Laihdutusjuomat, -pillerit, -dietit täyttä rahastusta!

Se että esivalmistetuissa on paljon lisättyä öljyä/rasvaa ja voi olla paljon lisättyä sokeria. Eli piiloöljyjä, piilorasvaa ja ehkä piilosokeria. Sekä säilöntäaineita.

Minulla tosin on käytössä yksi eines (suutarinlohi) jonka reseptissä on aika tavalla sokeria. Ja on Itämerestä eli on dioksiiniakin.

Ja siinä on lisäksi E211 säilöntäainetta joka ei taida olla kuvin terveellistä: 'Sodium benzoate induced developmental defects, oxidative stress and anxiety-like behaviour in zebrafish larva; ncbi'

USA:n elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) määrittelee elintarvikkeissa sallituksi natriumbentsoaatin (E211) enimmäismääräksi 0.1 % jota FDA pitää yleensä turvallisena määränä.

Mutta silakka on hyvä B-12 ja D vitamiinien lähde, sekä kohtuullinen proteiinien lähde, ja suutarinlohi on helppokäyttöinen aines, ynnä maistuu hyvältä.

Anonyymi kirjoitti:

Se että esivalmistetuissa on paljon lisättyä öljyä/rasvaa ja voi olla paljon lisättyä sokeria. Eli piiloöljyjä, piilorasvaa ja ehkä piilosokeria. Sekä säilöntäaineita.

Minulla tosin on käytössä yksi eines (suutarinlohi) jonka reseptissä on aika tavalla sokeria. Ja on Itämerestä eli on dioksiiniakin.

Ja siinä on lisäksi E211 säilöntäainetta joka ei taida olla kuvin terveellistä: 'Sodium benzoate induced developmental defects, oxidative stress and anxiety-like behaviour in zebrafish larva; ncbi'

USA:n elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) määrittelee elintarvikkeissa sallituksi natriumbentsoaatin (E211) enimmäismääräksi 0.1 % jota FDA pitää yleensä turvallisena määränä.

Mutta silakka on hyvä B-12 ja D vitamiinien lähde, sekä kohtuullinen proteiinien lähde, ja suutarinlohi on helppokäyttöinen aines, ynnä maistuu hyvältä.

Lue lisää

Suutarinlohessa on aika vähän sokeria vaikka sitä säilöntäliemessä onkin paljon. Itse teen reseptillä 1 osa etikkaa, 1 osa sokeria ja 4 osaa vettä. Suolaa, maustepippuria ja laakerinlehtiä. Fileet ladotaan siten, että lihapuolet tulevat vastakkain. Joskus tein pussiinkin, se minimoi liemen määrän mutta Os esteettisesti huono.

hvp27 kirjoitti:

Suutarinlohessa on aika vähän sokeria vaikka sitä säilöntäliemessä onkin paljon. Itse teen reseptillä 1 osa etikkaa, 1 osa sokeria ja 4 osaa vettä. Suolaa, maustepippuria ja laakerinlehtiä. Fileet ladotaan siten, että lihapuolet tulevat vastakkain. Joskus tein pussiinkin, se minimoi liemen määrän mutta Os esteettisesti huono.

Lue lisää

Tuossa Pirkka suutarinlohessa on sisältölistan mukaan: Hiilihydraatit 14 g, josta sokereita 14 g. Kauanko omatekemä suutarinlohi säilyy hyväkuntoisena kun ei käytä säilöntäainetta?

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa Pirkka suutarinlohessa on sisältölistan mukaan: Hiilihydraatit 14 g, josta sokereita 14 g. Kauanko omatekemä suutarinlohi säilyy hyväkuntoisena kun ei käytä säilöntäainetta?

Lue lisää

Pari viikkoa. Tuo sisällys on koko purkin koostumus ja suurin osa sokerista on nesteessä. Mikään ei estä käyttämästä säilöntäainettakaan. Täytyy kyllä tehdä kesäksi kun tuo on aika hyvää keitinperunoiden kanssa. Suolasilakoistakin tykkäisin mutta niitä ei oikein saa mistään.

hvp27 kirjoitti:

Pari viikkoa. Tuo sisällys on koko purkin koostumus ja suurin osa sokerista on nesteessä. Mikään ei estä käyttämästä säilöntäainettakaan. Täytyy kyllä tehdä kesäksi kun tuo on aika hyvää keitinperunoiden kanssa. Suolasilakoistakin tykkäisin mutta niitä ei oikein saa mistään.

