan. Jos olisivat olleet sisaruksia, niin korville olisin vedellyt, mutta hamarapuolella, vähän pitää olla rakkauttakin jäljellä.

    • Anonyymi

      Kuka äitiäsi hoitaa silloin kun sinä olet omaishoitajan hommista lomalla?
      Tuleeko hoitaja kotiin vai meneekö äitisi jonnekin laitokseen?

      Mikä siinä siskon kuskaamisessa noin kauheasti voimille ottaa?
      Itse ajattelisin sen laatuaikana siskon kanssa. Voi jutella asioista rauhassa, käydä kahvilla tai ostoksilla ja viettää mukavan hetken siinä samalla.
      Itse olen toiminut autokuskina aika monelle, eikä koskaan ole voimille ottanut. Kiva on ajella ja vaihtaa maisemaa ja mielipiteitä välillä.

      Mitä tuohon jouluun tulee, niin jos kerran teillä on ollut vuosikymmeniä tapana viettää joulua teillä isommalla porukalla (kun kerran kutsut teille muitakin) niin olisihan se todella outoa jos yksin elävä siskosi ei ole yhtäkkiä tervetullut.

      Sama ettei siskosi tarjoa vastavuoroisesti teille mitään. Yksinelävä tekee vain yhdelle ihmiselle ruokaa. Ehkä siskosi ei osaa tehdä isoja määriä sapuskaa, tai hänellä ei ole riittävästi tilaa, astioita tms. isommalle joukolle.

      • Anonyymi

        Kun tekee kahta työtä, omaa työtä ja omaishoitajatyötä ja on vielä oma perhe, niin ei vain jaksa. Ja, jos 15 vuotta toinen aina soittelee, että tuutko mun hakemaan ja voitko viedä sinne sun tänne, niin kyllä se työstä käy. Joskus kesäisin, jos olen sanonut, että mene nyt pyörällä, niin vastaus on ollut inhottava, että mikä sua nyt taaas vaivaa? Lisäksi olen 20 vuotta ottanut siskoni aina lähes joka reissulle mukaan, koska ei ole perhettä. Olen mielestäni ajatellut häntä, että ei jää yksin . Mutta se tarkoitti aina sitä, että kaiken kiireen keskellä hain hänet kotoa, järjestin koko reissun yksin valmiiksi ja palautin kotiovelle. Ja ok, jos tulee esim. jouluksi, mutta ei voi yhtään ikinä auttaa. Kerran uutena vuotena pyysin, että voitko vatkata kerman, niin hän sanoi ylimielisesti, että no en, mähön olen vieras!!Silloin sain kyllä hepuliksen ja heitin koko kakun tiskialtaaseen ja lähdin lenkille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun tekee kahta työtä, omaa työtä ja omaishoitajatyötä ja on vielä oma perhe, niin ei vain jaksa. Ja, jos 15 vuotta toinen aina soittelee, että tuutko mun hakemaan ja voitko viedä sinne sun tänne, niin kyllä se työstä käy. Joskus kesäisin, jos olen sanonut, että mene nyt pyörällä, niin vastaus on ollut inhottava, että mikä sua nyt taaas vaivaa? Lisäksi olen 20 vuotta ottanut siskoni aina lähes joka reissulle mukaan, koska ei ole perhettä. Olen mielestäni ajatellut häntä, että ei jää yksin . Mutta se tarkoitti aina sitä, että kaiken kiireen keskellä hain hänet kotoa, järjestin koko reissun yksin valmiiksi ja palautin kotiovelle. Ja ok, jos tulee esim. jouluksi, mutta ei voi yhtään ikinä auttaa. Kerran uutena vuotena pyysin, että voitko vatkata kerman, niin hän sanoi ylimielisesti, että no en, mähön olen vieras!!Silloin sain kyllä hepuliksen ja heitin koko kakun tiskialtaaseen ja lähdin lenkille.

        Ehkä sä voisit pyytää joululahjaksi siltä pahalta siskoltasi vielä sellaisen sähköpiiskan jolla voisit antaa itsellesi sähköiskuja säännöllisin väliajoin niin sitten olis vieläkin ihanampaa kärsimystä elämä täys.

