Kuulkaapa tätä:
otan mielelläni ehdotuksia vastaan siitä, miten mahdollisimman tyylikkäästi ja napakasti näyttäisin miehelleni, että tuli tehtyä emämoka.
Mieheni on tulevana viikonloppuna kutsuttu tuttavansa suuriin syntymäpäiväpippaloihin - kutsu oli avec ja oli tarkoitus, että minä lähtisin mukaan. Kutsussa luki, että asu juhlava. Ostin omasta mielestäni kivan pikkumekon juhliin, ohuilla olkaimilla varustetun, lilaan kääntyvän sinisen minin mekon. Ajatuksenani oli laittaa huivi harteille. Puin sen päälleni ja näytin miehelle. Ilme oli näkemisen arvoinen. Koin miehen katseen arvostelevana ja hän sanoikin, ettei mekko oikein taida sopia tähän vuodenaikaan. Tuntemani ilo vaihtui hetkessä häpeäksi. Seuraavana päivänä poseerasin hänelle mustassa pitkähihaisessa puserossa ja nilkkoihin asti ulottuvassa kapeassa mustassa hameessa. Hänen ilmeensä kirkastui: "Tuohan näyttää hyvältä." hän sanoi. Tänään sanomalehdessä oli vaateliikkeen mainoksessa tismalleen samantyylisiä kuin ostamani mekko - lyhyitä olkaimellisia mekkoja ja niihin hartiahuiveja varustettuna tekstillä "juhlamekko".
Onko näihin mekkoihin olemassa joku ikä- tai painoraja, jota minä en vain tajua? Ei 30 tai yli 55 kg? Eivätkö synnyttäneet naiset saisi pukeutua miniin tai paljastaa olkapäitään? Eikö syntymäpäiväjuhliin saa tulla, jos omistaa pömppövatsan? (Jonka muuten mekon leikkaus olisi kätkenyt loistavasti!)
Olen verisesti loukkaantunut ja harmissani. Sanoin miehelleni, että hän taitaa hävetä minua, kun toivoisi minun pukeutuvan kuin säkkiin kevään iloisissa juhlissa. Hän kielsi tietysti tämän ja soperteli jotain tyyliin "emminä nuista mekoista tajua yhtään mitään". Juhlatunnelmani on poissa, enkä haluaisi lähteä koko juhliin seurassa, jossa minua/vartaloani/pukeutumistani hävetään. Haluan kieltäytyä lähtemästä vähäeleisen tyylikkästi, mutta tavalla ,josta miehelleni ei jää epäselväksi, että hän on todella loukannut minua.
Ehdotuksia?
otan mielelläni ehdotuksia vastaan siitä, miten mahdollisimman tyylikkäästi ja napakasti näyttäisin miehelleni, että tuli tehtyä emämoka.
Mieheni on tulevana viikonloppuna kutsuttu tuttavansa suuriin syntymäpäiväpippaloihin - kutsu oli avec ja oli tarkoitus, että minä lähtisin mukaan. Kutsussa luki, että asu juhlava. Ostin omasta mielestäni kivan pikkumekon juhliin, ohuilla olkaimilla varustetun, lilaan kääntyvän sinisen minin mekon. Ajatuksenani oli laittaa huivi harteille. Puin sen päälleni ja näytin miehelle. Ilme oli näkemisen arvoinen. Koin miehen katseen arvostelevana ja hän sanoikin, ettei mekko oikein taida sopia tähän vuodenaikaan. Tuntemani ilo vaihtui hetkessä häpeäksi. Seuraavana päivänä poseerasin hänelle mustassa pitkähihaisessa puserossa ja nilkkoihin asti ulottuvassa kapeassa mustassa hameessa. Hänen ilmeensä kirkastui: "Tuohan näyttää hyvältä." hän sanoi. Tänään sanomalehdessä oli vaateliikkeen mainoksessa tismalleen samantyylisiä kuin ostamani mekko - lyhyitä olkaimellisia mekkoja ja niihin hartiahuiveja varustettuna tekstillä "juhlamekko".
Onko näihin mekkoihin olemassa joku ikä- tai painoraja, jota minä en vain tajua? Ei 30 tai yli 55 kg? Eivätkö synnyttäneet naiset saisi pukeutua miniin tai paljastaa olkapäitään? Eikö syntymäpäiväjuhliin saa tulla, jos omistaa pömppövatsan? (Jonka muuten mekon leikkaus olisi kätkenyt loistavasti!)
