Nyt kun opiskeluelämä takana. Sitä käy nyt kiltisti töissä. Töihin ysiks ja kotiin viideks. Riennot, biletys, seikkailu, festarit, vapaus ei enää innosta. Koti-illat jne. kiinnostaisi JA paljon.
Mutta nyt töistä tulee tyhjään kotiin. Vilkaisee jääkaappia jossa ei yleensä mitään järkevää. Ehkä margariinia, pari kaljaa, omenamehua. Ruokaa ei jaksa ostaa ja tehdä ja kokkailla tunnin verran kun kuitenkin sitä syö kuitenkin vain itse. Ei jaksa nähdä vaivaa pelkästään sen takia. Sitä käy yksin lenkillä ja sitten kattelee yksin telkkaria. Sitten pyörii netissä ja ei kun nukkumaan.
Tietty ei kaikki läheskään päivät mene noin. Toki sitä tapaa ystäviä, käy niiden kanssa urheilemassa ja mitä milloinkin. Viikonloppusin käy istumassa iltaa kaverilla, mutta niissäkin aika pääasiassa seurustelevia pareja.
Baariin ei saa enää oikein ketään lähtemään mukaan KUNNOLLA kun moni tosiaan nuoruusvuosista rauhottunut tai sitten kunnolla pariutunut. Yhdelle tai kahdelle jonkun kaverin välillä saa, mutta siihen se jää. Usein ei viitti edes pyytää mukaan kun tietää, että toinen haluaa viettää illan kullan kanssa syöden hyvin ja katellen makuunista vuokrattua leffaa sylikkäin. Enkä ihmettele, kyllä mäkin kattoisin mielummin kuin roikkuisin jossian baarissa odottaen lottovoittoa.
Huoh.
Mutta nyt töistä tulee tyhjään kotiin. Vilkaisee jääkaappia jossa ei yleensä mitään järkevää. Ehkä margariinia, pari kaljaa, omenamehua. Ruokaa ei jaksa ostaa ja tehdä ja kokkailla tunnin verran kun kuitenkin sitä syö kuitenkin vain itse. Ei jaksa nähdä vaivaa pelkästään sen takia. Sitä käy yksin lenkillä ja sitten kattelee yksin telkkaria. Sitten pyörii netissä ja ei kun nukkumaan.
Tietty ei kaikki läheskään päivät mene noin. Toki sitä tapaa ystäviä, käy niiden kanssa urheilemassa ja mitä milloinkin. Viikonloppusin käy istumassa iltaa kaverilla, mutta niissäkin aika pääasiassa seurustelevia pareja.
Baariin ei saa enää oikein ketään lähtemään mukaan KUNNOLLA kun moni tosiaan nuoruusvuosista rauhottunut tai sitten kunnolla pariutunut. Yhdelle tai kahdelle jonkun kaverin välillä saa, mutta siihen se jää. Usein ei viitti edes pyytää mukaan kun tietää, että toinen haluaa viettää illan kullan kanssa syöden hyvin ja katellen makuunista vuokrattua leffaa sylikkäin. Enkä ihmettele, kyllä mäkin kattoisin mielummin kuin roikkuisin jossian baarissa odottaen lottovoittoa.
Huoh.
Vastaukset 4
Vanhimmat
oli ihan kuin mun omasta elämästä..
missä vika
?!
kai se pitää yksin lähteä pitämään hauskaa.
Ainahan voi keksiä jonkun kivan mielikuvitus hahmon jolle puhua... heh :)
Edustat nähtävästi sitä toista ääripäätä ja mä toista.
Itteäni kävi ahistaa parisuhde ja se että toinen tahto kaiket illat maleksia kylkikyljessä kotosohvalla tai muuten vaan jutella henkeviä tai jollain muulla tavalla olla yhteydessä koko ajan.
Ulkona tietty tuli välillä käytyä hänelle sopivien heebojen kanssa.
Nyt SINKKUNA saa tehä omat ruuat ihan mitä ikinä tahtoo jopa grillata lihaa. ja juua ruuan päälle kaljaa.
Saa käydä missä vaan ja millon vaan ja tilivelvollinen ei oo ku korkeimmalle.(jos tahtoo)
Nauti elämästä ja tee juttuja! Alota harrastus jossa voit toteuttaa itseäs!
Ilonen ihminen säteilee ulospäin ja levittää ilosuuttaan ja on mielenkiintosempi vastakkaisen sukupuolen sekä kavereiden silmissä!!!
Ilosella mielellä ja asenteella et kauan tiskillä vanhene!
Nojoo eipä tästä taida paljon apua olla onkelmiisi, mutta kuhan kirjottelin lämpimikseni.
Hyvää kevättä ja piristystä elämääs :*)
aika masentuneelta. Oletko juuri eronnut?
Onhan sitä elämässä muutakin kuin jonkun kyljessä kyhnääminen! Jos ei ole, niin sitten vaan uusia harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita keksimään. Ja jos kaipaat omaa kultaa, niin siitä vaan etsimään. Kun ei kukaan edelleenkään tule kotoa hakemaan. Hanki vaikka uusia sinkkuystäviä, joiden kanssa menet sitten bilettämään. Tai sitten pistät nettiin ilmoituksen, monet ystäväni ovat sieltä löytäneet rakkaansa, jopa aviopuolison.
Muuta neuvoa en osaa sanoa. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, ettei kaikkea pitäisi laittaa toisen ihmisen varaan, vaan kyllä sen kaiken on lähdettävä siitä, että tunnet olosi mukavaksi myös omassa ylhäisessä yksinäisyydessäsi ja että tunnet viihtyväsi, kun olet seurassa. Eli siis toivottavasti jaksat rakastaa myös itseäsi. Ja laita nyt ihmeessä sitä ruokaa, ettet kuihdu pois ;)
T: Pro-sinkkuilija
Mukavaa lukea näistä hyvistäkin puolista, nyt jaksaa taas sinkkuilla...:)