Ahdistuneisuushäiriö ja sen fyysiset oireet

Tuossa vielä toinen sivusto, jossa on mainittu oireita, jotka ei niin selvästi ole pääteltäviksi raudanpuutteesta johtuviksi.

https://builder.esasoppi.fi/raudanpuute/vaikeasti-tunnistettavia-raudanpuutteen-oireita/

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa vielä toinen sivusto, jossa on mainittu oireita, jotka ei niin selvästi ole pääteltäviksi raudanpuutteesta johtuviksi.

https://builder.esasoppi.fi/raudanpuute/vaikeasti-tunnistettavia-raudanpuutteen-oireita/

Lue lisää

Vastauksesi ei auta koska minun kohdallani kyseessä EI ole raudanpuutos vaan ahdistuneisuushäiriö. En jaksanut lukea koko tekstiäsi, olet samaa tainnut suoltaa aika moneen keskusteluun. Hyvää jatkoa joka tapauksessa.

Jään odottelemaan vastauksia kanssasairastajilta.

Anonyymi kirjoitti:

Vastauksesi ei auta koska minun kohdallani kyseessä EI ole raudanpuutos vaan ahdistuneisuushäiriö. En jaksanut lukea koko tekstiäsi, olet samaa tainnut suoltaa aika moneen keskusteluun. Hyvää jatkoa joka tapauksessa.

Jään odottelemaan vastauksia kanssasairastajilta.

Lue lisää

Sen verran vielä kysyn, että kun kyseessä EI ole raudanpuutos, niin minkälaisen tuloksen sait ferritiinimittauksessa, se on meinaan ainoa varma tapa todeta raudanpuutos, tai sen olemattomuus.

Ja mistä olet saanut varmuuden siitä että kyseessä ON ahdistuneisushäiriö? Tuollaista häiriötä kun ei voi millään laboratoriokokeilla todeta, vaan se on enemmän tai vähemmän jonkun "asiantuntijan" mielipide.

Merkillisen hyvin nuo fyysiset oireesi vaan täsmää raudanpuutokseen.

Anonyymi kirjoitti:

Sen verran vielä kysyn, että kun kyseessä EI ole raudanpuutos, niin minkälaisen tuloksen sait ferritiinimittauksessa, se on meinaan ainoa varma tapa todeta raudanpuutos, tai sen olemattomuus.

Ja mistä olet saanut varmuuden siitä että kyseessä ON ahdistuneisushäiriö? Tuollaista häiriötä kun ei voi millään laboratoriokokeilla todeta, vaan se on enemmän tai vähemmän jonkun "asiantuntijan" mielipide.

Merkillisen hyvin nuo fyysiset oireesi vaan täsmää raudanpuutokseen.

Lue lisää

No edellä mainitut kysymyksesi eivät ole sellaisia joita kokisin tarpeelliseksi kertoa sinulle. Ahdistuneisuushäiriöstä ja sen diagnosoinnista löydät paljon tietoa netistä googlettamalla.
Vaikka samanlaisia oireita on sadoissa muissakin sairauksissa, ahdistuneisuushäiriö on se mitä minä sairastan.

Enempää en kanssasi jankuta, olen huomannut miten jäät moneen ketjuun jankkaamaan. Toivon ettet enempää spoilaa tätä ketjua. Kiitos ja hei.

Anonyymi kirjoitti:

No edellä mainitut kysymyksesi eivät ole sellaisia joita kokisin tarpeelliseksi kertoa sinulle. Ahdistuneisuushäiriöstä ja sen diagnosoinnista löydät paljon tietoa netistä googlettamalla.
Vaikka samanlaisia oireita on sadoissa muissakin sairauksissa, ahdistuneisuushäiriö on se mitä minä sairastan.

Enempää en kanssasi jankuta, olen huomannut miten jäät moneen ketjuun jankkaamaan. Toivon ettet enempää spoilaa tätä ketjua. Kiitos ja hei.

Lue lisää

Hei hei ja kiitos sinullekin.

Tuo ärtyneisyys on muuten myös yksi oire myös raudanpuutteesta. Itsekin kärsin siitä vuosia ja erityisesti tähän aikaan olo oli aivan sietämätön. Hermo meni ihan pienistäkin asioista.

Juu, ei sun mitään mulle tartte kertoa, mutta jos et kerro niin lienee selvää että et ole käynyt ferritiinimittauksessa :)

Tsemiä sulle, toivotaan että saat hommat kuntoon ennenkuin on mennyt viisi tai kymmenen vuotta. Tai kolmekymmentä... Kun lopulta keksit miten saat "ahdistuneisuushäiriön" parannettua niin tule tänne palstalle kertomaan, on ihan mielenkiintoista kuulla miten siitä selviää.

Anonyymi kirjoitti:

No edellä mainitut kysymyksesi eivät ole sellaisia joita kokisin tarpeelliseksi kertoa sinulle. Ahdistuneisuushäiriöstä ja sen diagnosoinnista löydät paljon tietoa netistä googlettamalla.
Vaikka samanlaisia oireita on sadoissa muissakin sairauksissa, ahdistuneisuushäiriö on se mitä minä sairastan.

Enempää en kanssasi jankuta, olen huomannut miten jäät moneen ketjuun jankkaamaan. Toivon ettet enempää spoilaa tätä ketjua. Kiitos ja hei.

Lue lisää

oisko ny nii että et vaa kerro kaikkea ja sen takia tiedät että sulla on toi

ei pidä hermostuu jos et kerro kaikkee ni sillon voi saada kaikenlaisii vastauksii

jos oot vetäny lääkeit huumeit tai oot ollu psykoosis ni eihän me tiedetä sitä jos et kerro

anonyymei me tääl ollaa et ei pitäs paljo häpeillä asioit vaikka ne kertoski

Joo en kaipaa vastausta henkilöltä jolla on fiksaatio rautaan ja kuvittelee että mikä tahansa oire on merkki raudan puutteesta 😂 joku haukottelee tai pieraisee niin tyyppi on selvittämässä että se johtuu raudanpuutteesta 😂 kyseiselle henkilölle selkeästi rautatabletit toimivat placebona ja nyt elämä pyörii sen ympärillä.

Anonyymi kirjoitti:

Joo en kaipaa vastausta henkilöltä jolla on fiksaatio rautaan ja kuvittelee että mikä tahansa oire on merkki raudan puutteesta 😂 joku haukottelee tai pieraisee niin tyyppi on selvittämässä että se johtuu raudanpuutteesta 😂 kyseiselle henkilölle selkeästi rautatabletit toimivat placebona ja nyt elämä pyörii sen ympärillä.

Lue lisää

et kyllä vastannut kysymykseen...

Anonyymi kirjoitti:

Joo en kaipaa vastausta henkilöltä jolla on fiksaatio rautaan ja kuvittelee että mikä tahansa oire on merkki raudan puutteesta 😂 joku haukottelee tai pieraisee niin tyyppi on selvittämässä että se johtuu raudanpuutteesta 😂 kyseiselle henkilölle selkeästi rautatabletit toimivat placebona ja nyt elämä pyörii sen ympärillä.

Lue lisää

En muuten toimi noin kuten sanot, sanon sen raudanpuute ääneen vaan siinä tapauksessa että jollakin on selkeät oireet ja niitä pitää olla vähintään kaksi tai mielellään enemmän.

Rauta ei toimi itselleni placebona, eikä elämäni pyöri sen ympärillä.

Mutta, ehkäpä lopetan lyhyen urani tällä palstalla, kun taitaa teinipoijaat tietää asiat paremmin.

Kerro kuitenkin joskus tällä palstalla että miten selvisit ongelmastasi, en tiedä onko tätä palstaa enää olemassa 20 vuoden kuluttua, mutta pistän tämän ketjun kirjanmerkiksi ja käyn joskus kattelemassa onko tänne mitään kirjoiteltu.

Koitahan jaksella.

Anonyymi kirjoitti:

En muuten toimi noin kuten sanot, sanon sen raudanpuute ääneen vaan siinä tapauksessa että jollakin on selkeät oireet ja niitä pitää olla vähintään kaksi tai mielellään enemmän.

Rauta ei toimi itselleni placebona, eikä elämäni pyöri sen ympärillä.

Mutta, ehkäpä lopetan lyhyen urani tällä palstalla, kun taitaa teinipoijaat tietää asiat paremmin.

Kerro kuitenkin joskus tällä palstalla että miten selvisit ongelmastasi, en tiedä onko tätä palstaa enää olemassa 20 vuoden kuluttua, mutta pistän tämän ketjun kirjanmerkiksi ja käyn joskus kattelemassa onko tänne mitään kirjoiteltu.

Koitahan jaksella.

Lue lisää

En oikein ymmärrä miksi sinä, jolla ilmeisesti ei ahdistuneisuushäiriötä ole, ja joka ilmeisesti et edes "usko" siihen sairautena, kommentoit aloitusta jossa kysytään muilta ahdistuneisuushäiriöisiltä kysymyksiä/ kokemuksia.

Olen huomannut että kirjoitat aika moneen ketjuun täällä tuosta samasta asiasta, teksti vaikuttaa aina aika samalta, joten epäilen että se on sinulla tallennettuna työpöydälle. Olisi ehkä aika hyväksyä ja ymmärtää se fakta että vaikka sinulla erinäiset oireet ovat johtuneet mahdollisesti raudanpuutoksesta, se ei suurimmalla osalla pidä paikkaansa.
Ja jos joku sanoo sinulle että hänellä ei ole tiettyä sairautta/ puutostilaa tai että hänellä on joku sairaus, niin kuka sinä olet vaatimaan häneltä todisteita kyseisestä asiasta? Mielestäni todella törkeää edes ruveta tenkkaamaan tuollaista.

Ja kun kirjoitat raudan puutteen aiheuttamista oireista, niin kerrotaan tässä myös se että raudan liiallinen käyttö lisää mm. infektioriskiä ja on haitallista erityisesti sydämelle, maksalle ja haimalle. Liiallisesta rautakertymästä voi tulla mm. maksakirroosi, maksasyöpä tai maksatulehdus. Joten toivottavasti kukaan ei sinun tekstiesi perusteella ole ruvennut hirveästi rautatabletteja tankkaamaan..,

Hyvää helmikuuta kaikille :)

Anonyymi kirjoitti:

En oikein ymmärrä miksi sinä, jolla ilmeisesti ei ahdistuneisuushäiriötä ole, ja joka ilmeisesti et edes "usko" siihen sairautena, kommentoit aloitusta jossa kysytään muilta ahdistuneisuushäiriöisiltä kysymyksiä/ kokemuksia.

Olen huomannut että kirjoitat aika moneen ketjuun täällä tuosta samasta asiasta, teksti vaikuttaa aina aika samalta, joten epäilen että se on sinulla tallennettuna työpöydälle. Olisi ehkä aika hyväksyä ja ymmärtää se fakta että vaikka sinulla erinäiset oireet ovat johtuneet mahdollisesti raudanpuutoksesta, se ei suurimmalla osalla pidä paikkaansa.
Ja jos joku sanoo sinulle että hänellä ei ole tiettyä sairautta/ puutostilaa tai että hänellä on joku sairaus, niin kuka sinä olet vaatimaan häneltä todisteita kyseisestä asiasta? Mielestäni todella törkeää edes ruveta tenkkaamaan tuollaista.

Ja kun kirjoitat raudan puutteen aiheuttamista oireista, niin kerrotaan tässä myös se että raudan liiallinen käyttö lisää mm. infektioriskiä ja on haitallista erityisesti sydämelle, maksalle ja haimalle. Liiallisesta rautakertymästä voi tulla mm. maksakirroosi, maksasyöpä tai maksatulehdus. Joten toivottavasti kukaan ei sinun tekstiesi perusteella ole ruvennut hirveästi rautatabletteja tankkaamaan..,

Hyvää helmikuuta kaikille :)

Lue lisää

"En oikein ymmärrä miksi sinä, jolla ilmeisesti ei ahdistuneisuushäiriötä ole, ja joka ilmeisesti et edes "usko" siihen sairautena, kommentoit aloitusta jossa kysytään muilta ahdistuneisuushäiriöisiltä kysymyksiä/ kokemuksia."

Jos katsot aloitusta, niin kaveri kertoo ongelmastaan ja ihmettelee fyysisiä oireitaan, jotka täsmäävät 100% tarkkuudella siihen mistä hänelle sitten kerrotaan. Hän ei itsekään usko ahdistuneisuushäiriöönsä:

"Pelottaa että onko nää ahdistuneisuushäiriöön kuuluvia oireita vai onko mulla syytä pelätä syöpää tms tappavaa tautia"

Eikö tuossa vaiheessa saisi hänelle kertoa että mistä voi olla kysymys?

En "usko" diagnooseihin, ainoana oikeana, kiveen hakattuna totuutena. Ja kyllä minua on ahdistanut, masentanut ja ottanut päähän, mutta en hakenut diagnoosia asiaani.

Yritin toki hoitaa asiaani terveydenhoitopalveluiden kautta, mutta minua ei kuunneltu ja ongelmaani ei osattu eikä haluttu hoitaa oikealla tavalla. Tuo on yleisempää kuin voit uskoakaan.

Se mitä aloittajan kohdalla kenties tulee tapahtumaan:

-annettu diagnoosi ahdistuneisuushäiriö
-määrätty lääkettä
-henkilö saa lääkityksestä haittoina masennuksen, joten lääkitys vaihdetaan
-toinen lääkitys tekee henkilön passiiviseksi, alkaa painonnousu
-menee viisi vuotta, painoa on kertynyt 50kg lisää ja henkilö on masentunut
-muutetaan diagnoosi masennukseksi
-vaihdetaan lääkitys masennuslääkitykseksi
-uusi lääkitys saa aikaan ahdistusta
-lisätään ahdistuslääke
-ahdistuslääke aiheuttaa masennusta
-masennuslääke aiheuttaa ahdistusta
-menee pari kolme vuotta ja henkilö on lihonut lisää, menettänyt elämänhalunsa ja on täysin passiivinen
-muutetaan diagnoosi kaksisuuntaiseksi
-lisätään kaksisuuntaisen lääkitys
-uusi lääkitys lisää ongelmia, jatkuva päänsäry ja unettomuus vaikeuttavat elämää
-menee viisi vuotta ja henkilö siirretään sairauseläkeelle, lääkkeillä invalidisoituna

Ja entäs jos hänellä sitten olikin se, mistä tuossa hänelle kerrottiin? Elämä on pilalla vaikka kaiken olisi voinut korjata aika helpostikin.

