Olen seurustellut nykyiseni kanssa pian puoli vuotta. Meillä on ollut hyviä ja huonoja hetkiä, kuten suhteeseen kuuluu. Huonot hetket ovat vaan "vallanneet" suhteemme. Mies on sitä mieltä,että tiet erkanevat jossain vaiheessa, minä taasen haluan vielä yrittää yhdessä. Miehellä ei ole minulle aikaa, siis niin paljon kun sitä tarvis, näemme kyllä joka päivä, mutta se ei ole sellasta niinku joskus oli.
Hän on itse sanonu et haluais olla mutta ei halua olla. Tai sitten hän sanoo ettei tiedä haluaako olla. Syyksi hän on sanonut vähäinen aika yhdessä.Hänellä on lupaamiaan hommia kesken, joten siitä johtuu se ettei hänellä ole aikaa. Minä haluaisin olla hänen kanssa, mutta onko meillä enää mitään toivoa? Hän on sanonu välittävänsä minusta tosi paljon, mutta rakkaus ei ole enää samanlaista. En haluaisi luovuttaa, mutta onko minun pakko??? Hän on elämäni mies... Rakastan häntä, onko minun luovutettava?
Hän on itse sanonu et haluais olla mutta ei halua olla. Tai sitten hän sanoo ettei tiedä haluaako olla. Syyksi hän on sanonut vähäinen aika yhdessä.Hänellä on lupaamiaan hommia kesken, joten siitä johtuu se ettei hänellä ole aikaa. Minä haluaisin olla hänen kanssa, mutta onko meillä enää mitään toivoa? Hän on sanonu välittävänsä minusta tosi paljon, mutta rakkaus ei ole enää samanlaista. En haluaisi luovuttaa, mutta onko minun pakko??? Hän on elämäni mies... Rakastan häntä, onko minun luovutettava?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mä oon seurustellut ukkoni kanssa kohta kaksi vuotta ja vuoden verran ollaan asuttu yhdessä. Nyt viime aikoina asiat on menny jotenki huonompaan suuntaan, mieheni on jollain lailla muuttunut eli käy useammin kavereiden kanssa ulkona eikä aina edes ilmoita minne se on menossa tai että milloin se on mahd. tulossa kotiin, ja se on ruvennut tiuskimaan mulle ja sitä se ei oo ennen tehny... Mulla on nyt siis kauhee huoli että haluaako se enää olla yhdessä vai ei, koska sitä ei näytä kiinostavan yhteiset jutut enää. Me ei olla vielä keskusteltu eroamisesta, mutta kai sekin päivä vielä tulee eteen ja sekös pelottaa. Oon varma omista tunteistani ja siitä että haluan jatkaa, mutta mieheni tunteista en osaa sanoa...
Haluan sanoa sulle sen vaan, että älä missään nimessä luovuta, jos sun miehes on sun elämäs mies niin kannattaa ainakin yrittää taistella! Niin minäkin aion tehdä jos tilanne sitä vaatii...
Seurustelin itse vuoden verran poikaystäväni kanssa ja erosimme viime viikolla. Syyksi hän kertoi, että ei tunne enää samoin kuin aiemmin.. Mielestäni hän teki oikein kertoessaan suoraan, missä kiikastaa! Vaikka ero tuntui ja tuntuu edelleen suurimmalta menetykseltä elämässäni, niin enhän voi häntä väkisinkään pitää!
Ota aihe reippaasti esille! Puhuminen auttaa ja ainakin saat tietää asian laidan! Ethän halua seurustella, mikäli itse et ole onnellinen?! Ja parempi että tiet eroavat nyt eikä monen onnettoman vuoden jälkeen!
Elämä jatkuu!!
Se ero on varmaan vaikea noin pitkän suhteen jälkeen.