Joudutaanko vai päästäänkö eläkeputkeen?

Ja höpö, höpö, meikäläinen on eläkeputkessa, tein yli 42 v työtä enkä ikinä ole ollut työttömänä, sitten tuli työpaikalle YT neuvottelut ja vanhimmat tietty ekana putkeen , minä tietty ensimmäisten joukossa 62 vuotiaana, jäin ihan mielelläni raskasta työtä yhtämittaisesti 42 v riittää minulle, paikat jo siinä kunnossa , et kiva jo huilata.
Veroja olen hyvin maksanut ja myös AY maksuja, nyt vielä hiukan aikaa ansiosidonnaisella ja sitten eläkkeelle, eläke ihan hyvä sillä pärjään ihan hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

Ja höpö, höpö, meikäläinen on eläkeputkessa, tein yli 42 v työtä enkä ikinä ole ollut työttömänä, sitten tuli työpaikalle YT neuvottelut ja vanhimmat tietty ekana putkeen , minä tietty ensimmäisten joukossa 62 vuotiaana, jäin ihan mielelläni raskasta työtä yhtämittaisesti 42 v riittää minulle, paikat jo siinä kunnossa , et kiva jo huilata.
Veroja olen hyvin maksanut ja myös AY maksuja, nyt vielä hiukan aikaa ansiosidonnaisella ja sitten eläkkeelle, eläke ihan hyvä sillä pärjään ihan hyvin.

Lue lisää

Ei tuossa mitään höpö höpöä ollut. Halusit eläkeputkeen, työnantaja halusi sitä myös ja yhteiskunta maksaa viulut. Eläkeputkeen ei ole pääsyvaatimuksena pitkä työura, eikä työuran aikana maksetut verot. Kysymys on niistä kuluista, jota eläkeputkesta aiheutuu yhteiskunnalle kun sitä käytetään.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuossa mitään höpö höpöä ollut. Halusit eläkeputkeen, työnantaja halusi sitä myös ja yhteiskunta maksaa viulut. Eläkeputkeen ei ole pääsyvaatimuksena pitkä työura, eikä työuran aikana maksetut verot. Kysymys on niistä kuluista, jota eläkeputkesta aiheutuu yhteiskunnalle kun sitä käytetään.

Lue lisää

Mitä kuluja yhteiskunnalla on yli 40v työtä tehneistä yli 62 v ihmisistä.
Hehän saavat ansiosidonnaista jota ovat itse vuoskymmet maksaneet, eikö nuorista ole mitään kuluja jotka ei ole monetkaan vuotta kahta enempää työtä tehneet ja opiskelleet yhteiskunnan piikkiin noiden yli 60v on vanhemmat maksaneet koulut ja itse opintovelalla kouluttautuneet.
Nuo nuoret ei edes ehdi tekemään yli 40 v työtä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuossa mitään höpö höpöä ollut. Halusit eläkeputkeen, työnantaja halusi sitä myös ja yhteiskunta maksaa viulut. Eläkeputkeen ei ole pääsyvaatimuksena pitkä työura, eikä työuran aikana maksetut verot. Kysymys on niistä kuluista, jota eläkeputkesta aiheutuu yhteiskunnalle kun sitä käytetään.

Lue lisää

Mitkä viulut yhteiskunta maksaa, kun työttömyyskassa maksaa ansiosidonnaista 500 päivää, ja eläkevakuutusyhtiö sitten sen jälkeen eläkkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Mitkä viulut yhteiskunta maksaa, kun työttömyyskassa maksaa ansiosidonnaista 500 päivää, ja eläkevakuutusyhtiö sitten sen jälkeen eläkkeen.

Mistä luulet niiden rahojen tulevan? Eläkkeet tulee käytännössä suoraan palkoista kerättävistä eläkemaksuista (työnantajan ja palkansaajan osuus). Ne ovat kasvaneet valtavasti viimeisen 30 vuoden aikana ja nousupainetta on edelleen. Syynä se, että nykyään eläkkeellä on liikaa väkeä työntekijöihin verrattuna. Olisi pitänyt tulpata eläkeputket ja vastaavat jo 10 vuotta sitten.

Työttömyyskassa maksaa n. 5% ansidonnaisesta. Loput tulee veroluonteisista maksuista, joita maksavat aivan yhtä paljon myös ne, jotka eivät kassaan kuulu. Lähinnä kai työttömyysvakuutusmaksun kautta. En tiedä onko noille lisäpäiville joku poikkeava rahoitus, mutta kassa niistä ei taatusti maksa ainakaan tuota 5% enenmpää.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä luulet niiden rahojen tulevan? Eläkkeet tulee käytännössä suoraan palkoista kerättävistä eläkemaksuista (työnantajan ja palkansaajan osuus). Ne ovat kasvaneet valtavasti viimeisen 30 vuoden aikana ja nousupainetta on edelleen. Syynä se, että nykyään eläkkeellä on liikaa väkeä työntekijöihin verrattuna. Olisi pitänyt tulpata eläkeputket ja vastaavat jo 10 vuotta sitten.

Työttömyyskassa maksaa n. 5% ansidonnaisesta. Loput tulee veroluonteisista maksuista, joita maksavat aivan yhtä paljon myös ne, jotka eivät kassaan kuulu. Lähinnä kai työttömyysvakuutusmaksun kautta. En tiedä onko noille lisäpäiville joku poikkeava rahoitus, mutta kassa niistä ei taatusti maksa ainakaan tuota 5% enenmpää.

Lue lisää

Maksaahan nuo eläkeläisetkin veroja ja paljon, ja meillä ei ole työvoimapula, vaan liikaa työttömiä joita tulee koko ajan lisää.
Pitäis saada nyt ensin nuo nuoret työttömät ja ne 32 000 uusSuomalaista töihin , ei siitä nyt mitään tule , että vanhat ja eläkeläiset pitää tätä maata pystyssä.
Kyllä meillä nyt rahaa on antaa tuonne maailmalle , olemmehan rikas maa.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä luulet niiden rahojen tulevan? Eläkkeet tulee käytännössä suoraan palkoista kerättävistä eläkemaksuista (työnantajan ja palkansaajan osuus). Ne ovat kasvaneet valtavasti viimeisen 30 vuoden aikana ja nousupainetta on edelleen. Syynä se, että nykyään eläkkeellä on liikaa väkeä työntekijöihin verrattuna. Olisi pitänyt tulpata eläkeputket ja vastaavat jo 10 vuotta sitten.

Työttömyyskassa maksaa n. 5% ansidonnaisesta. Loput tulee veroluonteisista maksuista, joita maksavat aivan yhtä paljon myös ne, jotka eivät kassaan kuulu. Lähinnä kai työttömyysvakuutusmaksun kautta. En tiedä onko noille lisäpäiville joku poikkeava rahoitus, mutta kassa niistä ei taatusti maksa ainakaan tuota 5% enenmpää.

Lue lisää

Minä olen eläkkeellä, ja käyn työssä, mutta en tee sitä työtä josta pääsin eläkkeelle, vaan toista työtä jota tein päätyönä rinnalla, olen 64 v.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuossa mitään höpö höpöä ollut. Halusit eläkeputkeen, työnantaja halusi sitä myös ja yhteiskunta maksaa viulut. Eläkeputkeen ei ole pääsyvaatimuksena pitkä työura, eikä työuran aikana maksetut verot. Kysymys on niistä kuluista, jota eläkeputkesta aiheutuu yhteiskunnalle kun sitä käytetään.

Lue lisää

Kaikki on mennyt lain mukaan, en ole tehnyt mitään rikollista, turha syyllistää minua.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä luulet niiden rahojen tulevan? Eläkkeet tulee käytännössä suoraan palkoista kerättävistä eläkemaksuista (työnantajan ja palkansaajan osuus). Ne ovat kasvaneet valtavasti viimeisen 30 vuoden aikana ja nousupainetta on edelleen. Syynä se, että nykyään eläkkeellä on liikaa väkeä työntekijöihin verrattuna. Olisi pitänyt tulpata eläkeputket ja vastaavat jo 10 vuotta sitten.

Työttömyyskassa maksaa n. 5% ansidonnaisesta. Loput tulee veroluonteisista maksuista, joita maksavat aivan yhtä paljon myös ne, jotka eivät kassaan kuulu. Lähinnä kai työttömyysvakuutusmaksun kautta. En tiedä onko noille lisäpäiville joku poikkeava rahoitus, mutta kassa niistä ei taatusti maksa ainakaan tuota 5% enenmpää.

Lue lisää

Taitaa nuo 2015 tänne tuodut 32 000 pakolaistakin nauttia yhteiskuntamme rahoja , mutta ei se haittaa, vain suomalaiset työttömät haittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa nuo 2015 tänne tuodut 32 000 pakolaistakin nauttia yhteiskuntamme rahoja , mutta ei se haittaa, vain suomalaiset työttömät haittaa.

Näin on...Kuinka paljon on kodittomia Suomalaisia?Pakolaisilla (myös paperittomilla) on kaikilla katto pään päällä ja täysi ylläpito.

Anonyymi kirjoitti:

Näin on...Kuinka paljon on kodittomia Suomalaisia?Pakolaisilla (myös paperittomilla) on kaikilla katto pään päällä ja täysi ylläpito.

Eikä näy pakolaisia leipäjonoissa vaan vain suomalaisia.

Elämä saattaa päättyä jo huomenna,kukaan ei voi tietää.Mutta ennen kuolinkouristuksia ja tuskaa pitää irroittaa itsensä työn ikeestä ja toteuttaa ne asiat mitä ennen hoettiin "sitku pääsen eläkkeelle"..Se on aivan sama mitä muut ajattelee,tää kaikki on henkilökohtaista ja näissä asioissa pitää olla itsekäs.

Anonyymi kirjoitti:

Elämä saattaa päättyä jo huomenna,kukaan ei voi tietää.Mutta ennen kuolinkouristuksia ja tuskaa pitää irroittaa itsensä työn ikeestä ja toteuttaa ne asiat mitä ennen hoettiin "sitku pääsen eläkkeelle"..Se on aivan sama mitä muut ajattelee,tää kaikki on henkilökohtaista ja näissä asioissa pitää olla itsekäs.

Lue lisää

Kuka hyvänsä saa jäädä eläkkeelle koska hyvänsä. Eihän se ole se ongelma. Ei, vaan ongelma siitä tulee, jos jonkun muun pitää kustantaa eläminen sen jälkeen. Tuolla jollakin muulla saattaa olla sanansa sanottavana.
On hyvä mieltää, että ansaitsemamme työeläke ei ole tili, jonne olemme keränneet rahaa ja sitten nostamme sen sieltä kun haluamme. Ei se on vakuutus, josta maksetaan korvauksia (=eläke), kun sen saamisen ehdot täyttyy. Ihan kuten muissakin vakuutuksissa.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka hyvänsä saa jäädä eläkkeelle koska hyvänsä. Eihän se ole se ongelma. Ei, vaan ongelma siitä tulee, jos jonkun muun pitää kustantaa eläminen sen jälkeen. Tuolla jollakin muulla saattaa olla sanansa sanottavana.
On hyvä mieltää, että ansaitsemamme työeläke ei ole tili, jonne olemme keränneet rahaa ja sitten nostamme sen sieltä kun haluamme. Ei se on vakuutus, josta maksetaan korvauksia (=eläke), kun sen saamisen ehdot täyttyy. Ihan kuten muissakin vakuutuksissa.

Lue lisää

Tätä juuri tarkoitinkin,että tässä asiassa pitää olla itsekäs,eikä ajatella kuka maksaa.Näistä asioista ei neuvotella enään kuoleman jälkeen..Vanha sanonota "No millon sitte,jos ei eläessään".Eli kannattaa ottaa varman päälle,koska hautuumaalla kulkiessa tulee eteen kiviä, joista pienen laskutoimituksen jälkeen selviää että eipä kerennyt tämäkään kaveri eläkkeelle.

Anonyymi kirjoitti:

Tätä juuri tarkoitinkin,että tässä asiassa pitää olla itsekäs,eikä ajatella kuka maksaa.Näistä asioista ei neuvotella enään kuoleman jälkeen..Vanha sanonota "No millon sitte,jos ei eläessään".Eli kannattaa ottaa varman päälle,koska hautuumaalla kulkiessa tulee eteen kiviä, joista pienen laskutoimituksen jälkeen selviää että eipä kerennyt tämäkään kaveri eläkkeelle.

Lue lisää

Kyllä kyllä. Tuossa noin tehdessä vain ei kannata niin kovasti kritisoida ja ihmetellä maksajapuolen halua turvata omia varojaan. Kun sinä pyrit itsekkäästi toimimaan, niin samaa tekee myös se, joka laskun maksaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä kyllä. Tuossa noin tehdessä vain ei kannata niin kovasti kritisoida ja ihmetellä maksajapuolen halua turvata omia varojaan. Kun sinä pyrit itsekkäästi toimimaan, niin samaa tekee myös se, joka laskun maksaa.

Lue lisää

Jokainen on vuorostaan maksajan roolissa,niin myös oli minun ikäluokkani,mutta sillon ei ollut näitä viestimä käytettävissä ja kritisoinnit käytiin lehtien yleisön palstoilla.Nyt on kaikki ohi kohdaltani ja seuraan tilannetta askeleen sivummalta.

Eläkeputki kuuluu työttömyysturvaan eikä eläketurvaan. Eläkeputkessa oleva ei ole eläkkeellä, vaan työttömyyskorvauksen piirissä. Eläkeputken kustannuksia ei makseta eläkevaroista.

Anonyymi kirjoitti:

Eläkeputki kuuluu työttömyysturvaan eikä eläketurvaan. Eläkeputkessa oleva ei ole eläkkeellä, vaan työttömyyskorvauksen piirissä. Eläkeputken kustannuksia ei makseta eläkevaroista.

Lue lisää

Ei niin vaan maksetuista AY maksuista , joita monet maksaneet koko työelämän ajan.

Käsittääkseni keneltäkään ei vaadita lisävuosia, vaan korkeintaan ’täyttämään’ ne ’sovitut’ vuodet. Eihän työttömyysturvaan liittyvä eläkeputki ole mikään sellainen saavutettu etu, joka kuuluu kaikille automaattisesti. Ei työttömyysturva ole riippuvainen siitä montako vuotta on työelämässä ollut. Työttömyysturvaa pitää saada, kun joutuu työttömäksi. Siis joutuu. Työttömyysturvan erikoisuus eläkeputki on periaatteessa hieno etu, mitta kun sitä helposti käytetään ja on käytetty väärin yritysten saneeraustoimena, niin se on johtanut keskusteluun ja toimiin sen poistamiseksi. Väärinkäyttö on ollut usein mieluisaa myös työntekijöille ja siihen on jopa haluttu mennä, joten työnantajalle se on antanut kivuttoman saneerauskeinon.

Anonyymi kirjoitti:

Käsittääkseni keneltäkään ei vaadita lisävuosia, vaan korkeintaan ’täyttämään’ ne ’sovitut’ vuodet. Eihän työttömyysturvaan liittyvä eläkeputki ole mikään sellainen saavutettu etu, joka kuuluu kaikille automaattisesti. Ei työttömyysturva ole riippuvainen siitä montako vuotta on työelämässä ollut. Työttömyysturvaa pitää saada, kun joutuu työttömäksi. Siis joutuu. Työttömyysturvan erikoisuus eläkeputki on periaatteessa hieno etu, mitta kun sitä helposti käytetään ja on käytetty väärin yritysten saneeraustoimena, niin se on johtanut keskusteluun ja toimiin sen poistamiseksi. Väärinkäyttö on ollut usein mieluisaa myös työntekijöille ja siihen on jopa haluttu mennä, joten työnantajalle se on antanut kivuttoman saneerauskeinon.

Lue lisää

Eikö silloin vaadita lisävuosia, jos ennen 60-lukua syntyneet ovat päässeet käytännössä hyvin helposti ja aikaisin tuohon putkeen, joka on tuonnut eläkettä paremmat tulot eläkeikään saakka ja lähes täyden eläkkeen siitä eteenpäin.

Miten sitten käy -65 ja myöhemmin syntyneille, kun jäävät työttömäksi 57-vuotiaana. Ensin 500 vrk (vai 400?) ansiosidonnaista ja sitten yli 65-vuotiaaksi pitää vielä kituuttaa jotenkin perusturvalla ja pätkätöillä. Eläkettä jää kertymättä yli 5 v, mikä johtaa umpisurkeaan eläkkeeseen. Varsinkin eläkeuudistusten elinaikakertoimien ja eläkekertymämuutoksien jälkeen, jolloin aiemman sukupolven tasoinen eläke vaatisis työskentelyä pari vuotta alimman eläkeiän yli.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö silloin vaadita lisävuosia, jos ennen 60-lukua syntyneet ovat päässeet käytännössä hyvin helposti ja aikaisin tuohon putkeen, joka on tuonnut eläkettä paremmat tulot eläkeikään saakka ja lähes täyden eläkkeen siitä eteenpäin.

Miten sitten käy -65 ja myöhemmin syntyneille, kun jäävät työttömäksi 57-vuotiaana. Ensin 500 vrk (vai 400?) ansiosidonnaista ja sitten yli 65-vuotiaaksi pitää vielä kituuttaa jotenkin perusturvalla ja pätkätöillä. Eläkettä jää kertymättä yli 5 v, mikä johtaa umpisurkeaan eläkkeeseen. Varsinkin eläkeuudistusten elinaikakertoimien ja eläkekertymämuutoksien jälkeen, jolloin aiemman sukupolven tasoinen eläke vaatisis työskentelyä pari vuotta alimman eläkeiän yli.

Lue lisää

Kirjoititko nyt työttömyydestä vai eläkkeestä?
Eläkeputki on työttömyysetua, ei eläke-etua. Eläkeputkessa oleva on työtön eikä eläkeläinen.
Työttömyyskorvaus, kuten eläkeputkessa olevalle maksetaan, kuuluu työttömälle, mutta nythän onkin kyse siitä käytetäänkö eläkeputken avulla työttömyyskorvausta väärin. Ja mitä ilmeisemmin näin on, jos uskoo julkisuudessa olleita tietoja, niin on tehty ja tehdään edelleen.