Olen verisesti loukkaantunut ja harmissani. Sanoin miehelleni, että hän taitaa hävetä minua, kun toivoisi minun pukeutuvan kuin säkkiin kevään iloisissa juhlissa. Hän kielsi tietysti tämän ja soperteli jotain tyyliin "emminä nuista mekoista tajua yhtään mitään". Juhlatunnelmani on poissa, enkä haluaisi lähteä koko juhliin seurassa, jossa minua/vartaloani/pukeutumistani hävetään. Haluan kieltäytyä lähtemästä vähäeleisen tyylikkästi, mutta tavalla ,josta miehelleni ei jää epäselväksi, että hän on todella loukannut minua.
Ehdotuksia?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ja sitten kaveri saakin loppuvuoden arvuutella, että mitä pahaa sitä on tullut tehtyä. Ja kaikki on tietysti tyytyväisiä!
Jos haluat kiusata ja kostaa, suosittelen jatkamaan tuota nyrpistelylinjaa. Mikäli taas haluat, että mieskin pysyy kärryillä asioiden kulusta, voit muotoilla asian jokseenkin tähän tapaan:
"Minua loukkasi syvästi kommenttisi sinisestä mekostasi. Koen, että häpeät minua ja pukeutumistani, enkä halua lähteä juhliin, mikäli näin on asian laita. Haluan, että pyydät anteeksi kommenttiasi."
Kannattaa muistaa, että puhut miehelle. Tarkoittaa sitä, että pieni vihje ei auta, vihje ei auta, selväkään vihje ei auta. Pitää puhua suoraan.
tosissasi, kannattaisi ehkä ennemmin miettiä omaa asennetta kostamisen sijaan,
jos se ei miehen mielestä sopinut tähän vuodenaikaan ni ei sopinut,se on hänen mielipiteensä,
mitä ihmettä sinä meet jotain mainoksia ennemmin uskomaan kun omaa miestäsi.
ukkos saatto ajatella ettei sulle tulis kylmä tai vastaavaa, sinun parastasi, ja sinä haluat kostaa!
juu myönnetään myönnetään,omasta asenteesta tästä kai pitää aloittaa. Siksi minä oikeastaan tänne kirjoitinkin ukolle sanomisen sijaan, että saisin tämän lapsellisen kiukun ja loukkantumisen ensin purettua jonnekin ettei sitä tarvitsisi näin naurettavassa asiassa hänen niskaansa suodattamatta kaataa.
Näin anonyymisti on helpompi olla lapsellisesti loukkantunut ja tuohduksissa. Äitilleni oisin varmaan tänne kirjoittamisen sijaan valittanut, jos olisi elossa, mutta päädyin nyt sattuneesta syystä tähän, koettakaan kestää...ja oottakaapa vaan, tässä kiehun ja kihisen aikani ja sanon sitten yön yli nukuttuani aikuisesti ja nätisti ja kiertelemättä ukolle, että tykkäsin kyttyrää kommenteistansa...*posket punoittaa*
arrggh... ne naiset.
No ymmärrrän kyllä tunteen. Just kun ite iloitsee että on löytäny hyvän näköisen puvun ja sit toinen sanoo et "ei kelpaa"
Toivottavasti siellä juhlissa ei jollain toisella ole saman tyyppistä mekkoa jota miehesi ihastelee.
Hyvä kuitenki että sat purettua kiukuttelus johonki muuhun kuin miehees...
Lyhyt mekko ei ole minusta "juhlava" - ei vaikka jossain mainoksessa niin sanotaankin. Kutsussa oleva teksti "juhlapuku" tarkoittaa miehellä frakkia ja naisella iltapukua, joka on perinteisesti pitkä. Olkapäät eivät ole iltapuvussa paljaat.
Nyt kutsussa oli "juhlava". Minä tulkitsen tuon niin, että frakkia ja iltapukua ei tarvita, mutta kuitenkin jotain juhlavaa. Pistäisin tumman puvun ja vaimolta vaatisin jotain siihen sopivaa. En ihmettele, jos miehesi vähän ihmetteli asuvalintaasi. Varsinkin jos esittelit asuasi ilman huivia, ei se luultavasti ole näyttänyt riittävän juhlavalta.
