Miten kertoa että kumppani voisi olla nainenkin

Anonyymi

Oon muutama vuosi sitten tunnustanut itselleni, että voin ihastua myös naiseen.
En ole suhteessa kenenkään kanssa, enkä oo koskaan ollut suhteessa naisen kanssa. Ihastunut olen, mutta..
Olen miettinyt pitäisikö tulla kaapista tutulle ja lapsille jo etukäteen vai vasta jos ryhdyn suhteeseen naisen kanssa.
Miten te olette toimineet?

23

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Minä mietin aivan samaa, sillä olen samantyylisessä tilanteessa. Olen asumuserossa miehestäni ja kovasti naiseen ihastunut. Uskon, että seuraava kumppanini on nainen. Puhuako asiasta jo tässä vaiheessa, vai myöhemmin kun olisin aloittelemassa suhdetta, vai vasta kun tiedän, että suhteesta todella olisi tulossa jotain vakavaa.. Itsellänikin on lapsia, ja haluan edetä asiassa rauhallisesti. Mutta mikä olisi sopiva tapa ja järjestys?

      • Anonyymi

        Lisään vielä, että haluaisin kuitenkin valmistaa läheisiäni asiaan, sillä menihän itsellänikin aikaa hyväksyä oma kiinnostukseni naisiin. Haluaisin, että he olisivat valmiimpia ottamaan mahdollisen uuden kumppanini hyväksyvästi vastaan.


      • Anonyymi

        Kiva jakaa jonkun kanssa tätä. Minä taas olen ollut pitkään sinkkuna ja lapset aikuisia. Enemmän kipuilen ehkä sen kanssa, että mietin (ehkä turhaan) että muut luulevat sinkkuuden johtuvan siitä, että olen jo kauan katsellut naisia. Mutta näin en tiedä asian olleen. Ja mitäpä väliä sillä on, mitä miettivät. Toki taustalla tämäkin syy voi olla, siis syynä siihen, miksi sopivaa kumppania ei ole löytynyt, siis se, etten ole itse tiennyt mitä oikeastaan etsin.
        Mutta pitäisikö vaan julkisesti sanoa, että tuleva kumppani voi olla mies tai nainen vai olla hiljaa ja kertoa sitten jos on tarpeen.
        Muutama ystävä kyllä tietää,.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisään vielä, että haluaisin kuitenkin valmistaa läheisiäni asiaan, sillä menihän itsellänikin aikaa hyväksyä oma kiinnostukseni naisiin. Haluaisin, että he olisivat valmiimpia ottamaan mahdollisen uuden kumppanini hyväksyvästi vastaan.

        Kaikki muut on varmaan tiennyt ennen sua. Ei se kenenkään muun elämään vaikuta mitenkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki muut on varmaan tiennyt ennen sua. Ei se kenenkään muun elämään vaikuta mitenkään.

        Tuo on just se lause, jota en haluasi. Että kaikki muut on tienneet ja mä "muka" en. Voihan se noin olla, mutta kun en oo tajunnut..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on just se lause, jota en haluasi. Että kaikki muut on tienneet ja mä "muka" en. Voihan se noin olla, mutta kun en oo tajunnut..

        Minäkään en halua kuulla sitä lähimmältäkään ystävältä, jolle en ole asiasta koskaan puhunut. Vain yksi kaverini tietää asiasta, hän kertoi minulle ensin olevansa myös naisista kiinnostunut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiva jakaa jonkun kanssa tätä. Minä taas olen ollut pitkään sinkkuna ja lapset aikuisia. Enemmän kipuilen ehkä sen kanssa, että mietin (ehkä turhaan) että muut luulevat sinkkuuden johtuvan siitä, että olen jo kauan katsellut naisia. Mutta näin en tiedä asian olleen. Ja mitäpä väliä sillä on, mitä miettivät. Toki taustalla tämäkin syy voi olla, siis syynä siihen, miksi sopivaa kumppania ei ole löytynyt, siis se, etten ole itse tiennyt mitä oikeastaan etsin.
        Mutta pitäisikö vaan julkisesti sanoa, että tuleva kumppani voi olla mies tai nainen vai olla hiljaa ja kertoa sitten jos on tarpeen.
        Muutama ystävä kyllä tietää,.

        Taidan kääntyä siihen, että kerron lapsilleni ja perheelleni vasta kun seuraava suhde alkaisi olla sillä tavoin vakava, että olisi jotain kerrottavaa. Jollekin ystävälleni voisin kertoa jotain tästä avioerosta päästyäni. Somessa en koe tarpeelliseksi mitenkään asiasta erikseen viestiä. Toki moni kavereistanikin tukee Prideä sateenkaaritunnuksin tuolla viikolla ja kyllä lapsillekin haluan puhua vähemmistöjen asioista..