Eläkeputkessa oleva työtön, kuten muukin työtön kerryttää tulevaa eläkettään aina selvästi vähemmän kuin työssä ollessaan. Toisin sanoen tulevan eläkkeen kannalta, josta vaikutit einten olevan huolissasi, on aina parempi olla työelämässä kuin työttömänä.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoititko nyt työttömyydestä vai eläkkeestä?
Eläkeputki on työttömyysetua, ei eläke-etua. Eläkeputkessa oleva on työtön eikä eläkeläinen.
Työttömyyskorvaus, kuten eläkeputkessa olevalle maksetaan, kuuluu työttömälle, mutta nythän onkin kyse siitä käytetäänkö eläkeputken avulla työttömyyskorvausta väärin. Ja mitä ilmeisemmin näin on, jos uskoo julkisuudessa olleita tietoja, niin on tehty ja tehdään edelleen.

Eläkeputkessa oleva työtön, kuten muukin työtön kerryttää tulevaa eläkettään aina selvästi vähemmän kuin työssä ollessaan. Toisin sanoen tulevan eläkkeen kannalta, josta vaikutit einten olevan huolissasi, on aina parempi olla työelämässä kuin työttömänä.

Lue lisää

Sematiikkaa onko kyse eläkeestä vai työttömyyskorvsuksesta. Kumpikin maksetaan kuitenkin palkoista otetuista veroluonteisista maksuista.

Eläkeputkessa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta on saanut varsin pitkään, useita vuosi normaalin päälle. Tekemättä mitään saa kohtuu hyvää korvausta ja samalla kerryttää eläkettä. Eläkekertymä 75% siitä, että olisi ollut töissä.

-65 myöhemmin syntyneet eivät saa ansiosidonnaista 400/500 vrk jälkeen eikä kerry lainkaan eläkettä. Onhan tuo valtava heikennys.

Koko eläkesysteemi on ollut varsin epäoikeudenmulainen ja on suosinut varsin voimakkaasti 30-50- luvulla syntyneitä. Heitä vanhemmat eivät saaneet kaksisia eläkkeitä ja miehet pääsivät vasta 65-vuotiaana eläkkeelle. Kuolivat aika pian eläkkeelle päästyään.

Sitten tämä kultainen sukupolvi pääsi nuorempana eläkkeelle ja käytössä oli eläkeputki, melko helposti saatava työkyvyttömyyseläke ja eläkkeet tyypillisesti 60-66% loppuajan palkasta. Todella paljon pidempään elävät eläkkeellä ja heidän eläkkeiden takia järjestelmä pulassa.

Sitten 60-lukululausille eläkkeitä on huononnettu joka muutoksessa. Ensin eläke lasketaankin vuosittain eikä loppuajan huippupalkasta, sitten tulee elinaikakerroin, eläkeiäin raju korotus ja nyt vielä eläkeputki pois. Välissä työkyvyttömyyseläkeelle pääseminen tehty hyvin vaikeaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Käsittääkseni keneltäkään ei vaadita lisävuosia, vaan korkeintaan ’täyttämään’ ne ’sovitut’ vuodet. Eihän työttömyysturvaan liittyvä eläkeputki ole mikään sellainen saavutettu etu, joka kuuluu kaikille automaattisesti. Ei työttömyysturva ole riippuvainen siitä montako vuotta on työelämässä ollut. Työttömyysturvaa pitää saada, kun joutuu työttömäksi. Siis joutuu. Työttömyysturvan erikoisuus eläkeputki on periaatteessa hieno etu, mitta kun sitä helposti käytetään ja on käytetty väärin yritysten saneeraustoimena, niin se on johtanut keskusteluun ja toimiin sen poistamiseksi. Väärinkäyttö on ollut usein mieluisaa myös työntekijöille ja siihen on jopa haluttu mennä, joten työnantajalle se on antanut kivuttoman saneerauskeinon.

Lue lisää

Pitäiskö sitten irtisanoa se ruuhkavuosissa oleva monen lapsen isä tai äiti , kun jo työelämän ehtoossa oleva 62 v jolla jo kaikki hoidettu velaton ja vanha raakki.
Minusta se on väärin pistää pihalle 30- 40 v joka joutuu siitä koviin vaikeuksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Sematiikkaa onko kyse eläkeestä vai työttömyyskorvsuksesta. Kumpikin maksetaan kuitenkin palkoista otetuista veroluonteisista maksuista.

Eläkeputkessa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta on saanut varsin pitkään, useita vuosi normaalin päälle. Tekemättä mitään saa kohtuu hyvää korvausta ja samalla kerryttää eläkettä. Eläkekertymä 75% siitä, että olisi ollut töissä.

-65 myöhemmin syntyneet eivät saa ansiosidonnaista 400/500 vrk jälkeen eikä kerry lainkaan eläkettä. Onhan tuo valtava heikennys.

Koko eläkesysteemi on ollut varsin epäoikeudenmulainen ja on suosinut varsin voimakkaasti 30-50- luvulla syntyneitä. Heitä vanhemmat eivät saaneet kaksisia eläkkeitä ja miehet pääsivät vasta 65-vuotiaana eläkkeelle. Kuolivat aika pian eläkkeelle päästyään.

Sitten tämä kultainen sukupolvi pääsi nuorempana eläkkeelle ja käytössä oli eläkeputki, melko helposti saatava työkyvyttömyyseläke ja eläkkeet tyypillisesti 60-66% loppuajan palkasta. Todella paljon pidempään elävät eläkkeellä ja heidän eläkkeiden takia järjestelmä pulassa.

Sitten 60-lukululausille eläkkeitä on huononnettu joka muutoksessa. Ensin eläke lasketaankin vuosittain eikä loppuajan huippupalkasta, sitten tulee elinaikakerroin, eläkeiäin raju korotus ja nyt vielä eläkeputki pois. Välissä työkyvyttömyyseläkeelle pääseminen tehty hyvin vaikeaksi.

Lue lisää

Eläkeputkessa oleva saa 500 p työttömyyskorvausta , ei mitään useita vuosia vaan vajaa kaksi vuotta.

Anonyymi kirjoitti:

Sematiikkaa onko kyse eläkeestä vai työttömyyskorvsuksesta. Kumpikin maksetaan kuitenkin palkoista otetuista veroluonteisista maksuista.

Eläkeputkessa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta on saanut varsin pitkään, useita vuosi normaalin päälle. Tekemättä mitään saa kohtuu hyvää korvausta ja samalla kerryttää eläkettä. Eläkekertymä 75% siitä, että olisi ollut töissä.

-65 myöhemmin syntyneet eivät saa ansiosidonnaista 400/500 vrk jälkeen eikä kerry lainkaan eläkettä. Onhan tuo valtava heikennys.

Koko eläkesysteemi on ollut varsin epäoikeudenmulainen ja on suosinut varsin voimakkaasti 30-50- luvulla syntyneitä. Heitä vanhemmat eivät saaneet kaksisia eläkkeitä ja miehet pääsivät vasta 65-vuotiaana eläkkeelle. Kuolivat aika pian eläkkeelle päästyään.

Sitten tämä kultainen sukupolvi pääsi nuorempana eläkkeelle ja käytössä oli eläkeputki, melko helposti saatava työkyvyttömyyseläke ja eläkkeet tyypillisesti 60-66% loppuajan palkasta. Todella paljon pidempään elävät eläkkeellä ja heidän eläkkeiden takia järjestelmä pulassa.

Sitten 60-lukululausille eläkkeitä on huononnettu joka muutoksessa. Ensin eläke lasketaankin vuosittain eikä loppuajan huippupalkasta, sitten tulee elinaikakerroin, eläkeiäin raju korotus ja nyt vielä eläkeputki pois. Välissä työkyvyttömyyseläkeelle pääseminen tehty hyvin vaikeaksi.

Lue lisää

Ei se nyt ihan ole pelkkää semantiikkaa onko eläkeläinen vai työtön olipa peruspäivärahalla, ansiosidonnaisella tai elökeputkessa oleva työtön. . Taustalla oli aivan eri lainsäädäntöä. Työeläke on lakisääteinen vakuutus.
Myös maksaja on aivan eri taho. Ainoa yhteneväisyys on, että kumpaankin kerätään rahat ansioista, mutta kerääjäkin on eri taho. . Eläkkeelle pääsyn edellytys on ikä tai työkyvyttömyys ja työttömyyskorvauksen edellytys on ettei saa työtä tai ei suotu sitä vastaanottamaan.

Oma tarinansa sitten tietenkin on, että lainsäädäntö sekä työttömyyden että työeläkelakien osalla on vuosikymmenten kuluessa muuttunut. Niistä ovat päättäneet työmarkkinaosapuolet ja meidän valitsema eduskunta.

Anonyymi kirjoitti:

Pitäiskö sitten irtisanoa se ruuhkavuosissa oleva monen lapsen isä tai äiti , kun jo työelämän ehtoossa oleva 62 v jolla jo kaikki hoidettu velaton ja vanha raakki.
Minusta se on väärin pistää pihalle 30- 40 v joka joutuu siitä koviin vaikeuksiin.

Lue lisää

Ei, vaan lopettaa eläkeputkeen liittyvä väärinkäyttö. Tuon väärinkäytön vuoksihan koko eläkeputkesta halutaan eroon.

Anonyymi kirjoitti:

Eläkeputkessa oleva saa 500 p työttömyyskorvausta , ei mitään useita vuosia vaan vajaa kaksi vuotta.

Eläkeputkessa oleva on saanut ensin 500 vrk ansiosidonnaista ja sitten saanut päälle useita vuosia jotain muuta. -50 saivat 57-60 v tuon päälle ansiosidonnaista ja sitten pääsivät 3 v etuajassa eläkkeelle. Siis 6 vuotta ylimääräistä. Tuosta eläkeputki on hissukseen lyhentynyt ja jää kokonaan pois -65 ikäluokalta.

-50 syntynyt siis sai kohtuu hyvän toimeentulon jäämällä pois työelämästä 55 vuotiaana. Jos -65 tekee saman, hänen pitää jotenkin keplotella 57-65 vuoden väli peruspäivärahalla tai pätkätöillä. Tuota nuoremmilla väli eläkeikä vain nousee lisää.

Ei olisi koskaan pitänyt tuota eläkeputkea tehdä, mutta se on vain yksi noita ikäluokkia suosineista ratkaisuista.

Anonyymi kirjoitti:

Eläkeputkessa oleva on saanut ensin 500 vrk ansiosidonnaista ja sitten saanut päälle useita vuosia jotain muuta. -50 saivat 57-60 v tuon päälle ansiosidonnaista ja sitten pääsivät 3 v etuajassa eläkkeelle. Siis 6 vuotta ylimääräistä. Tuosta eläkeputki on hissukseen lyhentynyt ja jää kokonaan pois -65 ikäluokalta.

-50 syntynyt siis sai kohtuu hyvän toimeentulon jäämällä pois työelämästä 55 vuotiaana. Jos -65 tekee saman, hänen pitää jotenkin keplotella 57-65 vuoden väli peruspäivärahalla tai pätkätöillä. Tuota nuoremmilla väli eläkeikä vain nousee lisää.

Ei olisi koskaan pitänyt tuota eläkeputkea tehdä, mutta se on vain yksi noita ikäluokkia suosineista ratkaisuista.

Lue lisää

Siis aina vaan ko ajatellaan että putkessa ollaan ikäänkuin eläkkeenkaltaisessa tilassa???Se on ihan varma asia,jos te-toimisto osoittaa työtä,se on otettava vastaan oli sitten putkessa tai ei,muuten menettää määräajaksi korvauksen ja pahimmassa tapauksessa työssäoloehdon.Joskus aikaisemmin vuosia sitten oli tilanne toinen,nyt on mentävä mihin käsketään.Ainoa etu on se,että työssäoloehto sailyy eikä joudu kuntien velvoitetyllistettyjen joukkoon,eli tempputyöllistetyksi mikä ei yleensä johda oikeisiin työsuhteisiin.Ja ne ikäluokkia suosivat etuudet joista puhutaan,jokainen vanhenee jos saa elää ja on vuorollaan niiden piirissä.

Anonyymi kirjoitti:

Sematiikkaa onko kyse eläkeestä vai työttömyyskorvsuksesta. Kumpikin maksetaan kuitenkin palkoista otetuista veroluonteisista maksuista.

Eläkeputkessa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta on saanut varsin pitkään, useita vuosi normaalin päälle. Tekemättä mitään saa kohtuu hyvää korvausta ja samalla kerryttää eläkettä. Eläkekertymä 75% siitä, että olisi ollut töissä.

-65 myöhemmin syntyneet eivät saa ansiosidonnaista 400/500 vrk jälkeen eikä kerry lainkaan eläkettä. Onhan tuo valtava heikennys.

Koko eläkesysteemi on ollut varsin epäoikeudenmulainen ja on suosinut varsin voimakkaasti 30-50- luvulla syntyneitä. Heitä vanhemmat eivät saaneet kaksisia eläkkeitä ja miehet pääsivät vasta 65-vuotiaana eläkkeelle. Kuolivat aika pian eläkkeelle päästyään.

Sitten tämä kultainen sukupolvi pääsi nuorempana eläkkeelle ja käytössä oli eläkeputki, melko helposti saatava työkyvyttömyyseläke ja eläkkeet tyypillisesti 60-66% loppuajan palkasta. Todella paljon pidempään elävät eläkkeellä ja heidän eläkkeiden takia järjestelmä pulassa.

Sitten 60-lukululausille eläkkeitä on huononnettu joka muutoksessa. Ensin eläke lasketaankin vuosittain eikä loppuajan huippupalkasta, sitten tulee elinaikakerroin, eläkeiäin raju korotus ja nyt vielä eläkeputki pois. Välissä työkyvyttömyyseläkeelle pääseminen tehty hyvin vaikeaksi.

Lue lisää

”Sematiikkaa onko kyse eläkeestä vai työttömyyskorvsuksesta. Kumpikin maksetaan kuitenkin palkoista otetuista veroluonteisista maksuista.”

Mikä julkinen ja/tai lakisääteinen palvelu tai toimenpide on sellainen, jota ei rahoiteta ’palkoista otetuista veroluonteisista maksuista’ tai veroista?
Ihan heti tässä nyt ei tule mieleen yhtään....

Anonyymi kirjoitti:

”Sematiikkaa onko kyse eläkeestä vai työttömyyskorvsuksesta. Kumpikin maksetaan kuitenkin palkoista otetuista veroluonteisista maksuista.”

Mikä julkinen ja/tai lakisääteinen palvelu tai toimenpide on sellainen, jota ei rahoiteta ’palkoista otetuista veroluonteisista maksuista’ tai veroista?
Ihan heti tässä nyt ei tule mieleen yhtään....

Lue lisää

Ei mikään ja siitä juuri on kysymys. Kovin kalliiksi on tullut se, että on päästetty iso joukko 50-luvulla syntyneitä todella aikaisin pois työelämästä erilaisilla eläkeputkiratkaisuilla maksamalla heille ansiosidonnaista tai eläkettä pidempään tai aiemmin kuin normaalisti.

Nyt sitten poistetaan loputkin ennen kuin -65 ja nuoremmat pääsevät tuohon ikään.

Valtava tulonsiirto 50-lukulaisille 60-lukulaisilta ja heitä nuoremmilta.

50-lukulaisille myös laskettiin eläkeikä 63 vuoteen ja monilla aloilla 60 vuoteenkin. Vanhemmat pääsivät vasta 65 vuotiaana ja nuoremmat eivät edes 65 vuotiaana.

Anonyymi kirjoitti:

Eläkeputkessa oleva on saanut ensin 500 vrk ansiosidonnaista ja sitten saanut päälle useita vuosia jotain muuta. -50 saivat 57-60 v tuon päälle ansiosidonnaista ja sitten pääsivät 3 v etuajassa eläkkeelle. Siis 6 vuotta ylimääräistä. Tuosta eläkeputki on hissukseen lyhentynyt ja jää kokonaan pois -65 ikäluokalta.

-50 syntynyt siis sai kohtuu hyvän toimeentulon jäämällä pois työelämästä 55 vuotiaana. Jos -65 tekee saman, hänen pitää jotenkin keplotella 57-65 vuoden väli peruspäivärahalla tai pätkätöillä. Tuota nuoremmilla väli eläkeikä vain nousee lisää.

Ei olisi koskaan pitänyt tuota eläkeputkea tehdä, mutta se on vain yksi noita ikäluokkia suosineista ratkaisuista.

Lue lisää

Kerro mitä muuta on saatu päälle ??

Anonyymi kirjoitti:

Ei mikään ja siitä juuri on kysymys. Kovin kalliiksi on tullut se, että on päästetty iso joukko 50-luvulla syntyneitä todella aikaisin pois työelämästä erilaisilla eläkeputkiratkaisuilla maksamalla heille ansiosidonnaista tai eläkettä pidempään tai aiemmin kuin normaalisti.

Nyt sitten poistetaan loputkin ennen kuin -65 ja nuoremmat pääsevät tuohon ikään.

Valtava tulonsiirto 50-lukulaisille 60-lukulaisilta ja heitä nuoremmilta.

50-lukulaisille myös laskettiin eläkeikä 63 vuoteen ja monilla aloilla 60 vuoteenkin. Vanhemmat pääsivät vasta 65 vuotiaana ja nuoremmat eivät edes 65 vuotiaana.

Lue lisää

Olen -48 synt ja pääsin 63 v eläkkeelle, tein 44 v töitä.
Veljeni on -58 synt jä pääsee eläkkeelle 64v mutta hän haluaa vielä jatkaa 65 v asti.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro mitä muuta on saatu päälle ??

On saatu lisäpäiviä eli ansiosidonnainen on jatkunut vuosia tuon 500 vrk jälkeen ja/tai on päästy ennenaikaisesti eläkkeelle. -65 ja myöhemmin synteneet jäävät peruspäivärahalle ja pääsevät reilusti heikentyneelle eläkkeelle vasta yli 65v.

Anonyymi kirjoitti:

Olen -48 synt ja pääsin 63 v eläkkeelle, tein 44 v töitä.
Veljeni on -58 synt jä pääsee eläkkeelle 64v mutta hän haluaa vielä jatkaa 65 v asti.