Lue lisää

Kaksi viikkoa … tuntuu paljolta, Martat sanoo että yhden viikon (ja Marttojen säilyvyysarviot tarkoittaa puolta heidän esittämästään).

Mikä on se säilöntäaine joka sinua ei estä käyttämästä? Kuinka pitkään k.o. säilöntäaineen avulla itsetehty suutarinloli säilyy? Paljonko k.o. säilöntäainetta, promilleina, silloin tarvitaan?

Selvitin taannoin, laihdutteluni aikana, ravintosisältölistan syvintä olemusta, niin Finelistä, muualta THL:stä, EFSA:sta ja NHS:stä ja NIH/FDA:lta. NIH/FDA vastasi että valitettavasti eivät voi voi vastata koska en ole heidän "määräysvaltansa" alainen, muut vastasivat kaikki samoin suuntaviivoin, että:

1) Kun eineksen/säilykkeen säilöntäliemi on tarkoitettu nautittavaksi (esimerkiksi "jotain satsia tomaatissa") niin silloin ravintosisältölistassa vaaditaan ilmoitettavaksi purnukan sisältämä kokonaisenergia sekä kokonaispaino. Mutta valmistaja saa kuitenkin halutessaan ilmoittaa myös esim.: "josta itse satsia on nnn gramman verran".

2) Kun eineksen/säilykkeen säilöntäliemi ei ole tarkoitettu nautittavaksi, kuten vesi, tai säilöntäöljy kuten oliiviöljy (engl: "Olive Oil" tai "Virgin Olive Oil" tai "Extra Virgin Olive Oil") niin silloin vaaditaan ilmoitettavaksi bruttopaino ja sen lisäksi purnukan valutettu paino, ja vaaditaan että ravintosisältölistassa ilmoitetaan ainoastaan valutetun satsin ravintosisältö.

EU direktiivit siitä mitkä energiaravintoaineet, suojaravintoaineet, ja säilöntäaineet pitää ilmoittaa ravintosisältölistassa, ja mitkä (kuten säilöntäaineet /myrkyt) saa jättää ilmoittamatta, on löperösti laadittu. Valmistajat käyttävät näitä löperöitä direktiivivaatimuksia hyväkseen siten että mättäävät eineksiin sallittuja lisäaineita niin suuria määriä, että varsinaisia myrkkyä ei tarvitse ilmoittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kaksi viikkoa … tuntuu paljolta, Martat sanoo että yhden viikon (ja Marttojen säilyvyysarviot tarkoittaa puolta heidän esittämästään).

Mikä on se säilöntäaine joka sinua ei estä käyttämästä? Kuinka pitkään k.o. säilöntäaineen avulla itsetehty suutarinloli säilyy? Paljonko k.o. säilöntäainetta, promilleina, silloin tarvitaan?

Selvitin taannoin, laihdutteluni aikana, ravintosisältölistan syvintä olemusta, niin Finelistä, muualta THL:stä, EFSA:sta ja NHS:stä ja NIH/FDA:lta. NIH/FDA vastasi että valitettavasti eivät voi voi vastata koska en ole heidän "määräysvaltansa" alainen, muut vastasivat kaikki samoin suuntaviivoin, että:

1) Kun eineksen/säilykkeen säilöntäliemi on tarkoitettu nautittavaksi (esimerkiksi "jotain satsia tomaatissa") niin silloin ravintosisältölistassa vaaditaan ilmoitettavaksi purnukan sisältämä kokonaisenergia sekä kokonaispaino. Mutta valmistaja saa kuitenkin halutessaan ilmoittaa myös esim.: "josta itse satsia on nnn gramman verran".