        Muiden syytä. :´-(


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun tekee kahta työtä, omaa työtä ja omaishoitajatyötä ja on vielä oma perhe, niin ei vain jaksa. Ja, jos 15 vuotta toinen aina soittelee, että tuutko mun hakemaan ja voitko viedä sinne sun tänne, niin kyllä se työstä käy. Joskus kesäisin, jos olen sanonut, että mene nyt pyörällä, niin vastaus on ollut inhottava, että mikä sua nyt taaas vaivaa? Lisäksi olen 20 vuotta ottanut siskoni aina lähes joka reissulle mukaan, koska ei ole perhettä. Olen mielestäni ajatellut häntä, että ei jää yksin . Mutta se tarkoitti aina sitä, että kaiken kiireen keskellä hain hänet kotoa, järjestin koko reissun yksin valmiiksi ja palautin kotiovelle. Ja ok, jos tulee esim. jouluksi, mutta ei voi yhtään ikinä auttaa. Kerran uutena vuotena pyysin, että voitko vatkata kerman, niin hän sanoi ylimielisesti, että no en, mähön olen vieras!!Silloin sain kyllä hepuliksen ja heitin koko kakun tiskialtaaseen ja lähdin lenkille.

        Miksipä et antaisi omatkin pankkikorttisi sille siskollesi. Mitä sä itse niillä teet? Sitten juokset aina pyytämässä häneltä luvan omiin ruokaostoksiisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun tekee kahta työtä, omaa työtä ja omaishoitajatyötä ja on vielä oma perhe, niin ei vain jaksa. Ja, jos 15 vuotta toinen aina soittelee, että tuutko mun hakemaan ja voitko viedä sinne sun tänne, niin kyllä se työstä käy. Joskus kesäisin, jos olen sanonut, että mene nyt pyörällä, niin vastaus on ollut inhottava, että mikä sua nyt taaas vaivaa? Lisäksi olen 20 vuotta ottanut siskoni aina lähes joka reissulle mukaan, koska ei ole perhettä. Olen mielestäni ajatellut häntä, että ei jää yksin . Mutta se tarkoitti aina sitä, että kaiken kiireen keskellä hain hänet kotoa, järjestin koko reissun yksin valmiiksi ja palautin kotiovelle. Ja ok, jos tulee esim. jouluksi, mutta ei voi yhtään ikinä auttaa. Kerran uutena vuotena pyysin, että voitko vatkata kerman, niin hän sanoi ylimielisesti, että no en, mähön olen vieras!!Silloin sain kyllä hepuliksen ja heitin koko kakun tiskialtaaseen ja lähdin lenkille.

        Miksipä et alkaisi vapaaehtoisesti vielä sijaisvanhemmaksi vaikeavammaisille lapsille ja löytöeläinten majoittajaksi, alkoholistien matkustajakodin pyörittäjäksi ja vapaaehtoistyöntekijäksi johonkin hyväntekeväisyysfirmaan laupeudentyöhön. Käyt lisäksi tekemässä naapureiden joulusiivoukset ja pyyhkimässä sen siskosi pyllyn kun se ei itse osaa koska on vanhapiika jota äiti käski auttamaan.

        Kyllä sulla tuota hyvyyttä siihenkin riittäisi muille jaettavaksi. Sitten tulet vaan tänne elämöimään yleisölle kun on niin kauheasti töitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksipä et alkaisi vapaaehtoisesti vielä sijaisvanhemmaksi vaikeavammaisille lapsille ja löytöeläinten majoittajaksi, alkoholistien matkustajakodin pyörittäjäksi ja vapaaehtoistyöntekijäksi johonkin hyväntekeväisyysfirmaan laupeudentyöhön. Käyt lisäksi tekemässä naapureiden joulusiivoukset ja pyyhkimässä sen siskosi pyllyn kun se ei itse osaa koska on vanhapiika jota äiti käski auttamaan.