Hieno homma. Moni muu ikäisistänne on jäänyt reilusti nuorempana ja monet 63v jääneet ovat tehneet alle 40v työuran. Akateemisesti koulutetut tuskin töihin ovat ehtineet alle 23v jne.

Anonyymi kirjoitti:

On saatu lisäpäiviä eli ansiosidonnainen on jatkunut vuosia tuon 500 vrk jälkeen ja/tai on päästy ennenaikaisesti eläkkeelle. -65 ja myöhemmin synteneet jäävät peruspäivärahalle ja pääsevät reilusti heikentyneelle eläkkeelle vasta yli 65v.

Lue lisää

Lisäpäivät ei voi jatkua vuosia, vaan se 500p on se raja, ensivuoden alusta voi jäädä tai joutuu jäämään putkeen niin pitää olla 62 v ja eläkeikä on ensi vuonna 63v ja 9 kk. 1957 synt.
Alle 62 vuotiaat ei voi ensi vuonna jäädä putkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei, vaan lopettaa eläkeputkeen liittyvä väärinkäyttö. Tuon väärinkäytön vuoksihan koko eläkeputkesta halutaan eroon.

Väärinkäyttö?? En ymmärrä , koska pitää täyttää tietyt kriteerit, et joutuu eläkeputkeen.
Ei sinne valehtelemalla pääse.

Anonyymi kirjoitti:

Ei mikään ja siitä juuri on kysymys. Kovin kalliiksi on tullut se, että on päästetty iso joukko 50-luvulla syntyneitä todella aikaisin pois työelämästä erilaisilla eläkeputkiratkaisuilla maksamalla heille ansiosidonnaista tai eläkettä pidempään tai aiemmin kuin normaalisti.

Nyt sitten poistetaan loputkin ennen kuin -65 ja nuoremmat pääsevät tuohon ikään.

Valtava tulonsiirto 50-lukulaisille 60-lukulaisilta ja heitä nuoremmilta.

50-lukulaisille myös laskettiin eläkeikä 63 vuoteen ja monilla aloilla 60 vuoteenkin. Vanhemmat pääsivät vasta 65 vuotiaana ja nuoremmat eivät edes 65 vuotiaana.

Lue lisää

Niin ja nyt sitten pyritää. korjaamaan tuota kalliiksi tullutta virhettä. Eikö se siis olekaan hyvä juttu? Vai pitäisikö odottaa ettå meidän lapsemme ja lastenlapsemme pääsisivät rutisemaan tästä samasta asiasta sitten meille aikanaan?
Olen varma, että meidän toimissamme löytyy kyllä ihan tarpeeksi kritisoitavaa muutenkin. Luulen, että tämä juttu on yksi pienimmistä niihin verrattuna. Ei silti kannata jättää tätäkin ikuisaihetta vielä heille, kun tiedossamme se on oikein hyvin ja vielä tiedetään miten se korjataankin.

Anonyymi kirjoitti:

Niin ja nyt sitten pyritää. korjaamaan tuota kalliiksi tullutta virhettä. Eikö se siis olekaan hyvä juttu? Vai pitäisikö odottaa ettå meidän lapsemme ja lastenlapsemme pääsisivät rutisemaan tästä samasta asiasta sitten meille aikanaan?
Olen varma, että meidän toimissamme löytyy kyllä ihan tarpeeksi kritisoitavaa muutenkin. Luulen, että tämä juttu on yksi pienimmistä niihin verrattuna. Ei silti kannata jättää tätäkin ikuisaihetta vielä heille, kun tiedossamme se on oikein hyvin ja vielä tiedetään miten se korjataankin.

Lue lisää

Näinhän se aina menee. Edellisten sukupolvien teot ovat helposti kritisoitavissa nykytiedon perusteella. Sitähän kutsutaan jälkiviisaudeksi.

Kun edellinen sukupolvi noita päätöksiään ja parannuskehityksiään teki, niin eihän heillä tietenkään ollut näitä tietoja käytettävissään, joita meidän kovasti kriittisillä muutamilla nykysukupolven kirjoittajilla on käytettävissään, esim tilastoja ja toteutumia noiden päätösten seurauksista ja maailman muuttumisesta.
No ehkä se lohduttaa, että meidän vuoromme tulee satavarmasti aikanaan olla syytettyjen penkillä. Ja ei tarvitse tosiaan olla kovinkaan suuri ennustaja arvatakseen ainakin muutamia aiheita...

Anonyymi kirjoitti:

Näinhän se aina menee. Edellisten sukupolvien teot ovat helposti kritisoitavissa nykytiedon perusteella. Sitähän kutsutaan jälkiviisaudeksi.

Kun edellinen sukupolvi noita päätöksiään ja parannuskehityksiään teki, niin eihän heillä tietenkään ollut näitä tietoja käytettävissään, joita meidän kovasti kriittisillä muutamilla nykysukupolven kirjoittajilla on käytettävissään, esim tilastoja ja toteutumia noiden päätösten seurauksista ja maailman muuttumisesta.
No ehkä se lohduttaa, että meidän vuoromme tulee satavarmasti aikanaan olla syytettyjen penkillä. Ja ei tarvitse tosiaan olla kovinkaan suuri ennustaja arvatakseen ainakin muutamia aiheita...

Lue lisää

Sehän tässä erikoisinta on, että eläkejärjestelmän ylikuormitus on ollut tiedossa jo hyvin pitkään. Silti on rakennettu sitä romuttavia muutoksia, kuten eläkeputki, superkertymä, eläkiän pudottaminen 63 vuoteen jne.

Aikamoinen karhunpalvelus nuoremmille, jotka joutuvat maksamaan suuria eläkemaksuja ja eivät itse pääse eläkeputkeen eivätkä eläkkeelle kuin 65-70 vuotiaana.

Niiden 40 vuoden työhistorialla kehuvienkin kannattaa muistaa, että he eivät ole kovin kummoisia eläkemaksuja maksaneet. 60-luvulla eläkemaksut olivat alle 5%. 10% meni rikki 70-luvun loppupuolella, 15% 80-luvun loppupuolella, 20% 90-luvun loppupuolella. Nyt ollaan lähes 25%:ssa ja ennusteissa mennään 30% paikkeille.

Eläkeputken poisto sinänsä OK, mutta sitä ei olisi koskaan pitänyt ollakaan. Taas yksi päätös pitkään listaan päätöksiä, jossa 60-luvulla syntyneiltä viedään "luvattuja" etuuksia.

Anonyymi kirjoitti:

On saatu lisäpäiviä eli ansiosidonnainen on jatkunut vuosia tuon 500 vrk jälkeen ja/tai on päästy ennenaikaisesti eläkkeelle. -65 ja myöhemmin synteneet jäävät peruspäivärahalle ja pääsevät reilusti heikentyneelle eläkkeelle vasta yli 65v.

Lue lisää

Eikö nuo 500p ole juuri niitä lisäpäivä, ei niiden päälle enää mitään tule.
En ole kuullut , et jotkut olis vuosia jollain ylimääräisillä päivillä, outoa.
Joku Lindström Sipilän hallituksen aikana oli eri asia ,johon pääsi pitkäaikaistyöttömät he oli takuueläke rahalla tuohon 65v asti ja heitä oli pieni joukko ,jotka siihen pääsivät, mutta sitä ei enää ole.

Anonyymi kirjoitti:

Sehän tässä erikoisinta on, että eläkejärjestelmän ylikuormitus on ollut tiedossa jo hyvin pitkään. Silti on rakennettu sitä romuttavia muutoksia, kuten eläkeputki, superkertymä, eläkiän pudottaminen 63 vuoteen jne.

Aikamoinen karhunpalvelus nuoremmille, jotka joutuvat maksamaan suuria eläkemaksuja ja eivät itse pääse eläkeputkeen eivätkä eläkkeelle kuin 65-70 vuotiaana.

Niiden 40 vuoden työhistorialla kehuvienkin kannattaa muistaa, että he eivät ole kovin kummoisia eläkemaksuja maksaneet. 60-luvulla eläkemaksut olivat alle 5%. 10% meni rikki 70-luvun loppupuolella, 15% 80-luvun loppupuolella, 20% 90-luvun loppupuolella. Nyt ollaan lähes 25%:ssa ja ennusteissa mennään 30% paikkeille.

Eläkeputken poisto sinänsä OK, mutta sitä ei olisi koskaan pitänyt ollakaan. Taas yksi päätös pitkään listaan päätöksiä, jossa 60-luvulla syntyneiltä viedään "luvattuja" etuuksia.

Lue lisää

No mikä nyt on sitten lopputulema kun ihmisiä oli putkessa,oliko se jostain työreservistä pois?Oliko sen takia pula työntekijöistä?Jotenki vaan tuntuu että kokoajan on ollut vaan työttömyyttä!Oli sitten putkea tai ei,niin silti ihminen tarvitsee ruokaa,elintarvikkeita,asunnon ym elääkseen.Ei tämä eläkeputki ollut mistään pois kun kustannukset kuitenki elävät omaa elämäänsä,joka iikka pitää ruokkia.Jos tilanne olisikin ollut niin,että samaan aikaan olisi ollut työvoimapulaa,voitaisiin hyvällä syyllä kritisoida aikoinaan tehtyjä päätöksiä eläkeputkista ja varhaisemmista eläköitymis vaihtoehdoista,mutta kun ei,asia oli täysin päinvastainen,kokoajan on ollut vaan työttömyyttä.

Anonyymi kirjoitti:

No mikä nyt on sitten lopputulema kun ihmisiä oli putkessa,oliko se jostain työreservistä pois?Oliko sen takia pula työntekijöistä?Jotenki vaan tuntuu että kokoajan on ollut vaan työttömyyttä!Oli sitten putkea tai ei,niin silti ihminen tarvitsee ruokaa,elintarvikkeita,asunnon ym elääkseen.Ei tämä eläkeputki ollut mistään pois kun kustannukset kuitenki elävät omaa elämäänsä,joka iikka pitää ruokkia.Jos tilanne olisikin ollut niin,että samaan aikaan olisi ollut työvoimapulaa,voitaisiin hyvällä syyllä kritisoida aikoinaan tehtyjä päätöksiä eläkeputkista ja varhaisemmista eläköitymis vaihtoehdoista,mutta kun ei,asia oli täysin päinvastainen,kokoajan on ollut vaan työttömyyttä.

Lue lisää

Ansidonnainen ja eläke ovat monilla aivan eri luokkaa kuin peruspäiväraha ja sen päälle mahdollisesti tulevat asumis- ja toimeentulotuet. Kyllä tuosta selkeä lisäkulu tulee ja samalla myös poistuu motivaatio tehdä töitä.

Jatkuvasti on myös ollut aloja, joissa on työvoimapulaa.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö nuo 500p ole juuri niitä lisäpäivä, ei niiden päälle enää mitään tule.
En ole kuullut , et jotkut olis vuosia jollain ylimääräisillä päivillä, outoa.
Joku Lindström Sipilän hallituksen aikana oli eri asia ,johon pääsi pitkäaikaistyöttömät he oli takuueläke rahalla tuohon 65v asti ja heitä oli pieni joukko ,jotka siihen pääsivät, mutta sitä ei enää ole.

Lue lisää

Eläkeputkeen on päässyt, jos ansiosidonnaisen 500 vrk on tullut täyteen aikaisintaan 57-62 v iässä. -50 ikäluokalla tuo alin ja siitä noussut. Sen jälkeen on ollut loppuelämä ansiosidannaista tai eläkettä. Eli -50 syntyneen ei ole tarvinnut töitä tehdä 55 v jälkeen ja on saanut yhteensä 8 v normaaliin eläkeikäänsä ansiosidonnaista tai eläkettä, siis 6 v normaalin ansiosidonnaisen päälle.

Anonyymi kirjoitti:

Eläkeputkeen on päässyt, jos ansiosidonnaisen 500 vrk on tullut täyteen aikaisintaan 57-62 v iässä. -50 ikäluokalla tuo alin ja siitä noussut. Sen jälkeen on ollut loppuelämä ansiosidannaista tai eläkettä. Eli -50 syntyneen ei ole tarvinnut töitä tehdä 55 v jälkeen ja on saanut yhteensä 8 v normaaliin eläkeikäänsä ansiosidonnaista tai eläkettä, siis 6 v normaalin ansiosidonnaisen päälle.

Lue lisää

Lyhyimmillään -61 ikäluokan eläkeputki alkaa 62v iässä ja jatkuu 2 v 9 kk. Eli 60 vuotiaana työttömäksi ja ansiosidonnaista 64v 9kk sitten eläkkeelle. Tuohon ei kai kosketa ja sitä nuoremmilla putkea lyhynnetään kunnes se poistuu kokonaan.

Siis saa tuo -61 sukupolvikin vielä reilusti yli 1000 vrk ansiosidonnaista.

Anonyymi kirjoitti:

Sehän tässä erikoisinta on, että eläkejärjestelmän ylikuormitus on ollut tiedossa jo hyvin pitkään. Silti on rakennettu sitä romuttavia muutoksia, kuten eläkeputki, superkertymä, eläkiän pudottaminen 63 vuoteen jne.

Aikamoinen karhunpalvelus nuoremmille, jotka joutuvat maksamaan suuria eläkemaksuja ja eivät itse pääse eläkeputkeen eivätkä eläkkeelle kuin 65-70 vuotiaana.

Niiden 40 vuoden työhistorialla kehuvienkin kannattaa muistaa, että he eivät ole kovin kummoisia eläkemaksuja maksaneet. 60-luvulla eläkemaksut olivat alle 5%. 10% meni rikki 70-luvun loppupuolella, 15% 80-luvun loppupuolella, 20% 90-luvun loppupuolella. Nyt ollaan lähes 25%:ssa ja ennusteissa mennään 30% paikkeille.

Eläkeputken poisto sinänsä OK, mutta sitä ei olisi koskaan pitänyt ollakaan. Taas yksi päätös pitkään listaan päätöksiä, jossa 60-luvulla syntyneiltä viedään "luvattuja" etuuksia.

Lue lisää

”Sehän tässä erikoisinta on, että eläkejärjestelmän ylikuormitus on ollut tiedossa jo hyvin pitkään. Silti on rakennettu sitä romuttavia muutoksia, kuten eläkeputki, superkertymä, eläkiän pudottaminen 63 vuoteen jne. ”

Miten eläkeputki kuormittaa eläkejärjestelmää? Ei mitenkään. Eläkeputkhan kuormittaa työttömyyskorvausjärjestelmää.

”Aikamoinen karhunpalvelus nuoremmille, jotka joutuvat maksamaan suuria eläkemaksuja ja eivät itse pääse eläkeputkeen eivätkä eläkkeelle kuin 65-70 vuotiaana.”

Suurilla eläkemaksuilla ei ole yhtikäs mitään tekemistä eläkeputken kanssa. Eläkemaksut maksetaan eläkejärjestelmälle tulevaa eläkettä varten, mutta eläkeputkessa olevan ansiosidonnainen työttömyyskorvaus maksetaan työttömyyskorvausjärjestelmistä.

Kriittiset kirjoitukset ovat ok, mutta uskottavuutta lisäisi, jos niissä olevat perusasiat olisivat kohdallaan eikä sekoitettaisi keskenään asioita, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

”Sehän tässä erikoisinta on, että eläkejärjestelmän ylikuormitus on ollut tiedossa jo hyvin pitkään. Silti on rakennettu sitä romuttavia muutoksia, kuten eläkeputki, superkertymä, eläkiän pudottaminen 63 vuoteen jne. ”

Miten eläkeputki kuormittaa eläkejärjestelmää? Ei mitenkään. Eläkeputkhan kuormittaa työttömyyskorvausjärjestelmää.

”Aikamoinen karhunpalvelus nuoremmille, jotka joutuvat maksamaan suuria eläkemaksuja ja eivät itse pääse eläkeputkeen eivätkä eläkkeelle kuin 65-70 vuotiaana.”

Suurilla eläkemaksuilla ei ole yhtikäs mitään tekemistä eläkeputken kanssa. Eläkemaksut maksetaan eläkejärjestelmälle tulevaa eläkettä varten, mutta eläkeputkessa olevan ansiosidonnainen työttömyyskorvaus maksetaan työttömyyskorvausjärjestelmistä.

Kriittiset kirjoitukset ovat ok, mutta uskottavuutta lisäisi, jos niissä olevat perusasiat olisivat kohdallaan eikä sekoitettaisi keskenään asioita, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Lue lisää

Eläkeputkeen on kuulunut aiemmin myös pääsy eläkkeelle etuajassa, ainakin -50 ikäluokalle.

Ansiosidonnainen kerryttää 75% palkasta eläkettä. Maksetaanko siitä jotenkin vastaavat eläkemaksut eläkejäejestelmään? Kuka ne maksaa, ei ainakaan saaja?

Kokonaisuuden kannalta on aivan yhdentekevää onko joku eläkeputkessa vai eläkkeellä. Hän on kuitenkin töissäolevien kustannuksella elävä eli kasvattaa joko eläkemaksuja tai veroja eikä kumpiakaan itse maksa nettona.

Anonyymi kirjoitti:

Eläkeputkeen on kuulunut aiemmin myös pääsy eläkkeelle etuajassa, ainakin -50 ikäluokalle.

Ansiosidonnainen kerryttää 75% palkasta eläkettä. Maksetaanko siitä jotenkin vastaavat eläkemaksut eläkejäejestelmään? Kuka ne maksaa, ei ainakaan saaja?

Kokonaisuuden kannalta on aivan yhdentekevää onko joku eläkeputkessa vai eläkkeellä. Hän on kuitenkin töissäolevien kustannuksella elävä eli kasvattaa joko eläkemaksuja tai veroja eikä kumpiakaan itse maksa nettona.

Lue lisää

Eläkeputki ei liity työeläkejärjestelmään mitenkään. Eläkeputkessa oleva on ansiosidonnaisen lisäpäivillä oleva työtön . Ansiosidonnaisella kertyvän eläkkeen eläkemaksun maksaa työllisyysrahasto, joka saa rahansa työttömyysvakuutusmaksuista.

