Tapasin uuden kivan naisen mutta entinen kesäheilani pyörii vielä mielessä. Tiedän että hän ei ole saatavilla ja juttu oli nopeasti ohi. Tän uuden naisen kanssa haluaisin asettua aloilleen ja aloittaa vakavan suhteen olemme tapailleet jo jonkun aikaa. Mutta silti vähän ristiriitainen olo... Onko muilla kokemusta tämmöisistä suhteista onko se päättynyt onnellisesti vai vielä huonommin? En sano että kaikille suhteille olisi sama käsikirjoitus vaikka alku olisikin huteraa ja epävakaata. Mutta haluaisin kuulla silti miten muiden suhteet ovat edenneet ja päättyneet
Suhteen alun epävakaus
Anonyymi
20<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ehkä tämä ei ole sinulle se oikea. Kyllä sen tutustuttua on aina tiennyt että haluaako vai eikö halua. Entiedä
Nyt loukkaat jo toista jos toinen pyörii mielessäsi varsinkin et pysty sitä peittelemään kovin pitkään suosittelen nyt taukoa naisista ja keskittymään muuhun
Olet jaetulla sydämellä, vie aikansa unohtaa rakkaus.
Ajatella saat mitä haluat, se ei loukkaa ketään.
Teoistaan mies/nainen tunntaan.
Niinkauan kun kohtelet uutta ystävääsi kunnioituksella ja arvonannolla jonka hän ansaitsee, teet oikein.
Hän saattaa jopa vastata samalla tavoin.
On tyhmää jauhaa vanhoja heiloja mielessään. Ne ovat historiaa. Nuo junat meni jo. Miksi laukkaisitkaan niiden perässä enää?!
Niinpä. En ole kaivannut heilastelumielessä ketään jonka tunnen ja jonka kanssa olen jutellut monia kertoja. Ihan uusia itselle vielä täysin tuntemattomia katselen.
"Ajatella saat mitä haluat, se ei loukkaa ketään."
Tuo on vähän kakspiippunen juttu. Toinen osapuoli saattaa olla asiasta eri mieltä.
Sitä kun ei saa ikinä päättää kehen ihastuu ja ei sille mitään mahda jos joku pyörii mielessä varmaan kaikki omakohtaisesti sen tietää. Ja harva loppujen lopuksi on yhdessä näiden ”esisijaisten” tunteidensa kanssa.. jatka tapailua ja katso mihin se vie asioilla on tapana järjestyä oman painonsa mukaan. Jos tuntuu vielä vähän ajankin päästä huonolta vaihtoehdolta nosta kytkintä ja kerro se uudelle naikkosellesi. Parempaanhan voi aina vaihtaa
Ei tietenkään sitä voi itse päättää. Ei kai sitä kukaan ole väittänytkään. Toinen osapuoli voi sitä mieltä, että jos toista kaipaat niin menepä sitten sen luo. Eivät kaikki ole tyytyväisiä muiden kaipailijan kumppaneina.
Miten tiedät että hän, entinen, ei ole saatavilla?
Haluatko vaan nyt perustaa perheen ja rauhoittua mutta nainen ei tässä ole niin tärkeä?
Vastaa itsellesi rehellisesti näihin kysymyksiin
Mitä kaipaat kesäheilassa?
Mikä nykyisessä on hyvää?
Miksi haluat asettua juuri tämän naisen kanssa aloilleen?
Näetkö että olette yhdessä 10 vuoden päästä?
Onko tämä se nainen jonka takia jätät muut naiset pois?
Ei ole oikeaa kaavaa.. jos olisi niin pariutuminen olisi helppoa. Yksi pettää ja jatkaa uuden kanssa, toinen odottaa 15 vuotta sitä oikeaa, kolmas ei löydä sitä koskaan, neljäs kohtaa ihmisen jonka kohdalla tiesi heti että tässä hän nyt on.
Voin kertoa että jos se tunne puuttuu jo alkumetreillä se ei löydy vuosienkaan jälkeen. Rakastuu rutiniin mutta ei ihmiseen.
Kysymyksiä kysmyksiä, pahoittelen.
Itse tapailin ensin useampia miehiä, mutta kun alkoi tuntua, että yhden kanssa haluan olla mieluiten ja muut eivät enää kiinnostaneet, niin päätin että tämä se nyt on ja halusin sitoutua häneen. Siitä nyt pian vuosi, eikä ole muut kiinnostaneet. Tunnen, että olen saanut parhaan mitä löysin.
Jos itse olisin tuo "uusi kiva nainen", jonka löysit niin sanoisin sinulle, että nosta kytkintä ja poistu elämästäni. Jos muita kaipaat, niin hus pois häivy!
Olen sitä mieltä, että nimen omaan suhteen alussa ei pitäisi entisten heilojen pyöriä mielessä. Jos pyörii, et ole oikeasti rakastunut.