        Kyllä sulla tuota hyvyyttä siihenkin riittäisi muille jaettavaksi. Sitten tulet vaan tänne elämöimään yleisölle kun on niin kauheasti töitä.

        Niin. Ja muista sitten laiminlyödä itsestäsi huolehtiminen. Kyni tukkasi siiliksi koska se on helpompi hoitaa ja shampoota kuluu vähemmän ja saa sinut näyttämään keskitysleirivangilta. Venyttele silmäluomiasi tahallaan että kaikille tulee selväksi kuinka paljon sinä olet itkenyt taas yöt päivä läpeensä. Hae kirppikseltä jotkut kuluneet kauhtanat päällesi ja muista tehdä kaikkea sellaista minkä tiedät vanhentavan naisen ulkoista olemusta ja naaman näyttöä niin, että näytät kymmenen vuotta oikeaa ikääsi vanhemmalta.

        Sit vaan juokset jossain omaishoitajien vertaistukiryhmissä ja olet siellä ku maasi myynyt. Kyllä sieltä niitä muita tuhkimoita löytyy jotka sitten kauhistelevat maailman pahuutta kuinka hyviä ja kilttejä ihmisiä näin riistetään ja käytetään hyväksi.


    • Anonyymi

      Onhan ne riidat vähän ankeita,aihe saattaa olla ihan mitätön, mutta taustalla lymyää jotku lapsuuden epäreiluuskokemukset, kuvitellut tahi ei. Onhan vanhemmilla suosikkinsa, temperamenttien yhteensopivuuski varmaan vaikuttaa. Ja jos toinen vanhempi sitte tasapuolisuuden nimissä alkaa suosia toista lasta, niin perheessä on pinnanalaisia jännitteitä. Sisaruussuhde om kuitenki ainutlaatuinen pituudessaan, tiettyä perustavaa ymmärrystä, kun lähtöpiste ollut sama. Aikuisena suhde säilyy parhaiten, kun siihen ei sotkeudu mitenkään raha-asiat tai vastuu vanhempien hoidosta. Paras siis olisi että vanhemmat huolehtisivat omasta hoidostaan omilla varoillaan, perintöjä ei tarvitsisi jättää. Pelkkiä veljiä omaavana olen ajatellut että sisar olisi ollut kiva, enemmän jaettavaa. Tämä suomalainen sulkeutunut ydinperhementaliteetti siihen liittyvine taloudellisine aspekteineen on omiaan aiheuttamaan skismaa laajempaan lähisukuun nähden. Laajempi perhekäsitys perinteisemmissä yhteiskunnissa, läheisemmät sisarussuhteet.

    • Anonyymi

      Minkähän ikäisiä aloittajan omat lapset ovat?

      • Anonyymi

        13,15 ja 17 vuotiaat. Ja olen heille yrittänyt opettaa sopua. Pitääpi vielä tarkkaan miettiä omia kasvatusmetodeita. Ainakin sitä tasspuolisuutta ja omillaan toimeentuloa. Ja asutaan etelä-suomessa, joten olen yhteydessä vanhustyönesimieheen, ja keskustelen vielä asiasta. Teen nyt pienen tauon sisareeni ja katsotaan jatkossa miten rullaa. Kyllä minäkin haluan, että minuun ollaan yhteydessä muutenkin, ei vain silloin, kun tarvii jotain. Onneksi on ihanat ystävät ja muut rakkaat sukulaiset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        13,15 ja 17 vuotiaat. Ja olen heille yrittänyt opettaa sopua. Pitääpi vielä tarkkaan miettiä omia kasvatusmetodeita. Ainakin sitä tasspuolisuutta ja omillaan toimeentuloa. Ja asutaan etelä-suomessa, joten olen yhteydessä vanhustyönesimieheen, ja keskustelen vielä asiasta. Teen nyt pienen tauon sisareeni ja katsotaan jatkossa miten rullaa. Kyllä minäkin haluan, että minuun ollaan yhteydessä muutenkin, ei vain silloin, kun tarvii jotain. Onneksi on ihanat ystävät ja muut rakkaat sukulaiset.