Tuo mainistsemani kuvitteellinen tapahtumaketju ei ole keksitty vaan todellisiin tapahtumiin perustuva. Noin tuo menee yllättävän monesti.

"Olisi ehkä aika hyväksyä ja ymmärtää se fakta että vaikka sinulla erinäiset oireet ovat johtuneet mahdollisesti raudanpuutoksesta, se ei suurimmalla osalla pidä paikkaansa."

Olet oikeassa, oireet ei päde suurimmalle osalle tapauksista, ne pätevät vain 43% tapauksissa. On se silti aika iso prosentti, jos ajatellaan sitä, että jätetään asia kertomatta heille ja he ajautuvat mielenterveyshoidon loputtomaan lääkekierteeseen, josta ei ole apua.

"Ja jos joku sanoo sinulle että hänellä ei ole tiettyä sairautta/ puutostilaa tai että hänellä on joku sairaus, niin kuka sinä olet vaatimaan häneltä todisteita kyseisestä asiasta? Mielestäni todella törkeää edes ruveta tenkkaamaan tuollaista."

Todella törkeää väittää että jotakin on vaadittu, asiasta on kysytty, mutta vastausta ei saatu.

Kyseessä oleva henkilö ei selvästi ymmärrä omaa tilaansa. Hän on käynyt psyk.polin vastaanotolla arvontakoneessa, jossa tällä kerralla on tullut diagnoosiksi "ahdistuneisuushäiriö".

Hän ei selvästi ymmärrä asiasta yhtään mitään, eikä ymmärrä sitä että kyseinen diagnoosi on "hihasta ravistettu" , koska joku diagnoosi siellä on annettava.

Jos et tiedä, niin psykiatrisella puolella annetaan diagnooseja oireiden mukaan, mutta oireiden aiheuttajia ei selvitetä mitenkään:

Jos ja kun siis henkilö ohjataan terveyskeskuksesta psykiatriselle puolelle, kukaan eikä mikään ole tarkastanut, eikä tule tarkastamaan hänen perusasioitaan. Perusverikokeet on ehkä otettu, mutta niitä ei osata tulkita, ja/tai niistä ei selviä oleellisia asioita.

"Ja kun kirjoitat raudan puutteen aiheuttamista oireista, niin kerrotaan tässä myös se että raudan liiallinen käyttö lisää mm. infektioriskiä ja on haitallista erityisesti sydämelle, maksalle ja haimalle. Liiallisesta rautakertymästä voi tulla mm. maksakirroosi, maksasyöpä tai maksatulehdus. "

Kyllä kyllä, ja aina kun astut lentokoneeseen niin on riski että se myös putoaa. Onko mainitsemasi riskit kuinka todennäköisiä, sen jätät kertomatta. Ketään en ole käskenyt enkä kehottanut rautaa syömään, mutta eikö asiasta saa kertoa ääneen? Se on kuitenkin lähes puolella tämänkin palstan käyttäjillä ongelmana. Jos asiasta kertoo ihmiselle ja hän käy mittauttamassa arvonsa niin onko se suuri rikos jos siitä on jollekin apua?

"Joten toivottavasti kukaan ei sinun tekstiesi perusteella ole ruvennut hirveästi rautatabletteja tankkaamaan..,"

Ja toivottavasti sinun kirjoituksesi perusteella kukaan ei jätä nyt selvittämättä ITSE perusasioita, kun niitä ei lääkäritkään selvitä.

Ihan lainataksesi käyttämiäsi sanamuotoja:

Saisit hävetä että törkeällä tavalla koetat viedä ihmiset siihen ajatukseen että vain psykiatrisella polilla annetut diagnoosit ja sieltä saatu lääkitys olisi ainoa oikea tapa toimia. Kun lähes puolella siihen hoitoketjuun joutuvista, terveys olisi korjattavissa muilla keinoin.

Anonyymi kirjoitti:

"En oikein ymmärrä miksi sinä, jolla ilmeisesti ei ahdistuneisuushäiriötä ole, ja joka ilmeisesti et edes "usko" siihen sairautena, kommentoit aloitusta jossa kysytään muilta ahdistuneisuushäiriöisiltä kysymyksiä/ kokemuksia."

Jos katsot aloitusta, niin kaveri kertoo ongelmastaan ja ihmettelee fyysisiä oireitaan, jotka täsmäävät 100% tarkkuudella siihen mistä hänelle sitten kerrotaan. Hän ei itsekään usko ahdistuneisuushäiriöönsä:

"Pelottaa että onko nää ahdistuneisuushäiriöön kuuluvia oireita vai onko mulla syytä pelätä syöpää tms tappavaa tautia"

Eikö tuossa vaiheessa saisi hänelle kertoa että mistä voi olla kysymys?

En "usko" diagnooseihin, ainoana oikeana, kiveen hakattuna totuutena. Ja kyllä minua on ahdistanut, masentanut ja ottanut päähän, mutta en hakenut diagnoosia asiaani.

Yritin toki hoitaa asiaani terveydenhoitopalveluiden kautta, mutta minua ei kuunneltu ja ongelmaani ei osattu eikä haluttu hoitaa oikealla tavalla. Tuo on yleisempää kuin voit uskoakaan.

Se mitä aloittajan kohdalla kenties tulee tapahtumaan:

-annettu diagnoosi ahdistuneisuushäiriö
-määrätty lääkettä
-henkilö saa lääkityksestä haittoina masennuksen, joten lääkitys vaihdetaan
-toinen lääkitys tekee henkilön passiiviseksi, alkaa painonnousu
-menee viisi vuotta, painoa on kertynyt 50kg lisää ja henkilö on masentunut
-muutetaan diagnoosi masennukseksi
-vaihdetaan lääkitys masennuslääkitykseksi
-uusi lääkitys saa aikaan ahdistusta
-lisätään ahdistuslääke
-ahdistuslääke aiheuttaa masennusta
-masennuslääke aiheuttaa ahdistusta
-menee pari kolme vuotta ja henkilö on lihonut lisää, menettänyt elämänhalunsa ja on täysin passiivinen
-muutetaan diagnoosi kaksisuuntaiseksi
-lisätään kaksisuuntaisen lääkitys
-uusi lääkitys lisää ongelmia, jatkuva päänsäry ja unettomuus vaikeuttavat elämää
-menee viisi vuotta ja henkilö siirretään sairauseläkeelle, lääkkeillä invalidisoituna

Ja entäs jos hänellä sitten olikin se, mistä tuossa hänelle kerrottiin? Elämä on pilalla vaikka kaiken olisi voinut korjata aika helpostikin.

Tuo mainistsemani kuvitteellinen tapahtumaketju ei ole keksitty vaan todellisiin tapahtumiin perustuva. Noin tuo menee yllättävän monesti.

"Olisi ehkä aika hyväksyä ja ymmärtää se fakta että vaikka sinulla erinäiset oireet ovat johtuneet mahdollisesti raudanpuutoksesta, se ei suurimmalla osalla pidä paikkaansa."

Olet oikeassa, oireet ei päde suurimmalle osalle tapauksista, ne pätevät vain 43% tapauksissa. On se silti aika iso prosentti, jos ajatellaan sitä, että jätetään asia kertomatta heille ja he ajautuvat mielenterveyshoidon loputtomaan lääkekierteeseen, josta ei ole apua.

"Ja jos joku sanoo sinulle että hänellä ei ole tiettyä sairautta/ puutostilaa tai että hänellä on joku sairaus, niin kuka sinä olet vaatimaan häneltä todisteita kyseisestä asiasta? Mielestäni todella törkeää edes ruveta tenkkaamaan tuollaista."

Todella törkeää väittää että jotakin on vaadittu, asiasta on kysytty, mutta vastausta ei saatu.

Kyseessä oleva henkilö ei selvästi ymmärrä omaa tilaansa. Hän on käynyt psyk.polin vastaanotolla arvontakoneessa, jossa tällä kerralla on tullut diagnoosiksi "ahdistuneisuushäiriö".

Hän ei selvästi ymmärrä asiasta yhtään mitään, eikä ymmärrä sitä että kyseinen diagnoosi on "hihasta ravistettu" , koska joku diagnoosi siellä on annettava.

Jos et tiedä, niin psykiatrisella puolella annetaan diagnooseja oireiden mukaan, mutta oireiden aiheuttajia ei selvitetä mitenkään:

Jos ja kun siis henkilö ohjataan terveyskeskuksesta psykiatriselle puolelle, kukaan eikä mikään ole tarkastanut, eikä tule tarkastamaan hänen perusasioitaan. Perusverikokeet on ehkä otettu, mutta niitä ei osata tulkita, ja/tai niistä ei selviä oleellisia asioita.

"Ja kun kirjoitat raudan puutteen aiheuttamista oireista, niin kerrotaan tässä myös se että raudan liiallinen käyttö lisää mm. infektioriskiä ja on haitallista erityisesti sydämelle, maksalle ja haimalle. Liiallisesta rautakertymästä voi tulla mm. maksakirroosi, maksasyöpä tai maksatulehdus. "

Kyllä kyllä, ja aina kun astut lentokoneeseen niin on riski että se myös putoaa. Onko mainitsemasi riskit kuinka todennäköisiä, sen jätät kertomatta. Ketään en ole käskenyt enkä kehottanut rautaa syömään, mutta eikö asiasta saa kertoa ääneen? Se on kuitenkin lähes puolella tämänkin palstan käyttäjillä ongelmana. Jos asiasta kertoo ihmiselle ja hän käy mittauttamassa arvonsa niin onko se suuri rikos jos siitä on jollekin apua?

"Joten toivottavasti kukaan ei sinun tekstiesi perusteella ole ruvennut hirveästi rautatabletteja tankkaamaan..,"

Ja toivottavasti sinun kirjoituksesi perusteella kukaan ei jätä nyt selvittämättä ITSE perusasioita, kun niitä ei lääkäritkään selvitä.

Ihan lainataksesi käyttämiäsi sanamuotoja:

Saisit hävetä että törkeällä tavalla koetat viedä ihmiset siihen ajatukseen että vain psykiatrisella polilla annetut diagnoosit ja sieltä saatu lääkitys olisi ainoa oikea tapa toimia. Kun lähes puolella siihen hoitoketjuun joutuvista, terveys olisi korjattavissa muilla keinoin.

Lue lisää

Erittäin hyvin kirjoitettu. Kiitos.

Anonyymi kirjoitti:

"En oikein ymmärrä miksi sinä, jolla ilmeisesti ei ahdistuneisuushäiriötä ole, ja joka ilmeisesti et edes "usko" siihen sairautena, kommentoit aloitusta jossa kysytään muilta ahdistuneisuushäiriöisiltä kysymyksiä/ kokemuksia."

Jos katsot aloitusta, niin kaveri kertoo ongelmastaan ja ihmettelee fyysisiä oireitaan, jotka täsmäävät 100% tarkkuudella siihen mistä hänelle sitten kerrotaan. Hän ei itsekään usko ahdistuneisuushäiriöönsä:

"Pelottaa että onko nää ahdistuneisuushäiriöön kuuluvia oireita vai onko mulla syytä pelätä syöpää tms tappavaa tautia"

Eikö tuossa vaiheessa saisi hänelle kertoa että mistä voi olla kysymys?

En "usko" diagnooseihin, ainoana oikeana, kiveen hakattuna totuutena. Ja kyllä minua on ahdistanut, masentanut ja ottanut päähän, mutta en hakenut diagnoosia asiaani.

Yritin toki hoitaa asiaani terveydenhoitopalveluiden kautta, mutta minua ei kuunneltu ja ongelmaani ei osattu eikä haluttu hoitaa oikealla tavalla. Tuo on yleisempää kuin voit uskoakaan.

Se mitä aloittajan kohdalla kenties tulee tapahtumaan:

-annettu diagnoosi ahdistuneisuushäiriö
-määrätty lääkettä
-henkilö saa lääkityksestä haittoina masennuksen, joten lääkitys vaihdetaan
-toinen lääkitys tekee henkilön passiiviseksi, alkaa painonnousu
-menee viisi vuotta, painoa on kertynyt 50kg lisää ja henkilö on masentunut
-muutetaan diagnoosi masennukseksi
-vaihdetaan lääkitys masennuslääkitykseksi
-uusi lääkitys saa aikaan ahdistusta
-lisätään ahdistuslääke
-ahdistuslääke aiheuttaa masennusta
-masennuslääke aiheuttaa ahdistusta
-menee pari kolme vuotta ja henkilö on lihonut lisää, menettänyt elämänhalunsa ja on täysin passiivinen
-muutetaan diagnoosi kaksisuuntaiseksi
-lisätään kaksisuuntaisen lääkitys
-uusi lääkitys lisää ongelmia, jatkuva päänsäry ja unettomuus vaikeuttavat elämää
-menee viisi vuotta ja henkilö siirretään sairauseläkeelle, lääkkeillä invalidisoituna

Ja entäs jos hänellä sitten olikin se, mistä tuossa hänelle kerrottiin? Elämä on pilalla vaikka kaiken olisi voinut korjata aika helpostikin.

Tuo mainistsemani kuvitteellinen tapahtumaketju ei ole keksitty vaan todellisiin tapahtumiin perustuva. Noin tuo menee yllättävän monesti.

