Aina on mahdollisuus

Katsoin elokuvan, joka kertoi Jaanasta Vaikka olen mies, joka on kovia kokenut ja titaanilla täytetty, niin nieleskelin välillä.Miksi aina pitää käydä kova koulu, että saa oppirahansa?

Itsehän olin aikoinaan tyttären ainoa vanhempi, joka talutti hevoisia. Olin siellä, vaikka pelkään hevoisia. Nyt saa nauraa, seuraavalle kommentille: Talutin sitä maailman isointa hevoista pilttuun ratsastustunnin jälkeen.

Toki oli talvi ja hevoisenkengät eivät niin pitäviä ole. Polle perhana kaatui koko 700Kg:n voimalla maahan. Minä tietenkin kätevänä ihmisenä yritin riimulla nostaa.....

Noh, kaikkea sattuu. On kuulemma joku Timokin ajanut streetfighter mönkijällään köpelösti. Saattoi saada aivovamman ja halvaantua puoleksi vuodeksi. Olen liikuntakyvystäni toki onnellinen, mutta vittuileehan jotkut aina välillä, jopa oma isäni, kuinka naamani roikkui teholla.

Silloin teho-osastolla kun pääsin jotenkuten liikkumaan ja kaverikin tuli katsomaan. Varastin naapuripotilaalta rollaattorin sekä suuntasin savukkeelle. Omahoitaja kiljui vieressä, että mihin olet menossa?

Tuumasin vain rauhallisesti, että tupakallehan minä ja jatkoin vaivaislompsimista. Kaveri otettiin lääkärin puhutteluun ja hän joutui vakuuttamaan, että vaikka kantaa minut ulkoa, mikäli reissun päälle jäädään.

Sen tapauksen jälkeen sain muuten nikotiinilaastareita. Mutta mielestäni maistuvat pahalle ja ovat sitkeitä.