Koko Suomi elää ’työssäolevien kustannuksella’ eli mikään ei toimi, jos ei kukaan ole työelämässä eikä työtä ei tehdä.
Erittäin harva on meistä henkilökohtaisesti omista tuloistaan veroina tai maksuina itse maksanut tai ehtii maksaa elämänsä aikana kaikki ne yhteiskunnan palvelut, joita on käyttänyt syntymän ja kuolemansa välillä. Keskimäärin ihminen elää nykyisin jotain hieman yli 80 vuotta, josta veronmaksajana ollaan hieman alle 40 vuotta. Eli yli 40 vuotta keskimäärin elämme muiden kustannuksella. Sen lisäksi työelämäaikanakin käytämme veroilla tuettuja yhteiskunnan palveluja päivittäin.

Jos kerran viisastellaan, niin ’kokonaisuuden kannalta’ kaikki mitä elämässämme teemme on yhdentekevä eikä vain se saako elantonsa työttömänä eläkeputkessa, eläkeläisenä eläkkeistä vai työelämässä ansioina tai jotenkin muuten, ole merkityksellistä. Kaikkihan perustuu työntekoon kuitenkin. Eikä juuri kukaan meistä taviksista ainakaan henkilökohtaisesti omista tuloistaan ole maksanut nettona elämiseensä käyttämiään resursseja.

Anonyymi kirjoitti:

Eläkeputki ei liity työeläkejärjestelmään mitenkään. Eläkeputkessa oleva on ansiosidonnaisen lisäpäivillä oleva työtön . Ansiosidonnaisella kertyvän eläkkeen eläkemaksun maksaa työllisyysrahasto, joka saa rahansa työttömyysvakuutusmaksuista.

Koko Suomi elää ’työssäolevien kustannuksella’ eli mikään ei toimi, jos ei kukaan ole työelämässä eikä työtä ei tehdä.
Erittäin harva on meistä henkilökohtaisesti omista tuloistaan veroina tai maksuina itse maksanut tai ehtii maksaa elämänsä aikana kaikki ne yhteiskunnan palvelut, joita on käyttänyt syntymän ja kuolemansa välillä. Keskimäärin ihminen elää nykyisin jotain hieman yli 80 vuotta, josta veronmaksajana ollaan hieman alle 40 vuotta. Eli yli 40 vuotta keskimäärin elämme muiden kustannuksella. Sen lisäksi työelämäaikanakin käytämme veroilla tuettuja yhteiskunnan palveluja päivittäin.

Jos kerran viisastellaan, niin ’kokonaisuuden kannalta’ kaikki mitä elämässämme teemme on yhdentekevä eikä vain se saako elantonsa työttömänä eläkeputkessa, eläkeläisenä eläkkeistä vai työelämässä ansioina tai jotenkin muuten, ole merkityksellistä. Kaikkihan perustuu työntekoon kuitenkin. Eikä juuri kukaan meistä taviksista ainakaan henkilökohtaisesti omista tuloistaan ole maksanut nettona elämiseensä käyttämiään resursseja.

Lue lisää

Tietenkin koko Suomi elää työssäkäyvien kustannuksella ja yhtä tietenkin keskimäärin ihmiset maksavat itse kokonaan yhteiskunnalta saamansa palvelut ja tuet. Eihän yhteiskunta muuten voi toimia!

Jos keskimäärin eletään 80 vuotta, 40 vuotta töissä ovat maksavina 50% elämästään. Jos eläkeputken takia töissä ollaankin vain 35 vuotta, on ko. henkilö maksajana vain 44% ja sitten muiden kustannuksella 56%. Ero on valtava, vaikka kuulostaa pieneltä!

Anonyymi kirjoitti:

Sehän tässä erikoisinta on, että eläkejärjestelmän ylikuormitus on ollut tiedossa jo hyvin pitkään. Silti on rakennettu sitä romuttavia muutoksia, kuten eläkeputki, superkertymä, eläkiän pudottaminen 63 vuoteen jne.

Aikamoinen karhunpalvelus nuoremmille, jotka joutuvat maksamaan suuria eläkemaksuja ja eivät itse pääse eläkeputkeen eivätkä eläkkeelle kuin 65-70 vuotiaana.

Niiden 40 vuoden työhistorialla kehuvienkin kannattaa muistaa, että he eivät ole kovin kummoisia eläkemaksuja maksaneet. 60-luvulla eläkemaksut olivat alle 5%. 10% meni rikki 70-luvun loppupuolella, 15% 80-luvun loppupuolella, 20% 90-luvun loppupuolella. Nyt ollaan lähes 25%:ssa ja ennusteissa mennään 30% paikkeille.

Eläkeputken poisto sinänsä OK, mutta sitä ei olisi koskaan pitänyt ollakaan. Taas yksi päätös pitkään listaan päätöksiä, jossa 60-luvulla syntyneiltä viedään "luvattuja" etuuksia.

Lue lisää

En kyllä muista missään erityisesti ’luvatun’ eläkeputkea kenellekään. Sitä ei ole lainsääsännössä tulevaisuuteen.
Työeläke on ’luvattu’ ja jo ansaittu osuus katsotaan omaisuudeksi, jota ’suojelee’ perustuslain omaisuuden suoja. Sekin toki voidaan ottaa pois kunhan perustuslain mukaista menettelyä noudatetaan.

Varmaan nyt jälkiviisaana voidaan nykytietojen perusteella hyvin perustein sanoa, ettei eläkeputkea olisi koskaan pitänyt ollakaan.
Nyt sitä ollaan poistamassa eli virhe korjataan. Mikä siis ongelma? Sekö, että se poistuu sinultakin vaikka vanhempasi oli siihen oikeutettu?

Miten on vaikea ymmärtää, että maailma muuttuu eikä aikanaan päätösten perusteina käytetyt ennusteet ja selvitykset olekaan osuneet nappiin kaikilta osin. On siis tehty nykytiedon mukaan ’väärin’ perustein päätöksiä ja kun niitä nyt tämä sukupolvi korjaa, niin ’huuto’ onkin kovaa.... kritisoidaan ensin huonoiksi osoittautuneita päätöksiä ja ollaan katkeria, kun niiden korjaukset kohdistuu myös itseen.
Miten uskottavaa ja fiksua ajatuksenjuoksua tuollainen on, sitä miettikööt itse kukin.

Anonyymi kirjoitti:

Tietenkin koko Suomi elää työssäkäyvien kustannuksella ja yhtä tietenkin keskimäärin ihmiset maksavat itse kokonaan yhteiskunnalta saamansa palvelut ja tuet. Eihän yhteiskunta muuten voi toimia!

Jos keskimäärin eletään 80 vuotta, 40 vuotta töissä ovat maksavina 50% elämästään. Jos eläkeputken takia töissä ollaankin vain 35 vuotta, on ko. henkilö maksajana vain 44% ja sitten muiden kustannuksella 56%. Ero on valtava, vaikka kuulostaa pieneltä!

Lue lisää

Noinhan se. Lisäksi kun huomioidaan kaikki yhteiskunnalliset palvelut, yksilön tulotaso, asuinpaikka, työn yhteiskunnallinen merkitys ja työtehokkuus, niin tilanne mutkistuu edelleen, jos yksilötasolla tuota arvioidaan. Raja ei mitenkään ole tarkka ja yksiselitteinen sen sihteen ollaako maksajan vai saajan puolella jonain tiettynä hetkenäkin työelämäaikaan.
Niin, eihän niitä yhteiskunnan palveluja kukaan muu maksa kuin ihmiset keskimäärin jossain elämänvaiheessaan. Jokainen veroamaksava maksaa palveluista ja jokainen myös kuluttaa palveluja.

.... mutta mikä olikaan se alkuperäinen ongelma/kysymys.....

Anonyymi kirjoitti:

Eläkeputkeen on päässyt, jos ansiosidonnaisen 500 vrk on tullut täyteen aikaisintaan 57-62 v iässä. -50 ikäluokalla tuo alin ja siitä noussut. Sen jälkeen on ollut loppuelämä ansiosidannaista tai eläkettä. Eli -50 syntyneen ei ole tarvinnut töitä tehdä 55 v jälkeen ja on saanut yhteensä 8 v normaaliin eläkeikäänsä ansiosidonnaista tai eläkettä, siis 6 v normaalin ansiosidonnaisen päälle.

Lue lisää

Älä jauha sontaa ei tuo pidä alkuunsakaan paikkaansa.

Anonyymi kirjoitti:

Lyhyimmillään -61 ikäluokan eläkeputki alkaa 62v iässä ja jatkuu 2 v 9 kk. Eli 60 vuotiaana työttömäksi ja ansiosidonnaista 64v 9kk sitten eläkkeelle. Tuohon ei kai kosketa ja sitä nuoremmilla putkea lyhynnetään kunnes se poistuu kokonaan.

Siis saa tuo -61 sukupolvikin vielä reilusti yli 1000 vrk ansiosidonnaista.

Lue lisää

Jos jää työttömäksi 60 v niin sillon ei pääse eläkeputkeen , ensi vuonna 2021 pitää olla 62v että pääsee putkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Jos jää työttömäksi 60 v niin sillon ei pääse eläkeputkeen , ensi vuonna 2021 pitää olla 62v että pääsee putkeen.

Tuo ikäraja lasketaan siitä kun 500 vrk ansiosidonnainen päättyy. Eläkeputkeen pääsee siis jäämällä työttömäksi 500 vrk ennen ikärajaa ja vain arkipäivät lasketaan.
https://www.tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilanteissa/ikaantyneiden-tyottomyysturva/#ee950750

Anonyymi kirjoitti:

Älä jauha sontaa ei tuo pidä alkuunsakaan paikkaansa.

Mikä tuosta ei pidä paikkansa?

Anonyymi kirjoitti:

En kyllä muista missään erityisesti ’luvatun’ eläkeputkea kenellekään. Sitä ei ole lainsääsännössä tulevaisuuteen.
Työeläke on ’luvattu’ ja jo ansaittu osuus katsotaan omaisuudeksi, jota ’suojelee’ perustuslain omaisuuden suoja. Sekin toki voidaan ottaa pois kunhan perustuslain mukaista menettelyä noudatetaan.

Varmaan nyt jälkiviisaana voidaan nykytietojen perusteella hyvin perustein sanoa, ettei eläkeputkea olisi koskaan pitänyt ollakaan.
Nyt sitä ollaan poistamassa eli virhe korjataan. Mikä siis ongelma? Sekö, että se poistuu sinultakin vaikka vanhempasi oli siihen oikeutettu?

Miten on vaikea ymmärtää, että maailma muuttuu eikä aikanaan päätösten perusteina käytetyt ennusteet ja selvitykset olekaan osuneet nappiin kaikilta osin. On siis tehty nykytiedon mukaan ’väärin’ perustein päätöksiä ja kun niitä nyt tämä sukupolvi korjaa, niin ’huuto’ onkin kovaa.... kritisoidaan ensin huonoiksi osoittautuneita päätöksiä ja ollaan katkeria, kun niiden korjaukset kohdistuu myös itseen.
Miten uskottavaa ja fiksua ajatuksenjuoksua tuollainen on, sitä miettikööt itse kukin.

Lue lisää

Laitoin luvattu hipsuihin, kun eihän sitä ollut varsinaisesti luvattu. Oletus kai kuitenkin on, että lainsäädöntö on melko pysyvää.

Luvattu eläke on kyllä otettu 60-lukulaisilta ja nuoremmilta. Tuo on tehty kahdella tavalla. Nostettu eläkeikää ja pienennetty eläkettä elinaikakertoimella. Ehdin minäkin saada eläkeotteita, joissa oli eläke laskettu ilman elinaikakerrointa. Sitten 2005 eläkeuudistuksen jälkeen jo kertynyt eläke vain tylysti tippui 10%!

Siis en saakkaan 90-luvulla ja 00-luvun alussa luvattua eläkettä ja sen 10% huonommankin saan vasta pari vuotta myöhemmin kuin se luvattiin.

Anonyymi kirjoitti:

Laitoin luvattu hipsuihin, kun eihän sitä ollut varsinaisesti luvattu. Oletus kai kuitenkin on, että lainsäädöntö on melko pysyvää.

Luvattu eläke on kyllä otettu 60-lukulaisilta ja nuoremmilta. Tuo on tehty kahdella tavalla. Nostettu eläkeikää ja pienennetty eläkettä elinaikakertoimella. Ehdin minäkin saada eläkeotteita, joissa oli eläke laskettu ilman elinaikakerrointa. Sitten 2005 eläkeuudistuksen jälkeen jo kertynyt eläke vain tylysti tippui 10%!

Siis en saakkaan 90-luvulla ja 00-luvun alussa luvattua eläkettä ja sen 10% huonommankin saan vasta pari vuotta myöhemmin kuin se luvattiin.

Lue lisää

Eläkeiän nosto ja elinaikakertoimen käyttölnottohan on juuri niitä korjauksia, joilla eläkejärjestelmää parannetaan.
Molemmat vähentävät eläkejärjestelmäön kohdistuvaa painetta, joka johtuu mm siitä, että ihmisten elinikä on pidentynyt siitä kun järjestelmä luotiin. Elinikähän on kasvanut kymmenkunta vuotta eläkejärjestelmän olemassaoloaikana ja koko rasitus siitä kohdistuu eläkeaikaan.

Kun joskus 50-luvulla järjestelmä luotiin, niin ilmeisesti sitä ei osattu ennustaa oikein ja sen vuoksi maksut yms tekijät arvioitiin väärin. Onhan tuolla kymmenellä vuodella huima merkitys kun se kohdistuu vain eläkkeelläoloaikaan eli lisää nimenomaan eläkkeen maksuaikaa. Siksi eläkiän korotuksella pyritään lyhentämään eläkkeelläoloaikaa lähemmäs alkuperäistä lähtökohtaa. Elinaikakerroin taasen jakaa ansaittua eläkepottia pidemmälle aikajaksolle juuri eliniän kasvamisen vuoksi.

Tuskn sitäkään että syntyvyys suorastaan romahtaa on osattu arvioida oikein. Tämän seurauksena tietysti työvoiman määrä on merkittävästi pienempi kuin ilmeisesti laskelmissa alunperin arvioitiin. Syntyvyyshän on jatkanut voimakasta laskua edelleen. Onko nykyinen 60-lukulainen päättäjäpolvi huomioinut tätä tosiasiaa mitenkään. Sehän on faktatieto eikä ennuste. Vai jääkö se tulevien sukupolvien kiusaksi ja kritisoitavaksi eli mitään ei ole opittu menneiden päättäjäsukupolvien virheistä.

Alunperin myös lähtökohtana oli se, että työelämässä ollaan 40 vuotta ikävälillä 23-63 vuotta. Sekään ei ole toteutunut.

Valta on nyt nimenomaan 60-luvulla syntyneellä sukupolvella. Sen käsissä on virheiden korjaaminen ja tulevaisuutta koskevien päätösten teko ja varmasti ennusteiden ja selvitysten taso on parantunut vuosien myötä. Toivottavasti osaaminenkin on vanhempia parempaa, ainakin kritiikki näyttää olevan välillä kovaa. Ja syyttelykin.

Anonyymi kirjoitti:

Laitoin luvattu hipsuihin, kun eihän sitä ollut varsinaisesti luvattu. Oletus kai kuitenkin on, että lainsäädöntö on melko pysyvää.

Luvattu eläke on kyllä otettu 60-lukulaisilta ja nuoremmilta. Tuo on tehty kahdella tavalla. Nostettu eläkeikää ja pienennetty eläkettä elinaikakertoimella. Ehdin minäkin saada eläkeotteita, joissa oli eläke laskettu ilman elinaikakerrointa. Sitten 2005 eläkeuudistuksen jälkeen jo kertynyt eläke vain tylysti tippui 10%!

Siis en saakkaan 90-luvulla ja 00-luvun alussa luvattua eläkettä ja sen 10% huonommankin saan vasta pari vuotta myöhemmin kuin se luvattiin.

Lue lisää

Elinaikakerroin ja eläkeiän korotukset koskevat myös 50-lukulaisia. Itse olen syntynyt v 1954 ja minun eläkettäni elinaikakerroin pienensi. Olen kuitenkin viimeinen ikäluokka, jonka eläkeikä ei noussut. Jo 55 syntyneilöä se nousi 3 kuukautta.

Anonyymi kirjoitti:

Elinaikakerroin ja eläkeiän korotukset koskevat myös 50-lukulaisia. Itse olen syntynyt v 1954 ja minun eläkettäni elinaikakerroin pienensi. Olen kuitenkin viimeinen ikäluokka, jonka eläkeikä ei noussut. Jo 55 syntyneilöä se nousi 3 kuukautta.

Lue lisää

Niin siis ei noussut 63:sta, johon se jostain ihmeen syystä aikanaan laskettiin 65:stä!

Anonyymi kirjoitti:

Niin siis ei noussut 63:sta, johon se jostain ihmeen syystä aikanaan laskettiin 65:stä!

Eläkeikä nousee 3kk:n ’vauhtia’ syntymävuosittain aina kunnes se saavuttaa 65:n eläköitymisiän. Sen jälkeen eliniän tilastollisesta pituudesta riippuu myös tulevien sukupolvien eläkeikä. Äin olen asian ymmärtänyt.

Se on totta, että oli virhe muuttaa aikaisempi eläkeikä joustavaksi ikävuosien välillä 63 - 68.
Se miellettiin yleisesti eläkeiän laskuksi 65:stä 63:een, vaikka tarkoitus oli olla joustava. Porkkanaksi vielä kehitettiin nk superkarttuma ikävuosille 63-68, jolla pystyi nostamaan eläkkeensä määrää jopa lähes neljänneksen paremmaksi, jos jatkoi työskentelyä.

Osoittautui jälleen virheeksi se olettamus, että ihmiset ajattelisivat eläkeiän kynnyksellä vain eläkkeensä suuruutta ja eläkettään parantaakseen jäisivät työelämään. Ei, ihmisille riitti se mitä oli jo ansaittu 63-ikävuoteen mennessä, kun oli vaihtoehtona jäädä eläkkeelle heti. Näin ikävuodesta tulikin käytännössä se eläkeikä, jolloin jäätiin eläkkeelle.
No tätä virhettä nyt korjataan, mutta eipä sekään näytä sopivan ihan kaikille eläkejärjestelmän kriitikoille. Onhan se toki mukavampi syytellä edellistä sukupolvea ja heittäytyä marttyyriksi.

