Meillä on tämä liikalihavuuteen perustuva uskomusjärjestelmä, että se johtuu kalorien epätasapainosta tai ylensyönnistä. Joten ajatus on, että otamme enemmän kaloreita kuin kulutamme, joten parannuskeino on syödä vähemmän ja vähentää kalorien saantiamme. Mielestäni se on biologisesti naiivi, eikä liikalihavuus ole oikeastaan hormonaalinen säätelyvirhe. Tavanomaiset lähestymistavat eivät toimi, koska vaikka syöminen kestää jonkin aikaa, nälkä saa meidät lopulta nälkään. Joten väärä lähestymistapa - ja kun se epäonnistuu, syytämme potilaita siitä, että he eivät ylläpitäneet sitä.
Olemmeko vika teillä?
Anonyymi
560
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Rukoilkaamme
Isä meidän, älä anna meidän enää lihota
Rukoile kolmesti ja kovaa, jos laitumista ei tapahdu niin et ole herran kanssa väleissä?
Niin se on. Kulutusta vähemmän kun tankkausta. Syy on jokin psykologinen pärjäämiseen ja selviytymiseen liittyvä asia. Toisaalta mielihyvä. Hassua että sekin on psykologinen asia loppupelissä, että mikä on oikeasti mielihyvää.
Tässä kohtaa ollaankin sitten aivopesun tiellä, että uskotellaan ja uskotaan muuhun kun mitä elimistö kertoo.
Hypnoosista voi olla apua?
Mutta olet asian juurella. Hienoa se.
Ei pidä syödä enempää kun kuluttaa.
Pitääpä itsekin tätä vähän pohtia.
Kerroitko sinä, mikä on oikea ratkaisu ylipainoisuuteen, kun mielestäsi ilmeisesti lihomisen syyt ovat jossain muussa kuin yleisesti hyväksytyssä "uskomusjärjestelmässä"?
Kannattaa käyttää ihan tervettä maalaisjärkeä sen sijaan, että edes yrittää miettiä teorioita. Suurimman osan ihmiskunnan historiaa ihmisillä on ollut suurempi ongelma saada tarpeeksi ruokaa kuin se, että paino nousisi liikaa. Eli painonnousun syy korreloi jollain tapaa aikakauteen ja paikkaan jossa asumme, ja tapaan jolla asumme. En viitsi alkaa pohtia asiaa enempää, mutta avainsanoja voisi olla vaikkapa ruumiillinen työ, käveleminen, kantaminen, kaivo, juokseva vesi, kasvimaa, köyhyys, katovuosi, pelto, hevonen, henkilöauto, hissi, automarketti, elintaso, öljy, keskuslämmitys, toimistotyö, istuminen, sokeri, valkoiset jauhot, yltäkylläisyys, televisio, tietotekniikka...
Nykyään kuulemma lääkäreillekin yritetään lanseerata käsitettä kehopositiivisuus. Eli tulevaisuudessa lääkäriä voi näpäyttää, jos hän puhuu epäkunnioittavasti ruumiillisesta olemuksestasi. Se on totta, että lääkärit ovat yleensä itse normaalipainoisia, eivätkä tiedä, miten laihdutetaan.
Eli jos on ylipainoa, on asiaan asennoiduttava itse valitsemallaan strategialla, ja pidettävä sen jälkeen linjastaan kiinni. Jos laihduttaminen tuntuu vaikealta, voi valita kehopositiivisuuden. Koko elämänmittainen turha ja toimimaton laihdutuskuuri on taatusti elämälaadulle tuhoisaa. Eli jos laihduttamien ei vain onnistu, niin koko asia kannattaa unohtaa, ja puolustaa oikeuksiaan olla olemassa sellaisena kuin on. Voi ottaa muita tavoitteita kuin laihtumisen. Esim. voi olla tavoitteena, ettei paino enää nouse, vaan pysyy ennallaan - tai jopa hyvin hitaasti alenee. Terveellisempiä valintoja voi tehdä, vaikka olisi laskennallisesti ylipainoinen. Liikunnalla saa lisää lihasmassaa. Ruokia voi vaihtaa yksitellen terveyttä ajatellen parempiin vaihtoehtoihin - unohtaen laihdutusnäkökulman, ajatellen vain ravitsemuksellista puolta.
On elämälle todella kapeuttavaa, jos koko elämä menee ruuan tai omien muotojen murehtimiseen. Siinä on se todellinen ongelma, jolle on tehtävä jotain.
Vika teillä tapahtuu yleensä autoille tai autoissa tai mopoissa ja polkupyörissä.
Jos olemme eksyneet, hakusassa ja väärillä reiteillä, saatamme olla vikateillä tai hakoteillä.