2) Kun eineksen/säilykkeen säilöntäliemi ei ole tarkoitettu nautittavaksi, kuten vesi, tai säilöntäöljy kuten oliiviöljy (engl: "Olive Oil" tai "Virgin Olive Oil" tai "Extra Virgin Olive Oil") niin silloin vaaditaan ilmoitettavaksi bruttopaino ja sen lisäksi purnukan valutettu paino, ja vaaditaan että ravintosisältölistassa ilmoitetaan ainoastaan valutetun satsin ravintosisältö.

EU direktiivit siitä mitkä energiaravintoaineet, suojaravintoaineet, ja säilöntäaineet pitää ilmoittaa ravintosisältölistassa, ja mitkä (kuten säilöntäaineet /myrkyt) saa jättää ilmoittamatta, on löperösti laadittu. Valmistajat käyttävät näitä löperöitä direktiivivaatimuksia hyväkseen siten että mättäävät eineksiin sallittuja lisäaineita niin suuria määriä, että varsinaisia myrkkyä ei tarvitse ilmoittaa.

Lue lisää

Natriumbentsoaatti on aika vaivaton säilöntäaine.

Etikka on aika tehokas säilöntäaine itsessäänkin. pH on sen verran matala että lasimestarin silli tai suutarinlohi säilyy kyllä sen parisen viikkoa, omakohtaisena kokemuksena siis.

Anonyymi kirjoitti:

Se että esivalmistetuissa on paljon lisättyä öljyä/rasvaa ja voi olla paljon lisättyä sokeria. Eli piiloöljyjä, piilorasvaa ja ehkä piilosokeria. Sekä säilöntäaineita.

Minulla tosin on käytössä yksi eines (suutarinlohi) jonka reseptissä on aika tavalla sokeria. Ja on Itämerestä eli on dioksiiniakin.

Ja siinä on lisäksi E211 säilöntäainetta joka ei taida olla kuvin terveellistä: 'Sodium benzoate induced developmental defects, oxidative stress and anxiety-like behaviour in zebrafish larva; ncbi'

USA:n elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) määrittelee elintarvikkeissa sallituksi natriumbentsoaatin (E211) enimmäismääräksi 0.1 % jota FDA pitää yleensä turvallisena määränä.

Mutta silakka on hyvä B-12 ja D vitamiinien lähde, sekä kohtuullinen proteiinien lähde, ja suutarinlohi on helppokäyttöinen aines, ynnä maistuu hyvältä.

Lue lisää

Jos olet aiemmin syönyt suklaata, pizzaa, pullaa, piparia, keksiä, karkkia jne niin tuollainen esivalmistettu ruoka kuulostaa itseasiassa aika terveelliseltä.

Ja mitäs se haittaa jos yhdellä aterialla saat liikaa rasvaa jos päivän kokonaisrasvamäärä jää sopivaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Se että esivalmistetuissa on paljon lisättyä öljyä/rasvaa ja voi olla paljon lisättyä sokeria. Eli piiloöljyjä, piilorasvaa ja ehkä piilosokeria. Sekä säilöntäaineita.

Minulla tosin on käytössä yksi eines (suutarinlohi) jonka reseptissä on aika tavalla sokeria. Ja on Itämerestä eli on dioksiiniakin.

Ja siinä on lisäksi E211 säilöntäainetta joka ei taida olla kuvin terveellistä: 'Sodium benzoate induced developmental defects, oxidative stress and anxiety-like behaviour in zebrafish larva; ncbi'

USA:n elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) määrittelee elintarvikkeissa sallituksi natriumbentsoaatin (E211) enimmäismääräksi 0.1 % jota FDA pitää yleensä turvallisena määränä.

Mutta silakka on hyvä B-12 ja D vitamiinien lähde, sekä kohtuullinen proteiinien lähde, ja suutarinlohi on helppokäyttöinen aines, ynnä maistuu hyvältä.

Lue lisää

"Mutta silakka on hyvä B-12 ja D vitamiinien lähde"

Ei muuten ole.

Saat syödä viisi kiloa silakkaa päivässä saadaksesi 100 mikrogrammaa D-vitamiinia, joka on se oikea määrä mitä meidän pitäisi saada.

Itseasiassa sekään ei ole oikea mutta se on siinä alarajalla joka voidaan katsoa edes jotenkin järkeväksi määräksi.