Muuten ihan hyvä huomata, että tuossa päätöksen tekijänä oli Matti Vanhasen hallitus eikä Matti kuulu suuriin ikäluokkiin. Muistaskseni hän on syntynyt v 1955.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo ikäraja lasketaan siitä kun 500 vrk ansiosidonnainen päättyy. Eläkeputkeen pääsee siis jäämällä työttömäksi 500 vrk ennen ikärajaa ja vain arkipäivät lasketaan.
https://www.tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilanteissa/ikaantyneiden-tyottomyysturva/#ee950750

Lue lisää

Ei lasketa

Anonyymi kirjoitti:

Tuo ikäraja lasketaan siitä kun 500 vrk ansiosidonnainen päättyy. Eläkeputkeen pääsee siis jäämällä työttömäksi 500 vrk ennen ikärajaa ja vain arkipäivät lasketaan.
https://www.tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilanteissa/ikaantyneiden-tyottomyysturva/#ee950750

Lue lisää

Ei eläkeputkea tarvita jos kaikille olisi työtä. Se on vain niin että pörssiyhtiöt tuhoavat Suomen taloutta siirtämällä työpaikat halpatyömaihin. Ahneudella ei ole rajaa ja se kostautuu työttömyytenä ja kansa seisoo leipäjonoissa.

Anonyymi kirjoitti:

Eläkeikä nousee 3kk:n ’vauhtia’ syntymävuosittain aina kunnes se saavuttaa 65:n eläköitymisiän. Sen jälkeen eliniän tilastollisesta pituudesta riippuu myös tulevien sukupolvien eläkeikä. Äin olen asian ymmärtänyt.

Se on totta, että oli virhe muuttaa aikaisempi eläkeikä joustavaksi ikävuosien välillä 63 - 68.
Se miellettiin yleisesti eläkeiän laskuksi 65:stä 63:een, vaikka tarkoitus oli olla joustava. Porkkanaksi vielä kehitettiin nk superkarttuma ikävuosille 63-68, jolla pystyi nostamaan eläkkeensä määrää jopa lähes neljänneksen paremmaksi, jos jatkoi työskentelyä.

Osoittautui jälleen virheeksi se olettamus, että ihmiset ajattelisivat eläkeiän kynnyksellä vain eläkkeensä suuruutta ja eläkettään parantaakseen jäisivät työelämään. Ei, ihmisille riitti se mitä oli jo ansaittu 63-ikävuoteen mennessä, kun oli vaihtoehtona jäädä eläkkeelle heti. Näin ikävuodesta tulikin käytännössä se eläkeikä, jolloin jäätiin eläkkeelle.
No tätä virhettä nyt korjataan, mutta eipä sekään näytä sopivan ihan kaikille eläkejärjestelmän kriitikoille. Onhan se toki mukavampi syytellä edellistä sukupolvea ja heittäytyä marttyyriksi.

Muuten ihan hyvä huomata, että tuossa päätöksen tekijänä oli Matti Vanhasen hallitus eikä Matti kuulu suuriin ikäluokkiin. Muistaskseni hän on syntynyt v 1955.

Lue lisää

63 v tuli jo täysi eläke, siis vastaava kuin aiemmin 65 v. Superkarttumalla sai todella reilusti lisää eläkettä eli sekin tuli kalliiksi. Sillä pääsi eläkkeusiin, joihin ei ollut mahdollista ennen eikä jälkeen sitä ikäluokkaa, jolla on tuo etuoikeus.

Tai paremminkin ongelma oli, että tietylle ikäluokalle annettiin 1,9% eläkekertymä, jolla mahdollistettiin täysi eläke jo 63v. Nyt siirtymäkaudella eläkkeelle jäävät saavat vielä 1,7%, kun nuoremmat joutuvat tyytymään 1,5% loppuun saakka sekä kärsimään paljon enemnän elinaikakertoimesta.

Siis saivat 63 v täydellä työuralla 60% eläkkeen ja 65v jo 69% eläkkeen.

60-luvun loppupuolella syntyneet saavat reilun 65 v eläkeiässään vain 54% eläkkeen täydellä työuralla. Lisäksi 2005 muutoksen takia eläke lasketaan palkasta, jossa on mukana hyvin merkittävästi nuoruusajan huonoja palkkoja.

Täyden 60% tavoite-eläkkeen he saavat vasta lähes 70 v eläkkeelle jäämällä.

Vanhanenhan kuuluu tuohon etuoikeutettuun ikäluokkaan, joka pääsee eläkkeelle reilusti alle 65v ja saa silti hyvän eläkkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Jos jää työttömäksi 60 v niin sillon ei pääse eläkeputkeen , ensi vuonna 2021 pitää olla 62v että pääsee putkeen.

1960 syntyneiden eläkeikä on 64v ja 6 kk.

Anonyymi kirjoitti:

Eläkeiän nosto ja elinaikakertoimen käyttölnottohan on juuri niitä korjauksia, joilla eläkejärjestelmää parannetaan.
Molemmat vähentävät eläkejärjestelmäön kohdistuvaa painetta, joka johtuu mm siitä, että ihmisten elinikä on pidentynyt siitä kun järjestelmä luotiin. Elinikähän on kasvanut kymmenkunta vuotta eläkejärjestelmän olemassaoloaikana ja koko rasitus siitä kohdistuu eläkeaikaan.

Kun joskus 50-luvulla järjestelmä luotiin, niin ilmeisesti sitä ei osattu ennustaa oikein ja sen vuoksi maksut yms tekijät arvioitiin väärin. Onhan tuolla kymmenellä vuodella huima merkitys kun se kohdistuu vain eläkkeelläoloaikaan eli lisää nimenomaan eläkkeen maksuaikaa. Siksi eläkiän korotuksella pyritään lyhentämään eläkkeelläoloaikaa lähemmäs alkuperäistä lähtökohtaa. Elinaikakerroin taasen jakaa ansaittua eläkepottia pidemmälle aikajaksolle juuri eliniän kasvamisen vuoksi.

Tuskn sitäkään että syntyvyys suorastaan romahtaa on osattu arvioida oikein. Tämän seurauksena tietysti työvoiman määrä on merkittävästi pienempi kuin ilmeisesti laskelmissa alunperin arvioitiin. Syntyvyyshän on jatkanut voimakasta laskua edelleen. Onko nykyinen 60-lukulainen päättäjäpolvi huomioinut tätä tosiasiaa mitenkään. Sehän on faktatieto eikä ennuste. Vai jääkö se tulevien sukupolvien kiusaksi ja kritisoitavaksi eli mitään ei ole opittu menneiden päättäjäsukupolvien virheistä.

Alunperin myös lähtökohtana oli se, että työelämässä ollaan 40 vuotta ikävälillä 23-63 vuotta. Sekään ei ole toteutunut.

Valta on nyt nimenomaan 60-luvulla syntyneellä sukupolvella. Sen käsissä on virheiden korjaaminen ja tulevaisuutta koskevien päätösten teko ja varmasti ennusteiden ja selvitysten taso on parantunut vuosien myötä. Toivottavasti osaaminenkin on vanhempia parempaa, ainakin kritiikki näyttää olevan välillä kovaa. Ja syyttelykin.

Lue lisää

Työeläkejärjestelmä otettiin käyttöön 1963.

Anonyymi kirjoitti:

Elinaikakerroin ja eläkeiän korotukset koskevat myös 50-lukulaisia. Itse olen syntynyt v 1954 ja minun eläkettäni elinaikakerroin pienensi. Olen kuitenkin viimeinen ikäluokka, jonka eläkeikä ei noussut. Jo 55 syntyneilöä se nousi 3 kuukautta.

Lue lisää

Minunkin eläkettäni elinikäkerroin pienensi olen synt 1953, siksi tein töitä 65 v asti, et sain sen kompensoitua.

Anonyymi kirjoitti:

63 v tuli jo täysi eläke, siis vastaava kuin aiemmin 65 v. Superkarttumalla sai todella reilusti lisää eläkettä eli sekin tuli kalliiksi. Sillä pääsi eläkkeusiin, joihin ei ollut mahdollista ennen eikä jälkeen sitä ikäluokkaa, jolla on tuo etuoikeus.

Tai paremminkin ongelma oli, että tietylle ikäluokalle annettiin 1,9% eläkekertymä, jolla mahdollistettiin täysi eläke jo 63v. Nyt siirtymäkaudella eläkkeelle jäävät saavat vielä 1,7%, kun nuoremmat joutuvat tyytymään 1,5% loppuun saakka sekä kärsimään paljon enemnän elinaikakertoimesta.

Siis saivat 63 v täydellä työuralla 60% eläkkeen ja 65v jo 69% eläkkeen.

60-luvun loppupuolella syntyneet saavat reilun 65 v eläkeiässään vain 54% eläkkeen täydellä työuralla. Lisäksi 2005 muutoksen takia eläke lasketaan palkasta, jossa on mukana hyvin merkittävästi nuoruusajan huonoja palkkoja.

Täyden 60% tavoite-eläkkeen he saavat vasta lähes 70 v eläkkeelle jäämällä.

Vanhanenhan kuuluu tuohon etuoikeutettuun ikäluokkaan, joka pääsee eläkkeelle reilusti alle 65v ja saa silti hyvän eläkkeen.

Lue lisää

Laitetaan nyt vielä omat luvut. Akateemisesti koulutettu täysipäiväisesti töissä kesästä 1993 saakka. Nykyinen realipalkkataso ollut suunnilleen vuodesta 2005 lähtien ja oletuksena pysyy loppuun saakka.

Eläkeelle pääsen aikaisintaan vuoden 2034 lopussa 65v7kk. Laskurin mukaan silloin eläke olisi 51% loppuajan palkasta (41,5 v työurasta huolimatta). 60% tavoitetasoon pääsisi huhtikuussa 2037 68 vuotiaana 44 vuoden työuralla.

Anonyymi kirjoitti:

Minunkin eläkettäni elinikäkerroin pienensi olen synt 1953, siksi tein töitä 65 v asti, et sain sen kompensoitua.

Samoin 1953 synt joulukuussa en saanut mitään superkarttumaa ,koska joulukuussa synt. ja superkarttuma loppu seuraavan vuoden alusta , tein myös 65 ,5 asti töitä.

Anonyymi kirjoitti:

Eläkeikä nousee 3kk:n ’vauhtia’ syntymävuosittain aina kunnes se saavuttaa 65:n eläköitymisiän. Sen jälkeen eliniän tilastollisesta pituudesta riippuu myös tulevien sukupolvien eläkeikä. Äin olen asian ymmärtänyt.

Se on totta, että oli virhe muuttaa aikaisempi eläkeikä joustavaksi ikävuosien välillä 63 - 68.
Se miellettiin yleisesti eläkeiän laskuksi 65:stä 63:een, vaikka tarkoitus oli olla joustava. Porkkanaksi vielä kehitettiin nk superkarttuma ikävuosille 63-68, jolla pystyi nostamaan eläkkeensä määrää jopa lähes neljänneksen paremmaksi, jos jatkoi työskentelyä.

Osoittautui jälleen virheeksi se olettamus, että ihmiset ajattelisivat eläkeiän kynnyksellä vain eläkkeensä suuruutta ja eläkettään parantaakseen jäisivät työelämään. Ei, ihmisille riitti se mitä oli jo ansaittu 63-ikävuoteen mennessä, kun oli vaihtoehtona jäädä eläkkeelle heti. Näin ikävuodesta tulikin käytännössä se eläkeikä, jolloin jäätiin eläkkeelle.
No tätä virhettä nyt korjataan, mutta eipä sekään näytä sopivan ihan kaikille eläkejärjestelmän kriitikoille. Onhan se toki mukavampi syytellä edellistä sukupolvea ja heittäytyä marttyyriksi.

Muuten ihan hyvä huomata, että tuossa päätöksen tekijänä oli Matti Vanhasen hallitus eikä Matti kuulu suuriin ikäluokkiin. Muistaskseni hän on syntynyt v 1955.

Lue lisää

Matti ei kuulu suuriin ikäluokkiin suuret ikäluokat ovat synt sodan jälkeen 1945-1949 ja kaikki ovat jo aikoja sitten olleet eläkkeellä.

Anonyymi kirjoitti:

Elinaikakerroin ja eläkeiän korotukset koskevat myös 50-lukulaisia. Itse olen syntynyt v 1954 ja minun eläkettäni elinaikakerroin pienensi. Olen kuitenkin viimeinen ikäluokka, jonka eläkeikä ei noussut. Jo 55 syntyneilöä se nousi 3 kuukautta.

Lue lisää

Elinaikakerroin otettiin käyttöön jo 1948 syntyneisiin siis eka ikäluokka joita se koski.

Anonyymi kirjoitti:

Elinaikakerroin ja eläkeiän korotukset koskevat myös 50-lukulaisia. Itse olen syntynyt v 1954 ja minun eläkettäni elinaikakerroin pienensi. Olen kuitenkin viimeinen ikäluokka, jonka eläkeikä ei noussut. Jo 55 syntyneilöä se nousi 3 kuukautta.

Lue lisää

Myös minua eläkettä pienentää tuo elinikäkerroin olen synt. 1949.

Anonyymi kirjoitti:

Eläkeputkeen on kuulunut aiemmin myös pääsy eläkkeelle etuajassa, ainakin -50 ikäluokalle.

Ansiosidonnainen kerryttää 75% palkasta eläkettä. Maksetaanko siitä jotenkin vastaavat eläkemaksut eläkejäejestelmään? Kuka ne maksaa, ei ainakaan saaja?

Kokonaisuuden kannalta on aivan yhdentekevää onko joku eläkeputkessa vai eläkkeellä. Hän on kuitenkin töissäolevien kustannuksella elävä eli kasvattaa joko eläkemaksuja tai veroja eikä kumpiakaan itse maksa nettona.

Lue lisää

Olen synt 1954 olen viimeinen ikäluokka jolta ei eläkeikä noussut siis olisin päässyt 63 v eläkkeelle, mutta tein töitä 66v ikään asti , eli jäin viime kuussa eläkkeelle.

Anonyymi kirjoitti:

Ei lasketa

Etkö osaa lukea vai väitätkö, että tuolla linkissö on virhe. Lainaus sieltä
"Työttömyyspäivärahaa voit saada 500 päivän enimmäisajan lisäksi lisäpäiviltä, jos olet täyttänyt ikärajan ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä"

Anonyymi kirjoitti:

Minunkin eläkettäni elinikäkerroin pienensi olen synt 1953, siksi tein töitä 65 v asti, et sain sen kompensoitua.

-53 elinaikakerroin 0,97 ja ekäkeikä 63v. Superkarttumalla ei tarvinnut jatkaa edes puolta vuotta saadakseen tuon kompensoitua.

Anonyymi kirjoitti:

63 v tuli jo täysi eläke, siis vastaava kuin aiemmin 65 v. Superkarttumalla sai todella reilusti lisää eläkettä eli sekin tuli kalliiksi. Sillä pääsi eläkkeusiin, joihin ei ollut mahdollista ennen eikä jälkeen sitä ikäluokkaa, jolla on tuo etuoikeus.

Tai paremminkin ongelma oli, että tietylle ikäluokalle annettiin 1,9% eläkekertymä, jolla mahdollistettiin täysi eläke jo 63v. Nyt siirtymäkaudella eläkkeelle jäävät saavat vielä 1,7%, kun nuoremmat joutuvat tyytymään 1,5% loppuun saakka sekä kärsimään paljon enemnän elinaikakertoimesta.

Siis saivat 63 v täydellä työuralla 60% eläkkeen ja 65v jo 69% eläkkeen.

60-luvun loppupuolella syntyneet saavat reilun 65 v eläkeiässään vain 54% eläkkeen täydellä työuralla. Lisäksi 2005 muutoksen takia eläke lasketaan palkasta, jossa on mukana hyvin merkittävästi nuoruusajan huonoja palkkoja.

Täyden 60% tavoite-eläkkeen he saavat vasta lähes 70 v eläkkeelle jäämällä.

Vanhanenhan kuuluu tuohon etuoikeutettuun ikäluokkaan, joka pääsee eläkkeelle reilusti alle 65v ja saa silti hyvän eläkkeen.

Lue lisää

Aiemmin tehtyjen sen ajan ennusteisiin ja selvityksiin ja tietoihin perusteella tehtyjen ja nykytietojen valossa selvästikin eläkejärjestelmän kannalta huonoihin päätöksiin on nyt tehty korjauksia. On helppo todeta noiden päätösten olleen huonoja nykytietojen perusteella. Harmi, ettei aikanaan päätöstä tehtäessä ollut nykytasoisia toteumatietoja eikä muitakaan yhtä hyviä laskelmia käytettävissä. Myös politiikalla on aina vaikutusta päätöksentekoon.

No nyt noita virheitä korjataan ja on korjattu oikeastaan jo pakon edessä Tietysti se tarkoittaa heikennyksiä ja kohteena on väistämättä tulevat sukupolvet. Toivottavasti nykypolven päätökset ovat parempia.

Se, että nykypolvien elinikä on tilastollisesti selvästi aiempien sukupolvien elinikää pidempi, ei voi kokonaan vaikuttaa vain siten, että ollaan kauemmn eläkkeellä. Siihen ei ole varaa. Osa pidentyneestä eliniästä on käytettävä työelämään ja sitähän nyt nuo eläkeiän myöhennykset juuri tarkoittavat.
Elinaikakerroin taasen korjaa osaltaan sitä, että juuri nyt ja jo aiemminkin eläköityvät ovat ansainneet tietyn eläkepääoman, joka on mitoitettu huomattavasti lyhyempään eläkkeelleoloon . Eli ko eläkepääomaa jyvitetään pidemmälle ajalle pienentämällä kuukausittain maksettavaa eläkettä.