"Olisi ehkä aika hyväksyä ja ymmärtää se fakta että vaikka sinulla erinäiset oireet ovat johtuneet mahdollisesti raudanpuutoksesta, se ei suurimmalla osalla pidä paikkaansa."

Olet oikeassa, oireet ei päde suurimmalle osalle tapauksista, ne pätevät vain 43% tapauksissa. On se silti aika iso prosentti, jos ajatellaan sitä, että jätetään asia kertomatta heille ja he ajautuvat mielenterveyshoidon loputtomaan lääkekierteeseen, josta ei ole apua.

"Ja jos joku sanoo sinulle että hänellä ei ole tiettyä sairautta/ puutostilaa tai että hänellä on joku sairaus, niin kuka sinä olet vaatimaan häneltä todisteita kyseisestä asiasta? Mielestäni todella törkeää edes ruveta tenkkaamaan tuollaista."

Todella törkeää väittää että jotakin on vaadittu, asiasta on kysytty, mutta vastausta ei saatu.

Kyseessä oleva henkilö ei selvästi ymmärrä omaa tilaansa. Hän on käynyt psyk.polin vastaanotolla arvontakoneessa, jossa tällä kerralla on tullut diagnoosiksi "ahdistuneisuushäiriö".

Hän ei selvästi ymmärrä asiasta yhtään mitään, eikä ymmärrä sitä että kyseinen diagnoosi on "hihasta ravistettu" , koska joku diagnoosi siellä on annettava.

Jos et tiedä, niin psykiatrisella puolella annetaan diagnooseja oireiden mukaan, mutta oireiden aiheuttajia ei selvitetä mitenkään:

Jos ja kun siis henkilö ohjataan terveyskeskuksesta psykiatriselle puolelle, kukaan eikä mikään ole tarkastanut, eikä tule tarkastamaan hänen perusasioitaan. Perusverikokeet on ehkä otettu, mutta niitä ei osata tulkita, ja/tai niistä ei selviä oleellisia asioita.

"Ja kun kirjoitat raudan puutteen aiheuttamista oireista, niin kerrotaan tässä myös se että raudan liiallinen käyttö lisää mm. infektioriskiä ja on haitallista erityisesti sydämelle, maksalle ja haimalle. Liiallisesta rautakertymästä voi tulla mm. maksakirroosi, maksasyöpä tai maksatulehdus. "

Kyllä kyllä, ja aina kun astut lentokoneeseen niin on riski että se myös putoaa. Onko mainitsemasi riskit kuinka todennäköisiä, sen jätät kertomatta. Ketään en ole käskenyt enkä kehottanut rautaa syömään, mutta eikö asiasta saa kertoa ääneen? Se on kuitenkin lähes puolella tämänkin palstan käyttäjillä ongelmana. Jos asiasta kertoo ihmiselle ja hän käy mittauttamassa arvonsa niin onko se suuri rikos jos siitä on jollekin apua?

"Joten toivottavasti kukaan ei sinun tekstiesi perusteella ole ruvennut hirveästi rautatabletteja tankkaamaan..,"

Ja toivottavasti sinun kirjoituksesi perusteella kukaan ei jätä nyt selvittämättä ITSE perusasioita, kun niitä ei lääkäritkään selvitä.

Ihan lainataksesi käyttämiäsi sanamuotoja:

Saisit hävetä että törkeällä tavalla koetat viedä ihmiset siihen ajatukseen että vain psykiatrisella polilla annetut diagnoosit ja sieltä saatu lääkitys olisi ainoa oikea tapa toimia. Kun lähes puolella siihen hoitoketjuun joutuvista, terveys olisi korjattavissa muilla keinoin.

Lue lisää

noi se menee

jos ahistaa nii saa ahistuslääkkeet, masennuksee saa masennuslääkkeet, jos vaa välillä masentaa ni ootki kakssuuntanen ja jos ei jaksa koskaa mitää ni on uupumus

noilla ne pallottelee ja lääkkeet sen mukaa

sitte ku noi on kokeiltu ni eläkkeelle

ei ne paljo kysy et nukkutko ollenkaa tai et pelaatko 22 tuntii pelejä per vrk tai et dokkatko paljo

resepti handuu ja seuraava

tietääks joku jonkun ketä ois oikeest parantunu noilla myrkyillä tai muutenkaa noist hoidoist

Anonyymi kirjoitti:

"En oikein ymmärrä miksi sinä, jolla ilmeisesti ei ahdistuneisuushäiriötä ole, ja joka ilmeisesti et edes "usko" siihen sairautena, kommentoit aloitusta jossa kysytään muilta ahdistuneisuushäiriöisiltä kysymyksiä/ kokemuksia."

Jos katsot aloitusta, niin kaveri kertoo ongelmastaan ja ihmettelee fyysisiä oireitaan, jotka täsmäävät 100% tarkkuudella siihen mistä hänelle sitten kerrotaan. Hän ei itsekään usko ahdistuneisuushäiriöönsä:

"Pelottaa että onko nää ahdistuneisuushäiriöön kuuluvia oireita vai onko mulla syytä pelätä syöpää tms tappavaa tautia"

Eikö tuossa vaiheessa saisi hänelle kertoa että mistä voi olla kysymys?

En "usko" diagnooseihin, ainoana oikeana, kiveen hakattuna totuutena. Ja kyllä minua on ahdistanut, masentanut ja ottanut päähän, mutta en hakenut diagnoosia asiaani.

Yritin toki hoitaa asiaani terveydenhoitopalveluiden kautta, mutta minua ei kuunneltu ja ongelmaani ei osattu eikä haluttu hoitaa oikealla tavalla. Tuo on yleisempää kuin voit uskoakaan.

Se mitä aloittajan kohdalla kenties tulee tapahtumaan:

-annettu diagnoosi ahdistuneisuushäiriö
-määrätty lääkettä
-henkilö saa lääkityksestä haittoina masennuksen, joten lääkitys vaihdetaan
-toinen lääkitys tekee henkilön passiiviseksi, alkaa painonnousu
-menee viisi vuotta, painoa on kertynyt 50kg lisää ja henkilö on masentunut
-muutetaan diagnoosi masennukseksi
-vaihdetaan lääkitys masennuslääkitykseksi
-uusi lääkitys saa aikaan ahdistusta
-lisätään ahdistuslääke
-ahdistuslääke aiheuttaa masennusta
-masennuslääke aiheuttaa ahdistusta
-menee pari kolme vuotta ja henkilö on lihonut lisää, menettänyt elämänhalunsa ja on täysin passiivinen
-muutetaan diagnoosi kaksisuuntaiseksi
-lisätään kaksisuuntaisen lääkitys
-uusi lääkitys lisää ongelmia, jatkuva päänsäry ja unettomuus vaikeuttavat elämää
-menee viisi vuotta ja henkilö siirretään sairauseläkeelle, lääkkeillä invalidisoituna

Ja entäs jos hänellä sitten olikin se, mistä tuossa hänelle kerrottiin? Elämä on pilalla vaikka kaiken olisi voinut korjata aika helpostikin.

Tuo mainistsemani kuvitteellinen tapahtumaketju ei ole keksitty vaan todellisiin tapahtumiin perustuva. Noin tuo menee yllättävän monesti.

"Olisi ehkä aika hyväksyä ja ymmärtää se fakta että vaikka sinulla erinäiset oireet ovat johtuneet mahdollisesti raudanpuutoksesta, se ei suurimmalla osalla pidä paikkaansa."

Olet oikeassa, oireet ei päde suurimmalle osalle tapauksista, ne pätevät vain 43% tapauksissa. On se silti aika iso prosentti, jos ajatellaan sitä, että jätetään asia kertomatta heille ja he ajautuvat mielenterveyshoidon loputtomaan lääkekierteeseen, josta ei ole apua.

"Ja jos joku sanoo sinulle että hänellä ei ole tiettyä sairautta/ puutostilaa tai että hänellä on joku sairaus, niin kuka sinä olet vaatimaan häneltä todisteita kyseisestä asiasta? Mielestäni todella törkeää edes ruveta tenkkaamaan tuollaista."

Todella törkeää väittää että jotakin on vaadittu, asiasta on kysytty, mutta vastausta ei saatu.

Kyseessä oleva henkilö ei selvästi ymmärrä omaa tilaansa. Hän on käynyt psyk.polin vastaanotolla arvontakoneessa, jossa tällä kerralla on tullut diagnoosiksi "ahdistuneisuushäiriö".

Hän ei selvästi ymmärrä asiasta yhtään mitään, eikä ymmärrä sitä että kyseinen diagnoosi on "hihasta ravistettu" , koska joku diagnoosi siellä on annettava.

Jos et tiedä, niin psykiatrisella puolella annetaan diagnooseja oireiden mukaan, mutta oireiden aiheuttajia ei selvitetä mitenkään:

Jos ja kun siis henkilö ohjataan terveyskeskuksesta psykiatriselle puolelle, kukaan eikä mikään ole tarkastanut, eikä tule tarkastamaan hänen perusasioitaan. Perusverikokeet on ehkä otettu, mutta niitä ei osata tulkita, ja/tai niistä ei selviä oleellisia asioita.

"Ja kun kirjoitat raudan puutteen aiheuttamista oireista, niin kerrotaan tässä myös se että raudan liiallinen käyttö lisää mm. infektioriskiä ja on haitallista erityisesti sydämelle, maksalle ja haimalle. Liiallisesta rautakertymästä voi tulla mm. maksakirroosi, maksasyöpä tai maksatulehdus. "

Kyllä kyllä, ja aina kun astut lentokoneeseen niin on riski että se myös putoaa. Onko mainitsemasi riskit kuinka todennäköisiä, sen jätät kertomatta. Ketään en ole käskenyt enkä kehottanut rautaa syömään, mutta eikö asiasta saa kertoa ääneen? Se on kuitenkin lähes puolella tämänkin palstan käyttäjillä ongelmana. Jos asiasta kertoo ihmiselle ja hän käy mittauttamassa arvonsa niin onko se suuri rikos jos siitä on jollekin apua?

"Joten toivottavasti kukaan ei sinun tekstiesi perusteella ole ruvennut hirveästi rautatabletteja tankkaamaan..,"

Ja toivottavasti sinun kirjoituksesi perusteella kukaan ei jätä nyt selvittämättä ITSE perusasioita, kun niitä ei lääkäritkään selvitä.

Ihan lainataksesi käyttämiäsi sanamuotoja:

Saisit hävetä että törkeällä tavalla koetat viedä ihmiset siihen ajatukseen että vain psykiatrisella polilla annetut diagnoosit ja sieltä saatu lääkitys olisi ainoa oikea tapa toimia. Kun lähes puolella siihen hoitoketjuun joutuvista, terveys olisi korjattavissa muilla keinoin.

Lue lisää

Mä voin tässä nyt aloittajana kertoa että kuten jo mainitsin ja vaikka se tuntuu olevan joillakin vaikea ymmärtää, mulla EI ole raudanpuutosta.
Tästä ei ole edes kuukautta kun multa ferri mitattiin ja lääkäri vielä ihmetteli miksi haluan sen mitattavaksi kun mun hemo on erinomainen. Suostui kuitenkin sen lähetteen kirjoittamaan pyynnöstäni ja otti samalla verenkuvan. Jokaikinen arvo viitteissä, sanoi vielä että parempi kuin hänellä itsellään.
Joten ehkä vaan kannattaa uskoa eikä tenkata lisätodisteita.

Anonyymi kirjoitti:

noi se menee

jos ahistaa nii saa ahistuslääkkeet, masennuksee saa masennuslääkkeet, jos vaa välillä masentaa ni ootki kakssuuntanen ja jos ei jaksa koskaa mitää ni on uupumus

noilla ne pallottelee ja lääkkeet sen mukaa

sitte ku noi on kokeiltu ni eläkkeelle

ei ne paljo kysy et nukkutko ollenkaa tai et pelaatko 22 tuntii pelejä per vrk tai et dokkatko paljo

resepti handuu ja seuraava

tietääks joku jonkun ketä ois oikeest parantunu noilla myrkyillä tai muutenkaa noist hoidoist

Lue lisää

Siis tiedätkö sä yhtään mitään miten mielenterveyshäiriöitä diagnosoidaan? Multa ihan tasan tarkkaan kysyttiin vaikka ja mitä, ihan mahdollisista synnytyksen aikaisista traumoista päihteidenkäyttöön, mahdollisista väkivaltatilanteista joita oon kokenut/ todistanut, lapsuudesta, nuoruudesta, jne. Mun elämä käytiin läpi tyyliin ikävuodet 0-6, 6-12, teini-ikä, nuoruus, jne. Sen lisäksi kyseltiin myös olenko tietoinen että jollekin läheiselle olisi tapahtunut sitä tätä tai tota tai olenko joutunut todistamaan sitä tätä tai tota jne.
En osaa edes arvioida kuinka monta tuntia siihen kaiken kaikkiaan meni kun multa kyseltiin asioita, monena eri kertana.
Joten älä selitä ettei kysellä mitään.
Se on helppo huudella silloin kun ei ole mitään hajua mistä jauhaa.

Anonyymi kirjoitti:

"En oikein ymmärrä miksi sinä, jolla ilmeisesti ei ahdistuneisuushäiriötä ole, ja joka ilmeisesti et edes "usko" siihen sairautena, kommentoit aloitusta jossa kysytään muilta ahdistuneisuushäiriöisiltä kysymyksiä/ kokemuksia."

Jos katsot aloitusta, niin kaveri kertoo ongelmastaan ja ihmettelee fyysisiä oireitaan, jotka täsmäävät 100% tarkkuudella siihen mistä hänelle sitten kerrotaan. Hän ei itsekään usko ahdistuneisuushäiriöönsä:

"Pelottaa että onko nää ahdistuneisuushäiriöön kuuluvia oireita vai onko mulla syytä pelätä syöpää tms tappavaa tautia"

Eikö tuossa vaiheessa saisi hänelle kertoa että mistä voi olla kysymys?

