Missä olet viiden

Kaksi vaihtoehtoa. Joko olen maan matosten ruokana ja osana kiertokulkua, tai sitten olen edelleen palstailemassa.

>Simiti<

Ellen ole kuollut koronaan tai johonkin muuhun, niin joko olen edelleen täällä missä nytkin perheeni kanssa tai sitten asun jossain vuokralla, käyn töissä ja ihmettelen maailmaa.

Mielenkiintoinen ajatelman aihe, vähän kuin joku hassu sanonta "idootti", enkä tarkoita ketään idomaattinen yliprofessori idiootti = idootti :D

Jos ajattet oikeasti, ei kyllä oilisi aavistuksen kummitustaqkaan missä silloin olen, noh niin.

Ystävällisin Terveisin,

Philips Von "idootti" Braun.

Tähtäimessä jo kiikaritähtäimenkin suosiollisella avustuksella ammattini on:: Autonomi, vähän kuin Merkonomi, mutta moottoriöljyjä jne käsittelee Autonomi, on ammatti.

Suhteessa jos hengissä oon.

Mistä sen tietää?

Oletettavasti: Kahvikupin ääressä, juustovoileipää nauttien.
Terveisin: Puolireuho

No jos mietitään viisi vuotta taaksepäin, niin maaliskuun eka viikko 2016 oli varmaan sellainen että voin kaikkein huonoiten (psyykkisesti). Olin sillä viikolla kolmesti sairaalan päivystyksessä pahojen ahdistus- ja paniikkikohtausten sekä lääkeriippuvuuden takia. Samalla sain myös alustavan asperger-diagnoosin ja huhtikuussa se varmennettiin pidemmällä haastattelulla, missä myös äitini oli mukana kertomassa lapsuudestani yms.

Nykyhetken kaikkia mahdollisia skenaarioita en tuolloin osannut edes kuvitella, vaikka tottakai tiesin että äitini sairaus oli vakava eikä oma alkava päihderiippuvuus voinut päättyä hyvin kuten ei päättynytkään. Mutta en mä silti olisi uskonut, että neljää vuotta myöhemmin oli äidin kuolema, hautajaiset ja oma haimatulehdus parin kuukauden sisällä toisistaan, ja samoihin aikoihin iskee Suomeen maailmanlaajuinen pandemia.

Eli en kovinkaan mieluusti lähde povaamaan tulevaa, mutta jos nyt oletetaan että säästyn koronalta tai sairastan sen lievänä kuten monet terveet nuoret miehet, niin tuskinpa sitä enää viiden vuoden päästä pelätä tarvii samalla tavalla, mutta mistäpä mitään tietää. Viiden vuoden päästä olen siis 34-vuotias, mutta kyllä mä enemmän tai vähemmän sinkkuna itseni näen. Tai ainakaan en näe itseäni perheellisenä miehenä, sanotaan näin. Varsin todennäköisesti asun samassa talossa missä nytkin enkä näe että työssäni olisi mitään isoja muutoksia näköpiirissä, paitsi että viiden vuoden päästä voi saada pahamaineisia TSI ja DSG -Volkkareita siihen hintaan että kannattaa ostaa ja pistää osiksi, ainakin kysyntää luulisi olevan 😁 Autoja mulla on viimeisen viiden vuoden aikana ollut W202 Mersu vm.94, Jaguar S-Type vm.99, Ford Fiesta vm.92, MB Vito vm.2008, Toyota Hiace vm.2000, Ford Transit vm.2004 ja nyt toi Laguna vm.2004. Ja noista Jaguar ja Fiesta olivat pelkkiä kesä/harrasteluautoja, eli käytännössä käyttöauto on ollut keskimäärin vuoden kerrallaan, joskin viimeisen vuoden aikana on vaihtunut pariin otteeseenkin. Vaikea arvuutella millähän autolla ajelen 5 vuoden päästä, todennäköisesti menen samalla kaavalla että ostelen liikkeistä 500-2000e autoja vähän sen mukaan miten on leima voimassa ja millaiset renkaat alla 😄

Ainakin olen oppinut elämään paremmin ns. hetkessä, vaikka muutama vuosi sitten stressasin paljon tulevaa ja kulutin pääni puhki miettiessäni esim. säästötavoitteita. Ei meinaan äitini ole ollut ainoa lähipiiriin kuuluva tai tuttu, joka on lähtenyt tässä muutaman viime vuoden aikana. Tokihan nämä ihmiset ovat olleet mua reilusti vanhempia, mutta joissain tapauksissa varsin surullista katsottavaa kun on juuri päästy eläkkeelle ja sitten iskee syöpä eikä rahaa tai omakotitaloja saa käärinliinojen taskuihin. Muutenkin näen tulevaisuuden Suomen vähän sellaisena, että joko hyvinvointivaltio pitää vaikkakin natisee liitoksistaan, eikä ihminen jää tyhjän päälle kun vanhenee ja/tai tulee sairauksia. Tai sitten elämme sellaisessa post-apokalyptisessä yhteiskunnassa, että tän hetken valinnoilla ei välttämättä paljoakaan ole merkitystä tulevaisuudessa.

No mut jokainen päivä on aina uusi mahdollisuus 😎

Jonkin verran muutoksia varmasti tapahtunut, mutta ei mitään mullistavaa enää, asiat sillä viisiin radallaan jo. Se aika jolloin elämän olisi voinut vielä muuttaa, meni jo menojaan.

Niiiiii, mähän varmaan vietän mun 50:siä, jos elossa ollaa. Täytän 50 viiden vuoden päästä. 🙉🙈

Mene Las Vegasiin asumaan, mutta kalliiksi tulee silti jos siellä ei ole muuta hommaa sitten kuin vain asua hotelleissa :D

Päätyy kadulle kuin, noniin kadonneet kaliforniaan menneet tyttöset...

Oikeasti aika hauska juttu kun ostin veljelle joululahjaksi paidan, ei ollut urheilujoukkueen paita: San Diego tigers, eläintarhan paita joissa jo rokottivat apinoita, tiikereistä en tiedä.

Toivottavasti vielä elossa.

Toivottavasti täällä edelleen.