Mielenterveysongelmat

Sama kokemus, mutta miehestä. Oltiin yhdessä 12 vuotta. Masennus, epämääräinen ahdistus ja aloitekyvyttömyys olivat jatkuvana riesana. Ongelmat alkoivat ihan todellisista ja oikeista jutuista, mutta kun toinen ei suostunut niihin apua hakemaan. On hirvittävän rankkaa katsella vierestä sitä toisen kipuilua ja pikkuhiljaa kaikki käytännön asiat alkavat kasautua sen "terveen" osapuolen harteille. Itse onneksi havahduin, kun itselläni alkoi ilmetä samoja oireita. Epämääräistä ahdistusta, aloitekyky alkoi kadota ja masennus hiipi mieleen. Hankin heti keskustekuapua ja onneksi sainkin nopeasti. Mä muistan varmasti ikusesti sen tunteen, kun kävelin sinne ekaan tapaamiseen. Oli tosi kaunis alkukesän aamupäivä ja mä näin vaan sellasen ylikirkkaan auringonpaisteen, joka pesi värin pois kaikesta - ahdisti niin maan pirusti.

Todellakin lähtekää ihmiset pois tuollaisesta suhteesta, ennenkun se vie omankin mielenterveytenne. Mullakin meni yli vuosi eron jälkeen päästä yli niistä omista huonoista tuntemuksistani. Onneksi pääsin, jos ilosin vielä jäänyt siihen suhteeseen niin olisin luiltavasti ottanut hengen itseltäni. Niin raju se alamäki oli siinä kohtaa, kun mieli alkoi pettää.

Tuttua on, vaimollakin on ollut masennusjaksoja lyhyempiä ja pidempiä, ollut sairaulomilla ja jne, hankalia jaksoja kaiken kaikkiaan. Mutta yhdessä oltu koska vaimo haluu mun kanssa olla eikä mullakaan ole erohaluja ollut, kyllä se kuuluisa rakkaus ja yhteenkuuluvuus on pitävä liima ollut.