En "usko" diagnooseihin, ainoana oikeana, kiveen hakattuna totuutena. Ja kyllä minua on ahdistanut, masentanut ja ottanut päähän, mutta en hakenut diagnoosia asiaani.

Yritin toki hoitaa asiaani terveydenhoitopalveluiden kautta, mutta minua ei kuunneltu ja ongelmaani ei osattu eikä haluttu hoitaa oikealla tavalla. Tuo on yleisempää kuin voit uskoakaan.

Se mitä aloittajan kohdalla kenties tulee tapahtumaan:

-annettu diagnoosi ahdistuneisuushäiriö
-määrätty lääkettä
-henkilö saa lääkityksestä haittoina masennuksen, joten lääkitys vaihdetaan
-toinen lääkitys tekee henkilön passiiviseksi, alkaa painonnousu
-menee viisi vuotta, painoa on kertynyt 50kg lisää ja henkilö on masentunut
-muutetaan diagnoosi masennukseksi
-vaihdetaan lääkitys masennuslääkitykseksi
-uusi lääkitys saa aikaan ahdistusta
-lisätään ahdistuslääke
-ahdistuslääke aiheuttaa masennusta
-masennuslääke aiheuttaa ahdistusta
-menee pari kolme vuotta ja henkilö on lihonut lisää, menettänyt elämänhalunsa ja on täysin passiivinen
-muutetaan diagnoosi kaksisuuntaiseksi
-lisätään kaksisuuntaisen lääkitys
-uusi lääkitys lisää ongelmia, jatkuva päänsäry ja unettomuus vaikeuttavat elämää
-menee viisi vuotta ja henkilö siirretään sairauseläkeelle, lääkkeillä invalidisoituna

Ja entäs jos hänellä sitten olikin se, mistä tuossa hänelle kerrottiin? Elämä on pilalla vaikka kaiken olisi voinut korjata aika helpostikin.

Tuo mainistsemani kuvitteellinen tapahtumaketju ei ole keksitty vaan todellisiin tapahtumiin perustuva. Noin tuo menee yllättävän monesti.

"Olisi ehkä aika hyväksyä ja ymmärtää se fakta että vaikka sinulla erinäiset oireet ovat johtuneet mahdollisesti raudanpuutoksesta, se ei suurimmalla osalla pidä paikkaansa."

Olet oikeassa, oireet ei päde suurimmalle osalle tapauksista, ne pätevät vain 43% tapauksissa. On se silti aika iso prosentti, jos ajatellaan sitä, että jätetään asia kertomatta heille ja he ajautuvat mielenterveyshoidon loputtomaan lääkekierteeseen, josta ei ole apua.

"Ja jos joku sanoo sinulle että hänellä ei ole tiettyä sairautta/ puutostilaa tai että hänellä on joku sairaus, niin kuka sinä olet vaatimaan häneltä todisteita kyseisestä asiasta? Mielestäni todella törkeää edes ruveta tenkkaamaan tuollaista."

Todella törkeää väittää että jotakin on vaadittu, asiasta on kysytty, mutta vastausta ei saatu.

Kyseessä oleva henkilö ei selvästi ymmärrä omaa tilaansa. Hän on käynyt psyk.polin vastaanotolla arvontakoneessa, jossa tällä kerralla on tullut diagnoosiksi "ahdistuneisuushäiriö".

Hän ei selvästi ymmärrä asiasta yhtään mitään, eikä ymmärrä sitä että kyseinen diagnoosi on "hihasta ravistettu" , koska joku diagnoosi siellä on annettava.

Jos et tiedä, niin psykiatrisella puolella annetaan diagnooseja oireiden mukaan, mutta oireiden aiheuttajia ei selvitetä mitenkään:

Jos ja kun siis henkilö ohjataan terveyskeskuksesta psykiatriselle puolelle, kukaan eikä mikään ole tarkastanut, eikä tule tarkastamaan hänen perusasioitaan. Perusverikokeet on ehkä otettu, mutta niitä ei osata tulkita, ja/tai niistä ei selviä oleellisia asioita.

"Ja kun kirjoitat raudan puutteen aiheuttamista oireista, niin kerrotaan tässä myös se että raudan liiallinen käyttö lisää mm. infektioriskiä ja on haitallista erityisesti sydämelle, maksalle ja haimalle. Liiallisesta rautakertymästä voi tulla mm. maksakirroosi, maksasyöpä tai maksatulehdus. "

Kyllä kyllä, ja aina kun astut lentokoneeseen niin on riski että se myös putoaa. Onko mainitsemasi riskit kuinka todennäköisiä, sen jätät kertomatta. Ketään en ole käskenyt enkä kehottanut rautaa syömään, mutta eikö asiasta saa kertoa ääneen? Se on kuitenkin lähes puolella tämänkin palstan käyttäjillä ongelmana. Jos asiasta kertoo ihmiselle ja hän käy mittauttamassa arvonsa niin onko se suuri rikos jos siitä on jollekin apua?

"Joten toivottavasti kukaan ei sinun tekstiesi perusteella ole ruvennut hirveästi rautatabletteja tankkaamaan..,"

Ja toivottavasti sinun kirjoituksesi perusteella kukaan ei jätä nyt selvittämättä ITSE perusasioita, kun niitä ei lääkäritkään selvitä.

Ihan lainataksesi käyttämiäsi sanamuotoja:

Saisit hävetä että törkeällä tavalla koetat viedä ihmiset siihen ajatukseen että vain psykiatrisella polilla annetut diagnoosit ja sieltä saatu lääkitys olisi ainoa oikea tapa toimia. Kun lähes puolella siihen hoitoketjuun joutuvista, terveys olisi korjattavissa muilla keinoin.

Lue lisää

Laitatko jonkun linkin faktatietoon missä kerrotaan että 43 % ahdistuneisuushäiriö diagnooseista on kumottu ja todettu raudanpuutteeksi, kiinnostaisi nähdä se.

Anonyymi kirjoitti:

Mä voin tässä nyt aloittajana kertoa että kuten jo mainitsin ja vaikka se tuntuu olevan joillakin vaikea ymmärtää, mulla EI ole raudanpuutosta.
Tästä ei ole edes kuukautta kun multa ferri mitattiin ja lääkäri vielä ihmetteli miksi haluan sen mitattavaksi kun mun hemo on erinomainen. Suostui kuitenkin sen lähetteen kirjoittamaan pyynnöstäni ja otti samalla verenkuvan. Jokaikinen arvo viitteissä, sanoi vielä että parempi kuin hänellä itsellään.
Joten ehkä vaan kannattaa uskoa eikä tenkata lisätodisteita.

Lue lisää

Kannattaa huomioida se, että viitearvoissa oleminenkaan ei vielä riitä todistamaan että sulla ei ole raudanpuutetta. Se kun on viritetty ihan liian alas Suomessa. Ja toinen juttu on se, että jos elimistössä on tulehdustilaa, se voi nostaa ferritiiniarvoa, eikä mittaus kerrokaan mahdollisesta raudanpuutteesta.

Ja näillä palstoilla on sen luokan viheltäjiä, ettei suurin osa ymmärrä omista asioistaan mitään, joten jos joku sanoo että asia EI VOI OLLA NIIN kuin väitetään, se voi silti ihan hyvin olla niin.

Sitä ihmettelen että miksi sulle on niin vaikea kertoa asioistasi, jos olisit sanonut samantien että olet jo käynyt ferritiinimittauksessa niin asiahan olisi ollut sillä selvä.

Anonyymi kirjoitti:

Siis tiedätkö sä yhtään mitään miten mielenterveyshäiriöitä diagnosoidaan? Multa ihan tasan tarkkaan kysyttiin vaikka ja mitä, ihan mahdollisista synnytyksen aikaisista traumoista päihteidenkäyttöön, mahdollisista väkivaltatilanteista joita oon kokenut/ todistanut, lapsuudesta, nuoruudesta, jne. Mun elämä käytiin läpi tyyliin ikävuodet 0-6, 6-12, teini-ikä, nuoruus, jne. Sen lisäksi kyseltiin myös olenko tietoinen että jollekin läheiselle olisi tapahtunut sitä tätä tai tota tai olenko joutunut todistamaan sitä tätä tai tota jne.
En osaa edes arvioida kuinka monta tuntia siihen kaiken kaikkiaan meni kun multa kyseltiin asioita, monena eri kertana.
Joten älä selitä ettei kysellä mitään.
Se on helppo huudella silloin kun ei ole mitään hajua mistä jauhaa.

Lue lisää

läpäläpä

et voi tietää mitä me muut ollaa koettu

mulle lyötiin nappiresepti alle vartissa nenän etee eikä siinä juuri mitää kyselty

Anonyymi kirjoitti:

"En oikein ymmärrä miksi sinä, jolla ilmeisesti ei ahdistuneisuushäiriötä ole, ja joka ilmeisesti et edes "usko" siihen sairautena, kommentoit aloitusta jossa kysytään muilta ahdistuneisuushäiriöisiltä kysymyksiä/ kokemuksia."

Jos katsot aloitusta, niin kaveri kertoo ongelmastaan ja ihmettelee fyysisiä oireitaan, jotka täsmäävät 100% tarkkuudella siihen mistä hänelle sitten kerrotaan. Hän ei itsekään usko ahdistuneisuushäiriöönsä:

"Pelottaa että onko nää ahdistuneisuushäiriöön kuuluvia oireita vai onko mulla syytä pelätä syöpää tms tappavaa tautia"

Eikö tuossa vaiheessa saisi hänelle kertoa että mistä voi olla kysymys?

En "usko" diagnooseihin, ainoana oikeana, kiveen hakattuna totuutena. Ja kyllä minua on ahdistanut, masentanut ja ottanut päähän, mutta en hakenut diagnoosia asiaani.

Yritin toki hoitaa asiaani terveydenhoitopalveluiden kautta, mutta minua ei kuunneltu ja ongelmaani ei osattu eikä haluttu hoitaa oikealla tavalla. Tuo on yleisempää kuin voit uskoakaan.

Se mitä aloittajan kohdalla kenties tulee tapahtumaan:

-annettu diagnoosi ahdistuneisuushäiriö
-määrätty lääkettä
-henkilö saa lääkityksestä haittoina masennuksen, joten lääkitys vaihdetaan
-toinen lääkitys tekee henkilön passiiviseksi, alkaa painonnousu
-menee viisi vuotta, painoa on kertynyt 50kg lisää ja henkilö on masentunut
-muutetaan diagnoosi masennukseksi
-vaihdetaan lääkitys masennuslääkitykseksi
-uusi lääkitys saa aikaan ahdistusta
-lisätään ahdistuslääke
-ahdistuslääke aiheuttaa masennusta
-masennuslääke aiheuttaa ahdistusta
-menee pari kolme vuotta ja henkilö on lihonut lisää, menettänyt elämänhalunsa ja on täysin passiivinen
-muutetaan diagnoosi kaksisuuntaiseksi
-lisätään kaksisuuntaisen lääkitys
-uusi lääkitys lisää ongelmia, jatkuva päänsäry ja unettomuus vaikeuttavat elämää
-menee viisi vuotta ja henkilö siirretään sairauseläkeelle, lääkkeillä invalidisoituna

Ja entäs jos hänellä sitten olikin se, mistä tuossa hänelle kerrottiin? Elämä on pilalla vaikka kaiken olisi voinut korjata aika helpostikin.

Tuo mainistsemani kuvitteellinen tapahtumaketju ei ole keksitty vaan todellisiin tapahtumiin perustuva. Noin tuo menee yllättävän monesti.

"Olisi ehkä aika hyväksyä ja ymmärtää se fakta että vaikka sinulla erinäiset oireet ovat johtuneet mahdollisesti raudanpuutoksesta, se ei suurimmalla osalla pidä paikkaansa."

Olet oikeassa, oireet ei päde suurimmalle osalle tapauksista, ne pätevät vain 43% tapauksissa. On se silti aika iso prosentti, jos ajatellaan sitä, että jätetään asia kertomatta heille ja he ajautuvat mielenterveyshoidon loputtomaan lääkekierteeseen, josta ei ole apua.

"Ja jos joku sanoo sinulle että hänellä ei ole tiettyä sairautta/ puutostilaa tai että hänellä on joku sairaus, niin kuka sinä olet vaatimaan häneltä todisteita kyseisestä asiasta? Mielestäni todella törkeää edes ruveta tenkkaamaan tuollaista."

Todella törkeää väittää että jotakin on vaadittu, asiasta on kysytty, mutta vastausta ei saatu.

Kyseessä oleva henkilö ei selvästi ymmärrä omaa tilaansa. Hän on käynyt psyk.polin vastaanotolla arvontakoneessa, jossa tällä kerralla on tullut diagnoosiksi "ahdistuneisuushäiriö".

Hän ei selvästi ymmärrä asiasta yhtään mitään, eikä ymmärrä sitä että kyseinen diagnoosi on "hihasta ravistettu" , koska joku diagnoosi siellä on annettava.

Jos et tiedä, niin psykiatrisella puolella annetaan diagnooseja oireiden mukaan, mutta oireiden aiheuttajia ei selvitetä mitenkään:

Jos ja kun siis henkilö ohjataan terveyskeskuksesta psykiatriselle puolelle, kukaan eikä mikään ole tarkastanut, eikä tule tarkastamaan hänen perusasioitaan. Perusverikokeet on ehkä otettu, mutta niitä ei osata tulkita, ja/tai niistä ei selviä oleellisia asioita.