    • Ehkä voisit yleisellä tasolla puhua, että sinun mielestäsi ei ole väliä sillä, mitä sukupuolta toinen on, jos rakastaa. Ja muutenkin puhua inklusiivisesti vähemmistöistä.

      Näin laskisit yllättymiskynnystä ja voisit myös tarkkailla tuttujen reaktioita, lapsesi tuskin aiheuttavat suurta härdelliä, tosin uusioperheessä uuden vanhemman hyväksyminen voi olla iso asia lapsille, riippumatta sukupuolesta.

      • Anonyymi

        Olenkin vähän tuohon suuntaan pari vuotta puhunut. Jos vaikka joku sanoo, että pitäisi järjestää sulle sokkotreffit, menisitkö. Niin olen vastannut, et olen avoimin mielin, jos on minulle kumppaniksi sopiva henkilö. Tai jos joku sanoo, että millaista miestä etsit, vastaan että mukavaa, keskystelutaitoista ja liikunnallista kumppania.
        Että joku on saattanut huomata, etten puhu miehestä vaan kumppanista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olenkin vähän tuohon suuntaan pari vuotta puhunut. Jos vaikka joku sanoo, että pitäisi järjestää sulle sokkotreffit, menisitkö. Niin olen vastannut, et olen avoimin mielin, jos on minulle kumppaniksi sopiva henkilö. Tai jos joku sanoo, että millaista miestä etsit, vastaan että mukavaa, keskystelutaitoista ja liikunnallista kumppania.
        Että joku on saattanut huomata, etten puhu miehestä vaan kumppanista.

        Minäkin pidän tuosta kumppani-sanasta :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin pidän tuosta kumppani-sanasta :)

        Tuo on tosiaan yksi keino valmistella muita tuohon ajatukseen, käyttää termiä kumppani


    • Anonyymi

      En tiedä minkä ikäisiä ootte, mutta mun lapset on kaikki 2000-luvulla syntyneitä. Ei se ole heille mikään juttu. Mun daami kun tuli ekaa kertaa kylään niin että lapset oli kotona, niin mä esittelin että tässä on mun naisystävä Maija, ja lapset sanoi tyyliin, moi mä olen Matti, voisko tänään olla pizzaa. Että niin vaikea tilanne.

      • Anonyymi

        Ikää reilu 50v, lapset ysäriltä. Ovat suvaitsevia, mutta itselle pieni kynnys silti. Toisaalta haluaisin olla valmiiksi avoin, että näinkin voisi olla.
        Lapsia enemmän mietin ehkä muita sukulaisia, vaikka suvussa ei mikään erikoinen juttu olisikaan.


    • Anonyymi

      Itse en ehkä lähtis asiaa etukäteen "ilmoittelemaan", vaan vasta sitten kun ja jos on ajankohtaista. Paitsi jos asia tulee puheeksi, niin siinähän on hyvä asiasta mainita että ei sitä tiedä vaikka seuraava kumppani ois nainen.
      Niin kauan kun oot sinkku, ei sillä ole niin väliä ellei muuten ole tarve keskustella lastesi ja tuttujen kanssa asiasta.

      • Anonyymi

        Onhan se niinkin. Toisaalta, jos olisi avoimesti bi, siis vaikka myös somessa, olisi ehkä helpompi lähestyä kiinnostavaa naistakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan se niinkin. Toisaalta, jos olisi avoimesti bi, siis vaikka myös somessa, olisi ehkä helpompi lähestyä kiinnostavaa naistakin.

        Itse en kyllä somessa mitenkään julista seksuaalista suuntaumista... sitä ihastustasiko ajattelit somessa lähestyä?

        Mutta kerro nyt asiasta ihmeessä tutuilla ja lapsille kun vaikuttaa että selkeästi haluat niin tehdä :D


    • Anonyymi

      Toistaiseksi.
      Muutos lesboksi on noissa tapauksissa jo alkanut.

      • Anonyymi

        Miten osaat arvioida tuon, että "muutos lesboksi on alkanut"? Ja mitä se muutos mielestäsi tarkoittaa ja pitää sisällään? Minulla on tilanne, etten usko enää miehiä millään tavalla haluavani suhteeseen.


    • Mä kertoisin vasta sitten, kun tapailisin jotakuta naista. Lasten ikäkin vaikuttaa. Isommille ehkä kertoisin aiemmin, juurikin jotenkin noin kuten Eri-mies asian esitti.

      En kuitenkaan veisi uutta deittiä ihan heti lapsille näytille, sillä ensin pitää tietää suhteen laatu. Jojoilu suhteilla en haluisi lapsia kuormittaa.