        Eiku pyydä se 12- vuotta itseäsi vanhempi sisko teille asumaan. Ettei jää yksin kun on vanhapiika. Annat kaikkien teidän perheen kaikki pankkikortit sille ja sitten kysyt häneltä aina luvan kun haluatte ostaa jotain. Tai lähteä reissulle. Ja sitten kun olet saanut siskoltasi luvan lähteä reissulle niin otat sen siskon armollisesti mukaan kun olet niin hyvä ihminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eiku pyydä se 12- vuotta itseäsi vanhempi sisko teille asumaan. Ettei jää yksin kun on vanhapiika. Annat kaikkien teidän perheen kaikki pankkikortit sille ja sitten kysyt häneltä aina luvan kun haluatte ostaa jotain. Tai lähteä reissulle. Ja sitten kun olet saanut siskoltasi luvan lähteä reissulle niin otat sen siskon armollisesti mukaan kun olet niin hyvä ihminen.

        No me asutaan rivitalossa ja huoneet ei riitä eikä tänne mahdu edes mun veli. Hän ikävä kyllä asuu vähän kauempana.Keskustelu on päättynyt ja sä voit jäädä tänne ihan rauhassa vittuilemaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No me asutaan rivitalossa ja huoneet ei riitä eikä tänne mahdu edes mun veli. Hän ikävä kyllä asuu vähän kauempana.Keskustelu on päättynyt ja sä voit jäädä tänne ihan rauhassa vittuilemaan.

        Kyllä sopu sijaa antaa. Voit ottaa sen siskosi sinun ja miehesi väliin nukkumaan. Helpommaksihan se tulee kun sillä on kuitenkin kaikki teidän pankkikortit.

        Mutta minkä takia sun veljenkin sinne pitäisi mahtua asumaan? Onko sekin vanhapiika?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        13,15 ja 17 vuotiaat. Ja olen heille yrittänyt opettaa sopua. Pitääpi vielä tarkkaan miettiä omia kasvatusmetodeita. Ainakin sitä tasspuolisuutta ja omillaan toimeentuloa. Ja asutaan etelä-suomessa, joten olen yhteydessä vanhustyönesimieheen, ja keskustelen vielä asiasta. Teen nyt pienen tauon sisareeni ja katsotaan jatkossa miten rullaa. Kyllä minäkin haluan, että minuun ollaan yhteydessä muutenkin, ei vain silloin, kun tarvii jotain. Onneksi on ihanat ystävät ja muut rakkaat sukulaiset.

        "olen yhteydessä vanhustyönesimieheen, ja keskustelen vielä asiasta."

        Miksi sinun pitää vanhustyönesimieheen ottaa yhteyttä? Eihän sinulla omaishoitajan hommassa ollut ongelmaa, vaan sisarussuhteessasi.

        Ethän sinä osaa edes päättää mikä vika siinä sinun siskossasi on. Ensin sinua 12 vuotta vanhempi 58- vuotias isosiskosi oli passuuttaja. Maalaat kuvan perässä vedettävästä vanhapiika- reppanasta joka OTETAAN matkoille mukaan ettei jää yksin, ja PÄÄSTETÄÄN jouluksi punkemaan joulupöytääsi.

        Ja yhtäkkiä hän onkin dominantti määräilijä joka säilyttää äitinne pankkikorttia ja käyttää sitä, ja jolta sinä joudut kysymään LUVAN jopa siihen mitä ostat vanhalle äidillesi.


    • Anonyymi

      Ennen vanhaan nämä "vanhapiika"-sisaret olivat suvussa arvostettuja henkilöitä; he auttoivat lasten hoidossa ja olivat myöhemmin "varamummeja". Ei sitä halveksittu, että joku on naimaton.