"Ja kun kirjoitat raudan puutteen aiheuttamista oireista, niin kerrotaan tässä myös se että raudan liiallinen käyttö lisää mm. infektioriskiä ja on haitallista erityisesti sydämelle, maksalle ja haimalle. Liiallisesta rautakertymästä voi tulla mm. maksakirroosi, maksasyöpä tai maksatulehdus. "

Kyllä kyllä, ja aina kun astut lentokoneeseen niin on riski että se myös putoaa. Onko mainitsemasi riskit kuinka todennäköisiä, sen jätät kertomatta. Ketään en ole käskenyt enkä kehottanut rautaa syömään, mutta eikö asiasta saa kertoa ääneen? Se on kuitenkin lähes puolella tämänkin palstan käyttäjillä ongelmana. Jos asiasta kertoo ihmiselle ja hän käy mittauttamassa arvonsa niin onko se suuri rikos jos siitä on jollekin apua?

"Joten toivottavasti kukaan ei sinun tekstiesi perusteella ole ruvennut hirveästi rautatabletteja tankkaamaan..,"

Ja toivottavasti sinun kirjoituksesi perusteella kukaan ei jätä nyt selvittämättä ITSE perusasioita, kun niitä ei lääkäritkään selvitä.

Ihan lainataksesi käyttämiäsi sanamuotoja:

Saisit hävetä että törkeällä tavalla koetat viedä ihmiset siihen ajatukseen että vain psykiatrisella polilla annetut diagnoosit ja sieltä saatu lääkitys olisi ainoa oikea tapa toimia. Kun lähes puolella siihen hoitoketjuun joutuvista, terveys olisi korjattavissa muilla keinoin.

Lue lisää

Vastaan nyt muutamaan sun tekstiin (olen siis aloittaja);

Ekana kun vastasin sulle ettei mulla ole raudanpuutosta, kirjoitat "Sen verran vielä kysyn, että kun kyseessä EI ole raudanpuutos, niin minkälaisen tuloksen sait ferritiinimittauksessa, se on meinaan ainoa varma tapa todeta raudanpuutos, tai sen olemattomuus." ja "Juu, ei sun mitään mulle tartte kertoa, mutta jos et kerro niin lienee selvää että et ole käynyt ferritiinimittauksessa :)" Mielestäni noilla teksteillä yrität "pakottaa" minua kertomaan tarkkoja labratuloksiani, mitä en suostu tekemään. Jos valehtelisin, voisin ihan hyvin googlettaa viitearvot ja kirjoitella niitä. Aivan sama kuin kysyisin sinulta mitä diagnooseja sinulle on annettu ja jos et kerro, vastaisin "no sitten sulla varmasti on skitsofrenia, muuten kertoisit" tai kysyisin painoasi etkä vastaisi, niin kirjoittaisin "oot siis varmasti sairaalloisen lihava". Itsellä ei tulisi mieleenkään udella muiden tarkkoja labratuloksia, painoa, isän nimeä, tms joka menee jo henkilökohtaisuuksiin.

Toisekseen, uskon täysin että minulla on ahdistuneisuushäiriö. Jo se että koen ahdistusta suurimman osan päivästä, kertoo sen minulle. Mistä sait päähäsi etten usko, tai miksi väität täällä valheellisesti minusta? Se että pelkään samalla myös somaattisia sairauksia, ei sulje pois mielensairautta. Itse asiassa pelkoni luultavasti johtuvatkin mieleni sairauksista. Käyn terapiaryhmässä ja siellä on ihmisiä, joilla on erilaisia oireita vaikka sama sairaus, tämä on yksi syy myös miksi asia myös minua kiinnostaa.

"Kyseessä oleva henkilö ei selvästi ymmärrä omaa tilaansa. Hän on käynyt psyk.polin vastaanotolla arvontakoneessa, jossa tällä kerralla on tullut diagnoosiksi "ahdistuneisuushäiriö".
Hän ei selvästi ymmärrä asiasta yhtään mitään, eikä ymmärrä sitä että kyseinen diagnoosi on "hihasta ravistettu" , koska joku diagnoosi siellä on annettava"
Ai mistä asiasta en ymmärrä yhtään mitään? Ahdistuneisuushäiriöstä, joka varjosti elämääni ensimmäisen kerran jo vuosia sitten ja palasi myöhemmin takaisin? Uskaltaisin veikata tietäväni siitä enemmän kuin sinä. Mielestäni jo lauseesi arvontakoneesta ja hihasta ravistetusta diagnoosista kertoo että ivaat ja halveksut mt-ongelmaisia, ja vaikutat muutenkin ihmiseltä jonka mielestä kaikkeen pitää löytyy jonkinlaisella laitteella diagnosoitava sairaus.
Tiedätkö edes kuinka monta sairautta diagnosoidaan AINOASTAAN oirekuvauksen perusteella?

"Jos ja kun siis henkilö ohjataan terveyskeskuksesta psykiatriselle puolelle, kukaan eikä mikään ole tarkastanut, eikä tule tarkastamaan hänen perusasioitaan. Perusverikokeet on ehkä otettu, mutta niitä ei osata tulkita, ja/tai niistä ei selviä oleellisia asioita."
Tämä taas on aivan törkeä valhe. Musta on otettu valehtelematta satoja eri labroja, röntgeniä, sydänfilmiä, happisaturaatiota, koepaloja, jne ja putkea tai piikkiä on tungettu aika moneen kohtaan. Mielestäni on lapsellista ja typerää että edes kirjoittelet tuollaista, tosin jokainen diagnoosin saanuthan tietää ettei tuo ole totta, mutta toivottavasti sen nyt tietävät myös ne jotka eivät ole lääkärin pakeille vielä jostain syystä menneet. Mielenterveysdiagnoosia ei anneta kevyesti, olen itse siitä elävä esimerkki. Itselläni oireita laitettiinkin ensimmäiset parisen vuotta mahdollisiin ruumiillisiin sairauksiin työterveydenhuollossa eikä lähdetty selvittämään voiko kyse olla mielenterveydellisistä syistä. Tämä tehtiin vasta julkisella puolella.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa huomioida se, että viitearvoissa oleminenkaan ei vielä riitä todistamaan että sulla ei ole raudanpuutetta. Se kun on viritetty ihan liian alas Suomessa. Ja toinen juttu on se, että jos elimistössä on tulehdustilaa, se voi nostaa ferritiiniarvoa, eikä mittaus kerrokaan mahdollisesta raudanpuutteesta.

Ja näillä palstoilla on sen luokan viheltäjiä, ettei suurin osa ymmärrä omista asioistaan mitään, joten jos joku sanoo että asia EI VOI OLLA NIIN kuin väitetään, se voi silti ihan hyvin olla niin.

Sitä ihmettelen että miksi sulle on niin vaikea kertoa asioistasi, jos olisit sanonut samantien että olet jo käynyt ferritiinimittauksessa niin asiahan olisi ollut sillä selvä.

Lue lisää

Siis mähän taisin ihan ensimmäisessä kommentissani mainita että mun kohdalla kyseessä ei ole raudanpuutos. Jos joku päättää olla uskomatta niin se on ihan sen ihmisen oma asia.

Anonyymi kirjoitti:

läpäläpä

et voi tietää mitä me muut ollaa koettu

mulle lyötiin nappiresepti alle vartissa nenän etee eikä siinä juuri mitää kyselty

Etkä sinäkään voi tietää mitä muut on kokeneet joten älä esitä sitä asiaa niin että se olisi normi käytäntö. Tunnen useita tätä sairastavia, eikä yhdelläkään ole käynyt noin kun sä väität sulla käyneen. Ja kirjoitat useista eri diagnooseista, en jaksa uskoa että olet kaikki nuo diagnoosit saanut alle 15 minuutin tapaamisella ja reseptit kouraan. Siksi teen tuosta tekstistä sen päätelmän että keksit asioita ja valehtelet niitä täällä.

Anonyymi kirjoitti:

Mä voin tässä nyt aloittajana kertoa että kuten jo mainitsin ja vaikka se tuntuu olevan joillakin vaikea ymmärtää, mulla EI ole raudanpuutosta.
Tästä ei ole edes kuukautta kun multa ferri mitattiin ja lääkäri vielä ihmetteli miksi haluan sen mitattavaksi kun mun hemo on erinomainen. Suostui kuitenkin sen lähetteen kirjoittamaan pyynnöstäni ja otti samalla verenkuvan. Jokaikinen arvo viitteissä, sanoi vielä että parempi kuin hänellä itsellään.
Joten ehkä vaan kannattaa uskoa eikä tenkata lisätodisteita.

Lue lisää

Lääkäri joka ihmettelee ferritiininmittausta, sillä perusteella, että hemoglobiini on mitattu, ei selvästi ymmärrä noista asioista riittävästi, jotta hän voisi päätellä tuloksistakaan mitään.

Ilmeisesti rauta-asioista ei ymmärrä riittävästi Suomessa kuin muutama erikoislääkäri.

Niin, se ferritiinimittaus on suuntaa-antava mittaus mutta ei mikään ehdoton totuus asiassa.

Alkoholin käyttö tai ylipaino, tulehdustila ym ym kun mukavasti nostaa sitä lukemaa.

Anonyymi kirjoitti:

Lääkäri joka ihmettelee ferritiininmittausta, sillä perusteella, että hemoglobiini on mitattu, ei selvästi ymmärrä noista asioista riittävästi, jotta hän voisi päätellä tuloksistakaan mitään.

Ilmeisesti rauta-asioista ei ymmärrä riittävästi Suomessa kuin muutama erikoislääkäri.

Niin, se ferritiinimittaus on suuntaa-antava mittaus mutta ei mikään ehdoton totuus asiassa.

Alkoholin käyttö tai ylipaino, tulehdustila ym ym kun mukavasti nostaa sitä lukemaa.

Lue lisää

Eiköhän jokainen lääkäri osaa lukea viitearvot, jopa minä osaan ne lukea vaikka en ole lääkäri. Niin ja ne tulokset on kyllä kattoneet ihan kaksi lääkäriä sekä hoitaja..
Jos hemo sekä ferri on molemmat viitearvoissa ja mun oireet viittaa sairauteen jonka olen aiemminkin sairastanut (ja silloin selättänytkin), ei mulla ole mitään syytä epäillä että kyseessä olisi raudanpuutos.
Niin ja painan 69 kg, en käytä alkoholia ollenkaan ja mun tulehdusarvot on olleet myös viitearvoissa viime vuonna joka kerta kun ne mitattiin olikohan se 4 kertaa..
En tosiaan ymmärrä sun agendaa että miksi yrität väkisin vääntää mulle raudanpuutosta. Toi on jo aika omituista.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän jokainen lääkäri osaa lukea viitearvot, jopa minä osaan ne lukea vaikka en ole lääkäri. Niin ja ne tulokset on kyllä kattoneet ihan kaksi lääkäriä sekä hoitaja..
Jos hemo sekä ferri on molemmat viitearvoissa ja mun oireet viittaa sairauteen jonka olen aiemminkin sairastanut (ja silloin selättänytkin), ei mulla ole mitään syytä epäillä että kyseessä olisi raudanpuutos.
Niin ja painan 69 kg, en käytä alkoholia ollenkaan ja mun tulehdusarvot on olleet myös viitearvoissa viime vuonna joka kerta kun ne mitattiin olikohan se 4 kertaa..
En tosiaan ymmärrä sun agendaa että miksi yrität väkisin vääntää mulle raudanpuutosta. Toi on jo aika omituista.

Lue lisää

"Eiköhän jokainen lääkäri osaa lukea viitearvot, jopa minä osaan ne lukea vaikka en ole lääkäri."

Nokun ei osaa. Ja ne viitearvot on vain viitteellisiä arvoja, toimivat 90% väestöstä. Jos olet sen 10% joukossa, jolle ne ei päde, olet kusessa.

"Niin ja ne tulokset on kyllä kattoneet ihan kaksi lääkäriä sekä hoitaja.."

Minun tulokset katsoi noin 30 lääkäriä eikä kukaan nähnyt niistä sitä oleellista. Mieleenpainuvin tilanne on se, kun nuori naislääkäri osoittaa punasolujen kokoa "tästä ei tarvi välittää" , vaikka se juuri kertoi että minulla oli anemia.

"Jos hemo sekä ferri on molemmat viitearvoissa ja mun oireet viittaa sairauteen jonka olen aiemminkin sairastanut (ja silloin selättänytkin), ei mulla ole mitään syytä epäillä että kyseessä olisi raudanpuutos."

Hemoglobiinilla ei oikeasti kerro mitään siitä, onko sulla raudanpuutos vaiko ei. Ferritiinimittaus on jo parempi, mutta ei sekään ole mikään kiveen hakattu totuus. Jos et ymmärrä niin ei kai se auta vaikka tuon sinulle kertoo kuinka moneen kertaan.

Ehkei sulla ole syytä epäillä raudanpuutosta, mutta voi sulla se silti olla.

"Niin ja painan 69 kg, en käytä alkoholia ollenkaan ja mun tulehdusarvot on olleet myös viitearvoissa viime vuonna joka kerta kun ne mitattiin olikohan se 4 kertaa..
En tosiaan ymmärrä sun agendaa että miksi yrität väkisin vääntää mulle raudanpuutosta. Toi on jo aika omituista."

En mä sulle yritä väkisin mitään vääntää, mutta oireesi viittaavat raudanpuutokseen, ja noilla selvityksillä, mitä sulle on tehty, sen olemassaoloa ei ole täysin poissuljettu.

Vähän sama tilanne kuin että katsot autostasi kolme rengasta, että niissä on ilmaa ja oletat sen mukaan että siinä neljännessäkin on.

Mutta, terveytesi on omalla vastuullasi, joten onnea matkaan, en vatkaa tästä aiheesta täällä enempää kun ei siitä mitään hyötyä ole.

Jos alat pyörtyilemään jonakin päivänä niin siinä vaiheessa mielenterveyspuoli mättää sulle vahvemmat lääkkeet kun potilaan tila selvästi heikkenee, annetusta lääkityksestä huolimatta.

Mene siinä vaiheessa edes sinne erikoistuneelle rautalääkärille jos noin käy.

