Vituttaa ihan saatanasti

Elikkäs, kerron nyt mun tilanteesta. Mulla oli paras kaveri, sanotaan nyt vaikka Ella.
Eli Ella muutti meijän paikkakunnalle uudelle lukukaudelle. Meistä tuli heti kavereita. Ollaan oltu melkee joka päivä kahestaan. Ennen mua se oli yhen meijän rinnakkaisluokkalaisen kans bff. Ja sit sillä on niitten vanhasta koulusta paras kaveri. Se väittää mulle aina, että mä oon sen kaikista paras kaveri, mut silti se on melkee yhtä paljon niitten muitten kans. Ja kerran, mä huomasin, että sillä ei ollu mun perässä sydäntä wapissa, vaikka niitten kahden muun perässä oli. Saattaa kuulostaa tosi lapsellisesta, mutta se sattua ihan sikana. Nythän on joululoma, ni olin niillä vähän aikaa sitten. Meillä oli ihan kivaa. Mut olin sitä ennen laittanu sille semmosen viestin, että mä en usko että se haluis ees olla mun kaa ja kaikkee semmosta, se ei ikinä näytä sitä, tai tee mun takii mitää. Se vastas, että tottakai haluu olla ja kaikkee tommosta. Mut mä en vieläkään usko, mä luulen, että se on mun kaa, koska sillä ei oo täälä muita.
Sitte, tänää, se meni laskettelee sen toisen kaverin kaa, vaikka mä olin varmaa 1000 vuotta yrittäny saada sitä munkaa laskettelemaan. Vielä lisäks, se on sanonu mulle, että ei haluis ees olla sen meijän rinnakkaisluokkalaisen kans. Mut kysyin siltä, miks se ei sano sitä sille. Ella vastas, että ei se tuntui yhtää kivalta.

Periaatteessa mun on pakko olla sen kaa, tai yksin. Paitsi saisin varmaa uusii kavereita ens vuonna ku meijän luokalle tulee uusii tyyppejä.

Mitä teen?!