      (tämä vain tällaisena välihuomautuksena, ei liity suoraan ap:n ongelmaan)

    • Anonyymi

      Ymmärrän hyvin aloittajaa. Valitettavan usein käy niin että vanhoista vanhemmista huolehtiminen jää yhdelle lapselle, useimmiten tytölle. Muut eivät osallistu mitenkään tai vähän. Omaishoitajana se on varmasti hyvin raskasta. Vaikka vanhus saisi laitospaikankin, ei häntä sinne voi unohtaa. Minä en ymmärrä, mitä ne lapset, jotka aikanaan ovat saaneet apua vanhemmilta, ajattelevat, kun jättävät nämä kokonaan laitokseen. Onko paljon vaadittu käydä joskus katsomassa, varsinkin, jos matkaa ei ole kovin paljon. Tiedän sellaisiakin ihmisiä, että ovat käyneet laitoksessa olevaa vanhempaansa katsomassa lähes joka viikko, vaikka matkaa on 350 km yhteen suuntaan. Toiset taas eivät käy 200 m päästä, vaikka vasta eläkkeelle päässeinä aikaa ja terveyttä itsellä sen verran olisi.

      Myös sisarusten välit asettuvat johonkin rooliin. On näitä, jotka odottavat toisen aina auttavan, kuten aloittajan isosisko. Minunkin vanhempi siskoni on ottanut koko elämäkseen isosiskon roolin, ja yrittää vielä 70-vuotiaanakin meitä nuorempia käskytellä.

      • Anonyymi

        Mistä näitä yksinkertaisia ihmisiä riittää? Elämä itsestäänselvyyksiä täynnä?

        Onko vaikea ymmärtää ettei kaikkien muiden elämä ole samanlaista kuin sinulla. Muiden perhesuhteet eivät ole sama asia kuin omasi.

        Vanhuksilla ja heidän aikuisilla lapsillaan on vuosikymmenien yhteinen historia takanaan josta ulkopuolinen ei ymmärrä mitään. Et voi sovittaa omien perhesuhteidesi kuvioita toisten perhesuhteisiin. Vanhus ei ole ollut koko elämäänsä vanhus. Jos vanhusta ei kukaan käy katsomassa vanhainkodissa sille voi joskus olla selitys joka johtuu vanhuksesta itsestään. Hänen omista elämänvalinnoistaan pitkän elämänsä ajalta. Monet suomalaiset on kasvatettu kiusaamalla. Suomalaiset ovat kotivammaisia. Se että ihminen elää iäkkääksi kertoo enemmän helposta elämästä kuin vaikeasta. Korkea ikä on etuoikeutettujen heiniä. Vaikean elämän eläneet kuolevat nuorena.

        Aikuiset lapset eivät ole olleet koko elämäänsä aikuisia. Sisarusten välit ovat kehittyneet vuosikymmenten aikana sellaiseksi mitä ne ovat. Ja vanhemmilla on iso vaikutus siihen millaiset ovat sisarustenkin välit.

        Haluaisitko että sinua käydään katsomassa velvollisuudesta sitten kun olet vanha? En minä ainakaan haluaisi että minua käydään KATSOMASSA, siis tuijottamassa velvollisuudentunnosta, ja keksitään keinotekoisesti jotakin puhuttavaa sitten kun olen vanha. Haluaisin että olen osa aikuisten lasteni ja lastenlasteni elämää siksi koska olen mukava ihminen ja minun kanssani on ilo viettää aikaa.

        Vanhus ei ole mikään passiivinen uhri. Vanhuus ja aikuisiän perhesuhteet pedataan ennen vanhuusikää. Vanhana sitten nähdään miten on onnistuttu. Niin makaa kuin petaa.


      • Anonyymi

        Aloittajan ongelma ei ollut omaishoitajan osa vaan sisarussuhde.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä näitä yksinkertaisia ihmisiä riittää? Elämä itsestäänselvyyksiä täynnä?

        Onko vaikea ymmärtää ettei kaikkien muiden elämä ole samanlaista kuin sinulla. Muiden perhesuhteet eivät ole sama asia kuin omasi.