Se on selvää, että muutokset jurppivat nuorempia, kun vertaa vanhempiin ikäluokkiin huomioimatta syitä miksi on tehty mitä on tehty. Nuorten pidempi elinikä on yksi keskeinen syy eikä monikaan juuri pidentynyttä elinikää pidä huonona asiana. Joka tapauksessa sillä on kustannuksia lisäävä vaikutus, jos vain eläkkeelläoloaika on se, jossa se käytännössä näkyy ja jostain nekin rahat on silloin otettava. Tätä vielä vahvistaa syntyvyyden romahtaminen, joka edelleen jatkuu. Sen vuoksi tulevien pienempien ikäluokkien maksurasituskin kasvaa. Tätä ongelmaa ei voi heittää yksin edellisten sukupolvien syyksi.
Edellisten ikäpolvien kritisoiminen, tuomitseminen ja marttyyriksi tekeytyminen ei yhtään paranna mitään. Mahtaako edes oma mieliala sillä parantua.

Muutenkin eri ikäluokkien elämää vertaillessa ei oikeata ja reilua kuvaa mitenkään saa sillä, että vertailuun otetaan vain yksi tai pari juttua sopivasti valikoiden vain ne, jotka tukevat omaa katkeruutta tai epäoikeudenmukaiseksi kokemaansa asiaa.
Olen aivan varma, että meitä edeltäneiden ikäluokkien tekemät parannukset on tehty hyvää tarkoittaen, vaikka jotkut niistä ovatkin jälkiviisausden myötä osouttautuneet huonoiksi meidän nykypolvien kannalta.
Päätöksethän näistäkin tehdään eduskunnassa asiantuntijoita kuunnellen ja siellä on Suomessa hajautettu edustus eikä kenelläkään ole ehdotonta enemmistöä, joten minkään ryhmän jyrääminen ei oikeastaan ole mahdollista kovin helposti.

Anonyymi kirjoitti:

Työeläkejärjestelmä otettiin käyttöön 1963.

Työeläkejärjestelmä luotiin 50-luvun lopulla ja tuli voimaan 1961 ja eläkeikä tuolloin 65. Tuolloin keskimääräinen elinikä oli jotain alle 70 vuotta, nykyisin jotain 80 vuotta. Ja eläkeikä vielä alle 65, mutta nousee 65:een takaisin.

Anonyymi kirjoitti:

Aiemmin tehtyjen sen ajan ennusteisiin ja selvityksiin ja tietoihin perusteella tehtyjen ja nykytietojen valossa selvästikin eläkejärjestelmän kannalta huonoihin päätöksiin on nyt tehty korjauksia. On helppo todeta noiden päätösten olleen huonoja nykytietojen perusteella. Harmi, ettei aikanaan päätöstä tehtäessä ollut nykytasoisia toteumatietoja eikä muitakaan yhtä hyviä laskelmia käytettävissä. Myös politiikalla on aina vaikutusta päätöksentekoon.

No nyt noita virheitä korjataan ja on korjattu oikeastaan jo pakon edessä Tietysti se tarkoittaa heikennyksiä ja kohteena on väistämättä tulevat sukupolvet. Toivottavasti nykypolven päätökset ovat parempia.

Se, että nykypolvien elinikä on tilastollisesti selvästi aiempien sukupolvien elinikää pidempi, ei voi kokonaan vaikuttaa vain siten, että ollaan kauemmn eläkkeellä. Siihen ei ole varaa. Osa pidentyneestä eliniästä on käytettävä työelämään ja sitähän nyt nuo eläkeiän myöhennykset juuri tarkoittavat.
Elinaikakerroin taasen korjaa osaltaan sitä, että juuri nyt ja jo aiemminkin eläköityvät ovat ansainneet tietyn eläkepääoman, joka on mitoitettu huomattavasti lyhyempään eläkkeelleoloon . Eli ko eläkepääomaa jyvitetään pidemmälle ajalle pienentämällä kuukausittain maksettavaa eläkettä.

Se on selvää, että muutokset jurppivat nuorempia, kun vertaa vanhempiin ikäluokkiin huomioimatta syitä miksi on tehty mitä on tehty. Nuorten pidempi elinikä on yksi keskeinen syy eikä monikaan juuri pidentynyttä elinikää pidä huonona asiana. Joka tapauksessa sillä on kustannuksia lisäävä vaikutus, jos vain eläkkeelläoloaika on se, jossa se käytännössä näkyy ja jostain nekin rahat on silloin otettava. Tätä vielä vahvistaa syntyvyyden romahtaminen, joka edelleen jatkuu. Sen vuoksi tulevien pienempien ikäluokkien maksurasituskin kasvaa. Tätä ongelmaa ei voi heittää yksin edellisten sukupolvien syyksi.
Edellisten ikäpolvien kritisoiminen, tuomitseminen ja marttyyriksi tekeytyminen ei yhtään paranna mitään. Mahtaako edes oma mieliala sillä parantua.

Muutenkin eri ikäluokkien elämää vertaillessa ei oikeata ja reilua kuvaa mitenkään saa sillä, että vertailuun otetaan vain yksi tai pari juttua sopivasti valikoiden vain ne, jotka tukevat omaa katkeruutta tai epäoikeudenmukaiseksi kokemaansa asiaa.
Olen aivan varma, että meitä edeltäneiden ikäluokkien tekemät parannukset on tehty hyvää tarkoittaen, vaikka jotkut niistä ovatkin jälkiviisausden myötä osouttautuneet huonoiksi meidän nykypolvien kannalta.
Päätöksethän näistäkin tehdään eduskunnassa asiantuntijoita kuunnellen ja siellä on Suomessa hajautettu edustus eikä kenelläkään ole ehdotonta enemmistöä, joten minkään ryhmän jyrääminen ei oikeastaan ole mahdollista kovin helposti.

Lue lisää

Päätöksissä valitettavasti näkyy ikävän selvästi se, että niissä poljetaan nuoria, joista suurin osa ei vielä kiinnitä huomiota joskus vuosikymmenten päästä tulevaan eläkkeeseensä. Siitä on helppo napsaista ilman suurta vastarintaa.

Sen sijaan alle 10 v päästä eläkeelle pääsevien ja varsinkin eläkkeellä jo olevien "luvatuista eduista" ei koskaan tingitä ja 2005 jopa selvästi parannettiin. Tulisikin kauhea vastarinta, jos näin ei olisi.

Itse olen seurannut eläkettäni jo vuosikausia, vaikka eläkkeelle on vielä 14 vuotta vähintään.

Toivottavasti oma sukupolveni ei tee yhtä huonoja päätöksiä. Jo nyt monet nuoret eivät enää usko koko eläkejärjestelmään. Tämä näkyy mm. YEL-maksujen välttämisenä.

Anonyymi kirjoitti:

Päätöksissä valitettavasti näkyy ikävän selvästi se, että niissä poljetaan nuoria, joista suurin osa ei vielä kiinnitä huomiota joskus vuosikymmenten päästä tulevaan eläkkeeseensä. Siitä on helppo napsaista ilman suurta vastarintaa.

Sen sijaan alle 10 v päästä eläkeelle pääsevien ja varsinkin eläkkeellä jo olevien "luvatuista eduista" ei koskaan tingitä ja 2005 jopa selvästi parannettiin. Tulisikin kauhea vastarinta, jos näin ei olisi.

Itse olen seurannut eläkettäni jo vuosikausia, vaikka eläkkeelle on vielä 14 vuotta vähintään.

Toivottavasti oma sukupolveni ei tee yhtä huonoja päätöksiä. Jo nyt monet nuoret eivät enää usko koko eläkejärjestelmään. Tämä näkyy mm. YEL-maksujen välttämisenä.

Lue lisää

Tässä esitelmä 2005 uudistusten taustoista.
https://www.etk.fi/wp-content/uploads/2020/05/kari-puron-esitelma-2008.pdf

Oli jo hyvin tiedossa, että jörjestelmä tulee olemaan vaikeuksissa. "Nämä ennusteet kertoivat sen karun tosiasian, että erityisesti demografiset muutokset nostavat eläkevakuutusmaksut sietämättömän korkeiksi, ellei jotain tehdä."

Mitä sitten tehtiin? Laskettiin eläkeikä 63 vuoteen, nostettiin 53-62 v karttuma 1,5->1,9% ja 63-68 v karttuna 2,5->4,5%. Noilla siis lisättiin valtavasti eläkejärjestelmän kuormitusta parantamalla reilusti ko. alueen ikäluokkien eläkkeitä.

Sen sijaan nuorempia sitten rankaistiin elinaikakertoimella (koskee myön 50-luvulla syntyneitä, mutta paljon lievemmin) ja eläkeen vertailupalkan laskemista koko työuralta. Jälkimmäisessä siirtymäaika pelasti vanhemmat. 2005:een mennessä kertynyt eläke laskettiin vanhojen sääntöjen mukaan oli viimeisten vuosien palkasta, joka keski-ikäisillä oli jo korkea, mutta nuorilla vielä alku-uran huono.

Kaikki säästöt siis kohdistettiin tulloin alle 53-vuotiaisiin ja heistäkin vanhimmat pääsivät nauttimaan korkeista kertymistä ja alhaisesta eläkeiäistä, sekä lähes 1,0 elinaikakertoimesta.

Nyt sitten tuo 1,9% lasketaan takaisin 1,5% ennen kuin ehti 53-vuotiaaksi ja eläkeikä nostetaan yli 65 vuoteen. 53-62 völin 1,9 vs. 1,5 tarkoittaa sitä, että 1,5:lla pitää tehdä 2,7 v ylimääräistä päästäkseen samaan eläkeprosenttiin.

Vielä nuoremmille tietysti kaunis ajatus, että eläkettä kertyy jo 18-22-vuotiaana. Tuolloin kuitenkin palkka on surkea useimmilla. Helposti 1/3 siitä mitä tienaa keski-ikäisenä. Eli ei tuolta juuri mitään kerry ellei jatka samoissa töissä koko ikäänsä. Eihän kukaan vähänkään paremmin koulutettu voi kerryttää eläkettä 18-22 vuotiaana, kun on silloin lukiossa tai korkeammassa koulutuksessa täysipäiväisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Päätöksissä valitettavasti näkyy ikävän selvästi se, että niissä poljetaan nuoria, joista suurin osa ei vielä kiinnitä huomiota joskus vuosikymmenten päästä tulevaan eläkkeeseensä. Siitä on helppo napsaista ilman suurta vastarintaa.

Sen sijaan alle 10 v päästä eläkeelle pääsevien ja varsinkin eläkkeellä jo olevien "luvatuista eduista" ei koskaan tingitä ja 2005 jopa selvästi parannettiin. Tulisikin kauhea vastarinta, jos näin ei olisi.

Itse olen seurannut eläkettäni jo vuosikausia, vaikka eläkkeelle on vielä 14 vuotta vähintään.

Toivottavasti oma sukupolveni ei tee yhtä huonoja päätöksiä. Jo nyt monet nuoret eivät enää usko koko eläkejärjestelmään. Tämä näkyy mm. YEL-maksujen välttämisenä.

Lue lisää

Se on totta, että virheiden korjaus koskee niitä, ketkä vielä ovat työelämässä. Lait tulevat voimaan aina jostain hetkestä alkaen ja ovat voimassa siitä eteenpäin. Joten kyllä voi siten sanoa, että ne koettelevat nimenomaan nuoria eli aktiivisia ikäluokkia lain voimaantulosta eteenpäin.
Voi kuitenkin kysyä, tekevätkö nyt vallassa olevat ne ikäluokat, jotka olivat nuoria noiden lakimuutosten voimaantullessa, kaikkensa virheiden ikävien vaikutusten vähentämiseksi. Valtahan on nyt heidän ikäpolvella.
Ja varmistetaanko, tai pystytäänkö varmistaa, ettei enää tehdä sellaisia virheitä, joista tulevat sukupolvet tuntevat epäoikeudenmukaisiksi heitä kohtaan ja virheellisiksi. No vastaukset tiedämme aivan varmasti.....

Anonyymi kirjoitti:

Tässä esitelmä 2005 uudistusten taustoista.
https://www.etk.fi/wp-content/uploads/2020/05/kari-puron-esitelma-2008.pdf

Oli jo hyvin tiedossa, että jörjestelmä tulee olemaan vaikeuksissa. "Nämä ennusteet kertoivat sen karun tosiasian, että erityisesti demografiset muutokset nostavat eläkevakuutusmaksut sietämättömän korkeiksi, ellei jotain tehdä."

Mitä sitten tehtiin? Laskettiin eläkeikä 63 vuoteen, nostettiin 53-62 v karttuma 1,5->1,9% ja 63-68 v karttuna 2,5->4,5%. Noilla siis lisättiin valtavasti eläkejärjestelmän kuormitusta parantamalla reilusti ko. alueen ikäluokkien eläkkeitä.

Sen sijaan nuorempia sitten rankaistiin elinaikakertoimella (koskee myön 50-luvulla syntyneitä, mutta paljon lievemmin) ja eläkeen vertailupalkan laskemista koko työuralta. Jälkimmäisessä siirtymäaika pelasti vanhemmat. 2005:een mennessä kertynyt eläke laskettiin vanhojen sääntöjen mukaan oli viimeisten vuosien palkasta, joka keski-ikäisillä oli jo korkea, mutta nuorilla vielä alku-uran huono.

Kaikki säästöt siis kohdistettiin tulloin alle 53-vuotiaisiin ja heistäkin vanhimmat pääsivät nauttimaan korkeista kertymistä ja alhaisesta eläkeiäistä, sekä lähes 1,0 elinaikakertoimesta.

Nyt sitten tuo 1,9% lasketaan takaisin 1,5% ennen kuin ehti 53-vuotiaaksi ja eläkeikä nostetaan yli 65 vuoteen. 53-62 völin 1,9 vs. 1,5 tarkoittaa sitä, että 1,5:lla pitää tehdä 2,7 v ylimääräistä päästäkseen samaan eläkeprosenttiin.

Vielä nuoremmille tietysti kaunis ajatus, että eläkettä kertyy jo 18-22-vuotiaana. Tuolloin kuitenkin palkka on surkea useimmilla. Helposti 1/3 siitä mitä tienaa keski-ikäisenä. Eli ei tuolta juuri mitään kerry ellei jatka samoissa töissä koko ikäänsä. Eihän kukaan vähänkään paremmin koulutettu voi kerryttää eläkettä 18-22 vuotiaana, kun on silloin lukiossa tai korkeammassa koulutuksessa täysipäiväisesti.

Lue lisää

”Mitä sitten tehtiin? Laskettiin eläkeikä 63 vuoteen, nostettiin 53-62 v karttuma 1,5->1,9% ja 63-68 v karttuna 2,5->4,5%. Noilla siis lisättiin valtavasti eläkejärjestelmän kuormitusta parantamalla reilusti ko. alueen ikäluokkien eläkkeitä”

Noiden tavoite oli nostaa todellista eläköitymisikää ja käsittääkseni se jossain määrin onnistuikin. Ellen nyt ihan väärin muista, niin ennen noita uudistuksia todellinen eläköitymisikä oli jopa alke 58 vuotta. Nyt se taitaa jo olla yli 60 vuotta eli lähemmäksi virallista eläkeikää. Tämähän vähensi eläkejärjestelmän kuormitusta hyvinkin paljon.
Toisaalta huono homma oli, että yleisesti miellettiin eläkeiän laskeneen 65:sta 63:een. Taloudelliset porkkanat vanhuuseläkkeen myöhentymiseksi, joita tuossa oli eivät ole toimineet. Ihmiset halusivat eläkkeelle vaikka sitten alemmalla eläkkeellä kuin mitä olisi ollut mahdollista saada hieman pidempään työskentelemällä. Elinaikakertoimen alentava vaikutus olis ollut helposti kompensoitavissa.
Ei onnistunut noilla porkkanoilla, joten nuo ’edut’ poistuvat. Koska noita etuja ei kovin paljoa käytettykäön, niin ei niiden tuoma rasitus järjestelmälle kovin valtava sitten kuitenkaan ollut. Oli kuitenkin ja hyödyt jäivät saavuttamatta.

”Sen sijaan nuorempia sitten rankaistiin elinaikakertoimella (koskee myön 50-luvulla syntyneitä, mutta paljon lievemmin) ja eläkeen vertailupalkan laskemista koko työuralta. Jälkimmäisessä siirtymäaika pelasti vanhemmat. 2005:een mennessä kertynyt eläke laskettiin vanhojen sääntöjen mukaan oli viimeisten vuosien palkasta, joka keski-ikäisillä oli jo korkea, mutta nuorilla vielä alku-uran huono”

Elinaikakertoimen vaikutushan on helposti kompensoitavissa hieman pidemmällä työuralla, niinkuin alkuperäinen ajatus olikin, mutta sehän ei ole toiminut.
Eläkepalkan laskusääntö muuttui koskemaan koko työuraa viimeisten vuosien sijasta heikensi käytännössä oikeastaan vain niiden eläkepalkkaa, jotka työskentelivät koko ikänsä samassa työpaikassa ja palkka oli nousujohteista iän myötä. Eläkepalkkahan laskettiin jokaisesta työsuhteesta erikseen, ei vain viimeisestä työsuhteesta ennen eläkeikää. Esim rakennuksilla ja muisssa lähinnä ruumiillista työtä tekeville se oli parannus, koska iän myötä tulotaso heikkeni pääsäöntöisesti. Nykytutkimustenkin mukaan ihmisten tulotaso on korkeimmillaan jossain 40-50 ikävuosien nurkilla.

”Kaikki säästöt siis kohdistettiin tulloin alle 53-vuotiaisiin ja heistäkin vanhimmat pääsivät nauttimaan korkeista kertymistä ja alhaisesta eläkeiäistä, sekä lähes 1,0 elinaikakertoimesta.”.

Kyllä näin se käytännössä meni. Lait tulevat voimaan aina jostain hetkestä alkaen ja sitä noudatetaan siitä eteenpäin. Ja käytännössä aina lakeihin tulee jonkinmoisia siirtymäaikoja. Niin kävi myös näissä eläkelakimuutoksissa. Kun lait muuttuvat ja edut heikkenevät, niin kyllä siinä aina on kärsijöitä ja kärsijät ovat tietysti ne, ketkä joutuvat lain piiriin. Ei varmasti tunnu oikeudenmukaiselta niiden mielestä jotka menettävät noiden virheellisten päätösten korjausten vuoksi, mutta mitepä niitä huonoja ja virheellisiä päätöksiä oikein voitaisi muutenkaan tehdä.