Mietipä seuraavaa tilannetta: Sinä olisit saanut avec-kutsun joihinkin juhliin. Kutsussa lukisi "juhlava asu", joka mielestäsi tarkoittaa sitä, että miehellä on puku kravatteineen (?). Miehesi lähtisi ostamaan sopivaa pukua ja esittelisi sinulle suoria housuja ja kauluspaitaa - eikä muuta. Mitä sanoisit? Miehesi olisi selvästi alipukeutunut. Miten sen hänelle ilmoittaisit?
Ai niin, yksi neuvo: lopeta lapsellinen kiukuttelu. Sitä ei kukaan viitsi kauaa katsella.
Kuule Tane,
Minusta tuntuu, että tämä alkaa toimia tavalla, jota toivoinkin. Eli tulee tunne, että pääsen tästä eteenpäin ja ehkä vielä juhliinkin... Kyse taitaa olla tyylistä.
Kun nyt tunnut olevan aika lailla selvillä noista pukeutumisetiketeistä, niin saanko konsultoida?
Jos lyhyt mekko ei mielestäsi mahdu "juhlavan" vaatimukseen, niin olisiko esimerkiksi pitkä hame ja siihen sopiva pusero passeli? Ehkä myös pitkä mekko mahtuisi määritelmään...
En minä mikään ekspertti ole pukeutumisessa - naisten pukeutumisessa varsinkaan. Tuon juhlapukuhomman tiedän, koska olen käynyt ns. akateemisissa juhlissa, joissa ollaan juhlapuvussa. Näkemättä tuota mainitsemaasi pitkää hametta ja puseroa en osaa sanoa, olisiko se mielestäni juhlava. Nyt on kuitenkin niin, että sana "juhlava" ei taida löytyä mistään etikettikirjasta pukuohjeena. Eli siinä mielessä pukeutuminen on vapaata. Kysehän on vain siitä, mitä itse kukin pitää juhlavana. Voihan olla, että kutsujan mielestä se aikaisemmin mainitsemasi lyhyt mekko olisikin ollut juhlava. Kerroin mielipiteeni vain siksi, että ymmärtäisit paremmin miehesi reaktiota.
Netissä löytyy tietoa etiketistäkin. Eli pistäpä hakukone laulamaan, niin lienet hetken päästä viisaampi.
ja mustasukkaisuus pilkisti miehen asenteesta. Säkkin päällä on turvallisempi lähteä. Millainen on miehesi itsetunto? Päätä itse mitä päällesi laitat. Se on usein naisten ongelma, että toista pyydetään päättämään. Uskalla päättää itse ja usko itseesi. Toinen vaihtoehto miehesi reagoimiselle oli, että vaihdoit tyyliä ison harppauksen ja tutun rakkaan näkeminen kovin erilaisena vavahdutti äijäpoloa oikein kunnolla.
tuossa tilanteessa,laittaisin mahd sexyä päälle ja flirttailisin niiden rokkareiden kanssa ton hapankaalin silmien edessä!
Olettaisin kutsun juhlavan asun tarkoittavan tummaa pukua miehellä, jolloin naisen pukeutuminenkin on vapaampaa. Tällöin käy myös polvipituinen asu, joten kuvailemasi mekko kuulostaa minusta hyvältä.
Miehesi ei ilmeisesti halua, että muut miehet pitäisivät sinua hyvännäköisenä tai seksikkäänä. Minäkin tiedän tapauksia, joissa mies on yrittänyt rajoittaa naisen pukeutumista juuri tämän takia. Pukeudu vaan uuteen mekkoosi. Mekkoon sopivat kengät ja pikkulaukku sekä huoliteltu meikki ja kampaus viimeistelevät kokonaisuuden!
Terve
Aluksi sanottakoon, että olisin itsekin aivan hyvin voinut kyseisellä tavalla naiseni pukua kommentoida, mitää pahaa sillä kuitenkaan tarkoittamatta. Ei ehkä kaikista paras tapa kommentoida, mutta ei tuosta nyt suuttumaan kannata käydä, koska mies ei kyllä varmaan tule tajuamaan suuttumisesi syytä.
Toiseksi noista juhlapuvuista. Jos itse olen oikein käsittänyt, niin "juhlava" sanalla olettaisin tarkoitettavan naisilla ennemminkin juhla- kuin iltapukua, ja juhlapukuhan naisella kuuluu olla täysipitkä. Iltapuku puolestaan voi olla lyhyempihelmainen.