        Vanhuksilla ja heidän aikuisilla lapsillaan on vuosikymmenien yhteinen historia takanaan josta ulkopuolinen ei ymmärrä mitään. Et voi sovittaa omien perhesuhteidesi kuvioita toisten perhesuhteisiin. Vanhus ei ole ollut koko elämäänsä vanhus. Jos vanhusta ei kukaan käy katsomassa vanhainkodissa sille voi joskus olla selitys joka johtuu vanhuksesta itsestään. Hänen omista elämänvalinnoistaan pitkän elämänsä ajalta. Monet suomalaiset on kasvatettu kiusaamalla. Suomalaiset ovat kotivammaisia. Se että ihminen elää iäkkääksi kertoo enemmän helposta elämästä kuin vaikeasta. Korkea ikä on etuoikeutettujen heiniä. Vaikean elämän eläneet kuolevat nuorena.

        Aikuiset lapset eivät ole olleet koko elämäänsä aikuisia. Sisarusten välit ovat kehittyneet vuosikymmenten aikana sellaiseksi mitä ne ovat. Ja vanhemmilla on iso vaikutus siihen millaiset ovat sisarustenkin välit.

        Haluaisitko että sinua käydään katsomassa velvollisuudesta sitten kun olet vanha? En minä ainakaan haluaisi että minua käydään KATSOMASSA, siis tuijottamassa velvollisuudentunnosta, ja keksitään keinotekoisesti jotakin puhuttavaa sitten kun olen vanha. Haluaisin että olen osa aikuisten lasteni ja lastenlasteni elämää siksi koska olen mukava ihminen ja minun kanssani on ilo viettää aikaa.

        Vanhus ei ole mikään passiivinen uhri. Vanhuus ja aikuisiän perhesuhteet pedataan ennen vanhuusikää. Vanhana sitten nähdään miten on onnistuttu. Niin makaa kuin petaa.

        Viestissäsi on asiaakin, mutta et voi yleistää, että suomalaiset on kasvatettu kiusaamalla. Ehkä sinun perheessäsi on niin ollut. Eikä myöskään, että korkea ikä on etuoikeutettujen heiniä. Isäni oli syntynyt viime vuosisadan alussa köyhän yksinhuoltajan lapseksi, silloin puhuttiin kai avioliiton ulkopuolisista lapsista. Lapsia oli maalaistalojen piikana toimineena isoäidilläni jo monta ennen kuin hän meni myöhemmin naimisiin. Siihen aikaan ei ollut ehkäisyä ja luulen, että isännät käyttivät piikoja hyväkseen. Tämä on siis oma arvioni. Oikea isoisänikin oli yhden tilan isäntä, joka ei näitä ”äpäröitään” koskaan virallisesti tunnustanut. Se ei ollut silloin tapa, eivätkä he siis mitään myöhemmin perineetkään biologiselta isältään. Elämä ei todellakaan ollut helppoa. Köyhää se oli myöhemminkin ja sitten kun vielä ajattelee sodankin siihen lisäksi. Isä oli kuitenkin perinyt hyvät geenit terveyden suhteen, eli terveellisesti myöhemmin ja eli todella vanhaksi.

        Jos vaihtoehtona on, että elän täydessä yksinäisyydessä, niin kyllä, haluan, että minua käy joku katsomassa vaikka velvollisuudesta ennen kuin muserrun yksinäisyyteen. Voitko kuvitella, millaista täydellinen yksinäisyys on, ja varsinkin nyt, kun Koronan vuoksi on vierailut vanhusten luona estetty tai rajoitettu minimiin. Ehkä sinulta pitäisi kysyä mielipidettä tähän asiaan sitten kun olet ollut laitoksessa 10 vuotta. Tai käydä kysymässä siellä joltakin tutullasi tai sukulaiseltasi nyt tai kun Koronan jälkeen sinne pääset

        Eikä edes se, miten on elänyt nuorempana ja vaikka olisi ollut kuinka pidetty ihminen, auta välttämättä siihen, että sinua vanhana muistetaan. Edes ne lapset, joiden lapsia isovanhemmat ovat jatkuvasti hoitaneet, eivät viitsi vaivautua katsomaan näitä vanhempiaan laitoksissa. Välissä on ollut useampi vuosikymmen, heidät on helppo unohtaa. Perinnönjaon aikaan tullaan kyllä paikalle.