Anonyymi kirjoitti:

"Mutta silakka on hyvä B-12 ja D vitamiinien lähde"

Ei muuten ole.

Saat syödä viisi kiloa silakkaa päivässä saadaksesi 100 mikrogrammaa D-vitamiinia, joka on se oikea määrä mitä meidän pitäisi saada.

Itseasiassa sekään ei ole oikea mutta se on siinä alarajalla joka voidaan katsoa edes jotenkin järkeväksi määräksi.

Lue lisää

Ruotsissa livsmedelsverket suosittaa D-vitamiinin saanniksi: Alle 2v: 10 µg/vrk, yli 2v ja alle 75v: 10 µg/vrk, aikuiset, jotka saavat vähän tai ei lainkaan aurinkoa 20 µg/vrk, ja yli 75v 20 µg/vrk.

USA;ssa NIH: Lähes sama kuin Ruotsissa mutta tapansa mukaan pikkutarkemmmin: https://ods.od.nih.gov/factsheets/VitaminD-HealthProfessional/

UK:ssa NHS: suosittaa saamaan D-vitamiinin ruuasta, tai joissain erityistapauksissa 10 µg/vrk ja varoittaa ylittämästä 100 µg/vrk; https://www.nhs.uk/conditions/vitamins-and-minerals/vitamin-d/

S24:ssä: Terveydenedistelykaupan anonyymi helppoheikki suositttaa 100 µg/vrk minimiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsissa livsmedelsverket suosittaa D-vitamiinin saanniksi: Alle 2v: 10 µg/vrk, yli 2v ja alle 75v: 10 µg/vrk, aikuiset, jotka saavat vähän tai ei lainkaan aurinkoa 20 µg/vrk, ja yli 75v 20 µg/vrk.

USA;ssa NIH: Lähes sama kuin Ruotsissa mutta tapansa mukaan pikkutarkemmmin: https://ods.od.nih.gov/factsheets/VitaminD-HealthProfessional/

UK:ssa NHS: suosittaa saamaan D-vitamiinin ruuasta, tai joissain erityistapauksissa 10 µg/vrk ja varoittaa ylittämästä 100 µg/vrk; https://www.nhs.uk/conditions/vitamins-and-minerals/vitamin-d/

S24:ssä: Terveydenedistelykaupan anonyymi helppoheikki suositttaa 100 µg/vrk minimiksi.

Lue lisää

Ja S24:ssä on myös hyypiö joka ei tiedä mistään mitään mutta luulee tekevänsä vaikutuksen sillä että osaa googlettaa.

Kun et asiasta tiedä mitään niin kannattaisi pitää turpansa kiinni.

hvp27 kirjoitti:

Natriumbentsoaatti on aika vaivaton säilöntäaine.

Etikka on aika tehokas säilöntäaine itsessäänkin. pH on sen verran matala että lasimestarin silli tai suutarinlohi säilyy kyllä sen parisen viikkoa, omakohtaisena kokemuksena siis.

Lue lisää

Niin, natriumbentsoaatti on nimenomaan tuo lisäaine E211. Löysin tämän https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset-koostumusvaatimukset/elintarvikeparanteet/lisaaineet/e-koodit/e211/ jossa sanotaan että: Hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti E210-E213 yhteismäärälle on 5 mg/kg/vrk.

Arvattavasti tuo kg tarkoittaa kehonpainoa eli vaikkapa 75 kg painoisille enintään 0.375 g/vrk (siis yhteismäärä E210 E211 E213). Jos valmistaisi 2 kg suutarinlohta ja käyttäisi FDA:n enimmäismäärärajoitusta, eli 0.1 %, niin satsiin saisi lisätä 2 grammaa E211:tä, josta saadaan ruokaviraston rajoituksella että 75 kg painoiset eivät saisi syödä koko sattsia nopeammin kuin 5.3 vrk, eli 375 g/vrk. Tuosta ei vielä saanti minulla ylity, vaikka olenkin huomattavasti keveämpi niin suutarinlohta kuitenkin kuluu noin 75 ... 150 g/vrk Mutta ruokavaliossani on ainakin sillisäilyke jossa on E211:ta sekä myös E202:ta. E202 on kaliumsorbaatti, hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti E200-E203 yhteismäärälle on 25 mg/kg/vrk. Näiden lisäaineiden määriä en ole nähnyt missään sisltölistassa ilmoitetun.