Kaikkea hyvää sulle kuitenkin, pahoittelen että keskustelu meni paikoitellen ikävissä tunnelmissa, mutta koetan olla viisaampi tulevaisuudessa.

Anonyymi kirjoitti:

"Eiköhän jokainen lääkäri osaa lukea viitearvot, jopa minä osaan ne lukea vaikka en ole lääkäri."

Nokun ei osaa. Ja ne viitearvot on vain viitteellisiä arvoja, toimivat 90% väestöstä. Jos olet sen 10% joukossa, jolle ne ei päde, olet kusessa.

"Niin ja ne tulokset on kyllä kattoneet ihan kaksi lääkäriä sekä hoitaja.."

Minun tulokset katsoi noin 30 lääkäriä eikä kukaan nähnyt niistä sitä oleellista. Mieleenpainuvin tilanne on se, kun nuori naislääkäri osoittaa punasolujen kokoa "tästä ei tarvi välittää" , vaikka se juuri kertoi että minulla oli anemia.

"Jos hemo sekä ferri on molemmat viitearvoissa ja mun oireet viittaa sairauteen jonka olen aiemminkin sairastanut (ja silloin selättänytkin), ei mulla ole mitään syytä epäillä että kyseessä olisi raudanpuutos."

Hemoglobiinilla ei oikeasti kerro mitään siitä, onko sulla raudanpuutos vaiko ei. Ferritiinimittaus on jo parempi, mutta ei sekään ole mikään kiveen hakattu totuus. Jos et ymmärrä niin ei kai se auta vaikka tuon sinulle kertoo kuinka moneen kertaan.

Ehkei sulla ole syytä epäillä raudanpuutosta, mutta voi sulla se silti olla.

"Niin ja painan 69 kg, en käytä alkoholia ollenkaan ja mun tulehdusarvot on olleet myös viitearvoissa viime vuonna joka kerta kun ne mitattiin olikohan se 4 kertaa..
En tosiaan ymmärrä sun agendaa että miksi yrität väkisin vääntää mulle raudanpuutosta. Toi on jo aika omituista."

En mä sulle yritä väkisin mitään vääntää, mutta oireesi viittaavat raudanpuutokseen, ja noilla selvityksillä, mitä sulle on tehty, sen olemassaoloa ei ole täysin poissuljettu.

Vähän sama tilanne kuin että katsot autostasi kolme rengasta, että niissä on ilmaa ja oletat sen mukaan että siinä neljännessäkin on.

Mutta, terveytesi on omalla vastuullasi, joten onnea matkaan, en vatkaa tästä aiheesta täällä enempää kun ei siitä mitään hyötyä ole.

Jos alat pyörtyilemään jonakin päivänä niin siinä vaiheessa mielenterveyspuoli mättää sulle vahvemmat lääkkeet kun potilaan tila selvästi heikkenee, annetusta lääkityksestä huolimatta.

Mene siinä vaiheessa edes sinne erikoistuneelle rautalääkärille jos noin käy.

Kaikkea hyvää sulle kuitenkin, pahoittelen että keskustelu meni paikoitellen ikävissä tunnelmissa, mutta koetan olla viisaampi tulevaisuudessa.

Lue lisää

Tiedätkö sä kuinka moneen muuhun sairauteen myös mun oireet voi viitata? Otetaan esimerkkinä vaikka kilpirauhassairaudet. Mutta niissäkin mulla tulokset oli viitearvoissa, joten en näe syytä jankata että varmasti vika on siinä. Varmasti aika monessa sairaudessa on samoja oireita kuin monissa muissa sairauksissa, Mutta jos ne muut sairaudet on verikokein, ym menetelmin poissuljettu, niin kyllä se kannattaa uskoa se jäljelle jäävä, todennäköisin vaihtoehto. Tai näin ainakin itse teen, jokainen sitten halutessaan voi omasta ruumiistaan käydä otattamassa vaikka mitä lisäkokeita.

Kaikkea hyvää myös sinulle.

joo näin on mutta jos vaikka hermojärjestelmä on heikoss hapes niin tuleehan se sillon helpommin se ahistus

Anonyymi kirjoitti:

joo näin on mutta jos vaikka hermojärjestelmä on heikoss hapes niin tuleehan se sillon helpommin se ahistus

Totta, terveet elämäntavat, ehkä rautalisäkin voi auttaa tai joku muu jos on puutosta ... Tärkeintä olisi elämäntilanteen korjaaminen ja ahdistuksen syiden selvittäminen. -edell.

Anonyymi kirjoitti:

Totta, terveet elämäntavat, ehkä rautalisäkin voi auttaa tai joku muu jos on puutosta ... Tärkeintä olisi elämäntilanteen korjaaminen ja ahdistuksen syiden selvittäminen. -edell.

Lue lisää

täällä ei tota rautaa saa mainita ääneen, ihan vinkki

ihmiset hermostuu siitä

Anonyymi kirjoitti:

täällä ei tota rautaa saa mainita ääneen, ihan vinkki

ihmiset hermostuu siitä

Minun puolestani saa ja on hyväkin puhua raudasta, ja muistakin tärkeistä ravintoaineista mistä monella on tietämättään puutosta. Mutta ajan vaan sitä asiaa, että pitäisi alkaa tässäkin ketjussa puhua jo niistä ahdistuksen varsinaisista syistä... eli elämäntilanteesta. Mitä on tapahtunut? Kuka, missä, milloin? Miltä se tuntui, miten se vaikutti? Miten selvisit siitä tai selvisitkö, edes tähän asti? jne. jne. Siis näitä inhimillisiä kysymyksiä. - Ahdistus on mielen varoitusmerkki, että jotain uhkaavaa on tapahtunut ja ehkä odotettavissakin. Se ei synny ilman että sosiaalisessa ympäristössä on jotain pahaa todella ollut, tapahtunut. Ihminen on fiksu.

Googleta ahdistuneisuushäiriöt tai yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. On ihan ICD-tautiluokiteltu. Asioista saa ottaa selvää ennenkuin jauhaa puuta heinää.

Anonyymi kirjoitti:

Googleta ahdistuneisuushäiriöt tai yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. On ihan ICD-tautiluokiteltu. Asioista saa ottaa selvää ennenkuin jauhaa puuta heinää.

Mihinkä mahtoi tähdätä epäselvä ja epäkohtelias kommenttisi.

Minulla on "ICD-tautiluokiteltu" ahdistuneisuushäiriö (höhöhö - röhönaurua...:) ja katson, että se ei ole mikään sairaus, vaikka "tautiluokituksessa" onkin. Kärsimykseni, ahdistukseni ja toimintavaikeuteni ovat seurausta pitkäkestoisesta vaikeasta elämäntilanteestani ja traumoista.

Siinä sulle "jauhettavaa".

Anonyymi kirjoitti:

Minun puolestani saa ja on hyväkin puhua raudasta, ja muistakin tärkeistä ravintoaineista mistä monella on tietämättään puutosta. Mutta ajan vaan sitä asiaa, että pitäisi alkaa tässäkin ketjussa puhua jo niistä ahdistuksen varsinaisista syistä... eli elämäntilanteesta. Mitä on tapahtunut? Kuka, missä, milloin? Miltä se tuntui, miten se vaikutti? Miten selvisit siitä tai selvisitkö, edes tähän asti? jne. jne. Siis näitä inhimillisiä kysymyksiä. - Ahdistus on mielen varoitusmerkki, että jotain uhkaavaa on tapahtunut ja ehkä odotettavissakin. Se ei synny ilman että sosiaalisessa ympäristössä on jotain pahaa todella ollut, tapahtunut. Ihminen on fiksu.

Lue lisää

Oot oikeassa. Itse olen aika varma että oman sairauteni uusiutumiseen vuosien jälkeen aiheutti vaativassa ja väkivallan värittämässä työpaikassa tapahtunut henkeäni uhannut väkivaltatilanne. Tuon jälkeen muistan romahtaneeni ensimmäisen kerran itkien kun pääsin töistä, ja sen jälkeen alkoivat erinäiset oireet pikkuhiljaa (painajaiset, unettomat jaksot, paniikkikohtaukset, määrittelemättömät pelot, lihaskivut, hengenahdistuskohtaukset, itkukohtaukset, jne) joita melkein kaksi vuotta työterveydessä laitettiin aina stressin, liian vähäpuolisen liikunnan, flunssan, työuupumuksen, jne piikkiin. Vasta kun lopetin työssä ja hakeuduin julkiselle, josta sain lähetteen psyk puolelle, koen alkaneeni saamaan apua. Ap

Anonyymi kirjoitti:

Oot oikeassa. Itse olen aika varma että oman sairauteni uusiutumiseen vuosien jälkeen aiheutti vaativassa ja väkivallan värittämässä työpaikassa tapahtunut henkeäni uhannut väkivaltatilanne. Tuon jälkeen muistan romahtaneeni ensimmäisen kerran itkien kun pääsin töistä, ja sen jälkeen alkoivat erinäiset oireet pikkuhiljaa (painajaiset, unettomat jaksot, paniikkikohtaukset, määrittelemättömät pelot, lihaskivut, hengenahdistuskohtaukset, itkukohtaukset, jne) joita melkein kaksi vuotta työterveydessä laitettiin aina stressin, liian vähäpuolisen liikunnan, flunssan, työuupumuksen, jne piikkiin. Vasta kun lopetin työssä ja hakeuduin julkiselle, josta sain lähetteen psyk puolelle, koen alkaneeni saamaan apua. Ap

Lue lisää

Minullakin niissä elämäntilanteissa, mistä kirjoitin, oli mukana paljon juuri tuota! Oli erittäin vaativa työpaikka, väkivaltatilanteita siellä myös, ynnä muuta. Ja lisäksi paljon muuta... en ole siellä työssä enää minäkään.
Työ oli yksi osa sitä kaikkea, tärkeä osa.
-edellinen

Anonyymi kirjoitti:

Mihinkä mahtoi tähdätä epäselvä ja epäkohtelias kommenttisi.

Minulla on "ICD-tautiluokiteltu" ahdistuneisuushäiriö (höhöhö - röhönaurua...:) ja katson, että se ei ole mikään sairaus, vaikka "tautiluokituksessa" onkin. Kärsimykseni, ahdistukseni ja toimintavaikeuteni ovat seurausta pitkäkestoisesta vaikeasta elämäntilanteestani ja traumoista.

Siinä sulle "jauhettavaa".

Lue lisää

Se tähtäsi siihen että kyseessä on sairaus, vaikka kuka väittäisi mitä. Kommentti oli siis sille joka kirjoitti ettei ahdistuneisuushäiriö ole häiriö.

Anonyymi kirjoitti:

Mihinkä mahtoi tähdätä epäselvä ja epäkohtelias kommenttisi.

Minulla on "ICD-tautiluokiteltu" ahdistuneisuushäiriö (höhöhö - röhönaurua...:) ja katson, että se ei ole mikään sairaus, vaikka "tautiluokituksessa" onkin. Kärsimykseni, ahdistukseni ja toimintavaikeuteni ovat seurausta pitkäkestoisesta vaikeasta elämäntilanteestani ja traumoista.

Siinä sulle "jauhettavaa".

Lue lisää

Eiköhän kaikki sairaudet ole seurausta erinäisistä asioista.. kuten esimerkiksi keuhkosyöpä voi olla seurausta tupakoinnista ja perintötekijöistä. Tupakointi tai perintötekijät eivät ole sairaus, keuhkosyöpä on.
Vaikea elämäntilanne ei ole sairaus, ahdistuneisuushäiriö on.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän kaikki sairaudet ole seurausta erinäisistä asioista.. kuten esimerkiksi keuhkosyöpä voi olla seurausta tupakoinnista ja perintötekijöistä. Tupakointi tai perintötekijät eivät ole sairaus, keuhkosyöpä on.
Vaikea elämäntilanne ei ole sairaus, ahdistuneisuushäiriö on.

Lue lisää

Ahdistuneisuus on mielen ja ruumiin luonnollista reagointia ylivoimaiseen elämäntilanteeseen, ei sairaus eikä häiriö. Se on "tautiluokituksessa" lähinnä yhteiskunnallis-poliittisista syistä, kuten moni muukin sosiaalisesta kontekstista johtuva ja kärsimystä aiheuttava psyykkinen ongelma.

Anonyymi kirjoitti:

Ahdistuneisuus on mielen ja ruumiin luonnollista reagointia ylivoimaiseen elämäntilanteeseen, ei sairaus eikä häiriö. Se on "tautiluokituksessa" lähinnä yhteiskunnallis-poliittisista syistä, kuten moni muukin sosiaalisesta kontekstista johtuva ja kärsimystä aiheuttava psyykkinen ongelma.

Lue lisää

No tästä asiasta onneksi ovat päättäneet asiantuntijat jotka asiaan ovat perehtyneet vuosien ajan, eikä kuka tahansa tallukka perähikiältä 😊 ahdistus ja ahdistuneisuushäiriö ovat eri asioita. Aivan kuten kipu ja kipuoireyhtymä ovat eri asioita. Kaikki kokevat joskus ahdistusta ja kipuja. Silloin kun se on jatkuvaa ja pitkäkestoista, voi (ja useimmiten onkin) kyseessä olla sairaus.

Anonyymi kirjoitti:

No tästä asiasta onneksi ovat päättäneet asiantuntijat jotka asiaan ovat perehtyneet vuosien ajan, eikä kuka tahansa tallukka perähikiältä 😊 ahdistus ja ahdistuneisuushäiriö ovat eri asioita. Aivan kuten kipu ja kipuoireyhtymä ovat eri asioita. Kaikki kokevat joskus ahdistusta ja kipuja. Silloin kun se on jatkuvaa ja pitkäkestoista, voi (ja useimmiten onkin) kyseessä olla sairaus.