        Mutta anteeksi, tämä ei juuri liity aloittajan ongelmaan vaan on vastausta edelliselle kirjoittajalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viestissäsi on asiaakin, mutta et voi yleistää, että suomalaiset on kasvatettu kiusaamalla. Ehkä sinun perheessäsi on niin ollut. Eikä myöskään, että korkea ikä on etuoikeutettujen heiniä. Isäni oli syntynyt viime vuosisadan alussa köyhän yksinhuoltajan lapseksi, silloin puhuttiin kai avioliiton ulkopuolisista lapsista. Lapsia oli maalaistalojen piikana toimineena isoäidilläni jo monta ennen kuin hän meni myöhemmin naimisiin. Siihen aikaan ei ollut ehkäisyä ja luulen, että isännät käyttivät piikoja hyväkseen. Tämä on siis oma arvioni. Oikea isoisänikin oli yhden tilan isäntä, joka ei näitä ”äpäröitään” koskaan virallisesti tunnustanut. Se ei ollut silloin tapa, eivätkä he siis mitään myöhemmin perineetkään biologiselta isältään. Elämä ei todellakaan ollut helppoa. Köyhää se oli myöhemminkin ja sitten kun vielä ajattelee sodankin siihen lisäksi. Isä oli kuitenkin perinyt hyvät geenit terveyden suhteen, eli terveellisesti myöhemmin ja eli todella vanhaksi.

        Jos vaihtoehtona on, että elän täydessä yksinäisyydessä, niin kyllä, haluan, että minua käy joku katsomassa vaikka velvollisuudesta ennen kuin muserrun yksinäisyyteen. Voitko kuvitella, millaista täydellinen yksinäisyys on, ja varsinkin nyt, kun Koronan vuoksi on vierailut vanhusten luona estetty tai rajoitettu minimiin. Ehkä sinulta pitäisi kysyä mielipidettä tähän asiaan sitten kun olet ollut laitoksessa 10 vuotta. Tai käydä kysymässä siellä joltakin tutullasi tai sukulaiseltasi nyt tai kun Koronan jälkeen sinne pääset

        Eikä edes se, miten on elänyt nuorempana ja vaikka olisi ollut kuinka pidetty ihminen, auta välttämättä siihen, että sinua vanhana muistetaan. Edes ne lapset, joiden lapsia isovanhemmat ovat jatkuvasti hoitaneet, eivät viitsi vaivautua katsomaan näitä vanhempiaan laitoksissa. Välissä on ollut useampi vuosikymmen, heidät on helppo unohtaa. Perinnönjaon aikaan tullaan kyllä paikalle.

        Mutta anteeksi, tämä ei juuri liity aloittajan ongelmaan vaan on vastausta edelliselle kirjoittajalle.

        Eiköhän tuossa aloittajan pointti ollut se, että toisen huomioiminen ei voi olla yksipuolista. Jokainen varmaan kyllästyy, jos aina huomioi, soittelee ja auttaa toista. Kyllä yksinäisen ihmisen pitää myös ymmärtää olla vastavuoroinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eiköhän tuossa aloittajan pointti ollut se, että toisen huomioiminen ei voi olla yksipuolista. Jokainen varmaan kyllästyy, jos aina huomioi, soittelee ja auttaa toista. Kyllä yksinäisen ihmisen pitää myös ymmärtää olla vastavuoroinen.

        Kannattaisiko siis aikuisen ihmisen ottaa asia puheeksi sen siskonsa kanssa sen sijaan että tulee anonyymisti nettipalstalle itkemään? Aloittaja kasvakoon aikuiseksi ja ottakoon vastuun itsestään.

        On aivan selvää että aloittajan ainoa pointti on tuoda itseään ja omaa uhrautuvuuttaan esille perheenjäsentensä kustannuksella. Tuhkimosyndroomaa poteva omaan kärsimykseensä rakastunut narsisti kerjäämässä päänsilityksiä.