Tulipa tässä vielä yksi juttu mieleeni. Kertomuksesi perusteella puit puvun päällesi, jotta voi näyttää sitä miehellesi. Hän kertoi rehellisen mielipiteensä. Sen jälkeen puit päällesi puvun, josta et itse hirveästi tykännyt. Miehesi sanoi jälleen rehellisen mielipiteensä.
Välähti mieleeni eräs meili, jossa oli miehen toimia pisteytetty. Eli parisuhteessa mies toiminnallaan keräsi plus- tai miinuspisteitä. Esimerkiksi baariin lähtö antoi -20 p, sinkkukaverin kanssa baarin lähtö -50 p, kaverin kutsusta kieltäytyminen antoi 5 p. Eli tuota rataa.
Yksi kohta oli:
Nainen pistää päälleen uuden mekon ja kysyy: "Näyttääkö tämä hyvältä".
Jos mies miettii vastaustaan yli 5 sekuntia: -10 p
Mies vastaa: "Näyttää hyvältä": -10 p (Koska mies ei oikeasti edes katsonut pukua.)
Mikä tahansa muu vastaus: -20 p
Tuo tuli sinun toiminnastasi mieleen. Sinähän olit kuin tuon vitsin nainen. Kysyit miehen mielipidettä ja sen saatuasi suutuit. Älä kysy jotain, jos et kestä vastausta.
Mutta ei se mitään. Ensi kerralla, kun kysyt jotain mieheltäsi, hän osaa ottaa tunteesi huomioon ja valehtelee sujuvasti :)
..tuo eilinen tunnemylläkkä tuntuukin todella koomiselta. Olen kuin vitsin nainen siinäkin mielessä, että luin mieheni hiljaisuutta siinä missä hänen sanojaankin. Oikeastaan tuo 10 sekunnin viive ennen sanallista kommenttia oli juuri se ratkaiseva tekijä, mikä teki kommentista loukkaavan. Kuvittele: nainen laskeutuu alas portaita pikkumekko yllään ja odottaa kommenttia - positiivista. Mies vain katsoo jähmettyneenä 10 sek. ja sanoo sen jälkeen: "no, ei tuo aivan...onkohan tuo oikein tähän vuodenaikaan sopiva..." Tietysti se oli murskatuomio ja tunsin voimakasta häpeää kuin lapsi, joka olisi odottanut positiivista huomiota mutta ei kohdannutkaan hyväksyvää katsetta.
Sellaista on elämä. Ja se jatkuu. Näyttää siltä, että pääsemme yhdessä juhliin. Ilalla sanoin,e ttä kommenttinsa loukkasi minua todella ja että hän saa pyytää anteeksi, jos aikoo saada minusta seuraa. Mustaa nilkapituista ja pitkähihaista säkkiä en päälleni pane. Hän pyysi välittömästi anteeksi ja sanoi ettei todellakaan ollut tarkoittanut pahoittaa mieltäni. En ole vielä päättänyt puenko ylleni sinisen kotelomekon, jossa pienet pitsihihat vain keväänvihreän lyhythihaisen nilkkapituisen mekon. Mieheltä en enää kysy. Ja todennäköisesti tulevaisuudessa mieskin antaa kommenttinsa kieli keskellä suuta.:o
Kutsussa oli muuten "juhlavan" lisäksi vaihtoehtona "rock", joten tyyli lienee aika vapaa... en ole varsinaisesti rock-henkilö, mutta juhliin tulee paljon sellaisia, joten päätä ei kyllä sen puolesta tarvitse vaivata pukeutumisella. rock-hnekilöthän ovat tunnetusti joviaaleja ja välittömiä ja pukeutuminen sen mukaista. pikkumekko olisi varmaan mennyt kutsussa määriteltyyn tyylihaarukkaan, mutta mulla ei enää olisi mukava olo se päälläni. Taisin johtaa vähän teitä harhaan, kun en ap:ssä viestissä maininnut toista määritelmää-sori.
Ihan hyvällä sitten annan näitä kommenttejani, eli tarkoitukseni ei ole haukkua sinua.
"Ilalla sanoin,e ttä kommenttinsa loukkasi minua todella ja että hän saa pyytää anteeksi, jos aikoo saada minusta seuraa."
