mutta sen korjaaminen on niin vaikeaa?
Viime keväänä uudella työpaikallani elämääni astui ihminen johon saatoin luottaa ja hänelle pystyi puhumaan ihan mistä vaan. Äkkiä välillemme kehittui erittäin hyvä ja lujalta näyttänyt ystävyys "suhde". Hänen kanssaan pystyi tekemään mitä vaan ja hän oli se mitä minulta oli puuttunut elämästäni. Ihminen johon saatoin luottaa. Syksyllä taasen munasin koko ystävyyden teoillani joita ei olisi pitänyt tehdä. Kadun niitä tekoja joka päivä ja jos vain voisin niin haluaisin palata ajassa puoli 6kk taaksepäin ja tehdä asiat toisin. En tiedä miksi tein ne teot? Olinko kateellinen vai jotain muuta? Saatoin myös olla ihastunut....
Nykyään en pysty edes tervehtimään häntä jos hän tulee kadulla vastaan. En pysty edes katsomaan häntä silmiin... Olen yrittänyt unohtaa hänet, mutta en voi...
Haluaisin vain pyytää häneltä anteeksi, mutta en pysty ja voi olla jo liian myöhäistäkin anteeksipyyntöön...
Viime keväänä uudella työpaikallani elämääni astui ihminen johon saatoin luottaa ja hänelle pystyi puhumaan ihan mistä vaan. Äkkiä välillemme kehittui erittäin hyvä ja lujalta näyttänyt ystävyys "suhde". Hänen kanssaan pystyi tekemään mitä vaan ja hän oli se mitä minulta oli puuttunut elämästäni. Ihminen johon saatoin luottaa. Syksyllä taasen munasin koko ystävyyden teoillani joita ei olisi pitänyt tehdä. Kadun niitä tekoja joka päivä ja jos vain voisin niin haluaisin palata ajassa puoli 6kk taaksepäin ja tehdä asiat toisin. En tiedä miksi tein ne teot? Olinko kateellinen vai jotain muuta? Saatoin myös olla ihastunut....
Nykyään en pysty edes tervehtimään häntä jos hän tulee kadulla vastaan. En pysty edes katsomaan häntä silmiin... Olen yrittänyt unohtaa hänet, mutta en voi...
Haluaisin vain pyytää häneltä anteeksi, mutta en pysty ja voi olla jo liian myöhäistäkin anteeksipyyntöön...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Koskaan ei ole liian myöhäistä pyytää anteeksi. Vaikka tuntuu,että et voisi saada anteeksi, pyydä silti. Yrittänyttä ei laiteta.
Tuota samaa olen kysynyt usein itseltäni. Menetin vain ystäväni vähän mutkikkaasta syystä: tarrauduin ja kiinnyin ihmiseen, joka alunperinkään ei ollut ystävyydestäni kiinnostunut. Kun ystävyyteni alkoi häiritä häntä liikaa, ystäväni pisti välit poikki.
Ystäväni oli minulle rakas ja läheinen, mutta minä en ollut samaa hänelle. Pyysin anteeksi kaikkia mahdollisia virheitäni, mutta en loppujen lopuksi edes tiedä, mitä minun kuului pyytää anteeksi. Sitäkö, että välitin hänestä?
Joka tapauksessa vastapuoli ei suostunut palauttamaan välejä, vaan halusi jättää välillemme kuilun ja puhumattomuuden. Kadulla vastaan tullessaan hän ei halua tervehtiä tai edes nähdä minua. En saa kysyä häneltä kuulumisia ja hän on kieltänyt yhteisiä tuttujammekin kertomasta itsestään minulle mitään. Sydämeni pakahtuu tämän vuoksi, koska sain vihat niskaani ymmärtämättä edes kunnon syytä.