Sinänsä asiassa ei ole pahaa, jos menee parisuhteeseen järkipäätöksenä tyyliin tässä on hyvä nainen lasten äidiksi ja emännäksi, mutta se voi aiheuttaa tilanteen, josta monilla parisuhdepalstoilla valitetaan: mies ei huomioi. Mies vaan keskittyy töihin, harrastuksiin jne ja nainen kärsii.
"Sinänsä asiassa ei ole pahaa, jos menee parisuhteeseen järkipäätöksenä tyyliin tässä on hyvä nainen lasten äidiksi ja emännäksi"
Tuossa tosiaan ei ole mitään väärää. Kunhan vaan molemmat osapuolet ovat tietoisia tilanteesta. Muutoin siinä tietoisesti huijataan sitä toista.
Niin ja se on yksilöllistä miten joku tuntee asioita. Jotkut voivat tuntea kiintymystä ja jotkut rakastuvat palavasti ja jotkut eivät rakastu ikinä. Ja jos rakastuisi niin se ei aina tarkoita sitä että päädyttäisi yhteen. Aina vastapuoli ei ehkä tunne samoin. Ja pitäisikö sillon olla loppu elämä yksin? No ei tietenkään vaan mennään kimppaan jonkun ihan kivan tullessa vastaan. Ei noita elämän rakkauksia astele joka nurkan takaa vastaan vaan niitä on yksi hyvällä tuurilla kaksi elämän aikana.
Minullakin oli tilanne, että tapasin kivan miehen, mutta entinen pyöri vielä mielessä. Vertasin häntä jatkuvasti entiseen. Lopulta oli pakko viheltää peli poikki, koska tunsin tekeväni ja toimivani väärin toista kohtaan. Yritin kyllä kiinnostua tästä uudesta miehestä, mutta kun tunteet eivät syty niin eivät syty. Ehkä jälkikäteen kaduttaa, mutta parempi hoitaa ensin entiset haavat.
Tapailuvaiheessa entiset pyöri jonkin verran mielessä, vähän tuli vertailtua uutta kumppaniehdokasta heihin. En kokenut siinä olevan mitään väärää. Yhä edelleen saattaa välillä pompata joku exiä koskeva asia mieleen. Kun ei tuota muistia saanut kokonaan pyyhittyä uuden suhteen alettua.
Vaikka exiä tulee välillä ajateltua milloin missäkin tilanteessa, niin kaipausta ne ajatukset eivät aiheuta. Eipä se entisten työpaikkojen muistelu useimmilla taida haitata nykyisen työn suorittamista.
Omalla kohdalla siis oman historian ajattelu toisinaan, ei vaikuta negatiivisella tavalla parisuhteeseen. Ehkä osaa jopa himpun verran enemmän arvostaa nykyistä kumppania. Riidankin hetkellä saattaa miettiä että mukavaa kun voi riidellä kypsästi ja tietää ettei suhde esim. pyykkivuorosta torailuun kaadu, toisin kuin edellisissä suhteissa.
Jos sinä oikeasti sitä entistä mietit niin et sinä uutta siihen hankkis. Se on vaan ihminen jota et saannut ja siksi se kiehtoo. Rakastu uuteen ihmiseen ja nauti hänen kanssaan.
Elämä ei ole satumaa, jossa kohtaisi yhden oikean, joka täyttäisi kaikki tarpeet ja olisi kaikin puolin täydellinen. Ihmisessä on monia puolia, ja joku kolahtaa enemmän yhteen puoleen, toinen toiseen. Ja tunteita voi olla yhtä aikaa useampaan. Rakastaminen on myös tahdon asia, päätös sitoutua tiettyyn ja unohtaa muut. Aiempien pyörittely pitää heidät mielessä. Jonkun mittainen tauko suhteiden välissä nollaisi pään ja sydämen.
Uskon kyllä itse jollain tavalla siihen yhteen. Se on hän kenen kanssa tunteet ovat kaikista suurimmat. Rakkauttakin voi saada ja kokea monen kanssa mutta se ei ole ikinä tismalleen samaa rakkautta, koska ihmiset ovat erilaisia. Mutta elämän rakkaus on se ketä rakastit kaikista eniten tai kenen kanssa tunne ja yhteys oli vahvin. Eikä se aina tarkoita että hänen kanssaan päädytään yhteen.
Entäs jos entinen kesäheila olisikin yllättäen vapaa? Ryntäisitkö hänen luokseen samantien?
Jos on ristiriitainen olo niin ehkäpä et ole valmis tämän kivan naisen kanssa yhdessä olemaan. Hieman vaan sääliksi käy tämä nainen, jos hän olettaa sinun olevan täysillä mukana suhteessa etkä olekaan.