Kuuntelin juuri Esa Saarisen viisaan lempeitä ajatuksia ja siksi kysynkin millaisia ovat teidän merkitystihentymät? Osa asioista on tärkeitä, osa turhia mutta missä kohdassa syntyy se suurin tutkakaiku?
Merkitystihentymät
Anonyymi
24115
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
En ole Esan juttuihin keskittynyt, mutta mietin viime kesänä, että tärkein mun elämässä olen minä ja sitä kautta mun läheisenikin voivat hyvin. Lähimmäiset ovat tärkeitä ja minähän olen heille tärkeä, joten vain minä voin pitäö minusta huolta. Eli sitä kaitta se ei ole edes itsekästä.
Muuten merkitystähän on vain ihmisillä ympärillä.
Onhan se merkitystä täynnä jos onnistuu elämään hyvää elämää ja säteilee sitä myös läheisilleen.
No mitäpä muuta merkityksellistä ihmisellä voi olla kuin läheiset ihmiset? Voihan sitä elää vaikka luonnolle tai jollekin jumalalle, mutta keskimäärin ihmiset nauttivat laumassaan olemisesta....
Kai sitä voi olla vaikka millaisia tavoitteita...joku rakentelee autoja ja toisille on linnut tärkeintä maailmassa. Silti kai ihmiset on se yleisin merkityksellisyyden muoto.
Niin... Kyllä mä ainakin huomaan, että muilla ihmisillä lähellä on se suurin merkitys. Vaikka välillä haluaakin olla yksin tms.
Kai sitä pitäisi olla lämmin ja läsnä silloin kun merkityksellisyys on suurimmillaan. Yksinäisellä miehellä se voi olla vaikeampaa mutta silti pitää etsiä omat merkitystihentymät joita kohden voi suunnnata,
Pornokuningattaret merkitystihentyminä
No en tiedä miten voi olla yksinäinen? Vaikea käsittää?
Jotkin ihmiset hakeutuu eroon toisista ihmisistä, mutta se on heidän tahto, enkä usko, että he ovat yksinäisiä.
Yksinäinen voi kyllä olla muiden seurassakin ja se ehkä johtuu jostain ajatuksellisesta tunnelukosta tms.
Mutta se on vain minun teoria...
Ehkä yksinäinen on se jonka kitara on niin herkästi viritetty että muiden sorkkimiset pilaavat senkin. Sekin on merkityksellistä ettå antaa muiden soitella kaikenlaista mutta oma sielu silti soi juuri kuten se haluaa.
No kuten jo tuolla ylempänänä tuumasin, että ensin aina se oma itsensä pitää muistaa. Ei elä muita varten, vaan muiden kanssa.
Moni unohtaa itsensä helposti... mutta sepä on ihan oma moka...
Pitää muistaa itsensä että voisi olla hyvä ja hellä. Ei merkityksiä varmaan keksitä stressin keskellä. Pitää olla aikaa ajatuksille.
Itseään sitä moni piiskaa, vaikka luulee, että sen muut tekee. Yleensä se on ihan itse, joka sallii muilta huonoa käytöstä.
Mutta aikuisen ihmisen pitää itse huolehtia itsestään, eikä sysätä sitä muiden vastuulle.
Jep, näin funtsin ja nyt tää raato joutaa unille. Öitä.
Juuri noin se on. Jos elämässä on paljon stressiä liittyen omaan terveyteen tai työn puuttumiseen niin eipä siinä pysty muistamaan itseä tai edes jaksamaan muistaa. Elämän perusasioiden pitää olla ensin kunnossa.
Merkitystihentymä... Tutkakaiku... Konstellaatio... Prevalentti kiintymystyyli...
Oksennan, kun kuulen/luen näitä kauniita termejä. Näitä tuntuu tippuvan joka toinen päivä ja yleensä taustalla on myynti, tavalla tai toisella. Eikö voisi ihan vain jaksaa kirjoittaa ne kaksi lausetta, joissa selittää ajatuksensa ja sitten kysyy kysymyksensä?
Kyllä ne lauseetkin voi kirjoittaa jos se niin puklauttaa. Mikä on elämässsä sellaista että se saa jonkin tuntumaan joltain? Mikä on merkityksellistä? Jos on monia eri merkityksiä niin missä kohdassa ne tihentyvät joksikin suuremmaksi?
Läheisyyden tunne, oikeamielisyys, tyytyväisyys.
Oikeamielisyys l. fasismi.
Voit kutsua sitä millä tavalla haluat. Olet varmaan jo tottunut valehtelemaan itsellesi😃🌸
Minulle merkitys on rakentava, ei kontrolloiva, saati tuhoava.
Kun joku ryhtyy väittämään olevansa oikeamielisyys, poistan aseestani varmistimen.
Et vaan tajua käsitettä abstraktiona. Tajuat sen vaan jonkun vihaamasi aatteen luomans ohjeistuksena.
Kukaan ei ole täydellinen, mutta olen tullut siihen tulokseen, että tietynlainen oikeamielisyys kuten oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja realistinen maailmankatsomus ovat ihan hyviä asioita yrittää pitää kiinni parhaansa mukaan.
Muuten lähtee menemään päin helvettiä.
Enkä ole sormella ketään osoittelemassa, keskityn lähinnä pitämään huolen omista asioistani, ellei mielipidettäni erityisesti kysytä.
Sinulla tuntuu olevan vähän jyrkkä käsitys siitä mitä sinulla on oikeus ajatella itse muiden ihmisten sisäisistä arvomaailmoista.
Veikkaampa, että olet fasistisempi, kuin minä, siinä suhteessa😃🌚
Oho, se olikin aseesta, eikä asenteesta...
Semmoista se, kun lukee ilman rillejä😂
Varsinainen punakaartilainen puskasoturi..
Et kyllä minulta saa kunnioitusta aseella leikkimisellä, hernepyssy sulle👎
Puhutko vasemmistolaisista oikeudenmukaisuudesta, rehellisyydestä ja realistisesta maailmankatsomuksesta?
Vasemmistolainen oikeamielisyys on oikeastaan varastamisen sallimista.
No olisko ne niitä oman elämän tärkeimpien juttujen, niitä koskevien muistojen, tunne-elämysten ja hiljaisen tiedon ympärille kehittyneitä mielen sisältöjä. Kun menee tekemään jotain mielijuttuaan tuttuun paikkaan, kaikki aiempi siinä yhteydessä koettu jotenkin siinä läsnä. Se Proust kuvas miten se pelkkä Madeleine leivos sai aikaan muistojen ja aistimusten ryöpyn. Lopussa nämä merkitystihentymät sitte hajoaa, kun muisti pettää. Ihminen ei ole enää se mikä joskus oli.
Voipi mennä metsään aloituksen hienosta virityksestä.
Olen puoli viikkoa kuunnellut yhden työkaverin monologia rahasta. Palkasta ja korvauksista, kaiken hienon ostamisesta ja niiden hinnoista. Suunnitelmista mihin rahaa käytetään, periaatteista miten sitä käytetään. Miten tärkeää on, että tavaraa on. Ja pelosta, mitä seuraa jos tulot vähenevät.
😊 On mulla helppoa, kun ei ole sellaista materialistista elämää. Ei tarvitse todistella itselleen eikä muille mitään rahalla. Vaikka se paasaaminen oli raskasta kuunneltavaa, sain todeta (ajatuksistani) olevani onnellinen omassa elämässäni.
xLiner