”Nyt sitten tuo 1,9% lasketaan takaisin 1,5% ennen kuin ehti 53-vuotiaaksi ja eläkeikä nostetaan yli 65 vuoteen. 53-62 völin 1,9 vs. 1,5 tarkoittaa sitä, että 1,5:lla pitää tehdä 2,7 v ylimääräistä päästäkseen samaan eläkeprosenttiin.”

Kyllä, ei tunnu oikeudenmukaiselta verratuna aikaisempiin, nyt virheellisiksi todettujen päätösten , antamiin etuihin. Olet kai kuitenkin sitä mieltä, että virheelliset ja ei-toimivat päätökset on korjattava?

”Vielä nuoremmille tietysti kaunis ajatus, että eläkettä kertyy jo 18-22-vuotiaana. Tuolloin kuitenkin palkka on surkea useimmilla. Helposti 1/3 siitä mitä tienaa keski-ikäisenä. Eli ei tuolta juuri mitään kerry ellei jatka samoissa töissä koko ikäänsä. Eihän kukaan vähänkään paremmin koulutettu voi kerryttää eläkettä 18-22 vuotiaana, kun on silloin lukiossa tai korkeammassa koulutuksessa täysipäiväisesti.”

Tuohan on totta ilman muuta. Miten mielestäsi noilta osin pitäisi lait olla? Ainahan on ollut niin, että pitkään opiskelleet ovat aloittaneet työelämän myöhemmin kuin vähemmän opiskelleet. Et kai kuitenkaan tarkoita, että on väärin, että vähemmän kouluja käyneillä ja aiemmin työelämään tulleilla ei olisi oikeus elökkeen kerryttämiseen heti työelämän alusta?

Anonyymi kirjoitti:

”Mitä sitten tehtiin? Laskettiin eläkeikä 63 vuoteen, nostettiin 53-62 v karttuma 1,5->1,9% ja 63-68 v karttuna 2,5->4,5%. Noilla siis lisättiin valtavasti eläkejärjestelmän kuormitusta parantamalla reilusti ko. alueen ikäluokkien eläkkeitä”

Noiden tavoite oli nostaa todellista eläköitymisikää ja käsittääkseni se jossain määrin onnistuikin. Ellen nyt ihan väärin muista, niin ennen noita uudistuksia todellinen eläköitymisikä oli jopa alke 58 vuotta. Nyt se taitaa jo olla yli 60 vuotta eli lähemmäksi virallista eläkeikää. Tämähän vähensi eläkejärjestelmän kuormitusta hyvinkin paljon.
Toisaalta huono homma oli, että yleisesti miellettiin eläkeiän laskeneen 65:sta 63:een. Taloudelliset porkkanat vanhuuseläkkeen myöhentymiseksi, joita tuossa oli eivät ole toimineet. Ihmiset halusivat eläkkeelle vaikka sitten alemmalla eläkkeellä kuin mitä olisi ollut mahdollista saada hieman pidempään työskentelemällä. Elinaikakertoimen alentava vaikutus olis ollut helposti kompensoitavissa.
Ei onnistunut noilla porkkanoilla, joten nuo ’edut’ poistuvat. Koska noita etuja ei kovin paljoa käytettykäön, niin ei niiden tuoma rasitus järjestelmälle kovin valtava sitten kuitenkaan ollut. Oli kuitenkin ja hyödyt jäivät saavuttamatta.

”Sen sijaan nuorempia sitten rankaistiin elinaikakertoimella (koskee myön 50-luvulla syntyneitä, mutta paljon lievemmin) ja eläkeen vertailupalkan laskemista koko työuralta. Jälkimmäisessä siirtymäaika pelasti vanhemmat. 2005:een mennessä kertynyt eläke laskettiin vanhojen sääntöjen mukaan oli viimeisten vuosien palkasta, joka keski-ikäisillä oli jo korkea, mutta nuorilla vielä alku-uran huono”

Elinaikakertoimen vaikutushan on helposti kompensoitavissa hieman pidemmällä työuralla, niinkuin alkuperäinen ajatus olikin, mutta sehän ei ole toiminut.
Eläkepalkan laskusääntö muuttui koskemaan koko työuraa viimeisten vuosien sijasta heikensi käytännössä oikeastaan vain niiden eläkepalkkaa, jotka työskentelivät koko ikänsä samassa työpaikassa ja palkka oli nousujohteista iän myötä. Eläkepalkkahan laskettiin jokaisesta työsuhteesta erikseen, ei vain viimeisestä työsuhteesta ennen eläkeikää. Esim rakennuksilla ja muisssa lähinnä ruumiillista työtä tekeville se oli parannus, koska iän myötä tulotaso heikkeni pääsäöntöisesti. Nykytutkimustenkin mukaan ihmisten tulotaso on korkeimmillaan jossain 40-50 ikävuosien nurkilla.

”Kaikki säästöt siis kohdistettiin tulloin alle 53-vuotiaisiin ja heistäkin vanhimmat pääsivät nauttimaan korkeista kertymistä ja alhaisesta eläkeiäistä, sekä lähes 1,0 elinaikakertoimesta.”.

Kyllä näin se käytännössä meni. Lait tulevat voimaan aina jostain hetkestä alkaen ja sitä noudatetaan siitä eteenpäin. Ja käytännössä aina lakeihin tulee jonkinmoisia siirtymäaikoja. Niin kävi myös näissä eläkelakimuutoksissa. Kun lait muuttuvat ja edut heikkenevät, niin kyllä siinä aina on kärsijöitä ja kärsijät ovat tietysti ne, ketkä joutuvat lain piiriin. Ei varmasti tunnu oikeudenmukaiselta niiden mielestä jotka menettävät noiden virheellisten päätösten korjausten vuoksi, mutta mitepä niitä huonoja ja virheellisiä päätöksiä oikein voitaisi muutenkaan tehdä.

”Nyt sitten tuo 1,9% lasketaan takaisin 1,5% ennen kuin ehti 53-vuotiaaksi ja eläkeikä nostetaan yli 65 vuoteen. 53-62 völin 1,9 vs. 1,5 tarkoittaa sitä, että 1,5:lla pitää tehdä 2,7 v ylimääräistä päästäkseen samaan eläkeprosenttiin.”

Kyllä, ei tunnu oikeudenmukaiselta verratuna aikaisempiin, nyt virheellisiksi todettujen päätösten , antamiin etuihin. Olet kai kuitenkin sitä mieltä, että virheelliset ja ei-toimivat päätökset on korjattava?

”Vielä nuoremmille tietysti kaunis ajatus, että eläkettä kertyy jo 18-22-vuotiaana. Tuolloin kuitenkin palkka on surkea useimmilla. Helposti 1/3 siitä mitä tienaa keski-ikäisenä. Eli ei tuolta juuri mitään kerry ellei jatka samoissa töissä koko ikäänsä. Eihän kukaan vähänkään paremmin koulutettu voi kerryttää eläkettä 18-22 vuotiaana, kun on silloin lukiossa tai korkeammassa koulutuksessa täysipäiväisesti.”

Tuohan on totta ilman muuta. Miten mielestäsi noilta osin pitäisi lait olla? Ainahan on ollut niin, että pitkään opiskelleet ovat aloittaneet työelämän myöhemmin kuin vähemmän opiskelleet. Et kai kuitenkaan tarkoita, että on väärin, että vähemmän kouluja käyneillä ja aiemmin työelämään tulleilla ei olisi oikeus elökkeen kerryttämiseen heti työelämän alusta?

Lue lisää

Ei kai tuo kertymän nosto kannustanut olemaan pidempään töissä, kun hyvän eläkkeen sai jo nuorempana?

Näyttää muuten eläkeputkella ja työttömyyseläkkeellä, jonka se korvasi, olevan pitkä historia. Tuollainen järjestely on ollut vuodesta 1971, joten voi sitä pitää luvatun poisottamisena.

https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/elakeuudistukset/aiemmat-uudistukset/muutokset-vuosi-vuodelta/

Anonyymi kirjoitti:

-53 elinaikakerroin 0,97 ja ekäkeikä 63v. Superkarttumalla ei tarvinnut jatkaa edes puolta vuotta saadakseen tuon kompensoitua.

Ei se auttanut minua, koska olin joulukuussa 1953 syntynyt ja seuraavan vuoden alussa tuo karttuma loppui.

Anonyymi kirjoitti:

Työeläkejärjestelmä luotiin 50-luvun lopulla ja tuli voimaan 1961 ja eläkeikä tuolloin 65. Tuolloin keskimääräinen elinikä oli jotain alle 70 vuotta, nykyisin jotain 80 vuotta. Ja eläkeikä vielä alle 65, mutta nousee 65:een takaisin.

Lue lisää

Yleinen yksityisalojen työeläkelaki, TEL, säädettiin 8. heinäkuuta 1961, ja se tuli voimaan 1. heinäkuuta 1962. Samaan aikaan säädettiin myös erillinen lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden eläkelaki, LEL, joka oli kynnyskysymys TEL:in läpimenolle. Sairausvakuutuslaki (lyhenne SVL[50]) säädettiin vuonna 1963. Työmarkkina-aloitteinen sosiaalipolitiikan kehittäminen alkoi. Vuodesta 1961 liki 30 vuotta eteenpäin on ollut eläke-etujen laajentamisen kautta. Laajentamista on auttanut, että eläkeläisiä on ollut verraten vähän ja rahoituspohja on ollut otollinen uudistuksille. Kiista on kuitenkin ollut 1970-luvun puoliväliin asti kokonaiseläkejärjestelmän kehittämissuunnasta.

Anonyymi kirjoitti:

63 v tuli jo täysi eläke, siis vastaava kuin aiemmin 65 v. Superkarttumalla sai todella reilusti lisää eläkettä eli sekin tuli kalliiksi. Sillä pääsi eläkkeusiin, joihin ei ollut mahdollista ennen eikä jälkeen sitä ikäluokkaa, jolla on tuo etuoikeus.

Tai paremminkin ongelma oli, että tietylle ikäluokalle annettiin 1,9% eläkekertymä, jolla mahdollistettiin täysi eläke jo 63v. Nyt siirtymäkaudella eläkkeelle jäävät saavat vielä 1,7%, kun nuoremmat joutuvat tyytymään 1,5% loppuun saakka sekä kärsimään paljon enemnän elinaikakertoimesta.

Siis saivat 63 v täydellä työuralla 60% eläkkeen ja 65v jo 69% eläkkeen.

60-luvun loppupuolella syntyneet saavat reilun 65 v eläkeiässään vain 54% eläkkeen täydellä työuralla. Lisäksi 2005 muutoksen takia eläke lasketaan palkasta, jossa on mukana hyvin merkittävästi nuoruusajan huonoja palkkoja.

Täyden 60% tavoite-eläkkeen he saavat vasta lähes 70 v eläkkeelle jäämällä.

Vanhanenhan kuuluu tuohon etuoikeutettuun ikäluokkaan, joka pääsee eläkkeelle reilusti alle 65v ja saa silti hyvän eläkkeen.

Lue lisää

Vanhasen eläkeikä on 63v ja kolme kuukautta ja se on jo ohi häneltä, koska Vanhanen täyttää seuraavaksi 66 v.

Anonyymi kirjoitti:

Lyhyimmillään -61 ikäluokan eläkeputki alkaa 62v iässä ja jatkuu 2 v 9 kk. Eli 60 vuotiaana työttömäksi ja ansiosidonnaista 64v 9kk sitten eläkkeelle. Tuohon ei kai kosketa ja sitä nuoremmilla putkea lyhynnetään kunnes se poistuu kokonaan.

Siis saa tuo -61 sukupolvikin vielä reilusti yli 1000 vrk ansiosidonnaista.

Lue lisää

Ei se ole noiden ihmisten vika, jos työnantaja antaa potkut 60 vuotiaana , turha syyllistää työläisiä siitä.

Anonyymi kirjoitti:

Käsittääkseni keneltäkään ei vaadita lisävuosia, vaan korkeintaan ’täyttämään’ ne ’sovitut’ vuodet. Eihän työttömyysturvaan liittyvä eläkeputki ole mikään sellainen saavutettu etu, joka kuuluu kaikille automaattisesti. Ei työttömyysturva ole riippuvainen siitä montako vuotta on työelämässä ollut. Työttömyysturvaa pitää saada, kun joutuu työttömäksi. Siis joutuu. Työttömyysturvan erikoisuus eläkeputki on periaatteessa hieno etu, mitta kun sitä helposti käytetään ja on käytetty väärin yritysten saneeraustoimena, niin se on johtanut keskusteluun ja toimiin sen poistamiseksi. Väärinkäyttö on ollut usein mieluisaa myös työntekijöille ja siihen on jopa haluttu mennä, joten työnantajalle se on antanut kivuttoman saneerauskeinon.

Lue lisää

Miten sitä nyt on väärin käytetty, lain mukaan voi joutua putkeen ei siinä putkessa oleva eikä työnantaja mitään rikollista ole tehnyt.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai tuo kertymän nosto kannustanut olemaan pidempään töissä, kun hyvän eläkkeen sai jo nuorempana?

Näyttää muuten eläkeputkella ja työttömyyseläkkeellä, jonka se korvasi, olevan pitkä historia. Tuollainen järjestely on ollut vuodesta 1971, joten voi sitä pitää luvatun poisottamisena.

https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/elakeuudistukset/aiemmat-uudistukset/muutokset-vuosi-vuodelta/

Lue lisää

Ei kannata nyt noita karttumaprosentin muutamia kymmenyksiä ja niiden merkitystä kovasti liioitella eläkkeen hyvyyden ja huonouden kannalta. Hyvän eläkkeen voi saada vain ja ainoastaan hyvällä palkalla ja pitkällä työelämällä. Tuo superkarttuma oli tästä jonkin tasoinen poikkeus, jos jatkoi työelämässä 68 vuotiaaksi saakka eikä jäänyt eläkkeelle heti 63 vuotiaana.

Työttömyyskorvauksiin ja työttömyyteen liittyvä eläkeputkeen ei ole liittynyt mitään vastaavia lupauksia kuin työeläkkeisiin. Työeläke kuuluu kaikille työelämässä oleville ja olleille työeläkevakuutetuille.
Työttömyyskorvaukset kuuluvat vain työttömille eikä työttömyys ole mikään lakisääteinen luvattu etu. Heikennys työttömyyskorvauksiin eläkeputken poisto tietenkin on, mutta työeläkkeiden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo ikäraja lasketaan siitä kun 500 vrk ansiosidonnainen päättyy. Eläkeputkeen pääsee siis jäämällä työttömäksi 500 vrk ennen ikärajaa ja vain arkipäivät lasketaan.
https://www.tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilanteissa/ikaantyneiden-tyottomyysturva/#ee950750

Lue lisää

Ei kukaan noin vaan jää työttömäksi omasta aloitteestaan ,yleensä työläinen sanotaan irti kuusissakymmenissä ei siihen kukaan pyri ja halua, ei siihen päästä vaan joudutaan.
Jos meillä olis täystyöllisyys niin ei tuolaisia putkia tarvita , mutta yrityksiä menee nurin ja samalla duunarit pihalle.
Myös monet yritykset siirretään muille maille ja taas tulee työttömiä.

Anonyymi kirjoitti:

Yleinen yksityisalojen työeläkelaki, TEL, säädettiin 8. heinäkuuta 1961, ja se tuli voimaan 1. heinäkuuta 1962. Samaan aikaan säädettiin myös erillinen lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden eläkelaki, LEL, joka oli kynnyskysymys TEL:in läpimenolle. Sairausvakuutuslaki (lyhenne SVL[50]) säädettiin vuonna 1963. Työmarkkina-aloitteinen sosiaalipolitiikan kehittäminen alkoi. Vuodesta 1961 liki 30 vuotta eteenpäin on ollut eläke-etujen laajentamisen kautta. Laajentamista on auttanut, että eläkeläisiä on ollut verraten vähän ja rahoituspohja on ollut otollinen uudistuksille. Kiista on kuitenkin ollut 1970-luvun puoliväliin asti kokonaiseläkejärjestelmän kehittämissuunnasta.

Lue lisää

”Vuodesta 1961 liki 30 vuotta eteenpäin on ollut eläke-etujen laajentamisen kautta. Laajentamista on auttanut, että eläkeläisiä on ollut verraten vähän ja rahoituspohja on ollut otollinen uudistuksille.”

Tuo muutos käy hyvin yksiin syntyvyyden laskun kanssa. Sehän juuri on johtanut siihen, että eläkeläisten suhteellinen määrä on kasvanut valtavasti työikäisiin nähden. Se tarkoittaa, että työeläkevakuutusten maksajien määrä on supistunut ja siksihän nyt joudutaan eläke-etuja supistamaan. Myös eläkevakuutusmaksut ovat tämän vuoksi nousseet.

Nykypäättäjien tiedossa on, että syntyvyys on suorastaan romahtanut eikä tilanne näytä muuttuvan. Tämä matala nykysyntyvyys tietää suuria vaikeuksia reilun parinkymmenen vuoden päästä, joten toivottavasti se huomioidaan tämän päivän suunnitelmissa eläjejärjestelmän kehittämisessä paremmin kuin vanhempamme ja isovanhempanne osasivat.

Anonyymi kirjoitti:

Pitäiskö sitten irtisanoa se ruuhkavuosissa oleva monen lapsen isä tai äiti , kun jo työelämän ehtoossa oleva 62 v jolla jo kaikki hoidettu velaton ja vanha raakki.
Minusta se on väärin pistää pihalle 30- 40 v joka joutuu siitä koviin vaikeuksiin.

Lue lisää

Ei todellakaan pidä irtisanoa 40-50 -vuotiaita, jotka ovat parhaassa työiässä. He myös ovat olleet usein jopa 3 kertaa vanhempainvapailla ja muutaman kerran vuorotteluvapaalla jo vasta 10 vuotta töitä tehneinä. Heidän vuoronsa on nyt pitää yhteiskunta pystyssä ja noin kuuskymppiset joutaa pois! Työelämästä siis jo ansaitulle levolle. Lapsenlapsia hoitamaan tai vanhuksia hoitamaan.