      • Anonyymi

        Minulla on tosiaan jo aikuiset lapset, jotka asuvat omillaan. Eivät ole koskaan joutuneet seuraamaan kumppaneiden vaihtumista eli jojoilusuhteita.
        Että sen puolesta ei ole kiirettä, jotenkin vaan asiat tavallaan tuntuisi helpommalta, jos olisi avoin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on tosiaan jo aikuiset lapset, jotka asuvat omillaan. Eivät ole koskaan joutuneet seuraamaan kumppaneiden vaihtumista eli jojoilusuhteita.
        Että sen puolesta ei ole kiirettä, jotenkin vaan asiat tavallaan tuntuisi helpommalta, jos olisi avoin.

        Okei. Minusta sun kannattaa toimia kuten hyväksi tunnet. Avoimuus kyllä alusta asti tekee ehkä helpommaksi sikäli, ettei tule yllätyksenä.


    • Itse välillä epäilen olenko kunnolla naisiin päin, koska kun olen katellut paljon noita mun lempimuusikoiden/laulajien ja varsinkin vanhojen rokkareitten nuoruuskuvia, esim. Robert Plant, Rory Gallagher, Chris Norman, Rob Halford, David Coverdale, niin ei ees naiset käy mielessä ja joskus epäilen olenko edes naisiin päin. Sitten joskus taas saatan katella jotain naista, kun olen liikenteessä tai tulee tunne jostain naisesta, esim. vaikka laulaja Kate Bushin nuoruuskuvia katellessa, että haluaisin suudella tuollaista naista, mutta sitten kun taas katon vaikka Rory Gallagherin kuvia, niin naiset pyyhkiytyy mielestä.

      Joskus olen katunut, että tulin kerran kertoneeksi mummolle ja mun siskolle, että pidän myös naisista ja etenkin mummolle, koska joskus mietin pidänkö todella. Tosin ei mulle kuitenkaan olis mikään kriisi, jos kunnolla rakastuisin johonkin naiseen eikä suuri kynnys intiimeillekään asioille naisen kanssa, joten kai mää sitten ainakin jotenkin oon myös naisiin päin, vaikka musta kyllä miehetkin on ihania ja pidän heistä kyllä tosi paljon (en tosin ihan minkä tyylisistä tahansa yleensä kiinnostu, poikamaisista yleensä ja ehkä piirteiltään hieman naisellisista myös).

    • Anonyymi

      Me eletään nyky maailmassa. Nykyään pitäisi olla itsestään selvää, että jokainen voi ihastua/rakastua kehen vain. Sukupuolella ei ole mitään väliä.

      Sanon tämän näin 25 vuotiaana, joten voi olla, että katson asiaa vähän liian itsestäänselvyytenä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Puhut olevasi hyvä ja kiltti ihminen

      Mutta todellisuudessa oletkin itsekeskeinen ja omahyväinen. Kaiken pitää pyöriä sinun ympärilläsi, kuten esimerkiksi tää
      Ikävä
      165
      2234
    2. Kimmo Kivelä mikä pösilö.

      Kirkkoherra kehtaa kitistä saamastaan kunniamerkistä. Onpa törkee äijä. Ei niin pientä ojaa että meidän kirkkoherralla
      Kiuruvesi
      31
      1677
    3. Nainen kaunokainen

      Mitä teet tänään illalla?
      Ikävä
      55
      1385
    4. Olisin halunnut...

      Olisin halunnut jutella kaikki asiat selväksi. Olen joskus kirjoittanut tänne huonossa mielentilassa ja todella ajattele
      Ikävä
      98
      1348
    5. Paljonko sinulla nainen on velkaa tai säästöjä?

      Sitä tässä mietin jatkoa ajatellen.
      Ikävä
      125
      1255
    6. Tänään on mun viimeinen päivä kanssas Sun

      Tänään on mun viimeinen päivä Kanssas sun, täydellinen Ennenkuin mun mentävä on Kaihtimien välistä valo Tunkeutuu uniisi
      Ikävä
      209
      1068
    7. Kulta miten menee

      Mitä tunnet nyt.
      Ikävä
      68
      1028
    8. Hyvä kuolema?

      Niin.. minulta taas raskaamman puoleinen aloitus.. Olen kuunnellut äänikirjaa hyvästä kuolemasta keskiajalla ja siinä o
      Sinkut
      101
      1023
    9. Ollila työt

      Ei kyllä ole kehumista näiden töistä!!Paitsi isä Ollila kyllä jaksaa ajella ja kyylätä mitä muut tekee.
      Oulainen
      24
      1005
    10. Nyt faktoja tiskiin mies

      Kerro kaikki syyt miksi en kiinnosta. Arvaan jo joitain, mutta haluan kuulla ne sinulta.
      Ikävä
      77
      995
    Aihe