Lue lisää

Ei ole. Miten elämäntilanteesta johtuva ahdistuneisuus muka pelkän keston perusteella muuttuisi sairaudeksi? Ovathan elämäntilanteen ongelmat ja traumaattiset olosuhteet, jotka ahdistuksen ovat aiheuttaneet, yleensä myös (hyvinkin) pitkäkestoisia.

Asiantuntijat ovat näistä asioista montaa mieltä. Monet katsovat juurikin, että psyykkiset pulmat kuten ahdistus ja masennus eivät ole sairauksia.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole. Miten elämäntilanteesta johtuva ahdistuneisuus muka pelkän keston perusteella muuttuisi sairaudeksi? Ovathan elämäntilanteen ongelmat ja traumaattiset olosuhteet, jotka ahdistuksen ovat aiheuttaneet, yleensä myös (hyvinkin) pitkäkestoisia.

Asiantuntijat ovat näistä asioista montaa mieltä. Monet katsovat juurikin, että psyykkiset pulmat kuten ahdistus ja masennus eivät ole sairauksia.

Lue lisää

"Eriasteista ahdistuneisuutta ilmenee oireena lähes kaikissa psykiatrissa sairauksissa ja häiriötiloissa. Kun ahdistuneisuus on luonteeltaan jatkuvaa ja pitkäaikaista ja olosuhteisiin nähden liiallista eikä ole luonteeltaan vain samanaikaiseen toiseen psykiatriseen tilaan (esimerkiksi «Mielialahäiriö»1, «Paniikkihäiriö»2, «Sosiaalisten tilanteiden pelko»3, «Traumaperäinen stressihäiriö»4) kuuluva oire, kyse saattaa olla yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä (ICD-10-diagnoosikoodi F41.1). Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö voi ilmetä myös samanaikaisesti muiden psykiatristen sairauksien tai häiriöiden kanssa.
Yleistyneelle ahdistuneisuushäiriölle ominainen ahdistus, pelokas odotus ja huoli ilmenevät useimpina päivinä ja yhtäjaksoisesti vähintään kuuden kuukauden ajan. Jatkuvaan ahdistuneisuuteen ja huoleen yhdistyy levottomuuden tai jännittyneisyyden tunne, väsymys, keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys, vapina, säpsähtely, hikoilu, pahoinvointi, ripuli, hengityksen tai pulssin tihentyminen, lihasjännitys tai vaikeus nukahtaa ja pysyä unessa. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ei kohdistu paniikkikohtausten pelkoon (ks. «Paniikkihäiriö»2), nolatuksi tulemiseen (ks. «Paniikkihäiriö»2), saastumiseen (ks. «Pakko-oireinen häiriö»5), kotoa poissaoloon tai läheisistä ihmisistä erossa oloon (ks. «Lasten ja nuorten ahdistuneisuus (eroahdistushäiriö, sisarkateushäiriö)»6), lihomiseen (ks. «Laihuushäiriö (anoreksia nervosa)»7), ruumiillisiin vaivoihin (ks. «Somatisaatiohäiriö»8) tai vakavaan sairastumiseen (ks. «Sairauden pelko, hypokondria (”luulosairaus”)»9), eivätkä ahdistus ja huoli ilmene ainoastaan traumaperäisen stressihäiriön (ks. «Traumaperäinen stressihäiriö»4) aikana." - Duodecim

Pointti on siis siinä että jos joku oire on liiallista ja jatkuvaa, se voi muuttua sairaudeksi. Kehon normaalitila EI ole olla jatkuvasti ahdistunut ja jännittynyt, vaan se tekee tuhoa keholle. Ihan kuten tietty rasvamäärä sopii keholle, mutta liiallinen ei. Bakteerit sopivat keholle ja auttavat kehoa, kunnes bakteerimäärä kasvaa liian isoksi. Kehossa on vaikka mitä hormoneja ja välittäjäaineita, jotka auttavat kehoa, paitsi jos niitä on liikaa. Keho tarvitsee vettä selviytyäkseen mutta liiallinen vesimäärä voi tappaa. Esimerkkejä on satoja, tuhansia.

Ihan voit tutustua kyseiseen sairauteen googlettamalla. En usko hetkeäkään että sulla olisi ahdistuneisuushäiriö diagnoosia, muuten tietäisit enemmän tästä sairaudesta.

"Asiantuntijat ovat näistä asioista montaa mieltä. Monet katsovat juurikin, että psyykkiset pulmat kuten ahdistus ja masennus eivät ole sairauksia." Monet asiantuntijat? No heitäpä tähän nyt sitten vaikka 10 suomalaista lääkäriä jotka kuuluvat näihin moniin asiantuntijoihin. 10 ei edes ole monta, mutta tyydyn siihen määrään. Itse en ole koskaan tällaista lääkäriä (tietääkseni ainakaan) tavannut, olen kyllä lukenut kahdesta sellaisesta ja niiden tyyppien muutkin jutut oli ihan huuhaata.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole. Miten elämäntilanteesta johtuva ahdistuneisuus muka pelkän keston perusteella muuttuisi sairaudeksi? Ovathan elämäntilanteen ongelmat ja traumaattiset olosuhteet, jotka ahdistuksen ovat aiheuttaneet, yleensä myös (hyvinkin) pitkäkestoisia.

Asiantuntijat ovat näistä asioista montaa mieltä. Monet katsovat juurikin, että psyykkiset pulmat kuten ahdistus ja masennus eivät ole sairauksia.

Lue lisää

Tää on kyllä jännää miten täällä mt-puolella katoaa ku jaska saharaan aina nää "ahdistus/masennus jne ei ole sairaus" tyypit välittömästi kun ne kirjoittaa näitä 43 % mt-sairauksista on raudanpuutosta ja moni asiantuntija sanoo niin ja näin ja pyydät niiltä faktatodisteita. Ikinä tällä tyypillä (veikkaan kyseessä olevan yksi ja sama henkilö) ei ole todisteita esittää ja se vaan siirtyy seuraavaan ketjuun selittämään kunnes joku siellä pyytää siltä faktatodisteita.
Ihan asiaa seuranneena voin tämän todeta.

Anonyymi kirjoitti:

Tää on kyllä jännää miten täällä mt-puolella katoaa ku jaska saharaan aina nää "ahdistus/masennus jne ei ole sairaus" tyypit välittömästi kun ne kirjoittaa näitä 43 % mt-sairauksista on raudanpuutosta ja moni asiantuntija sanoo niin ja näin ja pyydät niiltä faktatodisteita. Ikinä tällä tyypillä (veikkaan kyseessä olevan yksi ja sama henkilö) ei ole todisteita esittää ja se vaan siirtyy seuraavaan ketjuun selittämään kunnes joku siellä pyytää siltä faktatodisteita.
Ihan asiaa seuranneena voin tämän todeta.

Lue lisää

Paaz laittaen todisteet että masennus on sairaus.

Veikee juttu ettei niitä koskaa tuu ku niitä kysyy.

Anonyymi kirjoitti:

Minun puolestani saa ja on hyväkin puhua raudasta, ja muistakin tärkeistä ravintoaineista mistä monella on tietämättään puutosta. Mutta ajan vaan sitä asiaa, että pitäisi alkaa tässäkin ketjussa puhua jo niistä ahdistuksen varsinaisista syistä... eli elämäntilanteesta. Mitä on tapahtunut? Kuka, missä, milloin? Miltä se tuntui, miten se vaikutti? Miten selvisit siitä tai selvisitkö, edes tähän asti? jne. jne. Siis näitä inhimillisiä kysymyksiä. - Ahdistus on mielen varoitusmerkki, että jotain uhkaavaa on tapahtunut ja ehkä odotettavissakin. Se ei synny ilman että sosiaalisessa ympäristössä on jotain pahaa todella ollut, tapahtunut. Ihminen on fiksu.

Lue lisää

Ei tässä ketjussa sovi aloittajalta mitään kysyä, hän pitää sitä urkkimisena.
Meidän tulee arvailla asioita, ja siitäkin hän sitten hermostuu.

Taitaa olla parempi kun jutellaan ilmoista. Täällä on tänään aika kova pakkanen, mutta kevät on selvästi jo matkalla.

Anonyymi kirjoitti:

Paaz laittaen todisteet että masennus on sairaus.

Veikee juttu ettei niitä koskaa tuu ku niitä kysyy.

No mun ei varmasti tarvitse todistaa onko sairausluokiteltu sairaus sairaus. Sen on tehneet asiantuntijat jo aikoja sitten.
Typerin kommentti ikinä, ihan sama ku alkaisit vaatimaan todisteita siitä onko syöpä sairaus.
Mitä seuraavaksi, vaaditko todisteita siitä että maailma on pyöreä??

Anonyymi kirjoitti:

No mun ei varmasti tarvitse todistaa onko sairausluokiteltu sairaus sairaus. Sen on tehneet asiantuntijat jo aikoja sitten.
Typerin kommentti ikinä, ihan sama ku alkaisit vaatimaan todisteita siitä onko syöpä sairaus.
Mitä seuraavaksi, vaaditko todisteita siitä että maailma on pyöreä??

Lue lisää

Tässä sulle muutama tekstiote, lähteinä duodecim, ttl ja mtkl:

"Masennuksen oireille on lääketieteellisissä tautiluokituksissa määritelty kriteerit, joiden mukaan diagnoosi asetetaan. Suomessa käytetään ICD-10 -luokitusjärjestelmää. Masennus-diagnoosin määrittää aina lääkäri näiden oirekriteerien mukaan."

"Masennuksen syntyyn voivat vaikuttaa mm. biologinen alttius, synnynnäinen temperamentti ja kehityksen aikaisten kokemusten muovaama persoonallisuuden rakenne. Masennuksessa on kyse usein myös häiriöistä aivojen toiminnassa ja niiden välittäjäaineenvaihdunnassa. Psykologisella tasolla alttiutta sairastumiseen lisäävät mm. huono itsetunto ja vääristynyt minäkuva sekä erilaiset sisäistetyt negatiiviset ajatusmallit. Masennus voi olla ihmisen psyyken tiedostamaton keino paeta pelottavia tunnetiloja, kuten omia tai toisen vihantunteita, surua tai muita tukahdutettuja voimakkaita tunteita, jotka voivat vaikeuttaa tunne-elämää tai ihmissuhteita pitkäänkin tiedostamatta.
Masennuksesta puhutaan nykyään paljon, ja yhä useampi uskaltaa kertoa oireistaan ääneen joko läheisille, lääkärille tai muulle alan ammattilaiselle. Masennusta ei pitäisikään kenenkään hävetä tai piilottaa, sillä mitä varhaisemmassa vaiheessa sairastunut pääsee hoitoon, sitä nopeampaa ja pysyvämpää toipuminen voi olla. Ja vaikka pahan olon kanssa olisi elänyt yksin kauankin ja vasta suurempi romahdus voinnissa saisi hakeutumaan hoitoon, on masennuksesta aina mahdollista parantua.
Masennuksen hoidossa tehokkaimmaksi hoidoksi on todettu psykologisen keskusteluavun tai psykoterapian sekä mahdollisen lääkehoidon yhdistäminen. Toisille tehokas hoito voi olla psykoterapia ja mahdollinen sairausloma akuutissa vaiheessa, ilman minkäänlaista lääkitystä. Toiset taas tarvitsevat psykoterapian ohella myös lääkehoitoa. Pelkkä lääkehoito ilman psykologista keskusteluapua ei ole tutkitusti pitemmän päälle tehokas eikä suositeltava hoitomuoto.
Sairauden alkuvaiheessa hoidon voi suunnitella yleislääkäri, mutta pitkittyneessä, vaikea-asteisemmassa tai toistuneessa masennuksessa on syytä hakeutua psykiatrian erikoislääkärin vastaanotolle."

"Varsinaisissa masennustiloissa keskeinen oire on masentunut mieliala tai selvästi vähentynyt mielenkiinto tai mielihyvä. Oire vaivaa suurimman osan päivästä yhtäjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan. Masennustilassa ei kuitenkaan ole kyse pelkästä alentuneesta mielialasta tai mielenkiinnosta, sillä varsinaisen masennustilan diagnosointi edellyttää myös useita samanaikaisia muita oireita.
Tällaisia masennustilalle ominaisia oireita ovat merkittävä painon lasku tai nousu, unettomuus tai lisääntynyt unen tarve, lähes päivittäinen väsymys tai voimattomuus, liikkeiden ja mielen hidastuminen tai kiihtyneisyys, arvottomuuden tai kohtuuttomat syyllisyyden tunteet, vaikeudet ajatella, keskittyä tai tehdä päätöksiä sekä kuolemaan liittyvät mielikuvat tai itsemurha-ajatukset. Masennusoireisiin liittyy usein eriasteista ahdistuneisuutta sekä alkoholin lisääntynyttä käyttöä.
Hetkellinen tai lyhytaikainen masentunut mieliala tai suru reaktiona erilaisiin pettymyksiin tai menetyksiin ei siis ole osoitus masennustilasta. Masennustilassa mielialan muutos ja siihen liittyvät oireet saattavat kestää yhtäjaksoisesti viikkoja, kuukausia, joskus vuosiakin."

Anonyymi kirjoitti:

Ei tässä ketjussa sovi aloittajalta mitään kysyä, hän pitää sitä urkkimisena.
Meidän tulee arvailla asioita, ja siitäkin hän sitten hermostuu.

Taitaa olla parempi kun jutellaan ilmoista. Täällä on tänään aika kova pakkanen, mutta kevät on selvästi jo matkalla.

Lue lisää

Haha, en kyllä ole missään vaiheessa hermostunut mutta miten vaan :D

Onko harhaluuloisuus yksi raudanpuutteen oireista? Sulla saattais olla raudanpuute.

Anonyymi kirjoitti:

No mun ei varmasti tarvitse todistaa onko sairausluokiteltu sairaus sairaus. Sen on tehneet asiantuntijat jo aikoja sitten.
Typerin kommentti ikinä, ihan sama ku alkaisit vaatimaan todisteita siitä onko syöpä sairaus.
Mitä seuraavaksi, vaaditko todisteita siitä että maailma on pyöreä??

