Michel Corretten ( 1709- 1795 ) lp- levy 60-luvulta sai minut hankkimaan toisenkin hänen säveltämänsä levyn. Valitsin Hungaroton Classicin ( HCD 32102 ) Kappaleita kampiliiralle, ranskal.säkkipillille, huilulle ja basso continuolle ( first recording ).
Kampiliira on ranskaksi vielle ja englanniksi hurdy-gurdy. Minulle ei ole täysin selvinnyt miten sitä soitetaan, mutta siinä on samantapainen veivi kuin kahvimyllyssä, jolla isoäiti ennen vanhaan jauhoi osuuskaupan Johanna - kahvia.
Ranskalaisessa säkkipillissä eli musettessa ilma puhalletaan säkkiosaan käsivarrella pumpattavalla palkeella eikä keuhkoilla kuten skotit.
Corretten musiikki on reipasta. Soittimista johtuen ensivaikutelma on kuitenkin meluisa. Asiaa auttaa kun kääntää nuppia vielä vähän hiljemmälle.Välissä on lisäksi keventäviä huilujaksoja.Raitoja on 43, keskimääräinen aika per raita on 1' 33". Tuttua on viimeisellä raidalla soiva 'koska meitä käsketään'- variaatiot. En pidä tämän ostoa vikahankintana, mutta tavallista enemmän sisäänajoa se vaatii. Halvempi vaihtoehto tämäntapaiselle kylämusikanttien musiikille on Naxoksen Boismortier- levy Ballets de Village ( 8.554295 ).
Kampiliira on ranskaksi vielle ja englanniksi hurdy-gurdy. Minulle ei ole täysin selvinnyt miten sitä soitetaan, mutta siinä on samantapainen veivi kuin kahvimyllyssä, jolla isoäiti ennen vanhaan jauhoi osuuskaupan Johanna - kahvia.
Ranskalaisessa säkkipillissä eli musettessa ilma puhalletaan säkkiosaan käsivarrella pumpattavalla palkeella eikä keuhkoilla kuten skotit.
Corretten musiikki on reipasta. Soittimista johtuen ensivaikutelma on kuitenkin meluisa. Asiaa auttaa kun kääntää nuppia vielä vähän hiljemmälle.Välissä on lisäksi keventäviä huilujaksoja.Raitoja on 43, keskimääräinen aika per raita on 1' 33". Tuttua on viimeisellä raidalla soiva 'koska meitä käsketään'- variaatiot. En pidä tämän ostoa vikahankintana, mutta tavallista enemmän sisäänajoa se vaatii. Halvempi vaihtoehto tämäntapaiselle kylämusikanttien musiikille on Naxoksen Boismortier- levy Ballets de Village ( 8.554295 ).
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Minulle ei ole täysin selvinnyt miten sitä soitetaan, mutta siinä on samantapainen veivi kuin kahvimyllyssä, jolla isoäiti ennen vanhaan jauhoi osuuskaupan Johanna - kahvia."
Hop kirjastoon hakemaan dvd:llä Donizettin ooppera Linda di Chamounix, niin näet kuinka kampiliiraa soitetaan.
Johanna-kahvista tuli mieleeni, että lapsuudessani kaksi tunnetuinta kahvimerkkiä olivat Johanna ja Katriina. Mitäkö eroa niillä oli? Jompaa kumpaa piti panna enemmän, mutta en enää muista kumpaa.
Kampiliiraa soitetaan silleen että siitä kahvimyllyn veivistä veivataan oikealla kädellä eteenpäin (ja aina samaan suuntaan, ku muuten kieliä hinkkauskohdasta suojaava ja ympäröivä pumpuli irtoo)ja sylissä olevan soittimen pääasiassa ihan painovoimaisesti roikkuvia tangentteja eli koskettimia painellaan sisään (ja ylös) päin vasemmalla kädellä. Tangentit ottavat kiinni kieleen kuin viulistin sormi viulun kieleen - paitsi että kieli ei kosketa vastapuolelta mihinkään otelautaan, vaan tangentti hoitelee koko stoppaamisen alusta loppuun yhdeltä suunnalta. "Jousen" virkaa siis hoitaa puinen laikka, joka on sen kammen päässä ja se pyörii kieliä vasten ja kitkaa lisätään hartsipölyllä sopivasti, että soi.
Nyt loppu viisaus. Kampiliiran ammattilaiset jatkakaa veisua.
Pitipä käydä katsomassa ja vähän kuuntelemassakin "varastossani" Micheliä.
Hänellä on aivan hienoa musiikkia vaikka ei
tunnettu olekaan. Concerto comique nro 25 g-molli, Fantasia nro 5 säkkipillille ja continuolle G-duuri, Konsertto neljälle fagotille
ja cembalolle "Le Phoenix", Laivojen taistelu,
Noël provencal ja Urkukonsertto A-duuri olivat
ihan kelpo kuunneltavaa.
Kampiliirasta olet jo tietoja saanutkin, mutta
jos et omista sellaista teosta kuin "Otavan iso
musiikkitietosanakirja" niin pyripä kirjastoon
ja pyydä osa 3. Siinä on varsin seikkaperäinen
kuvaus kampiliirasta. Kampiliiraa käyttäviä
orkestereita (yhtyeitä) on kyllä Suomessakin,
joten kuuntelemaan ja katselemaan - ehkä
soittamaankin. Terve menoa.