Anonyymi kirjoitti:

”Vuodesta 1961 liki 30 vuotta eteenpäin on ollut eläke-etujen laajentamisen kautta. Laajentamista on auttanut, että eläkeläisiä on ollut verraten vähän ja rahoituspohja on ollut otollinen uudistuksille.”

Tuo muutos käy hyvin yksiin syntyvyyden laskun kanssa. Sehän juuri on johtanut siihen, että eläkeläisten suhteellinen määrä on kasvanut valtavasti työikäisiin nähden. Se tarkoittaa, että työeläkevakuutusten maksajien määrä on supistunut ja siksihän nyt joudutaan eläke-etuja supistamaan. Myös eläkevakuutusmaksut ovat tämän vuoksi nousseet.

Nykypäättäjien tiedossa on, että syntyvyys on suorastaan romahtanut eikä tilanne näytä muuttuvan. Tämä matala nykysyntyvyys tietää suuria vaikeuksia reilun parinkymmenen vuoden päästä, joten toivottavasti se huomioidaan tämän päivän suunnitelmissa eläjejärjestelmän kehittämisessä paremmin kuin vanhempamme ja isovanhempanne osasivat.

Lue lisää

Ota huomioon myös, että toisesta päästä myös kuolee jengiä, ei kukaan elä ikuisuuksia, ja otamme tänne pakolaisia lisää ,niin, kun tehtiin 2015 ja löydettäisiin noin 300 000 työttömälle töitä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei todellakaan pidä irtisanoa 40-50 -vuotiaita, jotka ovat parhaassa työiässä. He myös ovat olleet usein jopa 3 kertaa vanhempainvapailla ja muutaman kerran vuorotteluvapaalla jo vasta 10 vuotta töitä tehneinä. Heidän vuoronsa on nyt pitää yhteiskunta pystyssä ja noin kuuskymppiset joutaa pois! Työelämästä siis jo ansaitulle levolle. Lapsenlapsia hoitamaan tai vanhuksia hoitamaan.

Lue lisää

Ei yhteiskunta enää kestä sitä, että jo n. 60v jää pois työelämästä. Jo nyt 65v täyttänyt elää vielä n. 20 v ja tuo kasvaa kokoajan. Mistä rahat heidän, lapsien ja opiskelijoiden elättämiseen, jos töissä ollaan vain 20/25-55/60v?

Useat joutuvat nykyään ottamaan pitkiä lainoja 30-40v ikäisinä. Itsellä viimeinen asuntolainaerä 67v. Ei jatkossa ole juuri velattomia 60v, kun eivät ole eläneet suuressa inflaatiossa, joka kuittasi asuntolainat ja eivät ole vanhempiaan vielä edes perineet.

Työuralle osunut pahaan aikaan 90-luvun ja 10-luvun lamat, joten useilla akateemisillakin työttömyysjaksoja ja vähintäänkin palkkakehitys heikompaa.

Suomi on 60v työvoiman arvostuksessa poikkeus. Monissa muissa maissa arvostetaan kertynyttä osaamista ja kokemusta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei yhteiskunta enää kestä sitä, että jo n. 60v jää pois työelämästä. Jo nyt 65v täyttänyt elää vielä n. 20 v ja tuo kasvaa kokoajan. Mistä rahat heidän, lapsien ja opiskelijoiden elättämiseen, jos töissä ollaan vain 20/25-55/60v?

Useat joutuvat nykyään ottamaan pitkiä lainoja 30-40v ikäisinä. Itsellä viimeinen asuntolainaerä 67v. Ei jatkossa ole juuri velattomia 60v, kun eivät ole eläneet suuressa inflaatiossa, joka kuittasi asuntolainat ja eivät ole vanhempiaan vielä edes perineet.

Työuralle osunut pahaan aikaan 90-luvun ja 10-luvun lamat, joten useilla akateemisillakin työttömyysjaksoja ja vähintäänkin palkkakehitys heikompaa.

Suomi on 60v työvoiman arvostuksessa poikkeus. Monissa muissa maissa arvostetaan kertynyttä osaamista ja kokemusta.

Lue lisää

Unohdetaan koko eläke ja tehdään työtä hautaan asti rollaattorilla vaan töihin 75-85 vuotiaat , nuorilla ei niin väliä he ovat mielenterveyden takia sairaseläkeillä, mutta meidän vanhojen pää kestää.
Terv 70 v viisi vuotta nyt eläkkeellä ja teen töitä auttelen poikani firmassa , mutta joka päivä en ole työssä vaan kunnon mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei yhteiskunta enää kestä sitä, että jo n. 60v jää pois työelämästä. Jo nyt 65v täyttänyt elää vielä n. 20 v ja tuo kasvaa kokoajan. Mistä rahat heidän, lapsien ja opiskelijoiden elättämiseen, jos töissä ollaan vain 20/25-55/60v?

Useat joutuvat nykyään ottamaan pitkiä lainoja 30-40v ikäisinä. Itsellä viimeinen asuntolainaerä 67v. Ei jatkossa ole juuri velattomia 60v, kun eivät ole eläneet suuressa inflaatiossa, joka kuittasi asuntolainat ja eivät ole vanhempiaan vielä edes perineet.

Työuralle osunut pahaan aikaan 90-luvun ja 10-luvun lamat, joten useilla akateemisillakin työttömyysjaksoja ja vähintäänkin palkkakehitys heikompaa.

Suomi on 60v työvoiman arvostuksessa poikkeus. Monissa muissa maissa arvostetaan kertynyttä osaamista ja kokemusta.

Lue lisää

Et sinäkään ole kovin hyvin raha asioitasi hoitanut, jos vielä eläkeiässä maksat asuntolainaa.

Aika vaikea nähdä, ettei sellaisia olis myös jatkossa. Niin vaikeaa on ollut monen jo 50-vuotiaankin työllistyminen, vaikka olisi akateeminen koulutus ja todellinen into saada työtä. Jotain mätää on Suomessa, kun ei nuo kelpaa. Kyse ei edes ole palkoista, sillä aika pieni ero nykyään on 30 ja 50-60 v palkoissa samalla koulutuksella.

Ei ihminen mitään muuta elämää tartte työtä kuolemaan saakka , eikä kantsi mukulootakaan tehdä tähän hulluun maailmaan.
Otetaan tuolta pakolaisleireiltä työvoimaa ja ne tekevät mukuloitakin mielellään.
Heissä Suomen tulevaisuus.

Eikö löydy mitään harrastuksia mihin aikansa kuuttaa?Talvella on vähän synkkää,mutta kesäisin löytyy kyllä ajankulua.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö löydy mitään harrastuksia mihin aikansa kuuttaa?Talvella on vähän synkkää,mutta kesäisin löytyy kyllä ajankulua.

Löytyy kuntosalia ja kansalaisopistossa Espanjan kieltä, mutta ei niitä ole joka päivä kahdeksaa tuntia ja niitä kerkisin harrastaa jo työssäoloaikanakin

Anonyymi kirjoitti:

Löytyy kuntosalia ja kansalaisopistossa Espanjan kieltä, mutta ei niitä ole joka päivä kahdeksaa tuntia ja niitä kerkisin harrastaa jo työssäoloaikanakin

Kahdeksaa tuntia!!..Etkö voi yhtään jo huilia ?Tavella metsään tekeen rankoja ja sen jälkeen pari viikkoa pienit ne pikkupuiksi,kun ne kuivaa nakkelet ne puuliiteriin.Keväällä muokkaat kasvimaat ja siinä sivussa maalaat talon ja leikkimökin.Kesällä ajelet nurmikot ja keräilet pulloja tien varsilta.Keräät viinimarjat pensaista ja mehustat ja pakastat.Metsämarjat on kypsyny,meet hakeen mustioita ja myöhemmin puolukat.Käyt kalassa ja pyöräilet pitkiä lenkkejä auringon paisteessa.Kyllä on ihme jos tulee aika pitkäksi :-)

Anonyymi kirjoitti:

Kahdeksaa tuntia!!..Etkö voi yhtään jo huilia ?Tavella metsään tekeen rankoja ja sen jälkeen pari viikkoa pienit ne pikkupuiksi,kun ne kuivaa nakkelet ne puuliiteriin.Keväällä muokkaat kasvimaat ja siinä sivussa maalaat talon ja leikkimökin.Kesällä ajelet nurmikot ja keräilet pulloja tien varsilta.Keräät viinimarjat pensaista ja mehustat ja pakastat.Metsämarjat on kypsyny,meet hakeen mustioita ja myöhemmin puolukat.Käyt kalassa ja pyöräilet pitkiä lenkkejä auringon paisteessa.Kyllä on ihme jos tulee aika pitkäksi :-)

Lue lisää

Minulla ei ole metsää, asun rivitalon päädyssä eikä minulla ole kasvimaita , enkä voi omaa rivarin osuutta maalata, taloyhtiö ei tykkäis, nurmikon ajan kesällä, minulla ei ole viinimarjapensaita, omenapuita on kaksi, mustikat mitä tarviit nuokin yhdessä päivässä, samoin sienet ja puolukat. Pyöräilen kuntosalille ja myös muihin harrastuksiin, myös kävelen mielelläni, mutta mitään likaisia pulloja en kerää.
Silti on joutoaikaa , koska nuo työt tein myös jo työssäollessani, kaipaan töitä, koska olen sinkku, ei ole perhettä.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla ei ole metsää, asun rivitalon päädyssä eikä minulla ole kasvimaita , enkä voi omaa rivarin osuutta maalata, taloyhtiö ei tykkäis, nurmikon ajan kesällä, minulla ei ole viinimarjapensaita, omenapuita on kaksi, mustikat mitä tarviit nuokin yhdessä päivässä, samoin sienet ja puolukat. Pyöräilen kuntosalille ja myös muihin harrastuksiin, myös kävelen mielelläni, mutta mitään likaisia pulloja en kerää.
Silti on joutoaikaa , koska nuo työt tein myös jo työssäollessani, kaipaan töitä, koska olen sinkku, ei ole perhettä.

Lue lisää

Ok..Kaikkea hyvää sulle :-)

Anonyymi kirjoitti:

Minulla ei ole metsää, asun rivitalon päädyssä eikä minulla ole kasvimaita , enkä voi omaa rivarin osuutta maalata, taloyhtiö ei tykkäis, nurmikon ajan kesällä, minulla ei ole viinimarjapensaita, omenapuita on kaksi, mustikat mitä tarviit nuokin yhdessä päivässä, samoin sienet ja puolukat. Pyöräilen kuntosalille ja myös muihin harrastuksiin, myös kävelen mielelläni, mutta mitään likaisia pulloja en kerää.
Silti on joutoaikaa , koska nuo työt tein myös jo työssäollessani, kaipaan töitä, koska olen sinkku, ei ole perhettä.

Lue lisää

Eläkkeellä olevan kannattaa erityisesti harkita yrittäjyyttä.Oletko harkinnut sitä vaihtoehtoa. Silloin ei kenelläkään ole nokan koputtamista että vie nuoremman ihmisen palkkatyöpaikan. Yrittäjyydessähän luodaan itse itselle duuni. Voi jopa kehittää spesiaaliduunin jota kukaan muu ei tee eikä tarjoa.

Anonyymi kirjoitti:

Eläkkeellä olevan kannattaa erityisesti harkita yrittäjyyttä.Oletko harkinnut sitä vaihtoehtoa. Silloin ei kenelläkään ole nokan koputtamista että vie nuoremman ihmisen palkkatyöpaikan. Yrittäjyydessähän luodaan itse itselle duuni. Voi jopa kehittää spesiaaliduunin jota kukaan muu ei tee eikä tarjoa.

Lue lisää

En voi alkaa yrittäjäksi , työ jota tein ei voi yrittäjänä tehdä , enkä ala 63 v kouluttamaan itseäni uuteen ammattiin ja sitte yrittäjäksi , ihan hullu ajatus.

Voisihan sitä eläkkeellä yrittäjyyttä ajatella. Nimenomaan ajankuluna, jos eläkkeellä ylimääräistä aikaa on liikaa. Toimeentulohan on jo varmistettu eläkkeellä. Lisäksi tietysti osaamista johonkin yrittäjyyteen liittyvään toimintaan tarvitaan.
Kyllä stressiä on vähemmän kun yrittämiseen ei liity toimeentulon hankkiminen, vaan harrastus ja mielenkiintoinen ajankulu on motiivi.

Anonyymi kirjoitti:

Voisihan sitä eläkkeellä yrittäjyyttä ajatella. Nimenomaan ajankuluna, jos eläkkeellä ylimääräistä aikaa on liikaa. Toimeentulohan on jo varmistettu eläkkeellä. Lisäksi tietysti osaamista johonkin yrittäjyyteen liittyvään toimintaan tarvitaan.
Kyllä stressiä on vähemmän kun yrittämiseen ei liity toimeentulon hankkiminen, vaan harrastus ja mielenkiintoinen ajankulu on motiivi.

Lue lisää

Siihen se eläke sitte uppoaisi, toimitiloihin kiinteisiin ja muuttuviin kuluihin sekä markkinointiin , mistä sais asiakkaat, pitäis olla huippu hyvä liikeidea ja koulutus siihen alaan ,joka alkais heti tuottamaan jotain ,täysin tuhoon tuomittu ajatus 63 vuotiaalle, olisin jonkin ajan päästä kurkkuuni asti veloissa.
Jos olis vaikka 10-15 vuotta nuorempi vois ajatella asiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Siihen se eläke sitte uppoaisi, toimitiloihin kiinteisiin ja muuttuviin kuluihin sekä markkinointiin , mistä sais asiakkaat, pitäis olla huippu hyvä liikeidea ja koulutus siihen alaan ,joka alkais heti tuottamaan jotain ,täysin tuhoon tuomittu ajatus 63 vuotiaalle, olisin jonkin ajan päästä kurkkuuni asti veloissa.
Jos olis vaikka 10-15 vuotta nuorempi vois ajatella asiaa.

Lue lisää

miksi tekemiseen tarvitaan aina kalliit toimitilat?? Idea ja ideat täytyy toki olla ja myös ideoiden toimivuudet koeponnistettu. Ideat pitääkin itse kehittää ei niitä toisilta kannata kopioida. Ei kaikkeen tekemiseen suinkaan ole olemassa omaa erillistä koulutustansa. Mitä spesiaalimpi juttu sitä enempi itseopiskelua vaatii, Elämä on seikkailua. itsensä kehittämistä, hämmentymistä, munaamista ja taas ylösnousua. Itselläni liikeaideana ja alana on rahan sijoittaminen. Ei minulla ole eriksensä omaa fyysistä liiketilaa. Liiketilana on oma hatara päänuppi. Olen suurimmalta osin itseoppinut. Ikä 65 v.

Anonyymi kirjoitti:

miksi tekemiseen tarvitaan aina kalliit toimitilat?? Idea ja ideat täytyy toki olla ja myös ideoiden toimivuudet koeponnistettu. Ideat pitääkin itse kehittää ei niitä toisilta kannata kopioida. Ei kaikkeen tekemiseen suinkaan ole olemassa omaa erillistä koulutustansa. Mitä spesiaalimpi juttu sitä enempi itseopiskelua vaatii, Elämä on seikkailua. itsensä kehittämistä, hämmentymistä, munaamista ja taas ylösnousua. Itselläni liikeaideana ja alana on rahan sijoittaminen. Ei minulla ole eriksensä omaa fyysistä liiketilaa. Liiketilana on oma hatara päänuppi. Olen suurimmalta osin itseoppinut. Ikä 65 v.

Lue lisää

Minkä alan yrittäjä sitte olet, mitenkä verotus ja maksatko eläkemaksuja ja muita maksuja
On muillakin osakesalkku ja raha ei ole mulle ongelma vaan joutilaisuus, , no olen ajatellut vapaaehtoistöitä, ja omaksi huviksi opiskella jotain muutakin , kun Espanjaa.

Anonyymi kirjoitti:

Minkä alan yrittäjä sitte olet, mitenkä verotus ja maksatko eläkemaksuja ja muita maksuja
On muillakin osakesalkku ja raha ei ole mulle ongelma vaan joutilaisuus, , no olen ajatellut vapaaehtoistöitä, ja omaksi huviksi opiskella jotain muutakin , kun Espanjaa.

Lue lisää

Joutilaisuuden tunne on paljoltikin oman pään sisäinen fiktiivinen luomus. Maailma on täynnänsä tekemätöntä ja kokeiltavaa myös eläkkeellä ollessa. On vain osattava valita ja tehdä päätöksiä ja lähdettävä liikkeelle. Ihan hyvä että pohdit vapaaehtoistyötä ja espanjan kielen opiskelua. Molemmat ovat hyviä asioita. Se pointti jonka itsekin olet jo huomannut on liikkeelle lähtemisessä. Käsijarru on koko ajan päällä.

Anonyymi kirjoitti:

Joutilaisuuden tunne on paljoltikin oman pään sisäinen fiktiivinen luomus. Maailma on täynnänsä tekemätöntä ja kokeiltavaa myös eläkkeellä ollessa. On vain osattava valita ja tehdä päätöksiä ja lähdettävä liikkeelle. Ihan hyvä että pohdit vapaaehtoistyötä ja espanjan kielen opiskelua. Molemmat ovat hyviä asioita. Se pointti jonka itsekin olet jo huomannut on liikkeelle lähtemisessä. Käsijarru on koko ajan päällä.

Lue lisää

Minä ole jo nyt lukenut Espanjaa seitsemän vuotta.
Liikkeellä olen , käyn salilla neljä kertaa viikos, ja lisäksi kävelen joka päivä , sinne salillekin joko kävelen tai pyöräilen.
Pointti oliki , että tahtoisin tehdä vielä töitäkin , no, noita vapaaehtoistöitä aloitan tammikuussa.
Olen harrastanut työssäollesani jo noita asioita, mutta nyt , kun minut irtisanottiin niin tuli tyhjää tilaa päiviin.