    • Anonyymi

      joku kommentoi näin, eikä tämä minun kommentti liity aloitukseen...

      ..Se että ihminen elää iäkkääksi kertoo enemmän helposta elämästä kuin vaikeasta. Korkea ikä on etuoikeutettujen heiniä. Vaikean elämän eläneet kuolevat nuorena...

      Tämä, vaikean elämän eläneet kuolevat nuorena, ei kyllä pidä paikkaansa.
      Minun isovanhemmat elivät aivan helvetillisen elämän, vaikeuksia oli nälästä alkaen pienestä pitäen. Ukki eli 98 vuotiaaksi, mummo 97 vuotiaaksi. Kuolivat suorilta jaloiltaan.

      Äitini, pienviljelijän tytär, aloitti työnteon 14 vuotiaana, teki raskasta maataloustyötä siitä alkaen aina 65 vuotiaaksi saakka. Sen jälkeen hoiti yllä mainitut vanhukset hautaan. Synnytti 21-45 ikävuosien välillä yht. 8 lasta, jäi leskeksi nuorimmaisen ollessa 2 vuotta. Ei meillä todellakaan eletty helppoa elämää. Äiti hoiti oman karjan aamulla ensitöikseen sitten kävi maatalouslomittamassa naapureissa. Fillarilla polki matkat, pahimmillaan yli 30 kilometriä päivässä, ja taas illalla hoiti oman karjan. Äidilläni oli heinäpölykeuhot, sai 2 aivoinfarktia ja siitä huolimatta eli yli 85 vuotiaaksi.

    • Anonyymi

      Nämä ovat tosi vaikeita kysymyksiä. Suurimman osan vuotta hoidan yli 90-vuotiasta äitiäni, mutta kun sisko joskus tulee käymään hänen pitää välttämättä "ylipäteä". On hirvittävää katsella, miten hän haluaa äidin silmissä viedä asemani turvallisuuden antajana. Hänen pikaisten käyntiensä jälkeen oloni on nöyryytetty ja paskamainen. Tuntuu, etten ole tehnyt mitään tarpeeksi, vaikka olen äidin tukena noin 11 kuukautta vuodessa, hän korkeintaan sen viimeisen yhden. Tässä tilanteessa mikään ei luo hyvää mieltä. Äitini palkitsee ruhtinaallisesti siskon, kun hän suvaitsee tulla. Minulle ei anneta rahaa. Silti hoidan arjen askareet ja muut Hänen hoivaansa tarvittavat asiat. Onko ok?
      Joskus yritetään puhua tilanteesta, mutta se johtaa ilmiriitaan!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

      Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?
      Ikävä
      78
      1510
    2. En tiedä..

      Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse
      Ikävä
      106
      1267
    3. Suhde asiaa

      Miksi et halua suhdetta kanssani?
      Ikävä
      120
      1227
    4. Kirjoita nainen meistä jotain tänne

      tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K
      Ikävä
      78
      1166
    5. Paras olisi vain unohtaa

      Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop
      Ikävä
      70
      1024
    6. IS viikonloppu 18-19.5.2024.

      Laatija Toni Pitkälä on itse laatinut ja kuvittanut 3- arvoista ristikkonsa. Nihkeästi tuntuu löytyvän ensimmäisiä var
      Sanaristikot
      82
      823
    7. Voisitko laittaa

      Nimesi ensimmäisen ja kaksi viimeistä kirjainta tähän?
      Ikävä
      42
      765
    8. Oliko vähä sometettu taas vai?

      Tuli aiva liika nopiaa traktorin perä vastahan. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2b3857b3-f2c6-424e-8051-506c7525223a
      Kauhava
      9
      762
    9. Kristityn megahyökkäys idän palstoilla on kauhistuttava

      Terroristikristityn megahyökkäys joka puolella on kauhistuttava, hänen viesteissään on järjetön määrä vihaa. Hän on idän
      Idän uskonnot
      380
      738
    10. S on minun etunimen kolmas kirjain.

      Mikä sinun etunimen kolmas kirjain on?
      Ikävä
      53
      696
    Aihe