Silloin aikoinaan kihlaus oli lupaus naimajaisiin menosta. Nykyisin se ei taida enään olla mikään lupaus, vaan liene joku riitti seukkaamisen ohella?
Olen itse aikoinaan kihlannut lapseni äidin, muttemme menneet koskaan vihille. Sittemmin, kun minulla ja silloisella puolisolla oli jo ns. susilapsia, menimme silti maitstraattiin.
Kirkkokin olisi käynyt, mutta sen aikainen vaimoni ei halunnut tehdä asiasta suurta numeroa. Siinä kyllä komppaan häntä.
Pakkohan meidän oli sitten kuitenkin saada 2kpl todistajia mukaan maistraattiin. Noh, hän soitti äidillensä ja minä isälleni. Nämä olisivat lähteneet muutenkin, mutta varmuudeksi lupasin ravintolalounaan.
Kuitenkin vihkimisen jälkeen silloin aikoinaan menimme paikallisen hotelliketjun ravintolaan. Nimeä en sano, mutta ääs pisteitä sieltä sai.
Nykyisin olemme eronneet ja haluan vieläpä kysyä vakavalla kirjoitusnäppäilylläni: "Miksi olet aikoinaan mennyt naimajaisiin, muuten kuin silloisessa huumassa?"
Nyt pikakelattuna tähän asti, naimisiin meno on ainoastaan itsensä huijaamista ja vanhanaikaista pska:a.
Nykynuoriso tiedostaa tämän ihan hyvin, mutta reppanat menevät silti kihloihin, tietämättä senkään alkuperäistä tarkoitusta.
Vähän sama asia, kun juntit sanovat vihreitä ja vasemmistolaisia kommunisteiksi. Ihan vain sen takia, koska isäkin on niin luulut/luulee edelleen, ellei vankilassa ole piesty nöyräksi.
Olen itse aikoinaan kihlannut lapseni äidin, muttemme menneet koskaan vihille. Sittemmin, kun minulla ja silloisella puolisolla oli jo ns. susilapsia, menimme silti maitstraattiin.
Kirkkokin olisi käynyt, mutta sen aikainen vaimoni ei halunnut tehdä asiasta suurta numeroa. Siinä kyllä komppaan häntä.
Pakkohan meidän oli sitten kuitenkin saada 2kpl todistajia mukaan maistraattiin. Noh, hän soitti äidillensä ja minä isälleni. Nämä olisivat lähteneet muutenkin, mutta varmuudeksi lupasin ravintolalounaan.
Kuitenkin vihkimisen jälkeen silloin aikoinaan menimme paikallisen hotelliketjun ravintolaan. Nimeä en sano, mutta ääs pisteitä sieltä sai.
Nykyisin olemme eronneet ja haluan vieläpä kysyä vakavalla kirjoitusnäppäilylläni: "Miksi olet aikoinaan mennyt naimajaisiin, muuten kuin silloisessa huumassa?"
Nyt pikakelattuna tähän asti, naimisiin meno on ainoastaan itsensä huijaamista ja vanhanaikaista pska:a.
Nykynuoriso tiedostaa tämän ihan hyvin, mutta reppanat menevät silti kihloihin, tietämättä senkään alkuperäistä tarkoitusta.
Vähän sama asia, kun juntit sanovat vihreitä ja vasemmistolaisia kommunisteiksi. Ihan vain sen takia, koska isäkin on niin luulut/luulee edelleen, ellei vankilassa ole piesty nöyräksi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kahlauksen kanssa jotain.
Kyllä kalastaessa kunnon kahluusaappaat ovat kova juttu. Tosin näin meren rannalla riittää kanoottikin, eikä siihenkään tarvitse kaikkia inkkareita ottaa mukaan.
Varsinkin nyt kannattaa lähteä myös pilkille. Onhan nyt ollut pakkastakin. Pakkohan jäiden on kestää? Onhan?
>Simiti<
Toki sitä huonon liiton läpikäynyt, eronnut ihminen on katkera ja lyttää koko instituution toimimattomana. Sen sijaan hyvissä liitoissa elävillä ei ole pahaa sanottavaa aviosta.
Kihlat on yhä edelleen naimajaisia edeltävä lupaus siitä liiton solmimisesta. Sinun katkeruutesi ei muuta sitä faktaa miksikään.
Kihlaus on lupaus mennä naimisiin seuraavana päivänä ja erota vegas-tyyliin tunti sen jälkeen.
Älä hupata vanha ukko.
Olen elänyt puolisoni kanssa avossa jo yli 10 vuotta. Kihloihin emme ole koskaan menneet emmekä tule menemään kuten emme naimisiinkaan.
Jos puolisosi kosisi, niin antaisit tylysti rukkaset?
Ei se mitään tarkoita. Monet valehtelee avioliitossakin ja pettävät joten koko avioliitto on ihan huuhaa touhua ja naiset uskoo niitä komeita ytmejä että ne vois rakastaa samaa naista koko elämänsä.
Se on merkki siitä, että ollaan vakavissaan ja suuntana on avioliitto. Se taas on juridinen sopimus. Luo taloudellista turvaa esim erossa, toisen kuollessa tai sairastuessa jne..
Onko kihlajaiset senjälkeen, kun mies on ensin polvistunut nainen edessä, kuin alamainen ja pyytäen silmät välkehtien : Tuletko vaimokseni ja nainen on todennut, että kyllä.
Mieskö joutuu maksamaan, kun nainen suunnittelee kihlajais tarjoilut ja lataa sen seitsemän eri sorttia kahvipöytään syömistä.