"Tonnikala" vedessä, sardiini vedessä, ja tomaattimurka -säilykkeissä ei ole mainintaa säilöntäaineista, jostain kummasta syystä, luulisi että tonnari ja sardiini vedessä kaipaisi säilöntäainetta enemmän kuin suolattu silakka etikkaaliemessä, ja tomaattimurskakin säilyy metallipurkissa siinä 2.5 vuotta (muka ilman muuta säilytysainetta kuin 0.3% suolaa).

Ovat ne kohtuullisen voimakkaita kemikaaleja.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, natriumbentsoaatti on nimenomaan tuo lisäaine E211. Löysin tämän https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset-koostumusvaatimukset/elintarvikeparanteet/lisaaineet/e-koodit/e211/ jossa sanotaan että: Hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti E210-E213 yhteismäärälle on 5 mg/kg/vrk.

Arvattavasti tuo kg tarkoittaa kehonpainoa eli vaikkapa 75 kg painoisille enintään 0.375 g/vrk (siis yhteismäärä E210 E211 E213). Jos valmistaisi 2 kg suutarinlohta ja käyttäisi FDA:n enimmäismäärärajoitusta, eli 0.1 %, niin satsiin saisi lisätä 2 grammaa E211:tä, josta saadaan ruokaviraston rajoituksella että 75 kg painoiset eivät saisi syödä koko sattsia nopeammin kuin 5.3 vrk, eli 375 g/vrk. Tuosta ei vielä saanti minulla ylity, vaikka olenkin huomattavasti keveämpi niin suutarinlohta kuitenkin kuluu noin 75 ... 150 g/vrk Mutta ruokavaliossani on ainakin sillisäilyke jossa on E211:ta sekä myös E202:ta. E202 on kaliumsorbaatti, hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti E200-E203 yhteismäärälle on 25 mg/kg/vrk. Näiden lisäaineiden määriä en ole nähnyt missään sisltölistassa ilmoitetun.

"Tonnikala" vedessä, sardiini vedessä, ja tomaattimurka -säilykkeissä ei ole mainintaa säilöntäaineista, jostain kummasta syystä, luulisi että tonnari ja sardiini vedessä kaipaisi säilöntäainetta enemmän kuin suolattu silakka etikkaaliemessä, ja tomaattimurskakin säilyy metallipurkissa siinä 2.5 vuotta (muka ilman muuta säilytysainetta kuin 0.3% suolaa).

Ovat ne kohtuullisen voimakkaita kemikaaleja.

Lue lisää

Täyssäilykkeisiin ei tarvitse lisätä säilöntäaineita joka niissä ei ole mikrobeja eikä niiden itiöitä. Myös matala pH estää tehokkaasti mikrobien kasvua. pH alle 4.6 niin säilykkeet voidaan umpioida kiehuvassa vedessä, yli tuon niin vähintään 115 C ja 15 minuuttia.

Anonyymi kirjoitti:

"Mutta silakka on hyvä B-12 ja D vitamiinien lähde"

Ei muuten ole.

Saat syödä viisi kiloa silakkaa päivässä saadaksesi 100 mikrogrammaa D-vitamiinia, joka on se oikea määrä mitä meidän pitäisi saada.

Itseasiassa sekään ei ole oikea mutta se on siinä alarajalla joka voidaan katsoa edes jotenkin järkeväksi määräksi.

Lue lisää

"Ei muuten ole.

Saat syödä viisi kiloa silakkaa päivässä saadaksesi 100 mikrogrammaa D-vitamiinia, joka on se oikea määrä mitä meidän pitäisi saada."

On muitakin D-vitamiininlähteitä päivässä vaikka silakkaa söisikin. Kala on kuitenkin parhaita lähteitä, samoin muna ja juusto. D-vitamiinia saa kesäaikaan auringosta. Sulla on outo ja mustavalkoinen tapa nähdä vain yksi tuote kerrallaan. Mistään ravinnosta ei saa noin suurta määrää jos ei söisi siis järjettömiä määriä esimerkkisi mukaan yhtä tuotetta. Syötkö itse jotain kalaa kiloittain päivässä saadaksesi tuon määrän D-vitamiinia?

