Millä kompensoidaan uuden tehtaan myötä kasvavien hakkuiden aiheuttama hiilinielun pieneneminen ?
Vähennetäänkö autoilua vai mitä tehdään ?
Vähennetäänkö autoilua vai mitä tehdään ?
Hiilinielu
Anonyymi
14<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei metsien hakkaamatta jättäminen ole ilmastonmuutokselle hyväksi, vaan pikemminkin päinvastoin. Vain hyvässä kasvussa oleva metsä nielee, vanha lahoava metsä päinvastoin on haitallinen. Korvataan tietenkin laittamalla uutta kasvamaan. Ja paljon löytyy joutavia pusikkoja ja joutomaita joilla ei nyt kasva mitään, ne pitäisi ottaa kasvatuskäyttöön.
No mitäs sille puulle tapahtuu kun se kaadetaan? Kauanko se selluna sitoo hiiltä?
Metsän hiilensidontakyky on riippuvainen vain ja ainoastaan lehtivihreän määrästä eikä mistään muusta. Kunnon metsässä on enemmän lehtivihreää kuin taimikossa tai hakkuaukealla.
Kun puu kaadetaan ja käytetään jollakin tavalla, niin vähintään puolet siihen sitoutuneesta hiilestä vapautuu ilmakehään. Kaadetun tilalle istutettu puu kyllä sitoo hiilen aikanaan itseensä, mutta siihen menee 50 vuotta. Tämän ajan hiili on hiilidioksidina ilmakehässä lämmittämässä sitä.
Sanottakoon vielä tähän, että aarniometsissä voi olla 500 vuotiaita mäntyjä, jotka on sitoneet hiiltä jo kauan ennen, kuin ihminen on keksinyt sellunkeittoa.
Suomessa metsäteollisuus puhuu "metsänhoidosta", joka metsäteollisuuden kielellä tarkoittaa metsän halkkuita eri vaiheissa 30-80 vuoden völein.
Osa siitä poltetaan jo sellutehtaan voimalaitoksessa ja sellusta tehdään tuotteita, jotka käytön jälkeen hävitetään polttamalla. Poltossa hiili päästetään ilmakehään joko hiilidioksidina tai häkänä.
Sellutehtaalle toimitetun puun hiili on varsin nopeasti ilmastoa lämmittämässä.
Tapahtuminen riippuu toimenpiteiden laadusta. Uusien puiden kasvattaminen tuottaa pitkään uutta nielua.
Uusi puu sitoo sitä hiiltä, joka on poltettu sellutehtaalla. Tosin siihen menee vuosikymmeniä, että poltettu hiili sitoutuu taas biomassaksi.
Tässähän se ongelma on. Puusta pitäisi tehdä kestäviä ja pitkään säilyviä tuotteita, jotta se sitoisi hiiltä. Nykyisten puurakennustenkin elin-ikä lasketaan 50-vuodeksi, joka on auttamatta liian lyhyt aika. Hiiltä pitäisi pystyä sitomaan satoja vuosia, jotta se jossain näkyisi.
Turpeen polton pienentäminen kompensoi hiilinielua.
Turpeen tilalla poltetaan puuta, josta syntyy hiilidioksidia.
Ilman hiilidioksidia ei kasvit kasva.
Turha huoli, puu haetaan Venäjältä.
Venäjä joutuu pienentämään päästöjään metsähukan kompensoimiseksi.
Se ei ainakaan ole korjaava ratkaisu pitemmän päälle, jos puut jätetään kaatamatta ja käyttämättä.
Kyllä se on.
Mutta, kun Kivihiiltä poltetaan Helsingissä, se ilmaan päässyt hiilidioksiidi ei sitoudu takaisin kivihiileen,kun kiviliiltä ei kasva missään. Eli, kivihiilen poltto vaan lisää ilmaston lämpenemistä, ei Suomen metsät kerikä kaikkia hiilidioksiidejä sitomaan itseensä. Eli, Kivihiilen poltto pitäisi lopettaa heti.