Minusta tuo oli sinulta väärin sanottu. Se oli minusta väärin kahdesta syystä.
Ensiksikin anteeksipyynnön pitäisi minusta lähteä ihmisestä itsestään. Pyydetään anteeksi, koska kadutaan omaa toimintaa. Jos miehesi pyysi anteeksi vain siksi, että sinä vaadit sitä, ei anteeksipyyntö ollut vilpitön. Silloin se on mielestäni arvoton.
Toisekseen miehesi ei tehnyt minusta mitään väärin. Ei silloin tarvitse pyytää anteeksikaan. Hän pahoitti mielesi, se on totta, muttei hän tehnyt väärin. Hän antoi rehellisen mielipiteensä, eikä rehellisyyttä pidä pyytää anteeksi.
Anteeksipyytämisen sijaan olisin miehesi tilanteessa kertonut, että olen pahoillani. Sehän on eri asia kuin pyytää anteeksi. Jos pyydän anteeksi, myönnän tehneeni virheen. Jos taas minusta tuntuu, etten ole tehnyt väärin, en pyydä anteeksi. Siitä huolimatta voin olla pahoillani, jos olen pahoittanut toisen mielen toiminnallani.
Olen tainnut antaa aika herkäpintaisen vaikutelman itsestäni, kun ensin tähdennät ettei tarkoituksesi ole haukkua minua :9
En minä kokenut viestiäsi haukkumisena enkä ottanut siitä itseeni. Mielenkiintoista pohdiskelua anteeksipyytämisen ja pahoillaanolon välisistä erosta. Voihan sitä olla noinkin tarkka sanojaan asetellessaan. Itse saatan pyytää anteeksi sitä, että olen tullut pahoittaneeksi toisen mielen. Ja edellytän lapsilta anteeksipyyntöä, jos ovat satuttaneet toista. Tottahan on niinkin,että aikuiselta ihmiseltä jo odottaisi omaehtoista anteeksipyyntöä/pahoillaanoloa, joka sitten kertoisi tunteiden vilpittömyydestä.
Uskon kuitenkin, että jos en olisi vääntänyt miehelleni rautalangasta - kuten Morgenstein (tulikohan nimi ulkomuistista oikein - viittaan siis eka vastaukseen ap viestiini)mistä on kyse ja miten päästään tästä eteenpäin, velloisimme vielä tässä riidassa ja hyvät juhlat menisivät sivu suun. En siis edellytä tyylipuhdasta vilpittömyyttä ja haluan olla tarvittavan suurpiirteinen miestäni kohtaan, jotta arki sujuisi. Hänellähän saattaa olla käyttäytymiseensä syynä koko joukko vähemmän yleviä motiiveja, joita minä voin vain arvailla. Hän pitäköön nämä ajatuksensa ominaan. Minulla on tietysti omani hänen käyttäytymisestään.
Näitä juhlia ei pilata nipottamalla, sen verran vaivaa niiden eteen on nähty ;)
Aion tästä lähteä vielä iltapäivällä kauppaan ostamaan kenkien kanssa samanväristä pikkulaukkua. Ji-huu!
sinä hyväntahtoinen,voimakastahtoinen neuvoja.
Ei pidä unohtaa että jokaisen ihmisen oma kokemus on se absoluuttinen TOTUUS.Sinä ja minä olemme kuitenkin antamassa neuvoja ULKOPUOLISENA.
Saattaisiko kyse olla vaan mustasukkaisuudesta? Miehesi ei ehkä halua muiden näkevän sinua niin vetävänä..
Tunnen joitakin miehiä, jotka eivät anna naistensa lähteä baariin tms yhtään paljastavassa paidassa..poolopaitako pitäis laittaa tanssimaan lähtiessä..(?)
Jospa miehesi ymmärsi, että "juhlavalla" tarkoitettiin iltapukua. Joka, tavan mukaan, siis, on pitkä.
Lisäksi tuntuu hämmentävältä, kuinka paljon otit asiasta itseesi. Minun mielestäni sinun pitäisi keskittyä enemmän oman itsetuntosi kohentamiseen kuin mihikään lapsellisiin marttyyrileikkeihin.
on vähä semmonen juttu, että tommosissa asioissa ei kantsis kysyä miehen (ainakaan oman) mielipidettä. Sillälailla säästyy monelta riidalta tms.