Jos haluat saada noin paljon D-vitamiinia niin syö toki muutakin kuin kiloittain silakkaa päivässä, vaikka kalaöljyä tai lisäravinteita purkista talviaikaan kun aurinkoa ei näy. Monipuoliset lähteet täytyy olla sillä yhden kortin varaan ei kannata terveyttäänkään laskea.

Anonyymi kirjoitti:

"Ei muuten ole.

Saat syödä viisi kiloa silakkaa päivässä saadaksesi 100 mikrogrammaa D-vitamiinia, joka on se oikea määrä mitä meidän pitäisi saada."

On muitakin D-vitamiininlähteitä päivässä vaikka silakkaa söisikin. Kala on kuitenkin parhaita lähteitä, samoin muna ja juusto. D-vitamiinia saa kesäaikaan auringosta. Sulla on outo ja mustavalkoinen tapa nähdä vain yksi tuote kerrallaan. Mistään ravinnosta ei saa noin suurta määrää jos ei söisi siis järjettömiä määriä esimerkkisi mukaan yhtä tuotetta. Syötkö itse jotain kalaa kiloittain päivässä saadaksesi tuon määrän D-vitamiinia?

Jos haluat saada noin paljon D-vitamiinia niin syö toki muutakin kuin kiloittain silakkaa päivässä, vaikka kalaöljyä tai lisäravinteita purkista talviaikaan kun aurinkoa ei näy. Monipuoliset lähteet täytyy olla sillä yhden kortin varaan ei kannata terveyttäänkään laskea.

Lue lisää

Finelin mukaan silakassa on 15.6ug D-vitamiinia per 100g. Reilu puoli kiloa siis riittää 100 ug D-vitamiinia. Suositussaantin sitten riittää vähemmänkin.

Millä urheilijat tankkaa pitkille matkoille ettei käy kuin Konoselle?

Anonyymi kirjoitti:

Millä urheilijat tankkaa pitkille matkoille ettei käy kuin Konoselle?

Glukoosigeeli on aika suosittua. Ihminen kykenee käyttämään noin 60 g glukoosia suoraan ravinnosta per tunti eli ei silläkään ole kauhean suurta merkitystä mutta lisäähän sekin vauhtia. Optimisuoritus on raskaissa lajeissa se, että glykogeenivarastot on kulutettu miltei loppuun suosituksen lopussa.

hvp27 kirjoitti:

Glukoosigeeli on aika suosittua. Ihminen kykenee käyttämään noin 60 g glukoosia suoraan ravinnosta per tunti eli ei silläkään ole kauhean suurta merkitystä mutta lisäähän sekin vauhtia. Optimisuoritus on raskaissa lajeissa se, että glykogeenivarastot on kulutettu miltei loppuun suosituksen lopussa.

Lue lisää

Pitkö kestoiset touhut maraton, viiskymppiä ja pokasahalla elatuksen hankinta niin paljokos ruisleipee voidaan varastoida? Mielettömiä määriä?

Anonyymi kirjoitti:

Pitkö kestoiset touhut maraton, viiskymppiä ja pokasahalla elatuksen hankinta niin paljokos ruisleipee voidaan varastoida? Mielettömiä määriä?

Valitettavasti ihmisen glykogeenivarastot ovat hyvin rajalliset ja mitä pidempi suoritus niin sitä enemmän mennään rasvalla. Maratonilla kulutetaan glykogeenivarastot tyhjiksi ja lisäksi siis noin 120 g glukoosia geelinä. Tuosta tulee noin 500 g eli noin 2000 kcal. Maratonilla kuluu jotain yli 3000 kcal eli silläkin otetaan kolmasosa energiasta rasvasta. 50 km juoksussa sitten suhteessa enemmän ja pokasahalla mennään valtaosin rasvalla.