Lue lisää

et ymmärrä yhtä tärkeätä pointtia

asiantuntijat joista puhut, ovat pseudotieteen asiantuntijoita, tuo pseudotiede on nimeltään psykiatria

useimmat "psykiatrian sairaudet" johtuvat ulkoisista tekijöistä, ei siitä, että ihminen ajattelee väärin, kuten psykiatria koettaa sairauksia selittää

tuota väärinajattelemista sitten koitetaan lievittää (eivät edes väitä että lääkitys parantaisi) jännittävillä lääkekokeiluilla, ja kun yhden diagnoosin lääkkeet on kokeiltu, vaihdetaan diagnoosia, että saadaan uusia lääkkeitä käyttöön

kun tuo polku on kuljettu loppuun, todetaan että potilas on toivoton tapaus ja hänet on laitettava eläkkeelle

vertauksesi syövän ja psykiatrisen sairauden välillä on osoitus siitä ettet ymmärrä asioita. syöpä on havaittavissa, mutta psykiatrinen sairaus on havaittavissa vain lääkärin kirjoittamassa diagnoosissa

jos lääkäri ei keksi sinulle sitä diagnoosia, sairauttasi ei ole olemassa

tiedän tiedän, on olemassa jotakin, mutta siitä jostakin tulee psyiatrinen sairaus vasta siinä vaiheessa kun lääkäri näin keksii

ja kun hän on psykiatrian asiantuntija niin tarjoaako hän muita vaihtoehtoja kuin psykiatrian sairauksia, joita voi arvailla aikalailla ilman vastuuta, niiden olemassaoloa tai olemattomuutta kun ei voi todistaa mikään/kukaan muu kuin kyseinen lääkäri

Anonyymi kirjoitti:

Tässä sulle muutama tekstiote, lähteinä duodecim, ttl ja mtkl:

"Masennuksen oireille on lääketieteellisissä tautiluokituksissa määritelty kriteerit, joiden mukaan diagnoosi asetetaan. Suomessa käytetään ICD-10 -luokitusjärjestelmää. Masennus-diagnoosin määrittää aina lääkäri näiden oirekriteerien mukaan."

"Masennuksen syntyyn voivat vaikuttaa mm. biologinen alttius, synnynnäinen temperamentti ja kehityksen aikaisten kokemusten muovaama persoonallisuuden rakenne. Masennuksessa on kyse usein myös häiriöistä aivojen toiminnassa ja niiden välittäjäaineenvaihdunnassa. Psykologisella tasolla alttiutta sairastumiseen lisäävät mm. huono itsetunto ja vääristynyt minäkuva sekä erilaiset sisäistetyt negatiiviset ajatusmallit. Masennus voi olla ihmisen psyyken tiedostamaton keino paeta pelottavia tunnetiloja, kuten omia tai toisen vihantunteita, surua tai muita tukahdutettuja voimakkaita tunteita, jotka voivat vaikeuttaa tunne-elämää tai ihmissuhteita pitkäänkin tiedostamatta.
Masennuksesta puhutaan nykyään paljon, ja yhä useampi uskaltaa kertoa oireistaan ääneen joko läheisille, lääkärille tai muulle alan ammattilaiselle. Masennusta ei pitäisikään kenenkään hävetä tai piilottaa, sillä mitä varhaisemmassa vaiheessa sairastunut pääsee hoitoon, sitä nopeampaa ja pysyvämpää toipuminen voi olla. Ja vaikka pahan olon kanssa olisi elänyt yksin kauankin ja vasta suurempi romahdus voinnissa saisi hakeutumaan hoitoon, on masennuksesta aina mahdollista parantua.
Masennuksen hoidossa tehokkaimmaksi hoidoksi on todettu psykologisen keskusteluavun tai psykoterapian sekä mahdollisen lääkehoidon yhdistäminen. Toisille tehokas hoito voi olla psykoterapia ja mahdollinen sairausloma akuutissa vaiheessa, ilman minkäänlaista lääkitystä. Toiset taas tarvitsevat psykoterapian ohella myös lääkehoitoa. Pelkkä lääkehoito ilman psykologista keskusteluapua ei ole tutkitusti pitemmän päälle tehokas eikä suositeltava hoitomuoto.
Sairauden alkuvaiheessa hoidon voi suunnitella yleislääkäri, mutta pitkittyneessä, vaikea-asteisemmassa tai toistuneessa masennuksessa on syytä hakeutua psykiatrian erikoislääkärin vastaanotolle."

"Varsinaisissa masennustiloissa keskeinen oire on masentunut mieliala tai selvästi vähentynyt mielenkiinto tai mielihyvä. Oire vaivaa suurimman osan päivästä yhtäjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan. Masennustilassa ei kuitenkaan ole kyse pelkästä alentuneesta mielialasta tai mielenkiinnosta, sillä varsinaisen masennustilan diagnosointi edellyttää myös useita samanaikaisia muita oireita.
Tällaisia masennustilalle ominaisia oireita ovat merkittävä painon lasku tai nousu, unettomuus tai lisääntynyt unen tarve, lähes päivittäinen väsymys tai voimattomuus, liikkeiden ja mielen hidastuminen tai kiihtyneisyys, arvottomuuden tai kohtuuttomat syyllisyyden tunteet, vaikeudet ajatella, keskittyä tai tehdä päätöksiä sekä kuolemaan liittyvät mielikuvat tai itsemurha-ajatukset. Masennusoireisiin liittyy usein eriasteista ahdistuneisuutta sekä alkoholin lisääntynyttä käyttöä.
Hetkellinen tai lyhytaikainen masentunut mieliala tai suru reaktiona erilaisiin pettymyksiin tai menetyksiin ei siis ole osoitus masennustilasta. Masennustilassa mielialan muutos ja siihen liittyvät oireet saattavat kestää yhtäjaksoisesti viikkoja, kuukausia, joskus vuosiakin."

Lue lisää

Niin, psykiatrian puutaheinää on tuo.

Masennus on vain heidän määrittelemänsä nimitys ihmisen pahoinvoinnille.

Ja kun heillä on oikeus käyttää tuollaista määrittelyä, ei ainakaan hommat lopu kesken.

Moni masennus olisi parannettavissa muilla keinoin kuin noilla lääkkeillä.

Käsi pystyyn jos olet parantunut lääkeillä masennuksesta tai jos tiedät jonkun. Minä en meinaan tiedä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, psykiatrian puutaheinää on tuo.

Masennus on vain heidän määrittelemänsä nimitys ihmisen pahoinvoinnille.

Ja kun heillä on oikeus käyttää tuollaista määrittelyä, ei ainakaan hommat lopu kesken.

Moni masennus olisi parannettavissa muilla keinoin kuin noilla lääkkeillä.

Käsi pystyyn jos olet parantunut lääkeillä masennuksesta tai jos tiedät jonkun. Minä en meinaan tiedä.

Lue lisää

No itse tunnen aika montakin.

Toki voit ihan vapaasti väittää ettei joku sairaus ole sairaus, mutta niin kauan kuin sen on useampi asiantuntija (muistaakseni tautiluokitukset annetaan WHO:n monitahoisen asiantuntijatiimin tutkimuksien perusteella, eikä niitä anneta mitenkään kevyesti ja siksi että yksi tai kaksi ihmistä oireilisi) on luokitellut sairaudeksi, se on sairaus.
Jos olisit lukenut tuon tekstin kunnolla, huomaisit että masennus ei ole "vain" pahaa oloa.
Ja tietäisit sen että masennuksen hoidossa painotetaan usein, jos ei aina, terapiaa.

Mutta kommenttisi kertoo kyllä kaiken sinusta.

Maailmassa on aika monta sairautta joita ei pystytä verikokein, tmv osoittamaan. Tämä ei tarkoita etteikö näitä sairauksia olisi. Onko skitsofrenia myös mielestäsi "puuta heinää"?

Ikävä kyllä kaltaistesi ihmisten vuoksi moni häpeää kertoa mielenterveysongelmistaan. Tällaisia ihmisiä ovat he jotka yleensä ovat empatiakyvyttömiä ja joilla ei ole minkäänlaista kokemusta mt-puolen sairauksista.

Anonyymi kirjoitti:

No itse tunnen aika montakin.

Toki voit ihan vapaasti väittää ettei joku sairaus ole sairaus, mutta niin kauan kuin sen on useampi asiantuntija (muistaakseni tautiluokitukset annetaan WHO:n monitahoisen asiantuntijatiimin tutkimuksien perusteella, eikä niitä anneta mitenkään kevyesti ja siksi että yksi tai kaksi ihmistä oireilisi) on luokitellut sairaudeksi, se on sairaus.
Jos olisit lukenut tuon tekstin kunnolla, huomaisit että masennus ei ole "vain" pahaa oloa.
Ja tietäisit sen että masennuksen hoidossa painotetaan usein, jos ei aina, terapiaa.

Mutta kommenttisi kertoo kyllä kaiken sinusta.

Maailmassa on aika monta sairautta joita ei pystytä verikokein, tmv osoittamaan. Tämä ei tarkoita etteikö näitä sairauksia olisi. Onko skitsofrenia myös mielestäsi "puuta heinää"?

Ikävä kyllä kaltaistesi ihmisten vuoksi moni häpeää kertoa mielenterveysongelmistaan. Tällaisia ihmisiä ovat he jotka yleensä ovat empatiakyvyttömiä ja joilla ei ole minkäänlaista kokemusta mt-puolen sairauksista.

Lue lisää

Kanssasi on turha yrittää keskustella kun et ymmärrä lukemaasi.

Jos et ymmärtänyt mitä tuossa kirjoitettiin ja alat vinkumaan sen jälkeen aivan eri asiasta niin turha jatkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kanssasi on turha yrittää keskustella kun et ymmärrä lukemaasi.

Jos et ymmärtänyt mitä tuossa kirjoitettiin ja alat vinkumaan sen jälkeen aivan eri asiasta niin turha jatkaa.

Lue lisää

Jep jep, ehkäpä tää keskustelu on ohi 😂

Anonyymi kirjoitti:

Jep jep, ehkäpä tää keskustelu on ohi 😂

"Väittelystänne" tulee mieleen tämä artikkeli, joka aika hyvin tiivistää sen miten itse ajattelen aiheesta. shorturl.at/cuPSU

Anonyymi kirjoitti:

No itse tunnen aika montakin.

Toki voit ihan vapaasti väittää ettei joku sairaus ole sairaus, mutta niin kauan kuin sen on useampi asiantuntija (muistaakseni tautiluokitukset annetaan WHO:n monitahoisen asiantuntijatiimin tutkimuksien perusteella, eikä niitä anneta mitenkään kevyesti ja siksi että yksi tai kaksi ihmistä oireilisi) on luokitellut sairaudeksi, se on sairaus.
Jos olisit lukenut tuon tekstin kunnolla, huomaisit että masennus ei ole "vain" pahaa oloa.
Ja tietäisit sen että masennuksen hoidossa painotetaan usein, jos ei aina, terapiaa.

Mutta kommenttisi kertoo kyllä kaiken sinusta.

Maailmassa on aika monta sairautta joita ei pystytä verikokein, tmv osoittamaan. Tämä ei tarkoita etteikö näitä sairauksia olisi. Onko skitsofrenia myös mielestäsi "puuta heinää"?

Ikävä kyllä kaltaistesi ihmisten vuoksi moni häpeää kertoa mielenterveysongelmistaan. Tällaisia ihmisiä ovat he jotka yleensä ovat empatiakyvyttömiä ja joilla ei ole minkäänlaista kokemusta mt-puolen sairauksista.

Lue lisää

Oma mielenteryden sairaus osottautui 28 vuoden "hoidon" eli pillereiden syöttämisen jälkeen suolistotulehdukseksi jonka johdosta elimistöstäni puuttui kaikki mahdolliset metalliset hiven- ja kivennäisaineet.

En lähtisi arvioimaan lääkäreiden silmämääräistä arviointia kummoiseksi. Minullekin tehtiin ensimmäisestä käynnistä selväksi että minulla täytyy olla mielenterveyden sairaus koska voin niin huonosti.

Ilman sen kummempia tutkimuksia lähete mielenterveyspuolelle, sieltä nappia ja diagnoosia tulemaan ja kun olo ei kohentunut, diagnoosia vaihdeltiin aina uuteen, kuten myös napit vaihdettiin.

Aloin lopulta itse selvittää asiaa sen jälkeen kun aloin pyörtyilemään 28 vuoden hoitamisen jälkeen. Ensin selvisi että elimistön rauta-arvot oli erittäin alhaiset, sitten selvisi että sinkki oli alhaalla, sen jälkeen kävi ilmeiseksi että magnesium oli aivan alhaalla. Ja lopulta päättelin että eiköhän ne ole kaikki muutkin metallit alhaalla.

Ehkä terveydenhuollossa on hiljaisesti sovittu että aina ei hoito sovi kohdalleen, mutta pidetään isot linjat kasassa. Ihan hieno ajatus mutta kun joudut siihen vähemmistöön jolle se hoito ei ihan sattunut kohdalleen, on yksilölle aiheutuneet haitat aika isoja.

En tehnyt oikein töitä elämäni aikana, en tienannut mittään, eli elän köyhyydessä, 700 euroa per kk josta menee puolet asumiseen. En mennyt naimisiin, en tehnyt lapsia, enkä tehnyt oikeastaan mitään, kun ei ollut voimia. Minulla ei ole kavereita eikä ole sukulaisia joihin olisin jaksanut pitää yhteyttä. Olen ajautunut täysin yhteiskunnan ulkopuolelle, erakoksi. Ihme että olen hengissä ja edes näinkin paljon järjissäni.

Kiitos vaan terveydenhoitojärjestelmä, en haluaisi olla katkera mutta sitä tunnetilaa on vaikea välttää.