Ruisleivällä saa kyllä glykogeenivarastonsa täytettyä mutta se ei imeydy tarpeeksi nopeasti. Glukoosigeelissä on muitakin sokereita kuin glukoosia imeytymisen nopeuttamiseksi.

hvp27 kirjoitti:

Valitettavasti ihmisen glykogeenivarastot ovat hyvin rajalliset ja mitä pidempi suoritus niin sitä enemmän mennään rasvalla. Maratonilla kulutetaan glykogeenivarastot tyhjiksi ja lisäksi siis noin 120 g glukoosia geelinä. Tuosta tulee noin 500 g eli noin 2000 kcal. Maratonilla kuluu jotain yli 3000 kcal eli silläkin otetaan kolmasosa energiasta rasvasta. 50 km juoksussa sitten suhteessa enemmän ja pokasahalla mennään valtaosin rasvalla.

Ruisleivällä saa kyllä glykogeenivarastonsa täytettyä mutta se ei imeydy tarpeeksi nopeasti. Glukoosigeelissä on muitakin sokereita kuin glukoosia imeytymisen nopeuttamiseksi.

Lue lisää

Mikä myös on mielenkiintoista VHH:lla olevat säilyttivät normaalit glukogeenitasot. Tämä oli odottamatonta kertoo Jeff Volek joka oli tutkimusjohtaja. Tämä voi johtua mainiosta systeemistä elimistössä jopka pitää glukogeenitason normaalina vaikka hiilihydraatin määrää rajoitetaan.

10
VHH urheilijan ravinto koostui 10% hiilihydraattia, 19% proteiinia ja
70% rasvaa.

Runsashiilihydraattisella
ruokavaliolla olevat 10 urheilijaa söivät 59% hiilihydraattia, 14%
proteiinia ja 25% rasvaa.

“Kyseessä
on suuri muutos koskien urheilijan ravintoa. Tätä termiä en käytä
kevytmielisesti. Ehkä olemme aikaisemmin täysin väärinkäsittäneet
asian joten on syytä tarkastaa uudelleen se mitä olemme kertoneet
urheilijoille viimeiset 40 vuotta hiilihydraattilatauksesta. Asia ei
ole niin selvä kuin luulimme.”

https://www.eurekalert.org/pub_releases/2015-11/osu-eaw111615.php

Anonyymi kirjoitti:

Mikä myös on mielenkiintoista VHH:lla olevat säilyttivät normaalit glukogeenitasot. Tämä oli odottamatonta kertoo Jeff Volek joka oli tutkimusjohtaja. Tämä voi johtua mainiosta systeemistä elimistössä jopka pitää glukogeenitason normaalina vaikka hiilihydraatin määrää rajoitetaan.

10
VHH urheilijan ravinto koostui 10% hiilihydraattia, 19% proteiinia ja
70% rasvaa.

Runsashiilihydraattisella
ruokavaliolla olevat 10 urheilijaa söivät 59% hiilihydraattia, 14%
proteiinia ja 25% rasvaa.

“Kyseessä
on suuri muutos koskien urheilijan ravintoa. Tätä termiä en käytä
kevytmielisesti. Ehkä olemme aikaisemmin täysin väärinkäsittäneet
asian joten on syytä tarkastaa uudelleen se mitä olemme kertoneet
urheilijoille viimeiset 40 vuotta hiilihydraattilatauksesta. Asia ei
ole niin selvä kuin luulimme.”

https://www.eurekalert.org/pub_releases/2015-11/osu-eaw111615.php

Lue lisää

Kyllä. Valitettavasti puuttuva glukoosi tehdään lähinnä proteiinista. Runsaasti sykettä nostavissa lajeissa kaikki hiilihydraatti tankkaavat ja käyttävät suorituksen aikana glukoosia koska meno loppuu kuin seinään kun glukoosi loppuu.

Tämä kuitenkaan ei kuullosta terveeelliseltä: Natriumbentsoaattia tuotetaan neutraloimalla bentsoehappoa, joka puolestaan tuotetaan kaupallisesti osittaisella tolueenin hapettamisella. /Wikipedia

Paljonko puolukkaa pitäisi survoa omatekemään 1 kg erään suutarinlohta, jotta säilyvyys olisi samaa luokkaa kuin tuolla eineellä on: Alle 6°C olosuhteessa noin luokkaa 4 kk?